Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9.2014
KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies (OECD) Tutkimukseen osallistui 24 maata, toteutettiin 2011-2012, kohdejoukkona kaikki 16 65-vuotiaat maassa asuvat henkilöt, Suomessa noin 3,5 milj.
Tiedonkäsittelyn avaintaidot Suomalaisten keskimääräiset tulokset kaikilla osa-alueilla toiseksi parhaat (lukuja numerotaidossa Japani ykkönen, tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa Ruotsi) Nuorten aikuisten taidot vertailun huippua, vanhempien työikäisten taidot selvästi heikompia, oecd-maiden keskitasoa Selvästi puutteelliset taidot omaavia (taso 1 tai alle) lukutaidon osalta 370 000, numerotaidon osalta 450 000 Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa puutteelliset taidot jopa miljoonalla (alle tason 1, ei kokemusta tai riittävää tietotekniikkaosaamista, ei halunnut ko. tehtäviä) Aikuiskoulutustutkimuksen (2012) mukaan vähiten koulutukseen osallistuvat vanhimmat ikäryhmät ja vähiten koulutetut
Osaamisen tulevaisuus? Positiivinen näkymä edellyttää PIAACin valossa, että suomalaisten ennestään vahva oppimis- ja koulutusmyönteisyys lisääntyy ja koulutuspoliittisten toimien (peruskoulun kehittäminen, koulutustakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma, opiskelijavalinnan kehittäminen ) tukemana käännetään alle 25-vuotiaiden taitojen heikkenevältä näyttävän muutoksen suunta, tulevat nuoret aikuiset ovat nykyisiä osaavampia nykyinen huippuikäryhmä ylläpitää ja kehittää taitojaan työssä, vapaa-ajalla ja erilaisissa aikuiskoulutusjärjestelmän tarjoamissa mahdollisuuksissa vanhempien ikäryhmien perustaidot saatetaan täsmätoimin tietoyhteiskunnan edellyttämälle tasolle tasa-arvo nähdään voimavaraksi ja koko kansakunnan osaamispotentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön, korkeatasoiset perustaidot kaikissa väestöryhmissä luovat hyvän pohjan erikoistuneempien taitojen oppimiselle, lisäävät taloudellista ja muuta yhteiskunnallista aktiviteettia, parantavat kykyä ohjata muutoksia haluttuun suuntaan ja lisäävät suomalaisten hyvinvointia
Ammatillisen aikuiskoulutuksen rakenteet Vuonna 2012 suoritettiin 34 144 näyttötutkintoa ja 23 122 tutkinnon osaa Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjiä on yhteensä 173, näistä oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä 154 Järjestäjistä 12 kuntia, 34 kuntayhtymiä, 128 osakeyhtiöitä tai säätiöitä Ammatillisia erikoisoppilaitoksia on 27 Yli 60 % ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitosmuotoinen) järjestäjistä on pieniä, alle sadan opiskelijatyövuoden järjestäjiä,
Ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahat Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimusk oulutus Ammatilliset erikoisoppilait okset 2012 2013 2014 2015 esitys, 2017 kehys, 154 360 755 142 175 000 138 075 000 133 006 000 96 656 000 131 003 006 117 855 890 120 843 000 110 042 000 99 259 000 21 060 894 19 279 000 15 879 000 16 055 000 8 100 000 Yhteensä 306 424 655 279 309 890 274 797 000 259 103 000 204 015 000
Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen kehitys ja johtopäätökset Ammatillisen aikuiskoulutuksen (OKM:n pääluokka) rahoitus vähenee vuodesta 2014 vuoteen 2017 yhteensä 58,1 M eli 21%. vuoden 2012 tasosta vähennys on 34% Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus vähenee 31% Oppisopimuskoulutuksen rahoitus vähenee 12%. Vähennyksen jyrkkyyttä lieventävät nuorten oppisopimuskoulutukseen kohdennetut lisäresurssit Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus vähenee 50% Miten säästöt syntyvät? Tyke tehtävän rahoituksesta luovutaan Tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoituksesta luovutaan Opintoaikoja lyhennetään SEKÄ mikäli halutaan säilyttää iskukykyinen aikuiskoulutus järjestäjäverkkoa uudistetaan
