YRITYSPALVELUSETELI UTOPIAA VAI TULEVAISUUDEN YRITYSPALVELUITA YRITYSPALVELUT 2.0. ESISELVITYS INNOVAATIO JA KANSAINVÄLISTYMISSETELIN MAHDOLLISUUDET

Transkriptio

1 YRITYSPALVELUSETELI UTOPIAA VAI TULEVAISUUDEN YRITYSPALVELUITA YRITYSPALVELUT 2.0. ESISELVITYS INNOVAATIO JA KANSAINVÄLISTYMISSETELIN MAHDOLLISUUDET

2 SISÄLTÖ 1. Toimeksiannon tausta ja tavoite 2. Toimeksiannon toteutus 3. Keskeiset havainnot - innovaatioseteliraportti 4. Johtopäätökset innovaatioseteliraportti 5. Keskeiset havainnot kv. seteliraportti 6. Johtopäätökset kv. seteliraportti 2

3 1. TOIMEKSIANNON TAUSTA JA TAVOITE 3

4 TOIMEKSIANTO Tausta ja tavoite: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi helmikuussa 2015 Ramboll Management Consulting Oy:ltä esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin näkökulmiin liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i toimintojen tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti katvealueiden tunnistaminen suhteessa julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Esiselvitys ja siihen liittyvät raportit ovat osa Yrityspalvelu 2.0 esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa nimistä hanketta 4

5 2. TOIMEKSIANNON TOTEUTUS 5

6 TOTEUTUS Rinnakkain toteutettiin samat toimenpiteet kahden eri teeman alla: Innovaatiosetelit Kansainvälistymissetelit Työpöytätutkimus setelijärjestelmistä (n=17), seteleistä vastanneiden tahojen kontaktointi ja lisätietojen hankkiminen Yrityksille suunnattu kysely (n=50), jossa selvitettiin tukien hyödyntämistä, kokemuksia sekä syitä sille, miksi osa yrityksistä ei juuri käytä tukia/palveluja toiminnassaan Syventävät yrityshaastattelut (n=14) Yrityspalvelukentän kuvaukset sekä sidosryhmähaastattelut (esim. Tekes, TEM, ELYkeskus) (n=13) Analyysi ja raportointi (kaksi erillistä raporttia) 6

7 3. KESKEISET HAVAINNOT - INNOVAATIOSETELIRAPORTTI 7

8 KIRJALLISUUDESTA CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis (2006): 8/10 setelistä käytettiin hankkeisiin, joita ei olisi ilman seteliä toteutettu; 1/10 olisi tilattu joka tapauksessa, ja 1/10 jäi käyttämättä; lisäksi setelit stimuloivat pkyrityksiä tilaamaan useita lisätoimeksiantoja tutkimuslaitoksilta. OECD (2010) Innovaatiosetelijärjestelmien lanseeraamiseen on monia syitä, joista suurin osa liittyy kohderyhmän (mikro ja pk-yritykset) haasteisiin kiinnittyä julkisen sektorin (yliopistot, tutkimuslaitokset) tuottamaan tietoon sekä muiden organisaatioiden erityisosaamiseen ECOTEC s Final Evaluation of the INDEX Innovation Voucher Scheme Pilot (2009): Setelien kysyntä ylitti tarjonnan kolminkertaisesti; 46% pk-yrityksistä ei aiempaa kokemusta yhteistyöstä yliopiston kanssa; 56% jatkoivat kehittämistä saman tai toisen yliopiston kanssa; viidennellä kierroksella yhden punnan sijoitus sai aikaan investointeja lähes punnan edestä* Bach & Matt (2005) Setelit alentavat esteitä pk-yrityksien kyvykkyydelle kehittää ja markkinoida uusia tuotteita, palveluja ja prosesseja parantamalla kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja helpottamalla pääsyä ulkoisen tiedon lähteille *korkeampi kuin kansallisen tason tki-tuilla keskimäärin (8,3 puntaa) 8

