Koko pakkausketjun toiminta on osa kestävää kehitystä

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Koko pakkausketjun toiminta on osa kestävää kehitystä Ympäristöalojen ammattimessut järjestettiin lokakuussa Helsingin Messukeskuksessa. Messujen avajaispäivän aamuna PYRin osastolle pelmahti joukko ammattikorkeakoulujen opiskelijoita, jotka tiedustelivat onko PYRillä kestävän kehityksen raporttia. Vastausta miettiessäni saatoin vain todeta, ettei PYRillä ole kyseistä raporttia. Samalla kuitenkin ajattelin, että PYRin toiminta itsessään on osa kestävää kehitystä. Parhaimmillaan koko pakkausketju toimii siten, että tuotteet saadaan kuluttajalle ja käyttöön mahdollisimman nopeasti ja edullisesti, ympäristöä säästäen. Valtaosa elintarvikkeiden alkutuotannon yhteydessä syntyvistä ympäristörasitteista voidaan korvata sillä, että elintarvikkeet pakataan oikein, jolloin ne säilyvät kauemmin ja saadaan käyttöön sopivan kokoisissa pakkauksissa. Sama pätee muuhunkin tuotantoon. Ketjun loppupäässä ympäristölle koituu edelleen nettohyötyä, kun käytetyt pakkaukset kierrätetään tai hyödynnetään energiana siten, että hyödyntäminen on taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoista. Uusien säädösten valmistelu etenee verkkaisesti EU:n jätepuitedirektiivin uudistus on kohdannut tyypillisiä hidasteita matkallaan. Euroopan parlamentin ympäristökomitean piti äänestää luonnoksesta lokakuussa, mutta äänestys siirtyi marraskuun loppuun, koska MEPit esittivät yli 600 muutosehdotusta. Uusi jätepuitedirektiivi on siis valmis aikaisintaan keväällä 2008. Se tulee vaikuttamaan myös pakkausjätteiden hyötykäyttöön, ainakin jossain määrin. Tosin voidaan olettaa, että nyt voimassa olevia kierrätys- ja hyötykäyttötavoitteita ei kiristetä muutamaan vuoteen vuoden 2008 jälkeenkään. EU:n jätepuitedirektiivin uudistuksen yhteydessä on esitetty viisiportaista hierarkiaa, joka ainakin joidenkin yritysten toiminnan kannalta tuntuu pelottavalta. Ongelma syntyy siitä, että vaikka pakkausten kierrätys tai energiana hyödyntäminen olisivat sekä teknisesti että taloudellisesti järkevämpiä vaihtoehtoja kuin jätteen synnyn ehkäisy tai uudelleenkäyttö, viranomaiset voisivat vaatia sen osoittamista täydellisin elinkaariarvioin. Meidän toiveemme on, että hierarkiaan suhtaudutaan joka tasolla terveellä maalaisjärjellä. Toimenpiteiden paremmuusjärjestys tulee voida arvioida suhteellisen kevyin menetelmin, esimerkiksi pitkäaikaisin käyttötiedoin. Tärkeintähän on, että loppusijoitukseen joutuu mahdollisimman vähän materiaalia. Suomen viranomaiset suunnittelevat jätelain uudistusta, mutta onneksi pragmaattisesti ajattelevat viranomaisemme ovat todenneet, ettei työtä voi saattaa loppuun ennen jätepuitedirektiivin valmistumista. Suomen ympäristökeskus puolestaan valmistelee työryhmän kanssa valtakunnallista jätesuunnitelmaa eli VALTSUa. Suunnitelma valmistuu piakkoin ja se tulee olemaan myös osa jätelain muutostyöhön liittyvää taustamateriaalia. Vaikka EU ei vuonna 2008 todennäköisesti kiristäkään pakkausten hyötykäyttövaatimuksia, VALTSU-työ- PYR tiedottaa PYR tiedottaa on käytettyjen pakkausten hyötykäyttöalan tiedotuslehti, joka ilmestyy touko-, syys- ja joulukuussa. Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Iso Roobertinkatu 1 A 00120 Helsinki Puh. (09) 616 230 Faksi (09) 6162 3100 www.pyr.fi pyr@pyr.fi 2

