Yritysläheinen työllistämismalli Suunnitelma Turun aluekokeilun käynnistysvaiheesta. 26.5.2015 Työelämän taitekohdat avainalue Mikko Hyttinen ja Mikko Kesä.
Suunnitelman sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Toteutussuunnitelma toiminnan käynnistämistä edeltävästä selvitysvaiheesta 3. Esitys kustannuksista, niiden jakamisesta ja kohdennuksesta Liite: Yritysläheinen työllistämismalli, esitys / v.19.5.2015
1. Tausta ja tavoitteet Sitra on käynnistänyt Yritysläheinen työllistämismalli - kokeilun, jolla tavoitellaan yrityslähtöisiä tavoitteellisia ja tarvelähtöisiä työllistämispalveluita uudenlaisella toimintamallilla. Mallista lisää ohessa liitteenä olevassa esittelymateriaalissa. Toimintamallia on muotoiltu huhti-toukokuun 2015 aikana mm. kuulemalla avainministeriöiden, työmarkkinaosapuolten, kuntien ja kuntaliiton, yrittäjien edusjärjestöjen sekä yritysten näkökulmia. Palaute on ollut myönteistä ja mallille nähdään tarvetta. Toimintaa käynnistetään aluekohtaisesti niillä alueilla, joilla on kiinnostusta sekä tarvetta toimintamallia kohtaan. Osapuolet, joita erikseen Turun alueella Sitra on kuullut ja joiden kanssa mallista on keskusteltu: Turun kaupunki, Varsinais-Suomen TE-toimisto, Varsinais-Suomen Yrittäjät, Turun Yrittäjät, Turun Työantajain Yhdistys. Turun kaupungin osalta edetään konkreettiseen selvitysvaiheeseen toimintamallin käynnistämiseksi kohdan 2 suunnitelman mukaisesti.
2. Toteutussuunnitelma toiminnan käynnistämistä edeltävästä selvitysvaiheesta 1. Päätökset selvitysvaiheen taloudellisista resursseista (kohta 3) Turun kaupunki, Sitra 2. Työkokous ja selvitysvaiheen ohjausryhmän kokoaminen (tavoitteena kesäkuu) osapuolet: Turun kaupunki, Varsinais-Suomen TE-toimisto, Sitra, Varinais-Suomen Yrittäjät ja Turun Yrittäjät, Turun Työnantajain Yhdistys. Tehtävänä järjestäytyä, tarkentaa työsuunnitelma, vastuuttaa sekä aikatauluttaa työvaiheet. 3. Materiaali sekä esittelyvalmennuksen tuottaminen Sitra vastaa esittelymateriaalin tuottamisesta, yhteinen valmennustilaisuus, jossa sovitaan miten mallia esitetään ja miten kiinnostuneita. 4. Osallistujapotentiaalin kartoittaminen Turun alueen yrittäjien ja yritystyönantajien keskuudessa. Jaetaan kahteen osaan: (1) Turun Työnantajain Yhdistys kontaktoi ja tapaa pääasiassa jäseniään sekä isompia alueen työnantajia ja (2) Turun Yrittäjät / Varsinais-Suomen Yrittäjät kontaktoivat ja tapaavat pääasiassa jäseniään ja pienempiä yrityksiä. Sovitaan erikseen määrät ja kontaktointitavat Kiinnostus ja sitoutuneisuus todennetaan yrityksiltä perittävällä osallistumismaksulla, joka hyvitetään toimintamallin käynnistyessä tai palautetaan mikäli toimintamalli ei toteudu. Summa (päätetään erikseen) esim. 50 eur riippumatta yrityskoosta. 5. Ohjausryhmän päätöskokous Käydään läpi osallistujapotentiaalin kartoituksen lopputulokset, arvioidaan onnistuminen sekä päätetään seuraavista toimenpiteistä.
3. Esitys kustannuksista, niiden jakamisesta ja kohdennuksesta. Esiselvitykselle varataan budjetti 14.000 euroa. Budjetti on veroton, arvonlisävero lisätään budjettiin, mikäli se koituu rahoittajille lopulliseksi kustannukseksi. SITRAn osuus budjetista on (n. 30 %) 4.000 euroa ja TURUN KAUPUNKI 10.000 euroa (n. 70 %). Myös osapuolten työaikaa käytetään, mutta ei lasketa budjetiin mukaan. Sitra vastaa oman budjettinsa (4.000 eur) osalta mallia varten tuotettavasta markkinointiviestinnästä. Ulkoisten kustannusten lisäksi Sitra panostaa asiaan oman organisaationsa osaamista. Turun kaupungin panostuksella (10.000 eur ) tilataan sekä Turun Työnantajain yhdistykseltä että Varsinais-Suomen Yrittäjiltä / Turun Yrittäjiltä kontaktointityötä yrityksiin tavoitteena saada mahdollisimman moni alueen yritys sitoutumaan perustettavaan toimintamalliin. Kustannukset jakaantuisivat 50 50.
