Vastaanottaja Tredea Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.5.2015 YHTEENVETORAPORTTI KANSAINVÄLISTYMISSETELIT
YHTEENVETORAPORTTI KANSAINVÄLISTYMISSETELIT Ramboll P.O. Box 25 Säterinkatu 6 FI-02601 ESPOO Finland T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.com
SISÄLTÖ YHTEENVETO 1 1. JOHDANT0 2 2. ESISELVITYKSEN TOTEUTUS 3 3. ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTYMISSETELIKOKEILUISTA EUROOPASSA JA SUOMESSA 4 3.1 Ekoinnovaatiokumppanuudet - Portugali 4 3.2 North West Development Agency (NWDA) Englanti 5 3.3 Team Finland Explorer -Suomi 7 4. KANSAINVÄLISTYMISSETELIKOKEILUJEN VERTAILU 9 5. SÄHKÖISEN KYSELYN TULOKSET 12 5.1 Kansainvälistyminen 12 5.2 Julkisen sektorin subventoimien tukien tai palvelujen hyödyntäminen 13 5.3 Tarve julkisen sektorin subventoimille tuille ja palveluille 15 5.4 Yksityiseltä sektorilta ostetut palvelut 16 5.5 Tarve yksityisen sektorin palveluille 18 5.6 Kansainvälistymissetelin tuoma lisäarvo 19 6. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 20 6.1 Yritysten kansainvälistymiseen tarjolla olevat julkisen sektorin palvelut 20 6.2 Tunnistetut puutteet ja kehittämistarpeet 26 7. YHTEENVETO 30 8. JOHTOPÄÄTÖKSET 31 LIITTEET Liite 1 Kv. vertailussa kontaktoidut henkilöt Liite 2 Sähköisen kyselyn runko Liite 3 Suoritetut haastattelut Liite 4 Haastattelujen runko
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 1 of 43 YHTEENVETO TAVOITTEET Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi helmikuussa 2015 Ramboll Management Consulting Oy:ltä esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin näkökulmiin liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i toimintojen tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti katvealueiden tunnistaminen suhteessa julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Tilattu raportti on osa Yrityspalvelu 2.0 esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa nimistä hanketta. Tämä esiselvitys kuvaa yrityspalvelukentän nykytilan sekä kokoaa yhteen yrityssetelijärjestelmän taustoja, tarpeita, mahdollisuuksia sekä toteutuksessa huomioitavia tekijöitä. TOTEUTUS Esiselvitys pohjautuu pirkanmaalaisille yrityksille suunnattuun sähköiseen kyselyyn (n=50), tarkennettuihin yrityshaastatteluihin (n=14) sekä sidosryhmähaastatteluihin (n=13), jotka toteutettiin julkisen sektorin toimijoiden näkemyksien kartoittamiseksi. Lisäksi esiselvityksessä tarkasteltiin olemassa olevaa julkisen sektorin tukitarjontaa sekä analysoitiin 3 yrityssetelijärjestelmää eri puolilla Eurooppaa (Englanti, Portugali ja Suomi). HAVAINNOT Kansainvälistymisseteleistä on tarjolla yllättävän vähän tutkittua tietoa. Tässä esiselvityksessä katetuista kolmesta mallista yhtäkään ei ole arvioitu. Mielenkiintoinen havainto oli, että Finpron vientikumppanuusmallia oli käytetty Portugalin setelissä esimerkkinä. Portugalin kokeilu oli kuitenkin mittakaavassa niin pieni, että siitä on hyvin vaikea vetää todellisia johtopäätöksiä. Englannissa puolestaan kansainvälistymissetelien käyttö päättyi alueellisten kehittämisorganisaatioiden alasajoon muutama vuosi sitten. Team Finland Explorerin selkeä vahvuus oli mahdollisuus hyödyntää parasta mahdollista osaamista globaalissa mittakaavassa. JOHTOPÄÄTÖKSET, SUOSITUKSET Esiselvityksen mukaan pk-yritysten kansainvälistymisen keskeiset haasteet liittyvät seuraaviin seikkoihin: Yritykset eivät tunne riittävästi olemassa olevaa kansainvälistymiseen liittyvää tukipalvelutarjontaa ja/tai se koetaan monimutkaiseksi. Kansainvälistymisen edellyttämät taloudelliset investoinnit ovat yritykselle haastavia toteuttaa ja näiden investointien tukemiseen kaivataan aiempaa joustavampaa ja nopeampaa toimintatapaa. Kansainvälistymistä tukevaan sekä strategiseen että operatiiviseen markkinointiin ei ole riittävää osaamista ja mahdollisuuksia yritystasolla. Juridiikkaa, kuten IPR-oikeuksia, koskevat asiat edellyttävät erityisosaamista, mikä useimmista yrityksistä puuttuu. Esiselvityksen mukaan yrityksissä on selkeä tarve julkisen sektorin kansainvälistymispalveluille ja -tuille. Useissa maissa yrityssetelit on nähty keinona auttaa yrityksiä kansainvälistymään. Vaikkakin olemassa oleva palveluntarjonta Suomessa on suhteellisen kattava, yritykset kokevat setelin vahvuudeksi nopeuden, käytön helppouden sekä sen mahdollistaman palveluntarjoajien valinnan vapauden. Esiselvityksessä katvealueiksi tunnistettiin etenkin myynnin ja markkinoinnin tukeminen, immateriaalioikeudet ja muut juridiset asiat, kansainvälisiin asiakasrajapintoihin kiinnittyminen, broker-tyylisten toimintojen hyödyntäminen, rahoituksen hankkiminen (ajan, resurssien ja tiedon puute) sekä kohdemarkkinatiedon hyödyntäminen. Toteutuessaan seteli
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 2 of 43 mahdollistaisi nykyistä laajemman palveluntarjoajaverkoston hyödyntämisen, ellei sitä rajattaisi pelkästään kotimaisiin organisaatioihin. Tämä ei olisi kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmasta toivottavaa. 1. JOHDANT0 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi helmikuussa 2015 Ramboll Management Consulting Oy:ltä esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin näkökulmiin liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i toimintojen tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti katvealueiden tunnistaminen suhteessa julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Tilattu raportti on osa Yrityspalvelu 2.0 esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa nimistä hanketta. Esiselvityksessä yrityspalveluseteleistä on käytetty seuraavaa määritelmää: seteleillä tarkoitetaan yritykselle myönnettyä taloudellista tukea hankkia tarvitsemansa asiakaspalvelu markkinaehtoisesti haluamaltaan palvelujen tuottajalta, esimerkiksi toiselta yritykseltä, korkeakoululta tai tutkimuslaitokselta. Hankittava palvelu voi tukea mm. tuotteiden ja palvelujen kaupallistamista, yrityksen strategian fokusointia sen t&k toiminnan vahvistamista tai kansainvälistymistä. Yrityspalvelusetelijärjestelmän tavoitteena on, että tarjottavan tuen avulla yritykset voisivat jatkossa hankkia julkista yrityspalvelutarjontaa täydentäviä palveluita erityisesti yksityiseltä sektorilta, ja tätä kautta saavutettaisiin selvää lisäarvoa alueen yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Toimeksiannon tavoitteeksi asetettiin tunnistaa katveita nykyisissä julkisissa yrityspalveluissa ja hankkia tietoa siitä, miten yrityspalvelutarjontaa voitaisiin alueellisella tasolla parantaa. Lisäksi pyrittiin tuottamaan tietoa yrityspalvelusetelin mahdollista pilotointia varten. Tavoitteiden saavuttamiseksi Ramboll toteutti alueen yrityksille suunnatun sähköisen kyselyn, haastatteli yritysedustajia sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustajia sekä keräsi ja analysoi tietoa aiemmista yrityssetelikokeiluista niin Suomessa kuin ulkomailla. Esiselvityksen keskeiset tulokset on esitetty tässä raportissa, joka kokoaa yhteen mahdollista yritysten kansainvälistymistä tukevan setelijärjestelmän taustoja, tarpeita, mahdollisuuksia sekä toteutuksessa huomioitavia haasteita.