Sisältö 3/06 ryhmä on nostanut esiin muun muassa kysymyksen täydestä tuottajavas tuusta pakkausten hyötykäytön yhteydessä. Työryhmän raportti käydään tarkasti läpi pakkaajien kannalta ja siitä annetaan asianmukaiset kommentit, jotta se palvelee kunnolla jätelain muutosprosessia. PYR ei korota hintoja ensi vuonna PYRillä ei ole tarvetta hinnankorotuksiin vuonna 2007, joten liittymis- ja vuosimaksut pysyvät ennallaan. Alle miljoonan euron liikevaihdon omaavat yritykset eivät edelleenkään maksa vuosimaksua. Nämä voivat kuitenkin rekisteröityä PYRiin liittymismaksun hinnalla ja osallistua näin hyötykäyttötalkoisiin. Koska jotkut yritykset ovat virheellisesti käsittäneet, että PYRin vuosimaksu on hyötykäyttömaksu, niin todettakoon vielä, että näin ei ole. Vaikka laskut maksetaankin PYRin tilille, varat tilitetään lyhentämättöminä tuottajayhteisöille. Hyötykäyttöhinnoista päättää itsenäisesti kukin tuottajayhteisö, eikä PYR ole niissä kokouksissa edustettuna. Hyötykäyttöhinnat ovat edelleen eurooppalaiseen tasoon nähden erittäin edulliset huolimatta siitä, että jotkut tuottajayhteisöt ovat joutuneet korottamaan hintojaan. Luonnollisesti paljon pakkauksia käyttävät maksavat enemmän kuin vähän pakkauksia käyttävät yritykset. Alle 20 euron hyötykäyttölaskuja ei laskuteta ollenkaan. Eurooppalainen yhteistyö Hyötykäyttöalan eurooppalaisen yhteistyön vahvistamiseksi PYR on tehnyt allianssisopimuksen Pro Europe -organisaation kanssa. Tämä tarkoittaa molemminpuolista tietojen vaihtoa ja yhteistyötä, mm. lainsäädännön kehittämistä ja kansainvälistä viranomaissuhteiden hoitoa. Useimmat Pro Europe -organisaation jäsenet ovat vihreä piste -merkin käyttäjiä, mutta omaa merkkijärjestelmäämme emme muuta. PYR-merkki on ainoa merkki Suomessa, joka osoittaa, että yritys huolehtii pakkaustensa hyötykäytöstä. ANNUKKA LEPPÄNEN-TURKULA Toimitusjohtajan katsaus... 2 PYR:Oy:n liittymis- ja vuosimaksut 2007... 4 TEEMA: Uudelleenkäytettävät pakaukset Uudelleenkäytettävät pakkaukset... 6 Kuljetuspakkaus voi myös pienentää jätekuormaa... 8 Uudelleenkäyttökin täytyy raportoida... 10 Kuin liima tutkimuksen ja teollisuuden välillä... 12 Värikoodit tehostamaan pakkausjätteen keräystä... 14 Roskajoukko otetaan vakavasti... 16 Valvontaisku herätti pakkaajia... 17 Huipputuotteita kierrätysmateriaalista... 18 Keräyspahvi saadaan yhä paremmin talteen... 19 PYR-merkki on viesti kuluttajille... 20 Pakkauskonferenssi kokosi pakkaustentutkijat Tokioon... 22 Uutisia... 23 Review by the Managing Director... 24 Vuoden 2006 kansiteemamme on suomalainen suo. Kannen kuva: Patvinsuo, Ari Komulainen / Luonnonkuva-arkisto Päätoimittaja Annukka Leppänen-Turkula Toimitusneuvosto Annukka Leppänen-Turkula, PYR Marja-Liisa Johansson, PYR Kaisa Nissi, PYR Margareetta Ollila, PTR Heikki Riste, PYR Toimituspäällikkö Sinikka Raivio, Edita Press Oy Ulkoasu Petteri Kivekäs, Edita Design Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2006 Painettu paperille G-Print 3

PYR OY:N LIITTYMIS- JA VUOSIMAKSUT VUONNA 2007 Liittymis- ja vuosimaksut pysyvät samansuuruisina kuin vuonna 2006. PYR lähettää vuosimaksulaskut pakkaajille tammikuussa. Maksuluokka Yrityksen/toimipaikan liikevaihto M liittymismaksu 2007 +ALV Toimipaikkakohtainen vuosimaksu 2007 +ALV Vuosimaksumuutos 2006-2007 A > 17 165 500 ± 0 % B 1,7-17 115 330 ± 0 % C 1,0 1,7 50 165 ± 0 % D < 1,0 30 0 --- Konserni tai muu useita toimipaikkoja omaava yritys voi tehdä toimipaikkojensa osalta yhteisen sopimuksen PYRin kanssa. Tällöin myönnämme liittymis- ja vuosimaksuista 20 prosentin alennuksen. Liikevaihto vähemmän kuin miljoona euroa PYRin rekisterissä on joukko yrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa. Näitä yrityksiä tuottajavastuuvelvoite ei koske. Tällaiset, lähinnä imagosyistä sopimuksen tekevät yritykset voivat ensi vuonnakin rekisteröityä PYRiin maksamalla pelkästään 30 euron liittymismaksun. Etujen suhteen kaikki rekisteröityneet yritykset ovat tasavertaisia. Etuja ovat muun muassa PYR-merkin käyttöoikeus pakkauksissa ja markkinoinnissa, kolme kertaa vuodessa ilmestyvä PYR tiedottaa -lehti ja jäsentodistus, joka uusitaan vuosittain ja lähetetään kaikille pakkaajille. Jotta rekisterissämme olevat tiedot olisivat aina ajan tasalla, tarkistamme kaikilta sopimuksen tehneiltä pakkaajilta yhteyshenkilöja liikevaihtotiedot vuosittain. Pakkauksia koskevia tietoja ei pienimpien yritysten tarvitse meille ilmoittaa, eikä hyötykäyttömaksujakaan näin ollen peritä. Tilastojen kannalta on tietenkin suotavaa, että tiedot saataisiin pieniltäkin yrityksiltä. Mikäli yrityksen liikevaihto sen sijaan jonain vuonna ylittääkin miljoonan euron rajan, yrityksen tulee huolehtia markkinoille toimittamiensa pakkausten hyötykäytöstä. Tällöin on hyvä, että PYRin toiminta ja pakkaajia koskevat säädökset ovat yritykselle ennestään tuttuja. Julkaisemme kaikkien rekisteröityneiden yritysten nimet kotisivuillamme. Viranomainen valvoo vapaamatkustajia Käytännössä markkinoille toimitettujen pakkausten hyödyntäminen on yksittäiselle yritykselle lähes mahdotonta. Tuottajavastuuvelvollinen pakkaaja, joka ei ole sopimussuhteessa kanssamme raportoi viranomaiselle miten se pakkauksensa hyödyntää asetettujen säädösten ja materiaalikohtaisten tavoiteprosenttien mukaisesti. Viranomainen perii ilmoitusmaksun pakkaajalta ja valvoo, että hyödyntäminen toimii raportoidulla tavalla. Velvollisuutemme on ilmoittaa Pirkanmaan ympäristökeskukselle sellaisen tuottajavastuuvelvollisen pakkaajan nimi, joka ei ole tehnyt sopimusta kanssamme. Joudumme informoimaan ympäristökeskusta myös silloin jos pakkaajan ja PYRin välinen sopimus jostain syystä purkautuu. 4