9 INNOVAATIOSETELIT Alueellinen palvelusetelikokeilu (Kaakkois-S.) Innovaatioseteli Englanti Innovaatioseteli Espanja Innovaatioseteli Hollanti (kansallinen taso) Innovaatioseteli Hollanti (Limburg) Innovaatioseteli Irlanti Innovaatioseteli Italia Innovaatioseteli Itävalta Innovaatioseteli Skotlanti KIS-PIMS seteli (Itävalta, Ranska, Suomi) Pk-yritys portfolio (Belgia) Seinäjoen seudun innovaatioseteli Sarah Sauter innovaatioseteli (Saksa) VINNOVAn innovaatioseteli (Ruotsi) Yleispiirteitä: Kohderyhmänä lähinnä pk-yritykset Setelin arvo Tukiprosentit järjestelmästä riippuen % Rahoitus joko komissiolta (EAKR) tai valtiolta Toimijana alueellinen kehitysyhtiö tai yritys, joka vastaa setelien käsittelystä Suurin osa järjestelmistä yhä käynnissä Päättyneet ovat olleet projektimuotoisia Palveluntarjoajien kilpailutuksen suhteen käytännöt vaihtelevia Hakeminen sähköisesti 9

10 MIHIN INNOVAATIOSETELEITÄ KÄYTETTY? Seteleillä on hankittu yritysten käyttöön erilaisia palveluita laajalla skaalalla: Koulutus, neuvonta, teknologian hyödyntäminen, innovaationeuvonta, kansainvälistymisneuvonta, strateginen neuvonta muutostilanteissa, valmennus; yritystoimintaan liittyvän todellisen haasteen ratkaiseminen; vanhuspalveluita tuottavien yritysten liiketoiminnan kehittäminen; yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkiminen esimerkiksi riskianalyyseihin, liiketoimintasuunnitelmien vahvistamiseen sekä yhteyksien solmimiseen jatkorahoituksen ja kehittämiskumppanien hankkimiseksi; kontaktien solmiminen pk-yritysten ja tutkimuslaitosten välillä; tiedon, osaamisen ja teknologian siirto; uusien tuotteiden, palvelujen, prosessien ja liiketoimintamallien kehittäminen, uusiin palvelumalleihin ja asiakasliittymiin sekä räätälöityihin innovaatiojohtamisen valmennuksiin; liiketoiminnan ja palvelutuotannon digitalisointi; tutkimukset, toteutettavuusselvitykset, teknologian siirron konseptit tai innovaatiohankkeet; uusien tuotteiden, palvelujen sekä tuotantoprosessien suunnittelu, kehittäminen sekä toimeenpano tai olemassa olevien tuotteiden, palvelujen tai tuotantoprosessien huomattava laadullinen parantaminen; yhteishankkeet pk-yritysten ja korkeakouluyksiköiden välillä uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien tuottamiseksi; tuotekehitys, tuotteistus, markkina-analyysit, liiketoimintamallien selvitykset, tuotteen suojaukset ja erilaisiin teknologiaselvityksiin liittyvät palvelut; liikeidean testaaminen ja kehittäminen, esimerkiksi palveluinnovaatioiden kehittäminen sekä tuotteiden, prosessien ja uuden teknologian muotoilu ja liiketoimintamallien kehittäminen 10

