LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISHANKKEET 2010 2011; YHTEENVETO HAKEMUKSISTA JA TILISELVITYKSISTÄ

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISHANKKEET 2010 2011; YHTEENVETO HAKEMUKSISTA JA TILISELVITYKSISTÄ Jaana Jaako ja Kaarlo Laine Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 252 LIKES-tutkimuskeskus ISBN 978-951-790-304-2 ISSN 0357-2498 1

TIIVISTELMÄ Liikunnalliseen iltapäivätoimintaan sekä lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen on myönnetty avustuksia vuosien 2004 2011 välisenä aikana yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa. Tuettuja hankkeita on ollut 607 kappaletta. Vuosien 2004 2009 välillä toimintaan on arvioitu osallistuneen noin 60 000 lasta ja nuorta. Vuodesta 2009 eteenpäin arvioita osallistujamääristä ei ole saatavilla. Vuoden 2010 aluehallintouudistuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan päätösvalta liikunta-asioiden osalta siirtyi kuudelle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (jäljempänä ELY-keskukset). Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustusten osalta muutos tarkoitti sitä, että hakumenettelyjen päätäntävalta siirtyi Lapin, Pohjanmaan, Pohjois- Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille. Keväällä 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti ELY-keskusten käyttöön 639 500 euron suuruisen määrärahan edelleen jaettavaksi paikallisille lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeille. Hakijoita oli 140. Tukea myönnettiin 75 hankkeelle. Haetuista summista pienin oli 2 000 euroa (Humppilan liikuntatoimi, Humppilan Yritys ja Humppilan Veikot, Epelit-hanke) ja suurin 108 735 euroa (Kempeleen kunta, Liikkuva koulu voi hyvin -hanke). Pienin myönnetty avustus oli Muurolan kisaveikot ry:n 1 000 euroa ja suurin Keravan kaupungille myönnetty 25 000 euroa. Keskimäärin avustukset olivat 32 % kokonaiskustannuksista ja 56 % haetusta summasta (arvio). Kehittämistoiminnan kokonaiskustannusarvio oli noin 2,6 miljoonaa euroa. Tiliselvitysten perusteella toteutuneet kustannukset 55 hankkeen osalta olivat noin miljoona euroa ja hankekohtainen ELY-keskusten tuki keskimäärin 58 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Yleisesti kehittämistoiminnan toteuttajana olivat kunnat, toiminta oli kerhotoimintaa ja kohdennettu lapsiin ja nuoriin sen tarkemmin ikäryhmää määrittelemättä. Raportissa alueelliset esimerkkitapaukset ovat kuntahankkeet Enontekiö, Ii, Turku ja Kuopio, urheiluseurahanke Valkeakosken Haka ry sekä yhdistyshanke Vammaisten Lasten ja Nuorten tukisäätiö. Raportissa esitetyt tiedot on koottu hankekohtaisesti hakemuksista toimintasuunnitelmineen ja talousarvioineen sekä kauden päätyttyä ELY-keskuksille tehdyistä selvityksistä valtionavustuksen käytöstä (jäljempänä tiliselvitykset) mahdollisine loppuraportteineen. 2

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 LIIKUNNALLISESTA ILTAPÄIVÄTOIMINNASTA LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISHANKKEIKSI... 5 1.1. Iltapäiväkerhotoiminnasta kehittämishankkeiksi... 5 2 RAHOITUSPÄÄTÖKSET... 8 2.1 Avustuksen tarkoitus ja kriteerit tuen myöntämiselle... 8 2.2 Avustuspäätökset kaudella 2010 2011... 9 3 TOTEUTTAJAT, TOIMINNOT JA KOHDERYHMÄT... 10 3.1 Hankkeiden toteuttajat... 10 3.2 Hankkeet toiminnoittain... 10 3.3 Hankkeet kohderyhmittäin... 11 4 SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ... 13 4.1 Avustuksen käyttö... 13 4.2 Kokonaisrahoitus (tulot) kokonaiskustannukset (menot)... 13 4.3 Esimerkkejä hankkeista... 15 4.3.1 Lappi... 15 4.3.2 Pohjanmaa... 16 4.3.3 Pohjois-Pohjanmaa... 16 4.3.4 Pohjois-Savo... 17 4.3.5 Uusimaa... 18 4.3.6 Varsinais-Suomi... 19 5 KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 20 5.1 Hankkeet... 20 5.2 ELY-keskukset... 20 6 POHDINTA... 21 LÄHTEET LIITTEET 3

TAULUKOT TAULUKKO 1 Hankkeiden määrät, avustussummat ja osallistujamäärät kausittain. 7 TAULUKKO 2 Hakijoiden ja avustusta saaneiden määrät ELY-keskuksittain...9 TAULUKKO 3 Toteuttajatahot alueittain...10 TAULUKKO 4 Jaottelu toiminnoittain.11 TAULUKKO 5 Jaottelu kohderyhmittäin....12 TAULUKKO 6 Hankkeiden toteutunut rahoitus...13 TAULUKKO 7 ELY-keskusten osuudet hankkeen kokonaiskustannuksista 14 TAULUKKO 8 Kustannuserittely.15 KUVIOT KUVIO 1 Liikunnallisesta iltapäivätoiminnasta lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiksi: Avustuksen kulku vuosina 2004 2011...6 KUVIO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustukset alueittain 2010 2011 9 4

1 LIIKUNNALLISESTA ILTAPÄIVÄTOIMINNASTA LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISHANKKEIKSI Liikunnalliseen iltapäivätoimintaan sekä lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen on myönnetty avustuksia vuosien 2004 2011 välisenä aikana yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa. Tuettuja hankkeita on 607 kappaletta. Vuosien 2004 2009 välillä toimintaan on arvioitu osallistuvan noin 60 000 lasta ja nuorta 1. 1.1 Iltapäiväkerhotoiminnasta kehittämishankkeiksi Ennen vuotta 2004 liikunnallista iltapäivätoimintaa tuettiin erillisellä määrärahalla. 1. 2.- luokkalaisten sekä erityislasten iltapäivätoiminnan muuttuminen lakisääteiseksi ja valtionavun piiriin pääseminen muuttivat liikunnallisen toiminnan määrärahan kohderyhmää 3. 9.- luokkalaisiin lapsiin ja nuoriin. Koska jaettava summa oli pieni ja hyöty haluttiin maksimoida, tuki suunnattiin kehittämiseen ja uusien muotojen luomiseen vanhan toiminnan ylläpitämisen sijasta. (Laine & Hakamäki 2005, 7.) Kun pienistä lapsista alkaneesta liikunnallisesta iltapäivätoiminnasta laajennettiin vanhempiin ikäluokkiin ja yläkoululaisiin, oli nuorisonäkökulman huomioiminen luontevaa. Yläkouluikäisillä terveyden kannalta riittävä liikkuminen ei ollut ainoa tavoiteltava asia toiminnassa. Ohjelmilla ja projekteilla pyrittiin laajemmin edistämään hyvinvointia, ryhmässä olemista, yhteisöllisyyttä ja nuoren osallisuutta. (Hakamäki & Laine 2007, 8.) Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa (LNO) painotettiin molempien sukupuolten osallistumisen tärkeyttä (Laine 2008, 78). Tämä näkyi myös iltapäivätoiminnassa. Erityisesti tyttöjen osallistumista pyrittiin tukemaan ja lisäämään. Kolmen ensimmäisen toimintakauden (2004 2007) aikana iltapäivätoiminnassa oli suuntaus pienistä yksittäisistä projekteista kohti laajempia kokonaisuuksia. Hankkeiden koon kasvaessa hallinnoija oli usein kunta, vaikka toiminnassa seurojen rooli oli keskeinen. (Hakamäki & Laine 2007, 6.) Kaudella 2009 2010 iltapäivätoiminta laajeni lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiksi. Muutos oli nähtävissä myös hankkeiden sisällöissä. Muutoksen taustalla oli ajatus päällekkäisten tukimuotojen karsimisesta; Opetushallitus myönsi tukea sekä 1. 2.- luokkalaisten iltapäivätoimintaan että kerhotoimintaan, lääninhallitukset puolestaan kerhotoiminnan tukea ensisijaisesti 3. 9.-luokkalaisille. Iltapäivätoiminnan perinteet olivat nähtävissä kehittämishankkeiden toimintasuunnitelmissa, mutta uusi tukimuoto mahdollisti myös erilaisten hankkeiden tukemisen. (Rajala & Laine 2010.) Vuoteen 2010 asti määräraha ohjattiin lääninhallitusten kautta (kuvio 1). Vuoden 2010 aluehallintouudistuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan alueellinen päätösvalta liikunta-asioiden osalta siirtyi kuudelle ELY-keskukselle. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustusten osalta muutos tarkoitti sitä, että hakumenettelyjen päätäntävalta siirtyi Lapin, 1 Kaudesta 2009 2010 eteenpäin arvioita osallistujamääristä ei ole saatavilla. 5

Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELYkeskuksille. Kaudelle 2010 2011 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustusten hakumenettelyyn yhdistettiin myös Liikkuva koulu -hankkeen kokeilukohteiden valinta ja tukeminen. Mikäli hankkeelle ei myönnetty Liikkuva koulu -avustusta, siirrettiin hakemus käsiteltäväksi Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksiin. Hakemuksia, joissa ensisijaisena hakukohteena oli Liikkuva Koulu, oli siirrettynä Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksiin seitsemän. Vuosiksi 2010 2012 valitut 21 Liikkuva koulu -kokeiluhanketta hakivat kauden 2011 2012 avustusta erillisen Liikkuva koulu -haun kautta. Siten kausi 2010 2011 oli siirtymäaikaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö n. 3,3 milj. Lääninhallitukset ELYkeskukset 607 hanketta Hankkeet KUVIO 1 Liikunnallisesta iltapäivätoiminnasta Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiksi: Avustuksen kulku vuosina 2004 2011. Nykyisin hakuohjeessa (OKM 2011) korostetaan ensisijaisesti kehittämishankkeita, joissa pyritään edistämään lasten ja nuorten aktiivista osallistumista liikunnan harrastustoimintaan tai omaehtoiseen liikkumiseen. Kehittämistoiminnalla pyritään löytämään toimintamalleja, jotka kannustavat erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria lisäämään liikkumista. Lisäksi tavoitteena on vakiinnuttaa jo liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaharrastus, tarjota uusia liikuntaelämyksiä, lisätä omaehtoista liikkumista sekä vahvistaa kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä. Varsinaisen liikkumistehtävän lisäksi iltapäivätoiminnan kehittämisellä on rakennettu malleja, joissa keskeisellä sijalla on valtion ja kuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyö. (Laine 2008, 5.) Avustusta myönnetään kehittämishankkeiden toteuttajille, joita voivat olla kunnat, kuntayhtymät, järjestöt ja yhteisöt. Avustusta ei myönnetä kouluille, rekisteröitymättömille yhteisöille, yksityisille henkilöille eikä voittoa tavoitteleville yhteisöille. (OKM 2011.) 6

Rahoitettujen hankkeiden lukumäärä on vuosittain vaihdellut, mutta avustussumma on pysynyt lähestulkoon muuttumattomana kaudesta 2005 2006 lähtien. Alla olevasta yhteenvetotaulukosta (Taulukko 1) on poimittavissa vuotuiset hankemäärät, avustussummat sekä arviot osallistujamääristä. Taulukko 1 Hankkeiden määrät, avustussummat ja osallistujamäärät kausittain Kausi Hankkeita Avustussumma ( ) Osallistujia 1 2004 2005 101 570 000 8 000 2005 2006 82 650 000 12 000 2006 2007 87 645 000 10 000 2007 2008 88 660 000 10 000 2008 2009 102 669 000 10 000 2009 2010 2 72 650 000 x 2010 2011 3 75 639 500 x Yhteensä 607 3 268 500 56 600 Lähde: Hakamäki & Laine 2005a; Hakamäki & Laine 2005b; Hakamäki & Laine 2006b; Hakamäki & Laine 2007; Laine 2008; Hakamäki ym. 2009; Rajala & Laine 2010. 1 Tyttöjä osallistujista arviolta 46 %. 2 Vuonna 2009 muutos Liikunnallisesta iltapäivätoiminnasta Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiksi. 3 Vuonna 2010 Aluehallintouudistus OKM:n hallinnonalan päätösvalta liikunta-asioissa ELY-keskuksille. Nykyisessä hakulomakkeessa ei erikseen pyydetä ilmoittamaan, kuinka paljon lapsia ja nuoria hanke tavoittelee mukaan toimintaansa. Vuoteen 2009 asti osallistujamäärät on saatavilla sekä hankehakemuksista (arvio) että kauden jälkeen tehdyistä kyselyistä (toteutunut). Keskimäärin osallistujia on vuosittain ollut noin 10 000. Sen sijaan kaudesta 2009 2010 eteenpäin osallistujamääriä ei ole saatavilla. 7

2 RAHOITUSPÄÄTÖKSET Kaudella 2010 2011 avustusta myönnettiin 75 hankkeelle yhteensä 639 500 euroa. Hakijoita oli 140. 2.1 Avustuksen tarkoitus ja kriteerit tuen myöntämiselle ELY-keskukset arvioivat kehittämismäärärahaa jakaessaan, miten hankkeet täyttävät mm. seuraavat kriteerit (OKM 2011): Hanke tukee toimintamalleja, jotka lisäävät erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta heidän luonnollisessa toimintaympäristössään. Hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa jo liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaharrastus, tarjota liikkuville lapsille ja nuorille uusia liikuntaelämyksiä, lisätä omaehtoista liikkumista sekä vahvistaa kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä. Hankkeen toteuttajana on kunta, kuntayhtymä, järjestö tai yhteisö. Avustusta ei myönnetä kouluille, rekisteröitymättömille yhteisöille, yksityisille henkilöille eikä voittoa tavoitteleville yhteisöille. Lisäksi päätöksissä painotetaan: Kuntakoordinoituja yhteishankkeita Hankkeita, joiden tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta osaksi kunnan, järjestön tai yhteisön normaalia palvelujärjestelmää. Uusien hankkeiden osalta avustusta myönnetään toimintaan, jotka myötäilevät valtioneuvoston periaatepäätöksen liikunnan edistämisen 2 linjoja. Ensisijaisesti korostetaan periaatepäätöksen tavoitteita 1, 5 ja 6. 1. Lapset ja nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat liikunnallisen elämäntavan 5. Hallinnonalojen yhteistyö liikunnan edistämiseksi lisääntyy ja vakiintuu sekä työnjako selkiytyy 6. Liikunta sisältyy peruspalveluna kuntien hyvinvointipolitiikkaan 2 Valtioneuvoston periaatepäätös on luettavissa osoitteesta: http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/periaatepaatokset/fi.jsp 8

2.2 Avustuspäätökset kaudella 2010 2011 Vuoden 2010 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän määrärahan edelleen jako on esitetty kuviossa 2. OKM (639 500 ) Lappi (50 000 ) Pohjois- Pohjanmaa (80 500 ) Pohjanmaa (70 000 ) Pohjois-Savo (90 000 ) Uusimaa (230 000 ) Varsinais- Suomi (110 000 ) 12 hanketta 8 hanketta 11 hanketta 9 hanketta 21 hanketta 13 hanketta Kuvio 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustukset alueittain 2010 2011. Alueelliset hakijamäärät sekä haetut ja myönnetyt avustukset on puolestaan koottu taulukkoon 2. Keskimäärin haetut avustukset olivat 32 prosenttia arvioiduista kustannuksista. Liitteissä on esitelty hankekohtaiset tiedot (Liite 1). Lisäksi jäljempänä (ks. luku 4) on taulukoitu tiliselvityksistä poimitut toteutuneet kustannukset. Taulukko 2 Hakijoiden ja avustusta saaneiden määrät ELY-keskuksittain. Hakijoita 2010 (kpl) Myönnetty avustus (kpl) Haettu avustus ( ) Avustusta myönnetty, yhteensä ( ) Lappi 22 12 96 589 50 000 Pohjanmaa 24 11 236 291 70 000 Pohjois- 17 9 220 635 80 500 Pohjanmaa Pohjois-Savo 20 9 324 284 99 000 Uusimaa 36 21 389 153 230 000 Varsinais-Suomi 21 13 232 949 110 000 Yhteensä 140 75 1 499 901 639 500 ELY-keskukset määrittelivät myöntöpäätöksen yhteydessä avustuksen käyttötarkoituksen mm. seuraavasti: Avustus on tarkoitettu käytettäväksi hankkeesta aiheutuviin palkkakuluihin, ohjaajien matkakuluihin, ohjaajien koulutuskustannuksiin sekä liikuntavälineiden hankintaan.. Osa ELY-keskuksista ohjeisti vielä tarkemmin: Avustus on tarkoitettu kohdennettavaksi seuraavasti: palkkiot 8 000, koulutus 4 000, välineet 1 000 ja kuljetukset 1 000. Vaihtoehtoisesti selkeää ohjetta ei annettu ja avustuksen kohdentaminen jäi hankkeen päätettäväksi. 9

