Kuva: Työväen Arkisto Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi Johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät 9.4.2014 1
Tarvitaan keskustelua Tuottavuuskehitys heikentynyt poikkeuksellisen jyrkästi Työttömyys pysynyt korkealla 1990-luvun lamasta lähtien Miten varmistetaan tulevien vuosien hyvinvoinnin rahoitus? Rakenteellisia uudistuksia kaivataan, mitä olisivat todella vaikuttavat uudistukset? Ovatko vuosikymmeniä sitten syntyneet työmarkkinasäännöt edelleen ajan tasalla? 2
3 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2012
4
5 Kuva: Työväen Arkisto Työelämän osapuolet muuttuneet
1972 1982 1990 1995 2000 2005 2010 37 876 45 414 53 259 63 645 65 066 67 666 74 031 73 791 Työnantajayritysten määrä (väh. 1,5 htv) 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Lähde: Tilastokeskus 6
1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Palkansaajat yrityksissä 1975-2012 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 Lähde: Tilastokeskus 7
1970 1975 1980 1985 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Perusasteen koulutus/tutkinnon suorittaneet 1970-2012 3 500 000 3 000 000 2 500 000 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Tutkinnon suorittaneita yhteensä 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Lähde: Tilastokeskus 8
Yrittäjien ja palkansaajien tulot ja verot vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 33 638 - Siitä ansiotuloa 33 395 74 % 31 853 95 % - Siitä pääomatuloa 11 580 26 % 1 785 5 % Maksetut verot 10 677 7 314 Käteen jäävät tulot verotuksen jälkeen 34 298 26 323 - Yrityksessä maksettu vero 1 672 251 Bruttotulot I (veronalaiset tulot ja yritysvero) 46 646 33 889 Veroaste ml. yrityksessä maksettu vero, % 26,5 % 22,3 % - Lakisääteiset vakuutusmaksut 4 692 1625 Bruttotulo II (bruttotulot I ja lakisääteiset maksut) 51 338 35 513 Kokonaisveroaste, % 33,2 % 25,9 % Lähde: Yrittäjien tulot ja verot 2014 9
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yrittäjät vs. Yksinyrittäjät 1989-2013 300 250 Yrittäjät Yksinyrittäjät 200 150 100 50 0 Lähde: Tilastokeskus 10
11 Kuva: Työväenmuseo Werstas Työaika on muuttunut
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Palkansaajien vuosityöaika 1975-2012 t/henk 1 800 1 767 1 750 1 729 1 700 1 693 1 650 1 600 1 654 1 653 1 637 1 622 1 598 1 550 1 598 1 500 Lähde: Tilastokeskus 12
1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 Työllisyys ja työtunnit 4 600 000 000 4 400 000 000 4 200 000 000 4 000 000 000 Tehdyt työtunnit Työlliset 3 000 000 2 500 000 2 000 000 3 800 000 000 1 500 000 3 600 000 000 3 400 000 000 3 200 000 000 1 000 000 500 000 3 000 000 000 0 Lähde: Tilastokeskus 13
Palkansaajien keskimääräinen tehty viikkotyöaika kokoaikatyössä Norja Suomi Unkari Ranska Liettua Malta Tanska Italia Latvia Ruotsi Kroatia Slovakia Viro Irlanti Bulgaria Romania Tsekki EU (28 Espanja Belgia Iso- Slovenia Hollanti Luxembo Saksa Itävalta Portugali Kypros Puola Makedonia Kreikka Sveitsi Turkki 39,5 39,7 39,8 40,0 40,2 40,3 40,3 40,4 40,6 40,6 40,7 40,7 40,8 40,9 41,1 41,1 41,1 41,3 41,5 41,6 41,6 41,6 41,8 41,8 41,9 42,1 42,2 42,4 42,5 43,1 43,7 44,3 48,4 Suomessa kokoaikatyötä tekevien palkansaajien todellinen viikkotyöaika on EU:n lyhin. Lähde: Eurostat 2013 14
Suomalaisten työaika jatkuvasti lyhentynyt 5-päiväinen työviikko Pekkas-vapaat Vuosilomat pidentyneet Perhe- ym. vapaat 15
Työlainsäädäntö muissa maissa EU:ssa harvinaista että työehtosopimuksia pitää noudattaa näin laajasti yleissitovuus on poikkeus Minimipalkka on vallitseva käytäntö Euroopassa Työsuhdeturvan sääntelyssä paljon vaihtelua Määräaikaisuus väljempää, koeajat pidempiä 16
Minimipalkat Euroopan Unionissa, Turkissa ja USA:ssa heinäkuussa 2013 Bulgaria Romania Liettua Viro Latvia Unkari Slovakia Tsekki Puola Turkki Kroatia Portugali Malta Slovenia Espanja Yhdysvallat Kreikka Iso-Britannia Ranska Alankomaat Belgia Irlanti Luxemburg 123 158 232 278 282 293 317 329 347 356 380 566 665 748 748 869 877 1 086 1 365 1 435 1 444 1 462 1 758 Lähde: Eurostat 17
Kuva: Työväen arkisto 18 Työlakien lähtökohdat muuttuneet
Työlainsäädäntö rakennettiin lähtökohdalle, että työntekijä on alisteisessa asemassa suhteessa vahvaan työnantajaan: tarvitaan erityistä suojaa työntekijälle Työnantajat ja palkansaajat ovat muuttuneet Työnantajat entistä pienempiä Palkansaajat koulutetumpia Työnantajan ja työntekijän välillä ei suurta eroa osaamisessa ja taloudellisessa asemassa Kilpailijamaissa pärjätään väljemmillä pelisäännöillä 19