11 MITÄ SETELEILLÄ ON SAATU AIKAAN? Kokemukset seteleistä ovat olleet positiivisia, voidaan jakaa karkeasti viiteen ryhmään: Toimijoiden verkottaminen 70 % tukea hyödyntäneistä ei aiempaa yhteistyötä t&k-organisaation kanssa (Saksa) 46 % yrityksistä, joille tukea myönnettiin, ei aiempaa kokemusta yliopistoyhteistyöstä (Englanti) Kynnys solmia yhteistyösuhteita alentui (KIS-PIMS hanke) Kehittämistoiminnan jatkuminen 94 % tukea hyödyntäneistä halukkaita osallistumaan jatkossakin (Irlanti) Kolmannes yrityksistä jatkanut yhteistyötä vuoden sisällä (Saksa) Tuetut yritykset käyttävät myös muita yritysten (ei-tuettuja) palveluja (Belgia) Tuen merkitys aiemmin sitä hyödyntämättömille yrityksille Olennaista, että seteleiden käyttäjiksi on valikoitunut muitakin kuin erilaisia tukia aktiivisesti hakevia yrityksiä 39 % yrityksistä ei olisi kyennyt kehittämään uusia innovatiivisia tuotteita ja prosesseja ilman tukea (Englanti) Hanketoiminnan nopeuttaminen Englanti, Hollanti, KIS-PIMS-hanke, Ruotsi ja Saksa Investointien lisääntyminen Panostukset ovat ylittäneet setelien arvon arviolta nelinkertaisesti (Ruotsi) Setelijärjestelmän kautta sijoitettu euro lisäsi yrityksen liikevaihtoa seitsemällä eurolla (Irlanti) Belgiassa allokoidaan vuosittain noin seteliä, joita hyödyntää lähes yritystä Hollannissa kahdeksan seteliä kymmenestä hankkeisiin, joita ei olisi toteutettu ilman tukea 11

12 MUITA HAVAINTOJA Setelin etuina nopeus ja helppokäyttöisyys sekä erityisesti vapaus valita palveluntarjoaja julkisen sektorin roolin kehittäminen uudenlaisten pilottiluonteisten ja nopeiden kokeilujen avulla nähdään ylipäätään hyvänä ja tärkeänä kehityssuuntana Tukien ja palvelujen vaikutukset ristiriitaisia ja kohdentaminen vaikeaa suorat tuet vain heikentävät kilpailua hidastamalla luovan tuhon mekanismia Tuet ja palvelut edistävät TKI-toimintaa yrityksissä Kysynnän ja tarjonnan kohtaanto ja markkinoiden toimivuus haasteellista Kehittäminen sidottu yksittäisiin projekteihin, joka ei edistä aitoa verkostoitumista Nykyisissä yritystukipalveluissa valinnanvapaus rajoitettua vastaako tämä yritysten tarpeisiin? Järjestelmä vaikeasti lähestyttävä ja sirpaleinen Paljon eri toimijoita, ei ns. yhtä luukkua yrityksille Yritystoiminnan varhaisimpaan vaiheeseen kiinnitetty liian vähän huomiota Suurin osa tuista edellyttää, että yrityksellä vähintään yksi tilikausi (käytännössä 18 kuukautta) takana Usein tarvetta myös muulle kuin rahalliselle tuelle (mentorointi, sparraus) 12

13 4. JOHTOPÄÄTÖKSET - INNOVAATIOSETELIRAPORTTI 13

14 JOHTOPÄÄTÖKSET 1/2 Seteleillä selkeitä hyötyjä, jotka liittyvät a) itse instrumenttiin: nopeus, helppokäyttöisyys, valinnanvapaus b) setelin käytön tuomiin etuihin: toimijoiden verkottaminen, kehittämistoiminnan jatkuminen myös tuen päättymisen jälkeen, uusien yritysten aktivoiminen, hanketoiminnan nopeuttaminen sekä investointien lisääntyminen Seteleillä voidaan vastata hyvin kattavasti yritysten tarpeisiin Yritysten tuominen yhteen t&k-toimijoiden kanssa ja tätä kautta TKI-toiminnan aktivoiminen Yrityksiä auttaminen tunnistamaan ko. organisaatioissa olevaa osaamista Yritysten kehitystoiminnan nopeuttaminen mahdollistamalla lähellä markkinaa olevien tuotteiden ja palvelujen pilotointi ja testaaminen Osaamistason nostossa auttaminen mahdollistamalla tiedon, osaamisen ja teknologian siirto Suomessa ei tällä hetkellä instrumenttia, joka kykenisi samaan nopeasti ja kevyesti, eri toimijoita verkottavasti (toimijoiden ja osaamisen ristiinpölytys) 14