3 TOTEUTTAJAT, TOIMINNOT JA KOHDERYHMÄT Yleisesti kehittämistoiminnan toteuttajana olivat kunnat, toiminta oli kerhotoimintaa ja kohdennettu lapsiin ja nuoriin sen tarkemmin ikäryhmää määrittelemättä. Muutamia poikkeuksia löytyi; esimerkiksi Punkalaitumen hanke oli suunnattu lasten vanhemmille. Uudella näkökulmalla pyrittiin vanhempien vaikuttamisen kautta muuttamaan lasten ja koko perheen liikuntakäyttäytymistä. Sen sijaan Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön hanke oli kohdistettu erityislapsille ja nuorille ikään katsomatta. 3.1 Hankkeiden toteuttajat Päätettäessä kehittämisavustuksen tuesta tavoitteena on painottaa kuntakoordinoituja yhteishankkeita. Tämä näkyi selvästi avustusta saaneissa hankkeissa, sillä suurin osa hankkeista (80 %) oli kuntavetoisia (Taulukko 3). Hakijatahojen kirjo oli laajaa. Hakijoina oli mm. kunnan/kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, liikunta- ja opetuspalvelukeskus, liikuntalaitos, liikuntaosasto, liikuntapalvelut, liikuntatoimi, liikuntayksikkö, nuoriso- ja liikuntapalvelut, nuoriso- ja liikuntatoimi, opetuspalvelut, perusopetus, sivistyskeskus, sivistysosasto, sivistyspalvelut, sivistystoimi, vapaa-aikalautakunta, vapaa-aikapalvelut ja vapaa-aikavirasto. Useassa toimintasuunnitelmassa korostettiin poikkihallinnollista yhteistyötä. Taulukko 3 Toteuttajatahot alueittain Alue Kunta Urheiluseura Yhdistys Lappi 11 1 0 Pohjois-Pohjanmaa 7 0 2 Pohjanmaa 10 1 0 Pohjois-Savo 5 2 2 Varsinais-Suomi 12 0 1 Uusimaa 15 0 6 Yhteensä (kpl) 60 4 11 Ainoastaan neljässä hankkeessa (5 %) toteuttajana oli urheiluseura. Suunnitelmassa korostettiin tiivistä yhteistyötä kunnan toimijoihin. Yhdistykset puolestaan olivat hakijoina 15 prosentissa avustusta saaneista hankkeista (ks. esimerkki 4.3.5). 3.2 Hankkeet toiminnoittain Hankkeiden toiminta oli jaoteltavissa koulupäivän liikunnallistamiseen, kerhotoimintaan sekä retkiin ja massatapahtumiin. (Taulukko 4). Kerhotoimintaa järjesti yli puolet hankkeista (64 %). Osa keskittyi selkeästi yhteen toimintaan, esimerkiksi koulupäivän jälkeen tai iltaisin järjestettäviin kerhoihin. Toiset puolestaan jakoivat toimintansa niin koulupäivän sisällä järjestettäviin kerhoihin kuin erilaisiin massatapahtumiin ja retkiin. Koulupäivän liikunnallistamista välituntitoiminnoin tai rakenneuudistuksin korostettiin useassa hankkeessa. Esimerkiksi 10

Hyrynsalmella yläkoululaisille järjestettiin koulupäivän aikana välitunneilla kerhotoimintaa (kuntonyrkkeilyä). Lisäksi suunnitelmissa oli yhden pitkän välitunnin sisällyttäminen koulupäivään. Suunnittelusta huolimatta rakenneuudistus Hyrynsalmella ei toteutunut. Erityislapset ja erityisliikunta oli erikseen mainittuna kahdeksassa hankkeessa. Näistä viidessä järjestäjänä oli kunta, yhdessä urheiluseura ja kahdessa yhdistys. Yllättävintä oli ehkä se, kuinka suuri tarve on pienryhmien eli lievästi kehitysvammaisten lasten ja nuorten kerhotoiminnalle. Ilmeisesti heillä ei ole mitään todellisia mahdollisuuksia osallistua tänä päivänä urheiluseurojen liikuntaryhmiin. Erityisesti vanhemmat olivat huolestuneita asiasta ja niinpä he ovatkin todella aktiivisia liikuntakerhon toiminnan ohjaamisessa. (Pudasjärven 4Hyhdistys ry) Taulukko 4 Jaottelu toiminnoittain Alue Toiminta koulupäivän yhteydessä Kerhotoiminta Muu (tapahtumat, retket) Erityisliikunta mainittu Lappi 1 12 3 0 Pohjois- 2 9 2 1 Pohjanmaa Pohjanmaa 4 3 2 1 Pohjois-Savo 3 7 7 1 Varsinais- x x x x Suomi* Uusimaa 8 17 8 5 Yhteensä (kpl) 18 48 22 8 * Varsinais-Suomen hakemuksista ja tiliselvityksistä toiminnan sisältö ei selviä. 3.3 Hankkeet kohderyhmittäin Suurimmassa osassa hankkeita (39 %) kohderyhmänä olivat lapset ja nuoret (Taulukko 5). Mikäli kohderyhmä puuttui kokonaan, kirjattiin se määrittelemättömäksi. Tällaisia hankkeita oli 14. Mukana oli myös eri kohderyhmille suunnattuja hankkeita: yksi lasten vanhemmille, kaksi alle kouluikäisille ja seitsemän perheille kohdistettua. Noin 30 prosentissa koulu oli jollain tapaa osallisena (alakoulu, yläkoulu, alakoulu + yläkoulu). Hankkeista kaksi oli kohdennettu joko pelkästään tytöille tai pojille. Enontekiöllä tavoitteena oli innostaa sekä alakoulun 5. 6.-luokkien, yläkoulun että lukion tyttöjä liikkumaan mm. järjestämällä tanssikursseja. Humppilan liikuntatoimen, Humppilan Yrityksen ja Humppilan Veikkojen pojille suunnatussa Epelit-hankkeessa puolestaan kannustettiin poikia, isiä ja isoisiä liikkumaan yhdessä. 11