Työehtojärjestelmä kaipaa uudistamista Suomen työehtojärjestelmä on ahdas; ei juuri salli työpaikkatasolla poikkeamisia Perustuu ajatukseen, että kun suositaan heikommin kannattavien yritysten kaatumista, tulee tilaa korkeamman osaamistason hyväpalkkaisille työpaikoille Tämä ei ole toteutunut, vaan pelkän peruskoulutuksen varassa olevat ovat jääneet ilman työtä Työehtosopimusten yleissitovuus on olennainen osa nykyistä työehtojärjestelmää 20
Yleissitovuus, mitä se on? Työehtosopimus (TES): työnantajaliiton ja työntekijäliiton sopimus alan työehdoista; velvoittaa kaikkia liittojen jäseninä olevia yrityksiä ja palkansaajia (ns. normaalisitovuus) Jos TES julistettu yleissitovaksi, sitä on noudatettava työnantajaliiton ulkopuolisissakin kyseisen alan yrityksissä Millä yleissitovuutta perustellaan? 21 Turvataan kohtuullisten työehtojen noudattaminen kaikessa palkkatyössä Estetään yritysten välinen kilpailu työehdoilla
210 valtakunnallista työehtosopimusta 163 niistä yleissitovia Työrauhavelvoite ei koske yleissitovuuden piirissä olevia yrityksiä: työntekijöillä on oikeus työehtosopimuksen voimassa ollessakin vaatia työtaistelutoimin itselleen parempia työehtoja 22
Työntekijät TES:sten piirissä 2008 (TEM 2011) (yleissitovuusratkaisujen perusteella) palkansaajia työnantajia Normaalisitovat TES:t 920 000 (73,1%) n. 20 000 Yleissitovat TES:t 338 000 Ulkopuolella 225 000 n. 70 000 Yhteensä 1 481 000 Palkkarakennetilastojen ja yritysrekisteritietojen perusteella taas: Normaalisitovat TES:t 886 000 (66,4%) Yleissitovat TES:t 449 000 23
Työlait TES - Työsopimus Työlait Työsopimuslaki Työaikalaki Vuosilomalaki YT-laki Yhdenvertaisuuslaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki Ym. ym Työehtosopimus Yksityiskohtaiset määräykset mm. Palkan määräytymisestä ja lisistä+korotuksista Työajoista Poissaoloista Lomista Työsuhdeturvasta Matkustamisesta Kaupan TES 135 sivua Teknologiateollisuuden TES 195 sivua Kenkä- ja nahkateollisuuden TES 67 sivua Työsopimus Palkka ja muut etuudet Työaika Mahd. koeaika Muut mahd. ehdot 24
25 Kuva: Kansan Arkisto, Yrjö Lintunen Lähtökohdat muuttuneet sääntelyn seurattava aikaa
Yleissitovuuden tarve on syytä kyseenalaistaa Työnantajan ja - tekijän asema on tasapainossa valtaosassa yrityksiä Työlait tarkemmat kuin 40 v. sitten Palkan kohtuullisen tason voi varmistaa minimipalkalla 26
Yritysten välisen kilpailun estäminen ei voi olla riittävä syy yleissitovuuden säilyttämiselle Aloilla, joilla ei yleissitovaa työehtosopimusta, työehdot eivät ole muodostuneet kohtuuttomiksi 27
Yleissitovuus kyseenalainen myös perusoikeuksien kannalta Lainsäätäjä on siirtänyt yritystä velvoittavien normien säätämisen järjestöille, joiden jäseniä yritykset eivät välttämättä ole. Lisäksi TES-velvoitteet ovat ankarammat niille yrityksille, jotka noudattavat sitä yleissitovuuden johdosta 28 Eriarvoisuus tulee siitä, että jos TES:ssa on annettu mahdollisuus poiketa TES-määräyksestä yrityskohtaisesti, tämä mahdollisuus ei ole käytettävissä yleissitovuuden piirissä olevassa yrityksessä.
Mitä yleissitovuudesta luopuminen merkitsisi? Palkan kohtuullinen taso turvattaisiin säätämällä minimipalkka Työlait ja työsopimus määräisivät työn tekemisen ehdot Palkantarkistuksista sovittaisiin työpaikoilla 29
Työlaeissa olevat TES:lla toisin sovittavissa olevat säännökset olisi muutettava suoraan yritystasolla sovittaviksi Hallinnollisen taakan kevennys yritykselle Tuottavuus paranisi, työllisyys paranisi Heikossa työmarkkina-asemassa oleville paremmat mahdollisuudet työllistyä 30
Jos kuitenkin yleissitovuus säilyy.. pitää työehtojärjestelmän sitovuutta joka tapauksessa lieventää siten, että yrityksissä voidaan osapuolten kesken sopia TES:sta poikkeavista työehdoista Sopimismahdollisuus sekä työnantajaliittojen jäsenyrityksiin että yleissitovuuden piirissä oleviin yrityksiin 31
Työsuhdeturva tarvitsee muutosta Työsuhdeturva muodostuu lähinnä irtisanomisperusteista koeaikasääntelystä määräaikaisen työsopimuksen sääntelystä Palkkaamisen kynnystä voidaan madaltaa lieventämällä ns. yksilöperusteista työsuhdeturvaa; kynnys suhteellisesti korkeampi pienemmissä yrityksissä 32
33