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 3 of 43 2. ESISELVITYKSEN TOTEUTUS Esiselvitystyö käynnistyi eri puolella Eurooppaa käynnissä olevien tai olleiden kansainvälistymissetelijärjestelmien vertailulla. Lista kontaktoiduista henkilöistä (innovaatioseteli ja kv-setelitoimeksianto) on liitteessä 1. Lisäksi työ käsitti kansainvälistymiseen liittyvien yrityspalveluiden kartoittamista, missä tavoitteena oli mahdollisten puutteiden ja epäkohtien tunnistaminen sekä työpöytätutkimuksena että haastatteluin. Tarvittavan tiedon keräämiseksi toteutettiin pirkanmaalaisille yrityksille suunnattu kysely, jossa kartoitettiin yksityisen sektorin toimijoiden aiempia kokemuksia yrityspalvelujen hyödyntämisestä sekä täydentävien palvelujen mahdollisesta tarpeesta. Sähköisen kyselyn runko on liitteessä kaksi. Kyselyyn vastasi 50 henkilöä noin kahdeksansadan henkilön joukosta, joten vastausprosentti jäi alle kymmeneen prosenttiin. Kyselyn yhteydessä vastaajille annettiin mahdollisuus jättää yhteystietonsa haastattelua varten. Näistä vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista valikoitiin 15 henkilöä yksityiskohtaisempaan haastatteluun huomioiden henkilöiden taustaorganisaatioiden koko, toimiala ja toiminnan kansainvälisyys. Lista haastatelluista henkilöistä on merkitty liitteeseen 3 ja haastattelujen runko liitteessä 4. Yrityshaastattelujen lisäksi toteutettiin 13 sidosryhmähaastattelua lähinnä julkisen sektorin toimijoiden näkemyksien kartoittamiseksi. Pääpaino keskusteluissa oli nykyisen yrityspalvelukentän kattavuudessa, havaituissa puitteissa sekä yrityspalvelusetelijärjestelmän potentiaalissa mahdollisten katvealueiden kattamiseen. Lista sidosryhmähaastatelluista on liitteessä 4. Työpöytätutkimuksen, kyselyn sekä haastattelujen tulokset analysoitiin ja alustavat havainnot kirjattiin raportteihin. Alustavien tulosten validoimiseksi järjestettiin työpaja Rambollin ruotsalaisten sekä saksalaisten innovaatiotoiminnan asiantuntijoiden kanssa. Tulosten analyysissä on otettu huomioon myös muut aihepiiriä käsitelleet selvitykset. Keskustelujen perusteella viimeisteltiin kaksi erillistä raporttia, joista tämä kyseinen raportti keskittyy kansainvälistymiseen. Samaan aikaan valmistuneen toisen raportin fokus on innovaatioiden ja teknologioiden kehittämisessä sekä hyödyntämisessä. Kahden esiselvitysraportin rakenne on samanlainen. Johdannon (luku 1) ja esiselvityksen toteutuksen (luku 2) jälkeen kolmannessa luvussa esitellään esiselvityksessä kartoitetut setelikokeilut niin Suomesta kuin muualta Euroopasta. Luku neljä sisältää yhteenvedon kansainvälistymisseteleistä. Viidennessä luvussa käydään läpi toteutetun yrityskyselyn tulokset. Yrityspalvelujärjestelmä on kuvattu kuudennessa luvussa, jossa otetaan myös kantaa palvelujen kattavuuteen esiselvityksen tulosten perusteella. Raportti päättyy seitsemännen luvun yhteenvetoon ja kahdeksannen luvun johtopäätöksiin. Esiselvityksen toteutuksesta vastasivat Henri Lahtinen, Kalle Lamminmäki, Hanna Koskela ja Vesa Salminen Ramboll Management Consulting Oy:sta.