Taulukko 5 Jaottelu kohderyhmittäin 1) Alue Päiväkoti Alakoulu Yläkoulu Lapset ja nuoret Alakoulu + Yläkoulu Perheet Vanhemmat Määrittelemätön Lappi 0 2 0 1 2 7 0 0 Pohjois- 0 2 1 2 0 4 0 0 Pohjanmaa Pohjanmaa 0 2 3 1 0 1 1 3 Pohjois- 0 1 0 0 1 7 0 0 Savo Varsinais- 2 0 0 0 0 0 0 11 Suomi Uusimaa 0 5 0 2 4 10 0 0 Yhteensä 2 12 4 6 7 29 1 14 1) Taulukossa on tiedot niistä hankkeista, joiden kohderyhmä on selvinnyt joko toimintasuunnitelmista tai loppuraporteista. Usein ongelmana on lasten ja nuorten aktivointi ja passiivisten tavoittaminen. Asia todettiin myös kuluneella kaudella: Passiiviset liikkujat eivät rehellisesti sanoen reagoineet millään tavalla koko hankkeeseen. Jos joku osaa aktivoida luonnostaan passiiviset liikkujat, niin olisin innokas tietämään, miten se onnistuu. Kaiken kaikkiaan tavoitteena tämä oli aivan liian yltiöpositiivinen, valitettavasti. Ongelma saattoi myös olla päinvastainen. Muun muassa Pohjois-Kymen liikuntayhdistys ry:n hankkeessa osallistujina oli yli 500 lasta ja nuorta, joista 90 osallistui kerhoihin: Hieman ongelmia sekä ylimääräisiä kuluja tuotti myös jopa yllättävän suuri osallistujamäärä. Tarkkoja osallistujamääriä ei kaudesta ole saatavilla, mutta tyypillisesti kerhotoimintakerroille osallistui 10 20 lasta tai nuorta. Erityislapsiin kohdistetuissa hankkeissa osallistujamäärät olivat pienet, mutta lapset sitoutuivat toimintaan. Massatapahtumissa osallistujia saattoi olla useampi sata. Yleisesti osallistujamäärät eivät kuitenkaan kerro koko kuvaa tavoitetuista lapsista. Vaikka yksittäisessä tapahtumassa osallistujia saattaa olla satoja, ei pidempiaikainen tavoite lisätä liian vähän liikkuvien lasten liikkumista toteudu. Myös toiminnan vakiinnuttaminen yksittäisillä tapahtumilla on epätodennäköistä. 12

4 SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ Määräaikaan mennessä (1.12.2011) tiliselvitystiedot 3 mahdollisine loppuraportteineen saatiin ELY-keskusten kautta 55 hankkeelta. Niiden pohjalta tarkasteltiin mm. hankkeiden toteutunutta rahoitusta, avustusosuuksia kokonaiskustannuksiin nähden sekä kokonaisrahoituksen käyttöä 4. Tiliselvityksissä hankkeita ei pyydetä erikseen jaottelemaan avustuksen käyttöä. Täten kyseessä on kokonaiskustannusten tarkastelu. 4.1 Avustuksen käyttö Hakuohjeessa (OKM 2011) on kuvattu kehittämistoiminnalle hyväksyttävät menot, joita ovat hanketoiminnasta aiheutuneet suorat kulut, kuten ohjaajapalkkiot, ohjaajien koulutus, liikuntavälineet, liikuntatapahtumat osana muuta toimintaa, ohjaajien matkakulut, kuljetukset sekä muista kuin kunnan tai toiminnan järjestäjän omista tiloista aiheutuneet vuokrat. Mahdollisesti hankittavasta välineistöstä on liitettävä hakemukseen luettelo hintatietoineen. Avustus voi olla yksi- tai useampivuotista, mutta kehittämistuesta päätetään vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön talousarviossa olevan määrärahan puitteissa. Useampivuotisissa hankkeissa tukea haetaan erikseen vuosittain. Hankkeen kustannusarvioon ja rahoitussuunnitelmaan on eriteltävä hankkeen vuosittaiset kustannukset sekä hankkeen omarahoitusosuudet. Avustusta ei voi käyttää kuluihin, jotka eivät suoraan edistä lasten ja nuorten päivittäistä liikuntaa (esim. yksittäiset tapahtumat, rakentamiskulut, toimisto- ja kokouskulut). Avustusta ei myöskään voi jakaa edelleen, eikä määrärahalla tueta kilpaurheilu- tai valmennustoimintaa. 4.2 Kokonaisrahoitus (tulot) kokonaiskustannukset (menot) Hankkeiden toteutunut rahoitus jakautui seuraavasti: suurin rahoittaja oli ELY-keskukset (47,6 %), pienin puolestaan muu rahoitus (1,9 %) (Taulukko 6). Tyypillisimmin muu tulonhankinta koostui osallistumismaksuista. Taulukko 6 Hankkeiden toteutunut rahoitus 1) Rahoittaja (tulot) ( ) % ELY-keskusten avustus 491 532 47,6 Kunnan omarahoitus 428 948 41,6 Yksityinen omarahoitus 51 307 5,0 Yhteistyötahojen rahoitus 40 196 3,9 Muu tulonhankinta 19 859 1,9 Yhteensä 1 031 842 100 1) Sisältää 55 hankkeen tiedot. 3 Riippuen ELY-keskuksesta hankkeiden on tehtävä selvitys valtionavustuksen käytöstä joko 31.8. tai 30.9. mennessä. 4 Mikäli tiliselvityksissä eroteltaisiin avustusten käyttö, olisi mahdollista tulkita ELY-keskusten rahojen kohdentumista. Kyseisellä lomakepohjalla avustusosuuksia ei ole mahdollista tarkastella, vaan kyseessä on kokonaiskustannusten tarkastelu. 13

Hakemuksissa hankkeet arvioivat kokonaiskustannuksiaan. Kauden 2010 2011 kokonaiskustannusten arvio 55 hankkeen osalta oli 1,8 miljoonaa euroa. Sen sijaan toteutuneet kustannukset olivat noin miljoonan (Taulukko 8). Hakemusten yhteydessä hakijat saavat mm. seuraavan ohjeen: Mikäli hankkeeseen on tullut käynnistämisvaiheessa oleellisia muutoksia verrattuna päätöksenkäsittelyssä olleeseen hakemukseen, on hakijan ilmoitettava näistä muutoksista valtionapuviranomaiselle maksatuslomakkeen esittämisen yhteydessä. Toisin sanoen, mikäli arvioidut kokonaiskustannukset poikkeavat merkittävästi toteutuneista kustannuksista, on muutoksista perusteltua tehdä selvitys. Vastaavasti, jos myönnetty avustus poikkeaa merkittävästi haetusta, on perusteltua tehdä uusi toimintasuunnitelma. Tällä tavoin myös mahdollista hakemusretoriikkaa saadaan poistettua. Hankekohtaisesti ELY-keskusten avustusosuudet kokonaisrahoituksesta vaihtelivat 18,5 prosentista 98,6 prosenttiin (Taulukko 7). Ainoastaan kahden hankkeen osalta ELY-keskuksen tuki oli alle 20 prosenttia. 11 hankkeessa osuus ylitti 80 %. Mikäli hankkeen omarahoitusosuus on pieni, on epätodennäköistä, että hanke toteutuisi ilman hanketukea. Toisaalta, jos toiminta on lähes kokonaan ulkopuolisen tuen varassa, on hankkeen vakiinnuttaminen vaikeaa. Taulukko 7 ELY-keskusten osuudet hankkeen kokonaiskustannuksista ELY-keskuksen avustuksen osuus (%) kpl %:ssa hankkeista 3) hankkeen kokonaiskustannuksista 1) 2) 0 20 2 3,6 21 40 8 14,6 41 60 21 38,2 61 80 13 23,6 81 100 11 20 Yhteensä 55 100 1) Prosenttiosuudet pyöristetty lähimpään kokonaislukuun 2) Avustusosuuden hankekohtainen keskiarvo 58 %, mediaani 52 %. 3) Vaihteluväli 18,5 98,6. Osa hankkeista oli tiliselvitysten yhteydessä jaotellut ainoastaan ELY-keskuksien osuudet, toiset hankkeet olivat selvittäneet kokonaiskustannukset. Oli myös hankkeita, jotka olivat oikean tiliselvityslomakkeen sijasta täyttäneet virheellisesti iltapäivätoiminnan tiliselvityslomakkeen 5. Tästä seuraa se, että tiliselvityksistä poimitut tiedot kokonaiskustannusten jakautumisesta (menot) ja toteutuneesta rahoituksesta (tulot) ovat eriävät (Taulukot 6 ja 8). Kokonaiskustannukset on tiliselvityksissä eritelty taulukon 8 mukaisesti. Suurin menoerä olivat palkkamenot, noin 50 % kokonaiskustannuksista. Koska ELY-keskusten avustusta ei pyydetä erikseen erittelemään, ei tässä yhteydessä ole mahdollista tarkastella, mihin avustus on yleisimmin käytetty (ks. kappaleesta 2.2 ELY-keskusten avustusohjeista). 5 Iltapäivätoiminnan tiliselvityslomakkeesta ei pyydetä erittelemään muiden tulolähteiden osuutta. 14