15 JOHTOPÄÄTÖKSET 2/2 Katveet: Olemassa olevat tuet ja palvelut kattavat markkinoilla olevan osaamisen vain rajallisesti (esim yo:t, amk:t ja tutkimuslaitokset puuttuvat, samoin osa alueellisista toimijoista) Muita rajoituksia esim yrityksen ikä (ei yhtä tilikautta takana), varallisuus (omavastuuosuudet) Seteli ei kilpailisi nykyisten tukien ja palvelujen kanssa vaan toimisi linkkinä/kannustimena niihin - > matala kynnys kokeilla -> yhteys olemassa olevaan palvelupolkuun (pitkän tähtäimen kehitys) Kynnyksen pitäminen matalalla ei salli liian tiukkojen kriteerien asettamista Edellyttää tietämystä tarjolla olevista kehittämispalveluista sekä kunkin yrityksen tarpeista setelin myöntävän tahon puolelta -> tässä olennaista on, että yritystukipalveluissa toimivat asiantuntijat osaisivat ohjata yrityksiä setelin pariin asiantuntijan omasta organisaatiosta riippumatta -> sähköinen järjestelmä mahdollistaisi, että sama organisaatio voisi myös myöntää setelin yritykselle Pilotoiminen kannatettavaa 15

16 5. KESKEISET HAVAINNOT KANSAINVÄLISTYMISSETELI- RAPORTTI 16

17 KANSAINVÄLISTYMISSETELIT Tarjolla selkeästi vähemmän esimerkkejä kuin innovaatiopuolella: Ekoinnovaatiokumppanuudet (Portugali) Esimerkkiä haettu Suomesta: Finpron vientikumppanuusmalli Innovaatio- ja kansainvälistymisseteli (Englanti) Lähinnä markkinatutkimusta, yritysten odotukset usein ylioptimistisia Team Finland Explorer (Suomi) Selkeä vahvuus oli mahdollisuus hyödyntää parasta mahdollista osaamista globaalissa mittakaavassa ELY-keskusten kehittämisavustusten alla, kohdannut kritiikkiä (päätösten hitaus, yritykset eivät Yleispiirteitä: Kohderyhmänä pk-yritykset Setelin arvo Tukiprosentit järjestelmästä riippuen % Rahoitus joko komissiolta (EAKR) tai valtiolta Toimijana alueellinen kehitysyhtiö tai kansallinen innovaatiorahoittaja Kaikki päättyneet Portugalissa ja Suomessa palvelutarjonnan suhteen valinnan vapaus Hakeminen sähköisesti löydä/tunne instrumenttia) 17

18 KV. SETELIEN KÄYTTÖKOHTEET Seteleillä on vastattu seuraaviin tarpeisiin: Englanti: pk-yritysten ja alueella toimivien t&k-organisaatioiden yhteistyön vauhdittaminen, markkinatutkimukset (asiakaskyselyt ja toteutettavuusselvitykset), prototyyppien kehittäminen ja testaaminen, prosessien arviointi, ohjelmistojen kehittäminen, yliopistojen tutkimustilojen hyödyntäminen, uusien liiketoimintamallien ja palvelujen kehittäminen, tehokkuuden sekä taloudellisten vaikutusten arviointi Portugali: yritysryppäiden tukeminen, pk-yritysten kansainvälistyminen, uusien toimintojen käynnistäminen, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvän osaamisen kehittäminen, yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkiminen, ekoinnovaatioihin liittyvät tuotteet ja palvelut Suomi: yritysten asiakaskunnan laajentaminen, asiantuntijapalvelujen hankinta, tiedon hankkiminen kohdemarkkinoista, toiminnan kansainvälistäminen, kansainvälistymissuunnitelman laatiminen, potentiaalisten paikallisten yhteistyökumppaneiden tunnistaminen, tunnettuuden ja näkyvyyden lisääminen 18