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 4 of 43 3. ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTYMISSETELIKOKEILUISTA EUROOPASSA JA SUOMESSA 3.1 Ekoinnovaatiokumppanuudet - Portugali Kuvaus Setelikokeilu oli osa ECOPOL-hanketta, jossa oli partnereita Portugalin lisäksi myös Saksasta ja Suomesta. Hanke koostui kolmesta eri pilarista, joista ensimmäinen liittyy ympäristöystävällisiin julkisiin hankintoihin, toinen ekotehokkaiden yritysten kansainvälistymiseen ja kolmas jätteenkäsittelyn ja -hallinnan menetelmiin. Toinen pilari oli portugalilaisen Agência Nacional de Inovaçãon (ADl) vastuulla. Taustalla oli ajatus, että järjestelmässä on aukkoja, joita setelijärjestelmällä voisi täyttää. Hankkeen osapuolet jakoivat keskenään hyviä kokemuksia ja käytäntönä, ja Suomessa tuolloin Finpron tarjoama vientikumppanuus toimi esikuvana setelin pilotoinnille, vaikka siihen ei sisältynyt seteliä. Setelijärjestelmän tavoitteena oli kiihdyttää portugalilaisten pk-yritysten kansainvälistymistä auttamalla kohdeyrityksiä käynnistämään uusia toimintoja sekä kehittämällä kansainväliseen liiketoimintaan liittyvää osaamista. Setelikokeilu perustui toteutettuun vajeanalyysiin koskien kansainvälistymistä tukevia poliitikoita ja tuki-instrumentteja. Setelijärjestelmä esitettiin esimerkkinä innovatiivisesta yritystuesta, jolla voisi tukea palvelujen ja yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkimista kansainvälistymisen lisäämiseksi. Kohderyhmä Setelikokeilu oli suunnattu auttamaan yritysryppäitä (3-6 yritystä), jotka voivat toteuttaa portugalilaisia tai portugalilaisittain brändättyjä ratkaisuja haasteisiin huomattavilla kansainvälisillä markkinoilla. Kohderyhmänä olivat pääsääntöisesti pk-yritykset, mutta tarkkoja rajauksia ei tehty. Myös suuri yritys saattoi olla mukana, jos sen nähtiin toimivan veturina pienemmille kumppaneilleen. Toimialaa ei myöskään rajattu, ainoa vertailtava kriteeri oli, että kehitettävän tuotteen tai palvelun tuli olla ekoinnovaatio. Koska rahaa oli käytettävissä vain hankkeen budjetin rajoissa, ei seteliä markkinoitu laajasti. Lähinnä tieto setelistä oli ADl:n verkkosivulla. Lisäksi tieto välitettiin muutamien klusteriorganisaatioiden kautta. Käyttötarkoitus Setelijärjestelmä kehitettiin tukemaan palvelujen sekä ulkoisen osaamisen hankintaa liittyen kansainvälisiin yritystoiminnan prosesseihin. Ajatuksena oli, että mukana olleet yritykset pystyisivät itsenäisesti perustamaan uusia toimintoja kohdemarkkinoilla 2-3 vuoden sisällä. Minimi ja maksimi Setelin yläraja oli 12 500. Tukiprosentit 50 % Toimija
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 5 of 43 Portuguese Innovation Agency (Adl), innovaatiotoiminnan ja teknologisen kehityksen edistämistä tukeva toimija, joka pyrkii tuomaan tutkimuksen lähemmäs yritysmaailmaa 1. Rahoittaja Kokeilu oli osa komission rahoittamaa ECOPOL hanketta. Miksi päättynyt Kyseessä oli pilottikokeilu, jonka jälkeen ehdotettiin, että toimintaa pitäisi laajentaa kansallisen tason ohjelmaksi joko integroimalla se osaksi muita pk-sektorin kansainvälistämiseen tukiinstrumentteja tai omana erillisenä instrumenttinaan. Tämän jälkeen iski taantuma, joka vaikutti myös ADI:n toimintaan. Seteliasia on nostettu uudelleen esiin, ja ADI:n toiveena on saada esiteltyä setelijärjestelmää uudelleen ko. asioista vastaavalle ministerille. Minkä tarpeen täyttää Portugalilaisten, ekoinnovaatioita tarjoavien yritysten pääsy uusille, kansainvälisille markkinoille. Kilpailutus Yritykset saivat vapaasti hankkia haluamansa palvelun käyttöönsä seteliä vastaan. Se haluttiin kuitenkin varmistaa, että yritykset eivät hankkineet toimeksiantoja tuttavilleen. Tätä varten palveluntarjoajien täytyi osoittaa kohdemaan ja -markkinan tuntemus. Muuta ADI ei arvioinut setelikokeilun tuloksia jälkikäteen, eikä virallista seurantaa ole ollut seteliä hyödyntäneiden yritysten kokemuksista. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Luís Ferreira, Agência Nacional de Inovação, Portugal 3.2 North West Development Agency (NWDA) 2 Englanti Kuvaus NWDA:n innovaatiosetelijärjestelmä käynnistettiin vuonna 2008 ja sen tavoitteena oli kannustaa alueella toimivia pk-yrityksiä yhteistyöhön seudulla olevan osaamispohjan kanssa. Osaamispohjalla viitataan tässä yhteydessä niin yliopistoihin, korkeakouluihin kuin kaupallisiin organisaatioihinkin. Määrällisenä tavoitteena oli saattaa 1100 yritystä yhteistyöhön yhden tietoa tuottavan organisaation kanssa kahden vuoden sisällä myöntämällä 3 000 punnan seteli hanketoimintaan. Alueellisen kehittämisyhtiöt lakkautettiin virallisesti Englannissa vuonna 2012, jolloin myös setelitoiminta loppui. Kohderyhmä Pk-yritykset, yhteiskunnalliset yritykset ja voittoa tuottamattomat organisaatiot Luoteis- Englannin alueella (Cheshire, Merseyside, suur-manchester, Lancashire ja Cumbria). Erityisesti naisyrittäjät, vähemmistöjen edustajat sekä huonomaineisemmilla alueilla toimivat yritykset. 1 http://www.adi.pt/uk%5cindexuk.htm 2 http://www.cicada.manchester.ac.uk/industry/innovationvoucher.pdf