Taulukko 8 Kustannuserittely 1) Hankkeiden kustannuserittely % Palkkamenot 467 729 50,3 Välineet 132 173 14,2 Matkat ja kuljetukset 92 574 10 Muut kustannukset 90 776 9,8 Yksittäinen toiminta (esim. tapahtumat) 45 762 4,9 Vuokrat 42 235 4,6 Kurssit ja koulutukset 31 982 3,4 Materiaalit 26 254 2,8 Yhteensä 929 485 100 1) Sisältää toteutuneet kustannukset Hankehakemusten kustannusarvioiden ja toteutuneiden kustannusten ero on huomattava. Mikäli myönnetty avustus on alhaisempi haettuun nähden, voivat toteutuneet kustannukset poiketa samassa suhteessa arvioiduista. Mikäli poikkeama on suuri, eikä johdu pelkästään myönnetystä avustuksesta, on pohdittava hakemusten realistisuutta. Aikaisempien vuosien raporteissa on todettu (mm. Laine ym. 2008, 77), että toimintansa vakiinnuttaneiden hankkeiden suunnitelmat vastaavat usein paremmin toteutuneita kuluja. Sen sijaan uudet hankkeet eivät välttämättä osaa arvioida kustannuksia. Asia olisi hyvä todeta joko hakuvaiheessa tai loppuraportoinnissa. 4.3 Esimerkkejä hankkeista Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden tavoitteet ja toiminta ovat hyvin erilaisia. Seuraavassa on koottuna erityyppisiä toiminnan sisältöjä ELY-keskuksittain. Esimerkkeinä ovat mm. tytöille kohdistettu hanke, järjestöhanke ja erityisryhmien hanke. 4.3.1 Lappi Lapin alueella avustusta myönnettiin 12 hankkeelle yhteensä 50 000 euroa. Näistä esimerkkinä on Enontekiön kunnan Tytöt liikkeelle -hanke, jolle tukea myönnettiin 2 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 6 640 euroa. Hanketta taustoitettiin mm. seuraavasti: Monipuolinen liikunta on kaikkien oikeus. Nuorten urheilu- ja liikuntaharrastuksia tulee tukea niin, etteivät etäisyydet tai puutteelliset liikuntapaikat aseta nuorten harrastukselle ylivoimaisia esteitä. Enontekiön kunnassa poikien liikuntaharrastuksen tilanne on melko hyvä, kun taas tytöt ovat jääneet liikuntaharrastuksissa taka-alalle. Koko ikäryhmälle on erityisen vähän järjestettyä liikuntatoimintaa kunnassamme. Toimintasuunnitelmassa hankkeen tavoitteeksi asetettiin alakoulun 5. 6.-luokkien, yläkoulun sekä lukion tyttöjen liikunta-aktiivisuuden ja omatoimisen liikunnan lisääminen. Toimintaan tavoiteltiin mukaan noin 30 tyttöä. Lukuvuoden aikana oli tarkoitus järjestää Tunturi-Lapin alueella liikunta- ja terveyspäiviä, joilla pyrittiin laajemmin tuomaan esille paikkakunnan liikuntamahdollisuuksia ja joita suunnattiin ainoastaan tytöille. Pitempiaikaisena tavoitteena oli vakiinnuttaa toiminta jatkuvaksi. Toiminta suunniteltiin järjestettäväksi eri kylillä koulu- 15

päivän jälkeisinä liikuntakerhoina. Suunnitelmissa oli zumbaa, potkunyrkkeilyä, lentopalloa, sulkapalloa ja koripalloa. Tiliselvityksissä esiteltiin hankkeen toteutuneet kustannukset, jotka olivat 4 505 euroa. Suurin kustannuserä oli matka- ja kuljetuskustannukset (1 924 ). Hankkeen loppuraportissa mainitaan mm. laskettelu- ja tanssikurssit, joissa osallistujina oli ainoastaan tyttöjä. Sen sijaan järjestettyyn rinnediskoon, Yukigassen lumisotakilpailuun ja pallopelejä sisältävään kerhotoimintaan osallistui sekä tyttöjä että poikia. Toiminnan koettiin onnistuneen, ja erityisesti tyttöjä oli saatu liikkeelle tarjoamalla uusia kokemuksia. 4.3.2 Pohjanmaa Pohjanmaan ELY-keskus myönsi avustusta 70 000 euroa yhteensä 11 hankkeelle. Valkeakosken Haka ry:n Löydä liikunta -kerho (Sporttis-Temppi) oli yksi avustusta saaneista hankkeista. Tukea myönnettiin 4 000 euroa. Toiminta suunnattiin erityistä tukea tarvitseville lapsille yhteistyössä sisarseura Haka Gymin kanssa. Sporttis-Tsempin toimintakausi alkoi syyskuussa 2010 ja ryhmä kokoontui 33 kertaa. Ryhmässä aloitti syksyllä neljä erityislasta. Enimmillään lapsia oli mukana kuusi. Tuntien pääsisältöinä oli eri liikuntalajien kokeilu sekä luonnossa seikkailu. Ryhmässä oli kaksi ohjaajaa. Palkkakustannukset (4 031 ) muodostivatkin hankkeen suurimman menoerän kokonaiskustannusten ollessa 5 041. Sisu-kerho puolestaan starttasi neljän erityislapsen voimin. Yhteensä toimintaan osallistui kuusi erityislasta. Yleisesti vanhemmat antoivat kerhoista positiivista palautetta ja toivoivat ryhmien jatkavan myös seuraavana syksynä. 4.3.3 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaalla avustusta myönnettiin 9 hankkeelle yhteensä 80 500 euroa. Yli-Iin ja Iin Liikuntakoulun toiminnan kehittämiseen ja laadun parantamiseen myönnettiin tukea 10 300 euroa. Liikuntakoulu on aloittanut Iissä ja Yli-Iissä toimintansa syksyllä 2009 nk. LIIKSA-kerhona. Hankkeen muodostaa kaksi hallinnollista tahoa: Iin kansalaisopisto ja vapaa-aikapalvelut. Liikuntakoulun tarkoituksena ja tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille laadukasta ja monipuolista liikunnallista harrastustoimintaa ohjatussa ja turvallisessa ympäristössä. Liikuntakoulu on kunnan lisäpalvelu, jonka tarkoituksena on täydentää koulujen liikunnanopetusta mutta ei korvata sitä. Tunnit järjestetään pian koulupäivän päättymisen jälkeen. Liikuntakouluryhmät jaetaan kolmeen ikäluokkaan: 1. 3.-luokkalaisiin, 4. 6.-luokkalaisiin sekä 7. 9.- luokkalaisiin. Loppuraportista on poimittavissa toteutuksen pääsisällöt: uimaretki, sählyturnaukset, lasketteluretki sekä liikuntakoulut (yhteensä 11 kerhoryhmää). Esimerkiksi Yli-Iin liikuntakouluissa oli säännöllisiä kävijöitä sekä syksyllä että keväällä noin 160, joista tyttöjä oli 61. Toiminnan kustannukset olivat yhteensä noin 26 000 euroa. Suurin menoerä oli palkkakustannukset (noin 19 000 euroa). 16