PAKKAUSTEN HYÖTYKÄYTTÖHINNAT VUONNA 2007 Useimpien pakkausmateriaalien hyötykäyttöhinnat pysyvät ennallaan. Joidenkin materiaalien kohdalla hinnankorotus on kuitenkin tarpeen, koska hyötykäyttökustannukset ovat kohonneet ja vaatimukset ovat kiristyneet. Suomen Aaltopahviyhdistys ry. joutui nyt korottamaan hintaa, vaikka aaltopahvipakkaukset kiertävät maassamme erittäin hyvin. Kaikkien pakkausmateriaalien uudet hyötykäyttöhinnat ja muutokset edelliseen vuoteen verrattuna näkyvät alla olevasta taulukosta. Tuottajayhteisöjen yhteystiedot ovat tämän lehden takakannessa. Vuoden 2007 hyötykäyttömaksujen perusteena käytetään pakkaajien ja maahantuojien PYRille ilmoittamia vuoden 2006 pakkausmääriä. Ensimmäiset hyötykäyttölaskut lähetetään huhtikuussa. MATERIAALI /tn + Alv Muutos % 2006-2007 Aaltopahvipakkaukset 2,5 + 25,0 Teollisuuskääreet/-säkit 8,4 ± 0 Hylsyt 8,4 ± 0 Kuitupohjaiset kuluttajapakkaukset/kääreet 8,5-5,6 Kartonkiset nestepakkaukset 13,0-13,3 Muovipakkaukset 23,0 + 4,5 Alumiinipakkaukset 17,0 ± 0 Tinapeltipakkaukset 17,0 ± 0 Teräspakkaukset 1,7 ± 0 Pantilliset juomatölkit (metalli) 0 ± 0 Pantittomat lasipakkaukset 10,0 ± 0 Puupakkaukset 1,2 + 20,0 Muut 0 ± 0 Mikäli yrityksen hyötykäyttölasku on yli 10 000, maksu laskutetaan kahdessa yhtä suuressa erässä siten, että 2. erä laskutetaan neljä kuukautta myöhemmin kuin 1. erä, kuitenkin viimeistään lokakuussa 2007. Todella vähän pakkauksia käyttävät yritykset selviävät pelkällä PYRin vuosimaksulla, sillä lähetettävä minimilasku on 20. HYÖTYKÄYTTÖHINTAVERTAILU SUOMI, RUOTSI MATERIAALI /1000 kg SUOMI 2007 RUOTSI 2006 Aaltopahvipakkaukset 2,5 2-82 Teollisuuskääreet/-säkit ja hylsyt 8,4 2 Kuitupohjaiset kuluttajapakkaukset/kääreet 8,5 49 Nestekartonkipakkaukset 13 65 Muovipakkaukset 23 163-217 Alumiinipakkaukset 17 65-130 Tinapeltipakkaukset 17 65-130 Teräspakkaukset 1,7 6,5 Lasipakkaukset (pantittomat) 10 ei tietoa Puupakkaukset 1,2 - Ruotsin hinnat ovat keskimääräisiä arvioita eri lähteistä. 5