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 6 of 43 Käyttötarkoitus Setelin voi käyttää esimerkiksi markkinatutkimuksiin kuten asiakaskyselyihin ja toteutettavuusselvityksiin, prototyyppien kehittämiseen ja testaamiseen, prosessien arviointiin, ohjelmistojen kehittämiseen, yliopistojen tutkimustilojen hyödyntämiseen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, uusien palvelujen kehittämiseen, tehokkuuden arviointiin sekä taloudellisten vaikutusten arviointiin. Lisäksi setelillä saattoi hankkia hankkeisiin liittyvä erityisosaamista. Yksi valituista palveluntarjoajista, Kinetic Cubed, auttoi yrityksiä, jotka tähtäsivät ulkomaisille markkinoille ja globaaleihin innovaatioverkostoihin. Kinetic auttoi esimerkiksi erästä ympäristöteknologia-alan yritystä kehittämään toimintaansa Turkissa laatimalla tutkimus- ja markkinointisuunnitelma. Paikallista yritystä tuettiin tunnistamalla sen palveluille ja tuotteille mahdollisuuksia Euroopan markkinoilla tai analysoimalla Australian markkinapotentiaalia laki- ja asianajopalveluita tarjoavan yrityksen ohjelmistolle 3. Setelillä ei voinut kattaa peruskurssitusta, sertifikaattien tai muiden todistusten ostamista, ohjelmistojen ostoa, opiskelijoiden harjoittelusta aiheutuneita kustannuksia, mainontamateriaalien suunnittelua ja valmistusta, myyntitoimintoja tai yleisesti tarjolla olevaa neuvontaa yritystoiminnan kehittämiseen. Minimi ja maksimi 3 000 puntaa. Lisäksi vuonna 2010 järjestelmän piiriin tuotiin 100 kappaletta arvokkaampia seteleitä (7000 ). Tukiprosentit 3000 punnan setelissä 100 %, 7 000 punnan setelissä yrityksen piti vastata rahoitukseen 30 % osuudella, jolloin setelin arvo nousi kokonaisuudessaan 10 000 puntaan 4. Toimija North West Development Agency, Luoteis-Englannissa toiminut aluekehitysorganisaatio 5 Rahoittaja EU/EAKR Miksi päättynyt Englannin hallituksen rahoittamien alueellisten kehittämisorganisaatioiden toiminnan alasajosta päätettiin vuonna 2010 ja virallisesti niiden toiminta loppui maaliskuussa 2012. Tätä ennen kyseisten organisaatioiden aktiviteetit ja hankkeet lopetettiin. Minkä tarpeen täyttää Ajatuksena oli, että setelin avulla alueen yritykset voisivat aiempaa paremmin kiinnittyä seudulla olevaan tietopohjaan ja hyödyntää sitä omassa kehittämistoiminnassaan. Kilpailutus 3 http://www.kinetic3.co.uk/features/nwda-innovation-voucher-scheme/ 4 Luku ei sisällä arvonlisäveroa. Myös pienemmän setelin käytöstä yritys joutui maksamaan arvonlisäveron. 5 https://www.gov.uk/government/organisations/northwest-regional-development-agency
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 7 of 43 Palveluntarjoajat oli rajattu eli yritykset eivät saaneet vapaasti valita kaikista tietoa tuottavista organisaatioista alueella. Yksi palveluntarjoajista oli tähän esiselvitykseen haastateltu Kinetic Cubed. Hakeminen Setelin hakeminen ja käyttö pyrittiin tekemään yrityksen kannalta mahdollisimman helpoksi. Hakemuksen täyttäminen tapahtui NWDA:n verkkosivuilla. Täytetty hakemus tuli jättää haun ollessa auki. Yksi haku oli avoinna neljä viikkoa. Haun päätyttyä NWDA:n tiimi kävi hakemukset läpi ja ilmoitti, mikäli yritykselle myönnettiin seteli. Tiimi oli myös apuna tietoa tuottavan organisaation valinnassa. Mikäli setelien kysyntä ylitti niiden määrän, ne arvottiin hakemuksen jättäneiden yritysten kesken kuitenkin siten, että digitaalisuus ja luovat alat, liiketoiminta- ja asiantuntijapalvelut sekä elintarvikesektori olivat etusijalla. Muuta Kinetic Cubedin kautta setelillä hankittu palvelu koski yleensä markkinatutkimusta, joka ei vielä itsessään kansainvälistänyt yritysten toimintaa. Ulkomaan markkinoille pääsy ja siellä pysyminen kestää kauan, ja haastateltavan mukaan yrityksillä on tapana olla tämän suhteen ylioptimistia. Tästä syystä yrityksillä tulisi olla vähintään suuntaa-antava toimintasuunnitelma, jonka avulla ne pyrkivät kansainvälisille markkinoille. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Mark Beresford, Kinetic Cubed Ltd 3.3 Team Finland Explorer 6 -Suomi Kuvaus Vuonna 2014 osana Team Finlandia toteutettiin Explorer kokeilu, jonka tavoitteena oli auttaa yrityksiä laajentamaan asiakaskuntaansa. Käytännössä tämä tapahtui rahoittamalla asiantuntijapalvelujen hankintaa. Kyseisillä palveluilla yritys saattoi selvittää esimerkiksi toimimista kohdemarkkinoilla tai sitä, miten heidän kannattaisi viedä olemassa olevaa tarjontaansa kansainvälisille markkinoilla sekä hankkia kansainvälistymissuunnitelma. Rahoitus oli haettaessa vuoden 2014 loppuun saakka. Kohderyhmä Pk-yritykset Käyttötarkoitus Ulkopuolisen osaamisen hankkiminen Suomen ulkopuolisille markkinoille pyrittäessä. Tekes hyväksyi vain ostot ulkopuolisilta palvelun tarjoajilta, ei esimerkiksi yrityksen omia palkkakustannuksia tai matkakustannuksia. Minimi ja maksimi Myönnettävän rahoituksen alaraja oli 4 000 euroa, jolloin ostopalvelun hinta oli vähintään 8 000 euroa Tukiprosentit 6 http://team.finland.fi/public/default.aspx?contentid=307896&contentlan=1&culture=fi-fi
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 8 of 43 50 %. Toimija Team Finland 7 Rahoittaja Tekes Miksi päättynyt Kyseessä oli kokeilu, mutta rahoitusta on voinut 1.2.2015 alkaen hakea ELY-keskusten yritysten kehittämisavustuksen kautta. ELY:n kautta rahoitusta myönnetään hieman eri perustein, eli palveluntarjoaja on kilpailutettava, ja usein hankekokonaisuudet ovat laajempia (ja kalliimpia) kuin Team Finland Explorerissa. Minkä tarpeen täyttää Tuella oli tarkoitus auttaa yrityksiä kansainvälistymään tarjoamalla ulkopuolista apua yrityksen markkinoiden laajentamiseen. Palvelutarjonnassa esiintyi vajetta Finpron muutoksesta johtuen. Muutoksen seurauksena Finpro ry ei enää tarjoa julkisrahoitteisia konsulttipalveluita. Kilpailutus Yrityksillä oli lupa hankkia ostopalvelu parhaaksi katsomaltaan toimijalta joko Suomesta tai ulkomailta. Hakeminen