4.3.4 Pohjois-Savo Pohjois-Savon avustusosuus oli 99 000 euroa ja se jaettiin yhdeksälle hankkeelle. Kuopion kaupungin Lähiliikunta tutuksi -hankkeelle myönnettiin 20 000 euroa. Hankkeen kustannusarvio oli 102 000 euroa, ja haettu avustus 90 000 euroa. Toteutuneet kustannukset olivat 24 200 euroa, josta palkkakustannukset olivat noin 10 800 euroa. Kuopion kaupungin strategiassa vapaa-ajanpalvelujen tavoitteena on osaltaan mahdollistaa asukkailleen hyvä elämä ja laadukkaat palvelut. Liikunnan osalta toimenpiteet on kirjattu Liikettä Läpi Elämän terveyttä edistävän liikunnan ohjelmaan. Ohjelma käsittää toimintamallin ja toimenpideohjelman, jolla pyritään edistämään Kuopion ja Kuopion seudun hyvinvointia, tasa-arvoa ja vetovoimaisuutta. Kaudella 2010 2011 ohjelmaan liitettiin terveellisen ravinnon merkitys. Lähiliikuntatyöryhmä aloitti toimintansa vuonna 2006. Edustettuna ovat tekninen toimi, koulutoimi, kaavoitus, päivähoito, tilakeskus, vapaa-ajantoimi ja ympäristötoimi sekä eri asiantuntijat tarpeen mukaan. Työryhmän tehtävänä on ollut kartoittaa Kuopion lähiliikuntapaikat ja kaupunkirakenteen kannalta tärkeät lähiliikunta-alueet ohjelmatyön perustaksi ja rajata kehitettävät kohteet. Työryhmä on valmistellut vuosittain toteutettavat kohteet ja tehnyt hallintokunnille ehdotuksia lähiliikunnan toiminnallisesta kehittämisestä. Hankkeelle on myös muodostettu ohjausryhmä, joka ohjaa ja koordinoi toimenpiteitä. Tehdyt ohjelmat, suunnitelmat ja toimenpiteet dokumentoidaan ja kootaan hankkeesta tehtävään raporttiin. Lähiliikunta tutuksi -hankkeen yhteistyötahoja ovat Lähiliikuntaohjelma, Pienet Lapset Liikkeelle 6 sekä Aktiivinen Lapsuus ja Nuoruus Kuopiossa 7 -liikuntapolun kautta toiminnassa mukana olevat hallintokunnat täydennettynä asuntotoimella. Liikettä Läpi Elämän terveyttä edistävän liikunnan ohjelmaan kirjatut toimenpiteet ovat käynnistyneet hyvin ja vakiintuneet toimiviksi yhteistyömalleiksi kaupunkiorganisaation sisällä. Kuitenkaan kaikkien lasten osalta riittävän liikunnan suositukset eivät täyty, joten näkökulmaa on pyritty laajentamaan kunnallisten palveluiden ulkopuolelle. Hankkeen ensimmäisen toimintakauden (2009 2010) tavoitteena oli aktivoida perheet käyttämään paremmin asuinalueidensa lähiliikuntapaikkoja. Kaudella luotiin toimintamalli, jossa järjestöt ja yhdistykset ottivat koordinoidusti tehtäväkseen tarjota toimintaa oman alueensa asukkaille lähiliikunta-alueella. Toiminta keskitettiin Saaristokaupungin Peikkometsän lähiliikunta-alueelle. 6 Pienet lapset liikkeelle -toimintamalli toteutetaan yhteistyössä päivähoidon, avohoidon kuntoutuksen ja vapaa-ajankeskuksen kanssa. Toimintamallissa korostuvat mm. lapsen kehityksen tukeminen, oppiminen ja terveyden edistäminen. 7 Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa on koulutoimen, kulttuuritoimen ja vapaa-ajantoimen yhteistoimintamalli. Mallin tavoitteena on tarjota kaikille kouluikäisille iloa ja elämyksiä liikunnan avulla sekä kannustaa erityisesti vähän liikkuva lapsia liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Liikuntapolku pyrkii tukemaan koulujen omia ratkaisuja koululaisten liikunnan lisäämiseksi. Toimintatapoina ovat välituntiliikkumiseen ja koulumatkaliikkumiseen kannustaminen sekä liikuntakerhojen järjestäminen. Keskeisenä tavoitteena on kehittää koulujen toimintaympäristöä ja koulupäivän rakennetta liikuntaa edistäväksi. 17

Toisena toimikautena (2010 2011) tavoitteena oli tuoda lähiliikunta tutuksi kaupunginosittain ja tätä kautta aktivoida perheitä käyttämään oman alueensa lähiliikuntapaikkoja. Toimintaa laajennettiin keskustan alueelle Hapenlähteen liikuntapuistoon. Toimikauden tavoitteena oli myös turvata Peikkometsän lähiliikunnan jatkuminen ja aktivoida aikaisempien yhteistyötahojen lisäksi myös mahdollisimman monta toimijaa mukaan järjestöistä ja yhdistyksistä. Hankkeen käynnistyessä syksyn aikana kartoitettiin toimijoita. Yhteydenottoja tehtiin yli kahteenkymmeneen toimijaan kirjeitse, mutta yhteistyökokoukseen saapui ainoastaan kaksi tahoa. Toiminnan oli tarkoitus käynnistyä marraskuussa 2010, mutta vähäisten toimijoiden takia aloitus siirrettiin helmikuulle 2011, jolloin aloitustapahtumassa kävi noin 300 lasta perheineen. Kevään aikana järjestetyillä sunnuntailiikuntavuoroilla kävi vaihtelevasti noin 20 70 henkilöä. Hankkeen päätavoitteena oli aktivoida perheet käyttämään entistä paremmin asuinalueidensa lähiliikuntapaikkoja. Perheliikuntatapahtumien sekä sunnuntaisten viikkotoimintojen avulla onnistuttiin aktivoimaan asuinalueiden perheitä tutustumaan lähiliikunta-alueeseen sekä käyttämään aluetta enemmän vapaa-ajalla. Vaikka toimijaverkosto saatiin kootuksi suunniteltua myöhemmin, kuvataan toimintaa motivoituneeksi. Sen sijaan passiivisten perheiden aktivoiminen ei onnistunut toivotulla tavalla. Hanketta markkinoitiin useiden eri kanavien kautta (mm. kaupungin nettisivut, paikallinen ilmaisjakelu, reppuposti), mutta tästä huolimatta perheet olisivat toivoneet hankkeen toiminnasta tietoa enemmän ja useammin. Tulevaisuudessa, kolmannella toimikaudella, toimintamallia on tarkoitus siirtää kaupungin keskustasta maalaisseudulle Riistavedelle. Myös edellisten kausien Peikkometsän ja Hapenlähteen lähiliikunta-alueet pyritään turvaamaan. Passiivisten lasten ja perheiden aktivoimiseen pyritään löytämään uusia ja tehokkaampia keinoja. 4.3.5 Uusimaa Uudellamaalla hakijoita oli 36, mikä oli alueista eniten. Tukea myönnettiin 21 hankkeelle yhteensä 230 000 euroa. Avustuksen saajista Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön LIIKUTA -hankkeelle myönnettiin 21 000 euroa. Haettu avustus oli 66 000 euroa. Toteutuneet kustannukset olivat noin 23 000 euroa josta palkkamenoja oli 17 800 euroa. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää erityisliikunnan muotoja, jotka yhdistyvät taiteeseen. Tavoitteena oli korostaa motorisia harjoituksia yhdistettynä aistitoimintojen harjoituksiin sekä sosiaalisin taitoihin. Hankkeen kohderyhmänä olivat vaikeavammaiset lapset ja nuoret. Hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa terveiden ja vammaisten lasten ja nuorten kohtaaminen, minkä ajatellaan tukevan positiivista suhtautumista erilaisuuteen. Siten hankkeessa pyrittiin edistämään erilaisuuden sietoa ja vaikuttamaan asenteisiin vammaisten ja terveiden lasten ja nuorten yhteistoiminnalla. Ruskeasuon koulu, joka on ollut Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön koulu vuodesta 1986, toimi hankkeen keskuspaikkana. Koulun käytäville rakennettiin 1. 10.-luokkien oppilaiden kanssa suunniteltu rata, joka sisälsi aisteja stimuloivan osan. Rata oli kaikkien oppilaiden käytössä koulupäivien ajan ja jäi koulun käyttöön jatkossa. Lisäksi koulun tiloissa järjestettiin kerhotoimintaa, jossa yhdistettiin taide ja liikunta, esimerkiksi pyörätuolitanssi. 18