TEEMA UUDELLEENKÄYTETTÄVÄT PAKKAUKSET Mitä uudelleenkäytettävät pakkaukset ovat Uudelleenkäytettävät pakkaukset ovat meille suomalaisille varsin tuttuja ja uudelleenkäyttö ja -täyttö hyvin toimivia järjestelmiä, jotka vähentävät oleellisesti tuottamiemme pakkausjätteiden määriä. Tyypillinen esimerkki uudelleentäytettävästä pakkauksesta on perinteinen lasinen, ruskea olutpullo, joka elämänsä aikana täytetään keskimäärin 30-40 kertaa. Samaa perinnettä edustivat aikaisemmin myös lasiset virvoitusjuomapullot. Nykyään ne on pääosin korvattu muovisilla, uudelleentäytettävillä pulloilla. Pullojärjestelmään kuuluvat lisäksi uudelleenkäytettävät pullokorit. Toimijaosapuolia järjestelmässä ovat panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden lisäksi kauppa ja muut myyntipisteet sekä kuluttajat, jotka ovat tottuneita palauttamaan pullot ja korit kauppaan. Mikä sitten tekee palautuspullojärjestelmästämme erikoisen? Se, että kuluttajat voivat palauttaa tyhjät pullot ja korit mihin tahansa näitä tuotteita myyvään kauppaan tai kioskiin, ja samalla palauttaja saa takaisin pulloista ja koreista maksetun pantin. Panttijärjestelmässä on mukana koko ketju panimoista ja virvoitusjuomatehtaista kauppaan ja muihin myyntipisteisiin. Kuluttajan ei tarvitse välittää siitä, kuka pullon on täyttänyt tai myynyt. Pohjoismaista panttijärjestelmää on ehdotettu otettavaksi käyttöön Euroopassa yleisestikin. Toistaiseksi asia ei ole edistynyt, sillä hankaluutena ovat olleet lainsäädännölliset määräykset, jotka eivät ole antaneet mahdollisuutta järkevien järjestelmien rakentamiseen. Toinen esimerkki uudelleentäyttöjärjestelmästä on maidon rullaava jakelu, jossa kuluttajalle päätyy vain järjestelmän kertakäyttöinen, mutta kierrätettävä osa, maitotölkki. Tästä jakelujärjestelmästä kerrotaan lisää sivulla 8. Kuluttajat näkevät uudelleentäyttöjärjestelmistä vain pienen osan. Eniten uudelleenkäytettäviä/täytettäviä pakkauksia kulkee tuottajien, teollisuuden ja kaupan välillä. Näitä pakkauksia ovat erilaiset korit, laatikot, lavat, tynnyrit, kaasupullot ja monet muut pakkaukset, jotka ovat käytössä jopa vuosia. Pakkausten uudelleenkäyttöjärjestelmät ovat taanneet sen, että EU-maista Suomessa tuotetaan vähiten pakkausjätettä henkeä kohti vuodessa. Lainsäädäntö Uudelleenkäytön määritelmä lainsäädännössä Pakkausten uudelleenkäyttö/täyttö määritellään EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivissä. Tämä määritelmä on sovellettu suomalaiseen lainsäädäntöön valtioneuvoston päätöksen nro 962/1997 kolmannessa pykälässä seuraavasti: uudelleen käyttämisellä tarkoitetaan kaikkia toimia, joilla elinkaarensa aikana tietty vähimmäismäärä käyttökertoja kestämään suunniteltu ja tehty pakkaus joko täytetään uudelleen tai käytetään samanlaiseen tehtävään kuin se oli alun perin tarkoitettu, riippumatta siitä, käytetäänkö hyväksi kaupan olevia oheistuotteita, jotka on tarkoitettu pakkauksen uudelleentäyttöön; tällaisesta pakkauksesta tulee pakkausjäte, kun sitä ei enää täytetä tai käytetä uudelleen. Uudelleenkäytön eurooppalainen standardisointi Pakkauksen uudelleenkäytettävyyttä voidaan arvioida standardien avulla. Mikäli pakkaaja haluaa kertoa, että pakkaus on uudelleentäytettävä/käytettävä, se voidaan osoittaa eurooppalaisen standardin SFS-EN 13429 avulla. Standardi määrittää termit kierto ja osakierto, palautuspakkaus jne., mutta tärkeintä on, että standardi esittää ne seikat, joiden tulee toteutua ennen kuin edes lähdetään arvioimaan, ovatko pakkaukset uudelleenkäytettäviä/täytettäviä. Perusedellytykset ovat: pakkaus on tarkoitettu uudelleenkäytettäväksi pakkaus on suunniteltu siten, että sitä tai sen pääosia on mahdollista käyttää uudelleen pakkaus voidaan puhdistaa/kunnostaa pakkaus voidaan täyttää/lastata uudelleen uudelleenkäyttöjärjestelmä on olemassa. Nämä saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä näin suomalaisesta näkökulmasta, mutta eivät sitä ole kansainvälisesti asioita tarkasteltaessa. Käytännölliset suomalaiset totesi- 6

UUDELLEENKÄYTETTÄVÄT PAKKAUKSET vat alun perin, että riittävä vaade olisi se, että uudelleenkäytölle/täytölle on teollinen ja/tai kaupallinen järjestelmä, mutta näin yksinkertaistahan asia ei voi olla kansainvälisellä tasolla. Uudelleenkäyttö tilastoissa Kaikista Suomessa käytettävistä pakkauksista noin kaksi kolmasosaa on uudelleenkäytettäviä/täytettäviä. Pakkausjätteitä syntyy vain yhdestä kolmasosasta pakkausten vuosikäytöstä. PYRin tilastoissa pakkausten uudelleenkäyttö/täyttö on ollut mukana alusta alkaen. Suomi on myös itsenäisesti raportoinut nämä tiedot Brysseliin vuosittain pakkaustilastoinnissa vaadittujen tietojen lisäksi. Työskentelemme jatkuvasti sen eteen, että kyseiset tiedot hyväksyttäisiin osaksi kaatopaikoille joutuvan pakkausjätteen vähentämistä. Tällöin saisimme meille kuuluvan hyödyn uudelleenkäytöstä laskettaessa hyötykäyttö- ja kierrätysprosentteja. ANNUKKA LEPPÄNEN-TURKULA KUVA ANTERO AALTONEN 7

TEEMA Siniset, korkeammat kuljetuslaatikot ovat ns. maitolaatikoita. Matalampiin valkoisiin muovitarjottimiin voi sijoittaa kahdella kennolevyllä yhtä tai kahta eri tuotetta. 8