Hakeminen tapahtui Tekesin sähköisen asioinnin kautta täyttämällä hakemus kansainvälisen kasvun suunnitteluun. Tunnustelulomakkeeseen tuli merkitä, että kyseessä oli Team Finland Explorer -rahoitus. Tekes lupasi vastata tunnustelulomakkeeseen viikon sisällä. Muuta Melko tasaisesti lähes kaikista maakunnista saaduista hakemuksista (72 kpl) hyväksyttiin vuonna 2014 61 kappaletta 8. Elinkeinoelämän keskusliiton toimittamien tietojen mukaan kaikkiaan hakemuksia saatiin noin 150 kappaletta ja rahoitusta myönnettiin reilut 4 miljoonaa euroa. Esimerkkinä Team Finland Explorer tuen hyödyntämisestä voidaan mainita Pesmel Oy, joka on käyttänyt rahoitusta ostopalveluna ohjelmistoratkaisujen kansainvälistymissuunnitelman valmisteluun kohdemarkkinoilleen. Toimeksianto sisälsi muun muassa potentiaaliset paikalliset yhteistyökumppanit sekä vaaditut toimenpiteet tunnettuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi. 9 7 http://team.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46788&contentlan=1&culture=fi-fi 8 http://ek.fi/ajankohtaista/hyotytietoa-yrityksille/2015/01/05/team-finland-explorer-tukea-tekesista-viela-tammikuun/ 9 http://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2014/aasian-kasvavat-markkinat-kiinnostavat-teollisuusyritys-pesmelia/
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 9 of 43 4. KANSAINVÄLISTYMISSETELIKOKEILUJEN VERTAILU Esiselvityksessä tarkasteltiin kolmea yritysten kansainvälistymistä tukevaa setelijärjestelmää, jotka esiintyivät Portugalissa, Englannissa ja Suomessa aikavälillä 2008-2014. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty näiden järjestelmien keskeiset piirteet. Taulukko 1. Kansainvälistymistä tukevien setelijärjestelmien yleispiirteet Kohderyhmä Käyttötarkoitus Pk-yritykset Yritysten kansainvälistymisen tukeminen yleisesti, kansainvälistymissuunnitelman laatiminen, kohdemarkkinatutkimusten toteuttaminen sekä yritysten kansainvälistymistä tukevien partnerien löytyminen ja tämän yhteistyön vahvistaminen Minimi maksimi Alaraja n. 4000, maksimi n. 10 000-12 500 Tukiprosentit Setelijärjestelmästä riippuen 50-100 % Toimija Rahoittaja Miksi päättynyt? Mihin tarpeeseen vastaa? Kilpailutus Hakeminen Alueellinen kehitysyhtiö (Portugali, Englanti) tai kansallinen innovaatiorahoittaja (Suomi) Euroopan komissio (esim. EAKR) tai valtio Kyseessä pilottikokeilut, joiden jatko on pyritty kanavoimaan alueellisten kehitystoimijoiden kautta, tässä kuitenkin aina onnistumatta. Ekoinnovaatioiden kansainvälistymisen tukeminen; yhteiskunnallisten yritysten ja voittoa tuottamattomien organisaatioiden kansainvälistyminen, pk-yritysten kansainvälisten kohdemarkkinoiden kartoittaminen ja kv-strategian laatiminen Portugalin ja Suomen kokeiluissa yritykset saivat valita palveluntarjoajan vapaasti. Englannin alueellisessa järjestelmässä vain osa paikallisista palveluntarjoajista kuului pooliin. Kaikissa setelijärjestelmissä hakeminen tapahtui sähköisesti. Kohderyhmä Pääsääntöisesti pk-yrityksille kohdistetut järjestelmät olivat Portugalin ja Englannin järjestelmän osalta tarkennettu niin, että Portugalissa edellytettiin yrityksen tarjonnan olevan ekoinnovaatio kun taas Englannissa pk-yritykset, yhteiskunnalliset yritykset ja voittoa tuottamattomat organisaatiot olivat fokuksessa - ja tässä erityisesti naisyrittäjät, vähemmistöjen edustajat sekä huonomaineisemmilla alueilla toimivat yritykset. Portugalin järjestelmä kannusti 3-6 yrityksen ryppäitä kokoavaan yhteistyöhön, jolla oli kansainvälinen tavoite. Tässä klusterimallissa myös suuri yritys saattoi olla tuen saaja, jos sen nähtiin toimivan veturina pienemmille kumppaneilleen. Käyttötarkoitus Englannin pilottikokeilun tavoitteena oli kannustaa alueella toimivia pk-yrityksiä yhteistyöhön seudulla olevan osaamispohjan (yliopistot, korkeakoulut kaupalliset organisaatiot) kanssa, kun taas Suomessa osana Team Finlandia vuonna 2014 suoritettu kokeilu kannusti yrityksiä selvittämään potentiaalisia toimia kohdemarkkinoilla ja laatimaan strategisen kansainvälistymissuunnitelman. Suhteellisen toimialariippumattomat järjestelmät pyrkivät edistämään yritysten kansainvälistymistä ulkomaisille markkinoille pyrittäessä. Portugalissa tavoitteena oli, että mukana olleet yritykset pystyisivät itsenäisesti perustamaan uusia toimintoja kohdemarkkinoilla 2-3 vuoden sisällä. Englannissa setelin käyttö kohdistettiin esim. markkinatutkimuksiin kuten
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 10 of 43 asiakaskyselyihin ja toteutettavuusselvityksiin, prototyyppien kehittämiseen ja testaamiseen, prosessien arviointiin, ohjelmistojen kehittämiseen, yliopistojen tutkimustilojen hyödyntämiseen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, uusien palvelujen kehittämiseen sekä tehokkuuden että taloudellisten vaikutusten arviointiin. Kaikkiaan seteliä on käytetty seuraaviin tarkoituksiin: Englanti: pk-yritysten ja alueella toimivien t&k-organisaatioiden yhteistyön vauhdittaminen, markkinatutkimukset (asiakaskyselyt ja toteutettavuusselvitykset), prototyyppien kehittäminen ja testaaminen, prosessien arviointi, ohjelmistojen kehittäminen, yliopistojen tutkimustilojen hyödyntäminen, uusien liiketoimintamallien ja palvelujen kehittäminen, tehokkuuden sekä taloudellisten vaikutusten arviointi Portugali: yritysryppäiden tukeminen, pk-yritysten kansainvälistyminen, uusien toimintojen käynnistäminen, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvän osaamisen