Hanke toimi pilottihankkeena, josta on mahdollista saada malli erityiskoulujen liikuntaharrastusten monipuolistamiseen ja lisäämiseen. Hanke tuotti vaikeavammaisten lasten ja nuorten elämyksellisen liikunnan mallin, jonka perusteella viimeisen toimintavuoden aikana on tarkoitus valmistella koulutusohjelma. Koulutusta tarjotaan jatkossa erityisryhmien opettajille, ohjaajille ja vapaaehtoistyöntekijöille. Loppuraportissa on kuvattu toteutuneet toimenpiteet, joita olivat aistirata, tanssi- ja teatteriilmaisukerho, tapahtumat ja retket, työpajat, puutarhaprojekti ja opetusvideo. Toimintaa järjestettiin paljon ja kuljetusten järjestäminen tuotti lisätyötä. Myös vastuukysymykset aiheuttivat epäselvyyksiä. On päätetty, että jatkossa ohjaajien ja opettajien kesken on laadittava tarkat aikataulut ja vastuut, jotta epäselvyyksiltä vältytään. 4.3.6 Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen avustus oli yhteensä 110 000 euroa ja se jaettiin 13 hankkeelle. Koko maassa kaksi hanketta oli kohdistettu alle kouluikäisiin lapsiin, ja nämä molemmat olivat Varsinais-Suomen alueella. Toinen hankkeista oli Salon kaupungin Alle kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvointi Salon alueella ja toinen Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen Alle kouluikäisten lasten hyvinvointihanke. Turun Alle kouluikäisten lasten hyvinvointihanke aloitettiin syksyllä 2010. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli mahdollistaa alle kouluikäisten lasten monipuolinen ja tasavertainen mahdollisuus liikkua terveytensä kannalta riittävästi. Tavoitteena oli 1) lisätä alle kouluikäisten lasten päivittäistä liikkumista päivähoidon aikana, 2) lisätä yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen kanssa, 3) lisätä pienten lasten parissa työskentelevien liikunnan osaamista, 4) lisätä perheiden tietoutta liikunnan merkityksestä lapsen kehitykselle sekä 5) luoda alueellinen lasten liikunnan vuosisuunnitelma. Suunnitelmassa korostuivat poikkihallinnolliset yhteisyömenetelmät. Vuoden aikana toteutettuja toimenpiteitä olivat varhaiskasvattajien ja perhepäivähoitajien kouluttaminen Päivähoidon liikunta varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön, lastenneuvolan terveydenhoitajien kanssa aloitetut keskustelut koulutuksista, perusmotorisia taitoja harjoittavien lasten liikuntaryhmien perustaminen sekä alueellisen varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelman töiden käynnistäminen. Varsinais-Suomeen alueen tiliselvitysten puuttumisen johdosta hankkeen toteutuneista kustannuksista ei ole tarkempaa tietoa. 19

5 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seuraavassa muutamia kehittämisehdotuksia hakijoille ja ELY-keskuksille toiminnan selkiyttämiseksi. 5.1 Hankkeet Hankkeen raportoinnissa esitellään konkreettisesti toiminnan onnistumiset, toimivat käytännöt ja ongelmat. Kuluseurannan liittäminen osaksi toiminnan suunnittelua, toteutusta ja koordinointia. Tämä mahdollistaa realistisemmat suunnitelmat, hankkeen paremman toteuttamiskelpoisuuden ja jatkuvuuden. Vuorovaikutuksen lisääminen hankkeiden välillä kokemusten vaihtamiseksi ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. 5.2 ELY-keskukset Hankepäätöksiin ja sen seurantaan liittyvien käytäntöjen yhtenäistäminen ELYkeskuksissa. Selkeyttävät toimintaa hakijan ja rahoittajan näkökulmasta. Myönnetyssä rahoituspäätöksessä käyttöä koskevat ohjeet yhteneviksi. Helpottaa toiminnan kohdentamista hakijan kannalta. Tiliselvitystietoihin erillinen osio avustuksen käytöstä. Tiliselvitysten yhteyteen arvio osallistujamääristä, tytöistä ja pojista. Tämä antaa mahdollisuuden arvioida avustuksen kustannustehokkuutta, innovatiivisuutta sekä hanketoiminnan hyödyllisyyttä suhteessa tavoitteisiin. Kaikissa tapauksissa ei ole syytä tavoitella suuria kävijämääriä tai massatapahtumia. 20

6 POHDINTA Hakuvaiheen ja rahoituspäätöksen yhteydessä asetetut tavoitekriteerit täyttyivät vaihtelevasti. Kriteeri Hankkeen toteuttajana on kunta, kuntayhtymä, järjestö tai yhteisö, täyttyi kaikkien hankkeiden osalta. Hakemuksissa korostettiin poikkihallinnollisuutta. Riittämättömästi liikkuvien lasten ja nuorten aktivointi on kehittämistoiminnassa koettu vaikeaksi. Parhaiten toteutui tavoite jo liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaelämysten tuottamisessa. Toiminnassa tarjottiin monipuolista liikuntaa ja mahdollisuus tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin. Sen sijaan liikunnallisesti passiivisia lapsia ei juurikaan tavoitettu. Kustannusarvioiden ja toteutuneiden kustannusten väliin jää kuilu. Suuressa osassa hankkeista arviot poikkesivat merkittävästi toteutuneista kustannuksista (ks. liite 1). Yhtenä syynä tähän on haetun ja myönnetyn avustussumman ero. Noin kymmenessä hankkeessa ELYkeskuksen osuus rahoituksesta oli yli 80 %. Tuki mahdollistaa toiminnan, mutta alhainen omarahoitusosuus vähentää toiminnan vakiinnuttamisen todennäköisyyttä. Liikunnan kehittämishankkeilla ei valtakunnallisesti liikuteta suuria määriä, mutta paikallisesti vaikutus voi olla merkittävä. Ilman avustusta toimintaa ei olisi. On syytä pohtia kehittämistoiminnan tarkoitusta. Onko toiminta kehittämistä, vai olemassa olevan ylläpitämistä? Mikäli painopisteenä on kehittäminen, alueellinen jako ei ole välttämätön. Rahanjako voisi tapahtua valtakunnallisesti. Kaikilta alueilta ei välttämättä löydy tarpeeksi hakijoita kehittämistoimintaan. Kehittämistoiminnassa avustussummat voisivat olla suurempia ja tuettuja hankkeita määrällisesti vähemmän. Toiminnan vakiinnuttamiseen tähtäävät avustukset voisivat olla määrältään pienempiä. Hanketuen tavoite, vähän liikkuvien lasten aktivointi, on ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan. Kehittämishankkeissa lapsille ja nuorille tarjotaan samanlaiset mahdollisuudet osallistua paikkakunnan liikuntatoimintaan. Tällä voidaan periaatteessa tasata lasten ja nuorten taustoista seuraavia osallistumisen esteitä. Käytännössä kuitenkin tarvitaan uusia tapoja ja keinoja tavoittaa kohderyhmät. Tällä hetkellä pelkkä liikuntatarjonnan lisääminen perinteisellä tavalla ei näytä riittävän. 21

LÄHTEET Hakamäki, M. & Laine, K. 2005a. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämishankkeet 2005 2006. Liikunnan ja kansaterveyden julkaisuja 174. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Hakamäki, M. & Laine, K. 2005b. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kauden 2004 2005 yhteenveto. Liikunnan ja kansaterveyden julkaisuja 176. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Hakamäki, M. & Laine, K. 2006a. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämishankkeiden käynnistyminen kaudella 2006. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 179. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Hakamäki, M. & Laine, K. 2006b. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kauden 2005 2006 yhteenveto. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 184. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Hakamäki, M. & Laine, K. 2007. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämishankkeiden käynnistyminen kaudella 2006 2007. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 193. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Hakamäki, M., Pälvimäki, V., Laakso, N. & Laine, K. 2009. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kauden 2008 2009 yhteenveto. Liikunnan ja kansaterveyden julkaisuja 224. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Laine, K. & Hakamäki, M. 2005. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämishankkeet 2004 2005. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 166. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Laine, K. (toim.) 2008. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämisen seuranta ja arviointi 2004 2008. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 215. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Rajala, K. & Laine, K. 2010. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2009 2010. Yhteenveto hakemuksista. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 232. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. OKM. 2011. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustukset. Hakuohje Suomeksi. Saatavana sähköisesti http://www.minedu.fi/opm/liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/lasten_ja_nuorten_liikunna n_kehittamisavustukset.html?lang=fi. Luettu 22.11.2011. 22