UUDELLEENKÄYTETTÄVÄT PAKKAUKSET KULJETUSPAKKAUS VOI MYÖS PIENENTÄÄ JÄTEKUORMAA Puulavojen tarve vähenee, tuotepakkausten materiaalia voidaan ohentaa, tuotteiden vastaanotto ja käsittely kaupoissa helpottuvat. Esimerkit kertovat hyödyistä, joita Valion kehittämä niin sanottu rullaava järjestelmä tuottaa. Rullaava järjestelmä on Valion käyttämä yleisnimi ilman apuvälinettä kuljetettavissa olevien kuljetuspakkausten järjestelmälle. Kehittäessään järjestelmäänsä Valio on tavoitellut ympäristöpäällikkö Janne Sahlsteinin mukaan muun muassa pakkausmateriaalin kulutuksen vähentämistä ja kuluttajapakkausten ohentamista ilman, että tuotteelle olisi vaaraa pakkausten vaurioitumisesta kuljetusten aikana. Pakkausmateriaalissa prosenttien vähennystä Valio pakkaa tuotteensa kertakäyttöisiin kuluttajapakkauksiin. Vuoden 2005 tilastojen mukaan Valio toimitti pakkausmateriaaleja tuotteiden mukana koti- ja ulkomaanmarkkinoille kaikkiaan 44 100 tonnia. Pakkausmateriaaleja, jotka eivät sisällä puuta, käytettiin tuotekiloa kohden laskettuna 35,0 grammaa, missä on vähennystä edellisvuoteen verrattuna 5,9 prosenttia. -- Noin kaksi kolmasosaa muutoksesta selittyy pienentyneellä aaltopahvin kulutuksella, sillä vuonna 2004 käyttöön otetut uudelleenkäytettävät pakkauslaatikot ja pikaritarjottimet tulivat täysimittaisesti käyttöön vasta vuoden 2005 puolella. Pakkauskehityspäällikkö Tanja Virtanen-Leppä kertoo, että Valio ja- kaa tuotteet suoraan myymälöihin, ei keskusliikkeiden varastoihin. - Jakelutoimituksia on päivässä noin 6 200. Palkittu pakkausinnovaatio Valio sai vuonna 2004 PacTec-ELKO messujen pakkausinnovaatiokilpailun ensimmäisen palkinnon kehittämästään palautuvan pakkausmateriaalin järjestelmästä. -- Järjestelmässä esimerkiksi raejuustot, jogurtit, viilit ja rahkat pakataan kennoissa muovisiin tarjotinmaisiin laatikoihin ja maidot maitolaatikoihin, jotka pinotaan pyörien päällä kulkeviin alusvaunuihin, Virtanen- Leppä kuvaa. Järjestelmää ohjataan tietokoneella, ja käsittelyt eri vaiheissa on automatisoitu roboteilla. Alusvaunun päälle voi pinota erilaisia yhdistelmiä: pelkästään maitolaatikoita, pelkästään muovitarjottimia tai sekä maitolaatikoita että muovitarjottimia ja vielä muovitarjottimille kahta eri tuotetta sisältäviä kennoja. Eri laatikot ovat keskenään yhteensopivia. Tuotteet rullataan alusvaunulla jakeluautosta kauppaan, jossa ne voidaan asettaa esille joko laatikossa tai nostaa kennon avulla hyllyyn. Virtanen-Leppä kertoo, että Valion asiakkaat - kaupat - ovat ottaneet järjestelmän hyvin vastaan. -- Se helpottaa tuotteiden käsiteltävyyttä ja vähentää siten kaupan työn määrää. Järjestelmän ansiosta kauppoihin on myös mahdollista toimittaa tarvittaessa pienempiä myyntieriä. Myös jätteiden määrä pienenee. Miljoonia palautuvia pakkauksia Virtanen-Leppä kertoo, että meijerien ja kauppojen välillä on käytössä nelisen miljoonaa sinistä ja valkoista pakkauslaatikkoa. -- Kun rullaavan järjestelmän kuljetusyksiköt: rullakot, alusvaunut, laatikot ja kennolevyt palautuvat Valiolle, niiden kunto tarkistetaan. Ne pestään pesutunneleissa ja kerätään palautuvan materiaalin varastoon, josta puhtaita kuljetuspakkauksia syötetään pakkauskoneille tarpeen mukaan. Huonokuntoiset kuljetuspakkaukset poistetaan kierrosta ja kierrätetään materiaalina. Ympäristöpäällikkö Janne Sahlstein kuvaa uudelleenkäytettävien pakkausten merkityksen kasvua kertomalla, että tällä hetkellä Valion tuotteiden kotimaan jakelusta noin 85 prosenttia tapahtuu palautuvissa kuljetuspakkauksissa. TEKSTI SINIKKA RAIVIO KUVA ANTERO AALTONEN 9