kehittäminen, yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkiminen, ekoinnovaatioihin liittyvät tuotteet ja palvelut Suomi: yritysten asiakaskunnan laajentaminen, asiantuntijapalvelujen hankinta, tiedon hankkiminen kohdemarkkinoista, toiminnan kansainvälistäminen, kansainvälistymissuunnitelman laatiminen, potentiaalisten paikallisten yhteistyökumppaneiden tunnistaminen, tunnettuuden ja näkyvyyden lisääminen Hakeminen ja tuen suuruus Setelituen hakeminen tapahtui kaikissa kokeiluissa sähköisesti. Kansainvälistymistä tukevien setelikokeilujen minimituki oli noin 4000, mutta osa järjestelmistä edellytti yritysten omavastuuta vastaavan summan. Vain Briteissä ollut järjestelmä takasi 3000 punnan setelin yritykselle ilman yrityskohtaista vastinrahaa. Portugalissa ja Briteissä myönnetyn setelin koko oli noin 12 500-14 500, missä julkisen tuen osuus oli 50-70 %. Kaikissa kolmessa järjestelmässä tukiprosentti oli vähintään 50 % Kussakin maakohtaisessa pilotissa yritykset saivat suhteellisen vapaasti hankkia haluamansa palvelun käyttöönsä seteliä vastaan. Erityisesti Isossa-Britanniassa kuitenkin valvottiin, että valitulla palveluntarjoajalla on kohdemaan ja -markkinan tuntemusta. Suomen ja Portugalin kokeilussa yrityksillä oli lupa hankkia ostopalvelu parhaaksi katsomaltaan toimijalta mistä tahansa maasta. Toimija ja rahoittaja Toimijoina ovat olleet joko alueelliset kehitysyhtiöt (Englanti ja Portugali) tai kansallinen innovaatiorahoituskeskus (Suomi). Ensin mainituissa rahoitus on hankittu Euroopan komissiolta, jälkimmäisessä puolestaan samalta organisaatiolta. Mihin tarpeeseen vastaa? Kokeiluilla on pyritty auttamaan yrityksiä pääsemään kiinni kansainvälisiin markkinoihin. Kilpailutus Englannissa palveluntarjoajat kilpailutettiin ennakkoon, jolloin ne muodostivat valmiin poolin. Portugalissa ja Suomessa osaamisen sai hankkia parhaakseen katsomalta taholta. Miksi päättynyt? Portugalin ja Englannin kokeilujen taustalla oli tavoite jatkaa ja laajentaa setelijärjestelmän käyttöä tulevaisuudessa. Portugalissa ehdotettiin, että ekoinnovaatioiden kansainvälistymistä tukeva setelijärjestelmä laajennettaisiin kansallisen tason ohjelmaksi joko integroimalla se osaksi
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 11 of 43 muita pk-sektorin kansainvälistämiseen tuki-instrumentteja tai pitämällä se omana erillisenä instrumenttinaan. Nämä toiveet vesitti yleinen taantuma, mutta nyttemmin asia nostettu uudelleen esiin ja paikallisen kehitysyhtiön toiveena on saada esiteltyä setelijärjestelmää uudelleen ko. asioista vastaavalle ministerille. Britannian setelikokeilu päättyi Englannin hallituksen rahoittamien alueellisten kehittämisorganisaatioiden toiminnan alasajoon v. 2011-2012. Suomen vastaavassa pilotoinnissa kyse oli kokeilusta, jonka jälkeen rahoitusta kansainvälistymiseen on tarjottu osana ELY-keskusten yritysten kehittämisavustusta.
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 12 of 43 5. SÄHKÖISEN KYSELYN TULOKSET Osana esiselvitystä toteutettiin Pirkanmaalla toimiville yrityksille kysely, jossa kartoitettiin a) yritysten tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla, b) yritysten aiemmin hyödyntämiä julkisen sektorin tarjoamia tukia sekä niihin liittyviä kokemuksia ja c) mahdollisia esteitä erilaisten tukipalvelujen käytölle. Lisäksi kyselyssä selvitettiin, kokevatko yritysten edustajat olemassa olevassa julkisessa palvelutarjonnassa olevan sellaisia aukkoja tai puutteita, jotka hankaloittavat yritysten liiketoiminnan kehittämistä. Kyselyyn vastanneista henkilöistä yli puolet (53 %) edusti pieniä yrityksiä (6-50 työntekijää). Huomattava osa vastauksista saatiin myös 1-5 henkeä työllistäviltä mikroyrityksiltä (29 %). Keskisuurten yritysten (51-250 työntekijää) edustajia vastaajista 10 % ja loput vastaukset tulivat suurista yrityksistä (yli 250 työntekijää). Vastanneiden edustamat yrityksen henkilöstömäärän mukaan on esitetty kuviossa 1. Mikroyritys (1-5 henkilöä) 28,6 % Pieni yritys (6-50 henkilöä) 53,1 % Keskisuuri (51-250 henkilöä) 10,2 % Suuri yritys (yli 250 henkilöä) 8,2 % 2 4 6 8 10 Kuvio 1. Sähköiseen kyselyyn osallistuneiden yritysten koko (henkilöstömäärän mukaan) Sähköiseen kyselyyn vastanneiden toimialakohtainen jakauma oli puolestaan seuraava: Teollisuus 46 % Liike-elämän palvelut 15 % Muut palvelut 15 % Rakentaminen 6 % Kauppa 2 % Muut 17 % (esimerkiksi ICT, terveys ja ympäristöteknologia, liikuntapalvelut) Kyselyyn vastanneet edustivat yritysten iän osalta suhteellisen vakiintunutta yritystoimintaa. Melkein kolme neljästä yrityksistä (74 %) oli perustettu jo yli 10 vuotta sitten. Viidesosalla oli takana yritystoimintaa kolmesta viiteen vuotta. Hieman yli neljä prosenttia oli ollut toiminnassa kuudesta yhdeksään vuotta ja kaksi prosenttia oli perustettu kahden viime vuoden sisällä. 5.1 Kansainvälistyminen Kyselyyn vastanneet yritykset jakautuivat selvästi sen mukaan, onko niillä toimintaa ulkomailla (52 %) vai ei (48 %). Kolmessa neljästä yrityksestä oli henkilöstöä, joka työskentelee kansainvälistymisen tai kansainvälisten asioiden parissa. Vastanneista yrityksistä enemmistössä oli toteutettu näihin liittyviä hankkeita: 25 % yrityksistä oli ollut viimeisten viiden vuoden aikana vähintään neljä kansainvälistymisen edistämiseen tähtäävää hanketta ja 42 % yrityksistä vastaavia projekteja oli ollut yhdestä kolmeen. Osin kansainvälisille markkinoille on pyritty yritysten omin voimin, kuten alla oleva kuvio (kuvio 2) osoittaa.