LIITTEET Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2010 2011 haetut ja myönnetyt avustukset sekä arvioidut ja toteutuneet kustannukset ELY-keskuksittain. Lappi HAKIJA HANKE ARVIOIDUT KUSTAN- NUKSET * Kittilän tiliselvitys puuttuu HAETTU AVUSTUS MYÖN- NETTY AVUSTUS HANKKEEN TOTEUTU- NEET KUS- TANNUKSET Enontekiön Tytöt liikkeelle 6 640 4 640 2 000 4 504 kunta Inarin kunta Inarin lapset 46 558 23 279 7 500 10 098 liikkeelle Kittilän Lasten ja nuorten 8 500 7 500 4 000 kunta* kehittämishanke Kolarin kunta Lasten ja nuorten 14 700 7 350 4 000 8 658 liikuntainnostuneisuus Muurolan Muurolan liikuntakerho 4 000 3 200 1 000 1 085 Kisaveikot ry Pelkosenniemen LIIKE 20 500 10 000 4 000 6 799 kunta Pellon kunta Pienestä suureksi 5 000 2 700 2 000 2 619 Posion kunta Peruskoulun liikunnan 10 300 5 000 4 500 9 111 kehittä- mishanke Ranuan kunta Lasten ja nuorten 21 190 9 000 7 500 11 447 liikunnan kehittämisavustus Savukosken Savukosken liikunnalliset 11 000 5 000 4 500 10 781 kunta ilta- päiväkerhot 3. 9.- luokille Sodankylän Liikuntariihi 23 600 14 300 6 500 14 080 kunta Utsjoen kunta Monipuolinen 6 070 4 620 2 500 2 832 liikunta Yhteensä 177 058 96 589 50 000 82 014 23

Pohjanmaa HAKIJA HANKE ARVIOIDUT KUSTAN- NUKSET HAETTU AVUSTUS MYÖN- NETTY AVUSTUS HANKKEEN TOTEUTU- NEET KUS- TANNUKSET Isonkyrön Liikkuva koulu 14 549 11 549 6 000 7 400 kunta Jyväskylän Liikkuvaksi 69 000 46 000 9 000 11 485 kaupunki Kannuksen Kannustaen 60 000 54 000 6 000 7 265 kaupunki liikkumaan Kokkolan Kokkolan 40 380 24 350 5 000 5 206 kaupunki konstit Kyyjärven Lasten ja 6 320 3 160 2 000 4 757 kunta nuorten liikunnan kehittäminen Punkalaitumen Kaikki mukaan 13 820 10 000 5 000 10 208 kunta Kamu- hanke Saarijärven Aktiivinen 6 132 4 132 3 000 3 815 kaupunki vapaa-aika lapsille Saarijärven malliin Seinäjoen Menossa 20 000 10 000 5 000 7 012 kaupunki mukana II Tampereen Harrastava 88 532 40 000 12 000 24 022 kaupunki iltapäivä Vaasan kaupunki Action 63 683 25 000 13 000 63 991 Power Valkeakosken Löydä liikunta 16 210 8 100 4 000 5 041 Haka ry Yhteensä 398 626 236 291 70 000 150 202 24

Pohjois-Pohjanmaa HAKIJA HANKE ARVIOIDUT KUSTAN- NUKSET Haukiputaan kunta Hyrynsalmen kunta Iin kunta Kalajoen kaupunki Kempeleen kunta * Otanmäen- Vuolijoen Seuraunioni ry Paltamon kunta "Vipinää varpaisiin" Liikunta huviksi ja hyödyksi Iin ja Yli-Iin Liikuntakoulu Liikuntakerhoja sivukylille -hanke Liikkuva koulu voi hyvin Menoksi Vuolijoella! -hanke * Kempeleen tiliselvitys puuttuu HAETTU AVUSTUS MYÖN- NETTY AVUSTUS HANKKEEN TOTEUTU- NEET KUS- TANNUKSET 38 000 19 000 14 500 34 352 24 500 20 000 8 000 9 863 34 305 17 000 10 300 26 355 50 040 24 000 16 000 47 137 224 948 108 735 18 000 18 000 5 500 5 000 17 249 Löydä lajisi 5 900 2 950 1 700 3 876 -hanke Pudasjärven Liiku luontoon 17 500 12 000 7 000 14 441 4H-yhdistys 2010 2011 Siikajoen kunta Liikkuva koulu 33 820 11 450 10 500 32 542 Yhteensä 447 013 220 635 91 000 186 634 25

Pohjois-Savo HAKIJA HANKE ARVIOIDUT KUSTAN- NUKSET Iisalmen kaupunki Kiteen kaupunki Kontionlahden urheilijat ry Kuopion kaupunki Pieksämäen Kaupunki HAETTU AVUSTUS MYÖN- NETTY AVUSTUS HANKKEEN TOTEUTU- NEET KUS- TANNUKSET Vipparista pysyvään kipinään (Liikkuva Koulu -hanke) 37 000 27 000 9 000 14 109 Nuku ja liiku 54 500 46 325 9 000 10 707 Junnu-KontU 32 224 19 759 10 000 14 853 Lähiliikunta tutuksi Varkauden ja Pieksämäen Liikunnan kehittämishanke Seuratyöntekijä -hanke Säpinä iltapäivät 102 000 90 000 20 000 20 032 46 800 35 100 11 000 17 782 33 000 11 000 7 000 27 737 28 050 20 800 8 000 25 514 Rautalammin Urheilijat ry. Savonlinnan seudun Liikunta ry Varkauden kaupunki Vieremän koitto/ Vieremän 4Hyhdistys ry Kisailemaanhanke 57 000 47 000 18 000 37 683 Liiku liukkaasti 29 800 27 300 7 000 7 102 harrasta hauskasti / jatkohakemus Yhteensä 420 374 324 284 99 000 175 519 26

Uusimaa HAKIJA HANKE ARVIOIDUT KUSTAN- NUKSET Asikkalan kunta Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry Espoon kaupunki Humppilan liikuntatoimi, Humppilan Yritys, Humppilan Veikot Iitin kunta Asikkalan lapset ja nuoret liikkeelle Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen * Lapinjärven Pornaisten ja Porvoon tiliselvitykset puuttuvat HAETTU AVUS- TUS MYÖN- NETTY AVUSTUS HANKKEEN TOTEUTU- NEET KUS- TANNUKSET 19 645 7 858 7 000 13 488 26 000 18 000 8 000 11 499 Lapset ja perheet liikkeelle 12 765 5 000 5 000 11 635 Epelit 2 500 2 000 2 000 2 757 Lasten ja nuorten liikunnan 60 000 30 000 15 000 32 938 kehittäminen Imatran kunta Lasten liikuntamaa 17 140 10 000 10 000 12 387 Keravan kaupunki Liikkari Liiku ja harrasta 75 000 55 000 25 000 25 678 Kouvolan kaupunki Liikkeelle hyvinvointiin 81 865 52 605 25 000 24 946 Lapinjärven kunta * Samassa Veneessä 25 000 13 650 12 000 Lappeenrannan kaupunki Lasten "LIIKUNTAHE- RÄTYS" Lappeenrannas- 18 412 10 280 10 000 15 671 sa Loviisan kaupunki Loviisalaiset lapset liikkeelle 9 519 4 615 4 000 10 193 Masalan koti- ja Sohvaperunat 35 395 31 495 6 000 8 469 kyläyhdistys liikkumaan Nastolan kunta Pilotti III 22 740 11 000 11 000 22 740 Non Figting Myllynkivi 2010 14 000 9 000 9 000 20 324 Generation ry Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys Liikunta Osaksi Elämää 75 960 27 000 10 000 58 589 ry Pornaisten kunta * Levottomat Jalat 45 000 32 000 13 000 Porvoon liikunnallinen Lähiliikuntaa 18 900 8 000 6 000 iltapäiväkerho ry * lapsille Riihimäen kaupunki Nuoret ja lapset liikkeelle 21 900 11 000 11 000 21 911 Tammelan kunta Lasten ja nuorten liikuntaprojekti 6 137 2 455 2 000 5 934 Hyppy Vammaisten lasten ja LIIKUTA-hanke 89 000 66 000 21 000 23 383 nuorten tukisäätiö Vihdin kunta Liikunnalla potkua elämään, 32 500 24 000 18 000 40 199 hankekausi 2 Yhteensä 709 378 430 958 230 000 362 741 27