TEEMA UUDELLEENKÄYTTÖKIN TÄYTYY RAPORTOIDA Pakkaajat eivät aina huomaa raportoida pakkaustensa uudelleenkäyttöä. Tiedolla on kuitenkin iso merkitys niin pakkaajan laskun kannalta kuin laajemmaltikin, viranomaisille ja EU:lle raportoitavan oikean pakkausjätemäärän kannalta. Suomessa pakkauksia koskevat tiedot ja tilastot ovat tarkkoja: tunnollisesti kerätty ja ilmoitettu, Kaisa Nissi sanoo. PYRin asiakaspalvelun asiantuntijan Kaisa Nissin tehtäviä on muun muassa neuvoa yrityksiä niiden ilmoittaessa EU-säädösten ja Suomen lain mukaan pakkaustensa hyötykäytöstä. Ilmoitukset kerätään yrittäjiltä vuosittain PYRin lähettämällä kyselylomakkeella. Yhteinen tehtävämme on vastata siitä, että pakkausjätteet tulevat hyödynnettyä ja EU-tavoitteet täytettyä ympäristön kannalta järkevästi ja elinkeinoelämän kannalta kustannustehokkaasti, hän sanoo. Raportointi vaikuttaa laskutukseen Kyselylomakkeen tärkeä mutta monesti väärin tulkittu kohta on sarake Uudelleentäyttö tai uudelleenkäyttö pakkauksena kotimaassa. Sarakkeeseen merkitään uudelleentäytetyt tai uudelleenkäytetyt pakkaukset. Näitä ovat esimerkiksi useita kertoja käytettäviksi tarkoitetut juomapullot, terästynnyrit, rullakot, lavat, muovikorit ja laatikot sekä eräät pahvilaatikot. Jokainen täyttö- tai käyttökerta lasketaan mukaan. Kun pakkaus toimitetaan ensimmäistä kertaa markkinoille, se merkitään sarakkeeseen Itse kotimaan markkinoille pakatut ja pakkautetut, Nissi sanoo ja korostaa lomakkeen huolellista täyttämistä. Virheellinen ilmoitus saattaa aiheuttaa yrittäjälle suuremman laskun. Suomessa uudelleenkäyttö on merkittävää Aina kun pakkaus käytetään uudelleen, se korvaa täysin uuden pakkauksen. Pakkaukset ovat jätettä vasta siinä vaiheessa, kun ne poistetaan käytöstä. Kierrossa olevien, uudelleenkäytettävien pakkausten käyttöaste on Suomessa suuri, mutta yritykset eivät valitettavasti aina huomaa seurata ja raportoida sitä, Nissi pohtii. Hän on sitä mieltä, että suomalainen pakkausjätteen raportointijärjestelmä on kansainvälisesti vertailtuna yksinkertainen ja kevyt. Meillä riittää yhden A4:n täyttö. Esimerkiksi Britanniassa yritykset saavat täyttääkseen pinon papereita, ja Ruotsissa yrityksiltä kysellään tietoja useita kertoja vuodessa. Tehtyämme yrityksen kanssa sopimuksen pakkausten tuottajavastuuvelvollisuuksien siirrosta lähetämme tälle tammi-helmikuussa kyselylomakkeen. Sen avulla tiedustelemme, kuinka paljon yritys on edellisenä vuonna toimittanut tuotteidensa mukana pakkauksia markkinoille. Syys-lokakuussa toimitamme yritykselle yhteydenpi- 10

UUDELLEENKÄYTETTÄVÄT PAKKAUKSET tolomakkeen, jolla tarkistamme, ovatko yritystä koskevat tiedot edelleen ajan tasalla. Asiakkaat paneutuvat hyvin kyselylomakkeen täyttämiseen. Meiltä kysytään neuvoa, saamme palautetta, kiitostakin, Nissi kuvaa. Tilastot kertovat hyötykäytön tasosta Ilman kyselyitä ja niiden pohjalta tehtäviä tilastoja hyötykäytön määrää ei voisi seurata. Tähän Nissi lisää, että emme myöskään tietäisi, kuinka hyviä hyötykäytössä olemme! Lomakkeella ei kysytä turhia asioita, ja yritämme pitää sen mahdollisimman samanlaisena vuodesta toiseen, jotta yritykset oppivat täyttämään sen. Viranomaiselle ja EU:lle raportoitavat tiedot ovat luotettavia. PYRin, tuottajayhteisöjen ja Pakkausteknologia PTR:n ristiintarkastukset osoittavat määrien pitävän paikkansa. Laki velvoittaa pakkaajat huolehtimaan tuottajavastuuvelvollisuudestaan. Yli 95 prosenttia näistä on PYRiin rekisteröityessään siirtänyt vastuun velvoitteen toteutumisesta PYRin kautta asianomaiselle tuottajayhteisölle. TEKSTI SINIKKA RAIVIO KUVAT ANTERO AALTONEN PYRin asiakaspalvelun asiantuntija Kaisa Nissi neuvoo pakkauksia koskevan kyselylomakkeen täyttämisessä. - Kun sen tekee ensimmäisellä kerralla huolellisesti, seuraavina vuosina täyttäminen on helpompaa. 11