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 13 of 43 10 8 6 4 42,0 % 58,0 % 2 Kyllä Ei Kuvio 2. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen kansainvälistymisen edistämiseen? Käytetyistä palveluista yleisimpiä ovat olleet ELY-keskusten, Tekesin sekä Finpron tarjoamat tuet. Lisäksi mainittiin eurooppalaiset ohjelmat kuten EUREKA, ARTEMIS sekä EU-puiteohjelmat, vientirenkaat ja Finnvera. Palvelujen vastaavuus yritysten tarpeisiin vaihteli vastaajien mukaan. Kyselyn vastausten perusteella yrityksissä on oltu pääsääntöisesti suhteellisen tyytyväisiä palvelutarjontaan sekä varsinaiseen palveluun. Tekesin vastuulla olevat palvelut erityisesti Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus koettiin onnistuneena. ELY-keskusten tuki on ollut tarpeellista, vaikka sitä moitittiin byrokraattisuudesta ja hitaudesta. Eniten kritiikkiä vastaajien keskuudessa osoitettiin Finprolle. Keskeisenä nykyisten kansainvälistymiseen tarkoitettujen tukien haasteena yritykset pitivät byrokraattisuutta, raportoinnin raskautta sekä tukien jälkikäteismaksatuksesta aiheutuvia kassavirtaongelmia. Markkinaselvityksiä kritisoitiin liian yleisellä tasolla toteutetuiksi ja osa yrityksistä ei ollut tyytyväisiä vienninedistämishankkeiden tuloksiin. 5.2 Julkisen sektorin subventoimien tukien tai palvelujen hyödyntäminen Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 42 % oli hyödyntänyt julkisia tukia tai palveluita kansainvälistymisensä edistämiseen. Kun vastanneet yritykset jaetaan eri vastaajaryhmiin yrityksen ilmoittaman kasvutavoitteen perusteella, huomataan, että nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset ovat usein hyödyntäneet julkisen sektorin tukia tai palveluita kansainvälistymisensä edistämiseen. Noin 63 % nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevista yrityksistä oli hyödyntänyt julkisen sektorin tukia tai palveluita. Yrityksistä, joilla ei ollut kasvutavoitteita, vain 17 % oli hyödyntänyt julkisen sektorin subventoimia kansainvälistymiseen tarkoitettuja tukia ja palveluita.
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 14 of 43 10 83,3 % 8 6 63,2 % 58,0 % 70,6 % 4 42,0 % 29,4 % 36,8 % 2 16,7 % Kyllä Ei Kaikki (KA:1.58, Hajonta:0.49) (Vastauksia:50) Ei kasvutav. (KA:1.83, Hajonta:0.37) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:1.37, Hajonta:0.48) (Vastauksia:19) Vakaa asema (KA:1.71, Hajonta:0.46) (Vastauksia:17) Kuvio 3. Julkisen sektorin subventoimien tukien ja palveluiden käyttö [Kysymys 16]. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen kansainvälistymisen edistämiseen? Esimerkkinä voidaan mainita Tekesin rahoitus kansainvälisen kasvun suunnitteluun, ELY-keskusten tarjoamat Kasvuväylä-palvelut ja vientiverkostot sekä Finpron kansainvälistymispalvelut. (Kyllä, Ei) (n=50)] Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä (58 %) ei ollut hyödyntänyt julkisia tukia ja palveluita kansainvälistymisen edistämiseen. Näiltä yrityksiltä kysyttiin syitä tukien käyttämättä/hakematta jättämiseen. Suurin syy käyttämättä jättämiselle oli tukijärjestelmän monimutkaisuus sekä se, että yrityksellä ei ole ollut aikaa tai resursseja etsiä lisätietoa tuista ja palveluista. Erityisesti nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset kokivat nämä haasteet merkittäviksi. Julkiselle palvelulle ei ole ollut tarvetta Julkisista palveluista ei ole ollut riittävästi tietoa Yrityksellä ei ole ollut aikaa tai resursseja etsiä lisätietoa ja edistää ko. palvelujen hyödyntämistä Julkista rahoituksellista tukea on haettu, mutta sitä ei ole myönnetty Julkisen palvelujen hyödyntäminen on koettu liian vaikeaksi, esim. tukijärjestelmä näyttäytyy liian monimutkaisena Jokin muu, mikä 23,5 % 6 33,3 % 17,6 % 18,2 % 16,7 % 38,2 % 2 45,5 % 33,3 % 8,8 % 9,1 % 16,7 % 47,1 % 2 72,7 % 33,3 % 14,7 % 2 18,2 % 8,3 % 2 4 6 8 10 Kaikki (KA:3.55, Hajonta:1.62) (Vastauksia:34) Ei kasvutav. (KA:2.83, Hajonta:2.03) (Vastauksia:5) Nopea kv. kasvu (KA:4.17, Hajonta:1.26) (Vastauksia:11) Vakaa asema (KA:3.18, Hajonta:1.62) (Vastauksia:12) Kuvio 4 Syyt julkisen tuen ja palveluiden käyttämättä jättämiselle
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 15 of 43 [Kysymys 21]. Mikäli ette ole hyödyntäneet julkisia palveluita kansainvälistymisenne tukemiseen, mitkä tähän ovat olleet keskeiset esteet? Voitte valita yhden tai useamman seuraavista vaihtoehdoista. (n=34)] 5.3 Tarve julkisen sektorin subventoimille tuille ja palveluille Yrityksiltä kysyttiin, onko yrityksissä tarvetta kansainvälistymisen edistämiseen tai sen vahvistamiseen tähtääville julkisille tuille tai palveluille. Suurin osa eli 74 % yrityksistä vastasi tuille ja palveluille olevan tarvetta. Yritykset, joilla ei ole kasvutavoitteita, kokivat tarpeen pienimmäksi (17 %). Lähes kaikki eli 95 % yrityksistä, jotka tavoittelevat nopeaa kansainvälistä kasvua, vastasivat yrityksellä olevan tarvetta julkisen sektorin subventoimille tuille ja palveluille. 10 8 6 4 2 94,7 % 74,0 % 64,7 % 16,7 % Kyllä 83,3 % 35,3 % 26,0 % 5,3 % Ei Kaikki (KA:1.26, Hajonta:0.44) (Vastauksia:50) Ei kasvutav. (KA:1.83, Hajonta:0.37) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:1.05, Hajonta:0.22) (Vastauksia:19) Vakaa asema (KA:1.35, Hajonta:0.48) (Vastauksia:17) Kuvio 5 Tarve kansainvälistymistä edistäville julkisille tuille ja palveluille [Kysymys 15]. Onko yrityksessänne tarvetta kansainvälistymisen edistämiseen tai sen vahvistamiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla? (n=50)] Kyselyssä selvitettiin, mitkä yritystoiminnan osa-alueet ovat erityisen haastavia kansainvälistymisen näkökulmasta. Kansainvälistymisen näkökulmasta haastavinta oli vastanneiden yritysten mukaan myynti ja markkinointi. Toiseksi haastavin alue oli vastaajien mukaan rahoituksen saanti. Kolmanneksi suurimpana haasteena yritykset pitivät kulttuurieroja, asiakasrajapintaa, juridiikkaa ja IPR-asioita. Nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevien yritysten osalta korostui erityisenä haasteena rahoituksen saanti. Juridiikka ja IPR-asiat olivat toinen, erityisesti tätä (nopea kasvua tavoittelevat yritykset) yritysjoukkoa koskettava kansainvälistymisen haaste. Taloushallinto, tietoturva, henkilöstöhallinnon haasteet ja rekrytointikysymykset olivat vastaajien mielestä vähäinen haaste.