Liite Yritysläheinen työllistämismalli - esitys
Työttömyyden tilannekuva 203.000 132.000 88.000 Työttömyyden kehitys 2008-2014 (TEM) Työttömiä yhteensä Rakennetyöttömyys Työttömiä eri palveluissa 325.000 (+61 %) 185.000 (+ 40 %) 122.000 (+39%) Työttömyysvakuutusrahaston maksetut etuudet 2014 (TVR) 1 syrjäytynyt nuori(okm) 1,2 M 3,7 mrd. 26 M Vuosisäästö, kun työttömyys lyhenee keskimäärin 1 pv (HPL ry.) 1 % -yksikkö työttömyysasteessa on 1 mrd. valtiontaloudessa (VM) 0,4 mrd. Vuonna 2015 kuntien suorat menot passiivityöttömistä (ennuste KELAn tilastoista)
Yritysläheinen työllistämismalli Palvelu- ja työllistämismalli, jossa työlle etsitään sopivaa tekijää Siirretään työllistämispalveluiden toteutusta yrityksiin päin Yritys saa tarvitsemaansa työvoimaa - työttömille saadaan lisää töitä Tuodaan potentiaalinen työvoima yrityksiin työllistymis- tai aktivointimallista riippumatta (esim. palkkatuki, oppisopimus, työkokeilu) Hyödynnetään työvoiman kehittämisessä yritysten oma potentiaali (työnjohdollinen osaaminen, aidot oppimisympäristöt, jne.) ja kanavoidaan kaikki mahdollinen julkinen tuki tässä tehtävässä onnistumiseen Vähennetään työelämän ulkopuolella järjestettävien työllistämispalveluiden tarvetta Toimii joustavasti myös toimintaympäristön muuttuessa Auttaa kuntia työllistämispalveluiden hoitamisessa
Yritysläheinen työllistämismalli käytännössä Perustetaan paikallistasolle uudenlaisia yritysten verkostoja, jotka hoitavat työllistämisen verkostonsa jäsenten tarpeiden mukaan. Uudenlainen Business - Public partnership. OHJAAVAT VIRANOMAISTAHOT: - TE-toimisto - Kunta Potentiaaliset - KELA työllistyjät Jäsenyritys Jäsenyritys Kaikki apu kanavoidaan täysimääräisenä jäsentensä eduksi verkostomaisella toimintatavalla. Oikeustoimikelpoinen yksikkö (yhdistys, osuuskunta ), joka voi toimia myös työnantajana jäsentensä puolesta. Kuntajäsen Yritysten verkosto Jäsenyritys Jäsenyritys
Hyödyt yritykselle Mahdollisuus rekrytoida sopivampaa henkilöstöä Haetaan töille sopivia tekijöitä Soveltuvuuden parempi arviointi Verkoston skaalahyödyt: toiminnan mittakaava lisää kiinnostavuutta Helpompi palveluratkaisu Viranomais- ja kumppanuusyhteistyö jäsenten puolesta jäsenten eduksi Toimiminen työnantajana tai muuna vastuutahona Verkoston synergiahyödyt Kannustavat tuet Tuet laajasti jäsenyritysten eduksi Hyvät tukien soveltamismahdollisuudet
Hyödyt työllistyjälle Mielekästä aktivointia ja todellinen mahdollisuus päästä työhön Todennäköisyys pysyvään työsuhteeseen on suurempi todellinen näytön paikka, sillä yritys voi palkata työllistyjän yritysverkosto tarjoaa monipuolisemmat työ- ja työkiertomahdollisuudet työllistyjän status on parempi, kun hänen työelämävalmiuksiaan on kehitetty oikeassa yrityksessä työllistyjä saa käytännön kautta todellisemman kuvan työelämävaatimuksista, tarvittavasta osaamisesta ja vaadittavasta työotteesta
Hyödyt yhteiskunnalle Uudenlainen, joustava tapa hoitaa työllisyyttä edistävät palvelut paikallistasolla Lisää työ- ja aktivointipaikkoja Uutta työpanosta sellaisille sektoreille, jotka voivat jalostaa siitä lisäarvoa ja kilpailukykyä Työllistymisen vaikuttavuustulokset ovat todennäköisesti paremmat Vähentää välillisten ja aidosta työstä irrallisten työllistymispalveluiden tarvetta Yrityksistä löytyy runsaasti sellaisia resursseja, joista työtön hyötyy Mahdollisuus testata sitä, miten todennäköisesti työtön onnistuu kiinnittymään avoimille työmarkkinoille Yhteiskunnallinen kokonaisvaikuttavuus: kunnan onnistuminen ei ole valtiolta pois tai päinvastoin
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea sitra.fi Facebook.com/SitraFund @SitraFund