KUIN LIIMA TUTKIMUKSEN JA TEOLLISUUDEN VÄLILLÄ Pakkausteknologia PTR ry:n uusi toiminnanjohtaja Margareetta Ollila kuvaa pakkausalaa poikkitieteelliseksi. PTR toimii liimana tutkimuksen ja teollisuuden välillä. Siirtyessään Tekesistä PTR:ään Margareetta Ollila kohdensi tarkastelukulmaansa teollisuuden ja yritysmaailman puolelle. Materiaalit ja pakkaukset säilyvät edelleen työn ytimenä, mutta pakkauskenttä laajeni oleellisesti. Kemian puolelta diplomi-insinööriksi valmistunut Ollila työskenteli Tekesissä tutkimus- ja kehitystyössä parikymmentä vuotta. Hänellä on perspektiiviä kuvata pakkausalaa poikkitieteellisenä, monipuolisena alana, joka koskettaa laajasti yhteiskunnan eri tahoja. Pakkausalan monitieteisyydestä, materiaalikirjosta, lukuisista toimijois- ta ja laajasta toimintakentästä johtuva alan monimutkaisuus edellyttää strategista tutkimusta. Haasteena on muilla alueilla saavutetun tieteellisen ja teknologisen osaamisen soveltaminen pakkausalalle. Erityisesti tämä korostuu aktiivisten ja älykkäiden järjestelmien toteuttamisessa koko pakkausketjussa. Tutkimus on tulevaisuuden A ja O, Ollila sanoo ja viittaa hiljattain raportoituun niin sanottuun nettitutkimukseen. Netin avulla toteutetun kyselyn tavoitteena oli sekä löytää alueet, joissa pakkausalalla tarvitaan tutkimusta että tuoda esiin sellaisia kehityskohteita, joita pakkausalalla olisi syytä viedä eteenpäin. Tavoitteena oli myös luoda ja tiivistää alan yhteistyötä, Ollila kuvaa. Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään uusien projektien valmistelussa eri ohjelma- ja aihekokonaisuuksiin. Pakkausalan edustajat voivat itse osallistua jatkotyöhön muodostettavissa aiheryhmissä ja työpajoissa. PTR kartoittaa tutkimusta ja sen tarvetta Etsimme yhtäältä, mitä relevanttia tutkimusta jo on olemassa. Toisaalta selvitämme, mihin mitäkin saatavaa tutkimustietoa kannattaa ja voidaan Kartalla pysytään! Tämä on poseerauskuva, jolle antoi aiheen PTR:n toiminnanjohtajan Margareetta Ollilan ja tutkimuspäällikön Terhen Järvi-Kääriäisen yhteinen harrastus, suunnistus. 12

PTR selvittää, mitä pakkausalaa hyödyttävää koti- ja ulkomaista tutkimustietoa on olemassa......ja toisaalta, mihin sitä voi ja kannattaa soveltaa......ja vielä sitä, minkälaista tutkimusta mahdollisesti tarvitaan, toiminnanjohtaja Margareetta Ollila kuvaa. soveltaa, ja mitä lisäselvityksiä se edellyttäisi. Tehtäviämme on myös selvittää, minkälaista tutkimusta pakkausalalla mahdollisesti tarvitaan ja etsiä sopivia ratkaisuja ja toteuttajia. Pysyäksemme kartalla (ilmaisu tulee suunnistuksesta, jota Ollila harrastaa) tässä työssä keinojamme ovat muun muassa tuore nettikysely, erilaiset työryhmät, tapaamiset ja seminaarit, joissa aihealueita viedään eteenpäin aina projektien toteutukseen ja tulosten tiedottamiseen. PTR on puolueeton Pakkausteknologia PTR ry perustettiin 1982. Sen lähes kaksikymmentä jäsentä edustavat pakkauksia valmistavia ja pakkaavia yrityksiä, yhdistyksiä ja alan tutkimuslaitoksia. PTR on puolueeton, ja sen asiantuntemus perustuu tutkimuksiin. Tämä lisää työn mielekkyyttä, Ollila sanoo. On väistämätöntä, että pakkaus on elinkaarensa jossakin vaiheessa jätettä. Tätä ennen sillä on merkityksellinen tehtävä elintarvikkeen tuoreuden säilyttämisessä, helposti rikkoontuvan tai hauraan tuotteen suojelemisessa, ympäristön suojelemisessa ja niin edelleen. Ilman pakkauksia moni asia ei toimisi. Ollila toivoo, että sana jäte jollakin tavalla vapautettaisiin siihen liittyvästä kielteisestä mielikuvasta. Tämä viesti tulisi suunnata kuluttajille, poliitikoille ja päättäjille. TEKSTI SINIKKA RAIVIO KUVAT ANTERO AALTONEN 13