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 16 of 43 2,2 % Henkilöstöhallinto 5,6 % 13,3 % Rekrytointi 5,6 % 25,0 % 66,7 % Myynti ja markkinointi 75,0 % 66,7 % 56,3 % 11,1 % Jakelu/toimitus 25,0 % 16,7 % 26,7 % Asiakasrajapinta/Kulttuurierot 25,0 % 22,2 % 37,5 % Taloushallinto 48,9 % Rahoitus 66,7 % 25,0 % 26,7 % Juridiikka, IPR-asiat 25,0 % 38,9 % 12,5 % Tietoturva 13,3 % T&K-toiminta 16,7 % 12,5 % 6,7 % Johtaminen 5,6 % 12,5 % 11,1 % Jokin muu, mikä 25,0 % 11,1 % 12,5 % 2 4 6 8 10 Kaikki (KA:5.75, Hajonta:2.87) (Vastauksia:45) Ei kasvutav. (KA:5.43, Hajonta:3.16) (Vastauksia:4) Nopea kv. kasvu (KA:6.0, Hajonta:2.76) (Vastauksia:18) Vakaa asema (KA:5.65, Hajonta:3.18) (Vastauksia:16) Kuvio 6 Kansainvälistymisen näkökulmasta haastavimmat toiminnan osa-alueet [Kysymys 34]. Mitkä seuraavista osa-alueista koette kriittisiksi tai ongelmallisiksi yrityksenne kansainvälistymiseen liittyen (mitä seuraavista osa-alueista ovat osoittautuneet ongelmalliseksi yrityksenne kansainvälistymisessä TAI jotka koette lähtökohtaisesti haastavimmiksi)? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme (3) osa-aluetta. (n=45)] Sähköisessä kyselyssä yrityksiä pyydettiin listaamaan keskeisiä kansainvälistymiseen liittyviä tarpeita, joihin pystyttäisiin vastaamaan julkisen tuen tai palvelun avulla. Erityisesti korostui tarve joustavalle rahalle, jota yritys voisi käyttää vapaasti esim. asiakastapaamisiin. Muita yritysten esiin nostamia tarpeita olivat markkinointi, uusien, globaalien asiakkaiden etsiminen ja hankkiminen, jälleenmyynti- ja edustajaverkoston täydentäminen, markkinaselvitykset sekä yhteismarkkinointiklustereiden muodostaminen. Osa yrityksistä korosti, että yrityksellä ei ole tarvetta julkisen sektorin tuille ja palveluille. 5.4 Yksityiseltä sektorilta ostetut palvelut Kaikista vastaajayrityksistä 36 % oli hankkinut yksityiseltä sektorilta kansainvälistymisen palveluita kansainvälistymisen tueksi. Nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevista yrityksistä 42 % oli hankkinut yksityisen sektorin tuottamia kansainvälistymispalveluita. Yritykset, joilla ei ollut
Kansainvälistymissetelit esiselvitys 17 of 43 kasvutavoitteita, eivät olleet käyttäneet yksityisen sektorin tuottamia kansainvälistymispalveluita. 10 10 8 6 4 36,0 % 42,1 % 35,3 % 64,0 % 64,7 % 57,9 % 2 Kyllä Ei Kaikki (KA:1.64, Hajonta:0.48) (Vastauksia:50) Ei kasvutav. (KA:2.0, Hajonta:0.0) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:1.58, Hajonta:0.49) (Vastauksia:19) Vakaa asema (KA:1.65, Hajonta:0.48) (Vastauksia:17) Kuvio 7 Yksityiseltä sektorilta ostetut kansainvälistymispalvelut [Kysymys 23] Oletteko käyttäneet yksityisen sektorin palveluita kansainvälistymisen tukena niin, että niiden hyödyntämisessä ei ole käytetty julkista tukea ts. yritys on vastannut täysin palveluista aiheutuvista kustannuksista? Esimerkkinä yksityisen sektorin palveluista voidaan mainita erilaiset konsulttipalvelut (n=50)] Yksityisen sektorin tuottamia kansainvälistymispalveluita käyttäneiltä yrityksiltä tiedusteltiin, mihin tarpeeseen yritykset olivat palveluita hankkineet. Yritykset olivat ostaneet yksityiseltä sektorilta palveluja erityisesti ensikontaktien muodostamiseen, paikallisen vientimarkkinan tuntemuksen vuoksi sekä uusien kansainvälisten kauppasuhteiden muodostamiseen. Muita käyttötarkoituksia olivat viranomaisyhteyksien luominen, tuki partneriyritysten etsimiseen sekä markkinointiin ja mainontaan. Osa yrityksistä oli myös teettänyt yksityisellä sektorilla toimitilaselvityksiä ja muuta projektien toteuttamisen tukea. Yrityksiltä tiedusteltiin syitä yksityisen palveluntarjoajan valinnalle. Keskeisin syy yksityisen palveluntarjoajan valintaan oli palvelun parempi laatu. Toinen syy yksityisen palveluntarjoajan valintaan oli, että julkinen sektori ei tarjoa vastaavaa palvelua tai tarvetta. Tämä haaste korostui erityisesti nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevien yritysten osalta.