19 MUITA HAVAINTOJA Kysely ja yrityshaastattelut: Yritysten ei ole aina helppoa hahmottaa mitä ja millaisia palveluja kansainvälistymisen tueksi on saatavilla Monet yritykset eivät lähtökohtaisesti edes hyödynnä tukijärjestelmää kasvunsa tukemiseksi Syynä esimerkiksi tukijärjestelmän monimutkaisuus sekä ajan ja resurssien puute Nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset ovat aktiivisimpia tukien ja palvelujen hyödyntäjiä Haastavinta kansainvälistymisessä on myynti ja markkinointi, rahoituksen saaminen sekä kulttuurierot, asiakasrajapinta, juridiikkaa ja IPR-asiat Havaittiin tarve sillanrakentajalle tai yhteyksien solmijalle, joka auttaisi yrityksiä ottamaan ensimmäisen askeleen Palvelutarjonta Tarjolla monenlaista tukea ja palvelua, mutta, Päätökset kestävät liian kauan, kustannuksien kattaminen joustamatonta Tuet yleensä seteliä huomattavasti suurempiin hankkeisiin Yritykset, joilla ei tilikautta, eivät oikeutettuja tukiin NIY-tuessa ja vientirenkaissa omat haasteena Ei verkottajaa, törmäyttäjää tai brokeria 19

20 6. JOHTOPÄÄTÖKSET KANSAINVÄLISTYMISSETELI- RAPORTTI 20

21 JOHTOPÄÄTÖKSET Siitä huolimatta, että tarjolla on suhteellisen paljon erilaisia tukia ja palveluita, yrityksissä on tarvetta julkisen sektorin kansainvälistymispalveluille ja -tuille. Muissakin Euroopan maissa tehty sama havainto, johon setelillä on pyritty vastaamaan Setelin etuna nopeus, helppokäyttöisyys sekä valinnanvapaus näitä ei usein yhdistetä nykyisiin tukiin ja palveluihin Setelille olisi useita eri käyttökohteita ja sen vahvuus olisi vipuvartena toimiminen -> huomioitava myös, ettei seteli kilpailisi nykyisten tukien ja palvelujen kanssa Jotta yritysten kansainvälistymistä voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla, palveluntarjoajia ei pitäisi rajoittaa Tietty kontrolli tulee kuitenkin säilyttää väärinkäytösten mahdollisuuksien vähentämiseksi Tärkeää on, että seteliä välittäjänä toimiva taho ymmärtää niin yritysten kansainvälistymistä koskevat tarpeet kuin palveluntarjonnan -> kyky hahmottaa aukkopaikat, joihin setelillä voisi vaikuttaa Setelin pilotoiminen suositeltavaa 21

22 HAASTEET VS. MAHDOLLISUUDET Haaste Tukijärjestelmän monimutkaisuus - etenkin nopeaa kv. kasvua hakevat yritykset Tarve yhden luukun periaatteelle Useat yritykset eivät hyödynnä tukia ollenkaan Myynti ja markkinointi haasteellista Kv. asiakasrajapintaan kiinnittyminen vaikeaa Kulttuurieroja, juridiikkaa ja IPR:ää ei aina ymmärretä tai osata ottaa huomioon yrityksissä Yksityisen sektorin palvelut laadukkaampia ja kattavampia Setelin mahdollisuus Seteli nopea ja ketterä instrumentti, jolla erilaiset kokeilut mahdollisia Seteli linkittäisi palvelut toisiinsa ja kannustaisi muidenkin palvelujen käyttöön Seteli madaltaisi kynnystä kokeilla ostopalveluja Kevyet markkina- ja tarvekartoitukset, joita voisi ostaa globaaleilta markkinoilta Nopeasti käynnistettävät pilotit ja kokeilut Seteli mahdollistaisi aiheisiin liittyvät palvelut laajemmalle yritysjoukolle Setelin myötä yritys voisi hankkia parhaaksi katsomansa palvelut mistä tahansa 22

23 KIITOS! Yhteystiedot Henri Lahtinen