BeLL Benefits of Lifelong Learning Vertaileva tutkimus vapaan sivistystyön opintojen tuottamista hyödyistä, osallistui 10 eurooppalaista maata, toteutettiin 2011-2014 Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistumisen tuottamat päähyödyt koulutusmyönteisyys 96% sosiaalinen osallistuminen 86% henkinen hyvinvointi 84% suvaitsevuus 84% elämän mielekkyys 83% sisäinen kontrolliodotus 77% terveys 76% itsevarmuus 74% perheeseen liittyvät hyödyt 71% työhön liittyvät hyödyt 47% Hyödyt suurimmat niille, joiden koulutustaso matala; opiskelumotivaatio ja itseluottamus madaltavat kynnystä osallistua jatkossa koulutukseen
Vapaan sivistystyön rakenteet 188 kansalaisopistoa 79 kansanopistoa 20 kesäylipistoa 11 opintokeskusta 11 valtakunnallista ja 3 alueellista liikunnan koulutuskeskusta
Vapaan sivistystyön määrärahat Kansalais -opistot Kansanopistot Opintokeskukset Kesäyliopistot 2011 2012 2013 2014 2015, esitys, 93 766 000 93 597 000 93 902 000 93 762 000 89 096 000 53 348 000 51 225 000 51 224 000 51 564 000 49 071 000 14 427 000 14 004 000 13 704 000 13 704 000 13 015 000 5 578 000 5 617 000 5 588 000 5 588 000 5 308 000 2017, kehys, Yhteensä 167 109 000 164 442 000 164 418 000 164 618 000 156 308 000 147 054 000
Vapaan sivistystyön rahoituksen kehitys Vapaan sivistystyön valtion rahoitus vähenee 18,5 M vuodesta 2014 vuoteen 2017 eli 11 %. Vuoden 2011 tasosta vähennys on 18% Säästöt 11,5 milj. vuodesta 2012 eteenpäin 10 milj. vuodesta 2015 eteenpäin yhteensä 30 milj. euroa 8,5 milj. vuodesta 2017 eteenpäin vuonna 2012 yksikköhinnan tarkistus kustannustason perusteella -> euromääräinen pudotus lieventyi ei sisällä liikunnan koulutuskeskuksia
Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmän kehittäminen Nykytilanteessa TAEssa määritellään oppilaitoksille jaettavat suoritekiintiöt (opiskelijaviikot, opetustunnit, opintokerhotunnit, opiskelijavuorokaudet ja opiskelijapäivät) Suoritteet jaetaan oppilaitosten kesken niiden aiempina vuosina toteuttamien suoritteiden suhteessa Kansanopiston, kansalaisopiston ja kesäyliopiston valtionosuus 57 %, opintokeskuksen ja liikunnan koulutuskeskuksen 65 % Tavoitteena rahoituksen parempi ennakoitavuus vuonna 2016 ylläpitäjäkohtaiset kiintiöt (90 %) rahoituksen liikkuva osa (10 %), ylläpitäjä voi tuottaa suoritteita yli rahoitettavan tason, mutta tämä ei vaikuta merkittävästi rahoitusta lisäävästi tulevina vuosina kesäyliopistoilla rahoitus edelleen suoritetoteuman historian perusteella Lisäksi yksinkertaistettaisiin yksikköhintojen määräytymistä ja selkeytettäisiin säännöksiä
Kansanopistojen rahoitus Kansanopistoista (yhteensä 79) 42:lla on myös ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, 23:lla perusopetuksen järjestämislupa ja 6:lla lukiokoulutuksen järjestämislupa Rahoitusmuoto VST, kansanopisto 44,3 % Ammatillinen koulutus 42 % Perusopetus 7,6 % Lukiokoulutus 2,5 % VST, muu oppilaitosmuoto 3,7 % Yhteensä 100,0 % Osuus kansanopiston kokonaisrahoituksesta
Opintokeskusten ammatillinen koulutus - ja johtopäätökset Vuonna 2014 kolmella opintokeskuksella (KSL-opintokeskus, OKopintokeskus, TSL-opintokeskus) on ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta 226 134-499 247 / oppilaitos Tämän lisäksi opintokeskus Agricolan ylläpitäjällä, Kirkkopalvelut ry:llä, on tehtäväkokonaisuus, jonka suurin koulutuksesta tuleva rahoituslähde on ammatillisen koulutuksen rahoitus (12,9 milj. vuonna 2014) Vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkon muodostumiseen vaikuttavat olennaisesti vapaan sivistystyön lisäksi ne ratkaisut, joita tehdään koskien ammatillista peruskoulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta, lukiokoulutusta ja perusopetusta Taloudellisten edellytysten arviointi kokonaisuutena välttämätön Ylläpitäjällä tulee olla riittävät tiedot rahoituksen tulevasta kehityksestä