TUTKIJAN EHDOTUS: VÄRIKOODIT TEHOSTAMAAN PAKKAUSJÄTTEEN KERÄYSTÄ 14

Eikö voisi ajatella, että pakkaukset ja keräysastiat varustettaisiin yhteisesti sovituin värikoodein? Tämä yksinkertaistaisi ja tehostaisi kuluttajien pakkausjätteen keräystä. Tutkiessaan väitöstyössään pakkausjätehuoltoa erityisesti pikaruoka-alalla prosessienkehitysjohtaja Teija Aarnio päätyi muun muassa kysymään, miksi pakkausjätteistä käytetään erilaisia määritelmiä. En ole löytänyt tähän vastausta, Aarnio sanoo ja huomauttaa, että kirjava käytäntö panee kuluttajat miettimään, mihin minkäkin pahvimukin, -lautasen tai mehutölkin käytön jälkeen sijoittaa. Aarnio on sitä mieltä, että kuluttajien olisi yksinkertaisempaa ja helpompaa huolehtia pakkausjätteistä, jos ne merkitään samalla värikoodilla kuin jäteastiakin, johon ne kuuluu sijoittaa. Sama värikoodi ohjaisi pakkausjätteen läpi koko hyötykäyttöketjun. Näin keräys toimisi jouhevasti eri paikkakunnilla ja riippumatta kuluttajien kieli- tai lukutaidoista. Lapsetkin oppivat laittamaan pakkausjätteet oikeisiin keräysastioihin. Pikaruoka-alan ravintolat ovat pakkaajia Kun Aarnio käynnisti tutkimuksensa, hän työskenteli Suomen McDonalds in laatu- ja ympäristöpäällikkönä. Tutkimuksen taustalla ovat EU:n pakkausdirektiivi ja Suomen lainsäädäntö, jotka velvoittavat yritykset vastaamaan kotimaan markkinoille toimitettujen pakkausten hyötykäytöstä. Lainsäädännön tarkoituksena on vähentää pakkausjätteen määrää sekä samalla lisätä pakkausten uudelleenkäyttöä ja syntyvän jätteen hyödyntämistä. Lainsäädäntö koskee myös pikaruoka-alaa, jonka ravintolat ovat lainsäädännön mukaan pakkaajia, Aarnio sanoo. Hän toteaa, että käytännön kokemusten mukaan suurin osa pikaruokaloiden pakkausjätteestä päätyi kaatopaikoille. Tosiasia, jota kritisoitiin myös julkisuudessa. Toimiala on järjestäytymätön Aarnion tutkimus osoitti, että nykyiset jätehuoltojärjestelmät eivät tue pikaruoka-alalla syntyvän pakkausjätteen hyötykäyttöä. Jätehuoltokäytäntöjä kehittämällä todellinen hyötykäyttöaste voidaan hänen mukaansa nostaa nykyisestä 29 prosentista 62 prosenttiin. Pikaruoka-alan ongelmia on toimialan järjestäytymättömyys. Aarnio huomauttaa, että järjestelmiä ei kehitetä yksittäisten yritysten, vaan toimialojen kanssa. Aarnion väitöstutkimus on ensimmäinen pikaruoka-alaa koskeva akateeminen tutkimus. Poikkitieteellisenä se kattaa toimialan kokonaisuutena ja sisältää myös suosituksia eri toimijoille. TEKSTI SINIKKA RAIVIO KUVA ANTERO AALTONEN Teija Aarnio: Challenges in packaging management: A case study in the fast food industry. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tutkimuksen johtavana ajatuksena oli löytää keinoja pikaruoka-alalla syntyvän pakkausjätteen hyötykäytön lisäämiseksi. Tutkimuksessa yhdistettiin kirjallisuuskatsauksen ja yritysesimerkin tulokset sekä tutkittiin McDonalds in ravintolaketjussa vuonna 2002 syntynyttä pakkausjätettä. 15

PAKKAUSALAN YMPÄRISTÖKONFERENSSI Roskajoukko antaa ilmaista opastusta tapahtumajärjestäjille muun muassa nettisivuillaan, joilla kävijöiden määrä onkin lisääntynyt. ROSKAJOUKKO OTETAAN VAKAVASTI Kansankynttilän roolimme on vuosien mittaan muuttunut. Enää emme seiso roska-astioiden vieressä tapahtumia järjestävät osaavat hakea tietoa meiltä jo ennakkoon. 16 Näin kuvaa Reijo Kinnula Roskajoukon toimintaa. Vuonna 1998 perustetun Roskajoukon toimintaa esiteltiin pakkausalan ympäristökonferenssin osiossa Pakkausjäte ongelma vai julkisuusongelma?. Kaatopaikoille päätyvän, hyödyntämiseen kelpaavan huvijätteen määrän vähentäminen oli tavoitteena, kun Huhtamäki Oyj, Paperinkeräys Oy, Stora Enso Oyj, Suomen NP-kierrätys Oy, Suomen Palautuspakkaus Oy sekä Helsingin kaupunki ja YTV perustivat Roskajoukon. Tällaisen valistajan tarvetta Suomessa luovat ja lisäävät vuosittain tuhannet erilaiset tapahtumat. Niissä jokaisessa syntyy paljon hyödyntämiseen kelpaavaa jätettä, kuten kartonkia, pahvia ja biojätettä, Kinnula sanoo. Hän konkretisoi esimerkillä keskimääräisestä noin 5 000 kävijän tapahtumasta. Siinä syntyy jätettä noin 20 kuutiota. Jos tapahtumia on sata, syntyvän jätteen määrä on noin 2 000 kuutiota. Tämä vastaa 125 jäteautollista. Kinnula luonnehtii Roskajoukkoaan kansankynttiläksi, ovathan sen tavoitteita kaatopaikkojen jätekuormituksen vähentäminen, yleisön lajitteluun innostaminen, roskattomien ja viihtyisien tapahtumien luominen ja ympäristötietoisuuden edistäminen. Tulokset ovat olleet hyviä. Tapahtu- mayleisö kokee lajittelun hyvänä asiana. On havaittu, että tapahtuma-alue säilyy siistinä, kunnes ensimmäinen roska heitetään maahan, Kinnula sanoo. Sen jälkeen kynnys roskaamiseen laskee. Selkeä esimerkki siitä, kuinka tilaisuuksia voi hoitaa fiksusti, on Helsinki Tall Ship Race. Tapahtumassa oli 500 000 kävijää. Se oli äärimmäisen rauhallinen ja siisti ja suurin osa jätteistä lajiteltiin jo tapahtumapaikalla. Tapahtuman onnistumiseen vaikutti osaltaan, että järjestämisen eri vastuualueet oli etukäteen jaettu. TEKSTI SINIKKA RAIVIO KUVA ANTERO AALTONEN

VALVONTAISKU HERÄTTI PAKKAAJIA Valvontaiskumme tarkoitus oli niin sanottujen vapaamatkustajien herättäminen. Sen seurauksena noin 400 yritystä onkin liittynyt tuottajayhteisöihin, Pirkanmaan ympäristökeskuksen johtaja Ulla Koivusaari kertoi. Hänen esityksensä aihe pakkausalan ympäristökonferenssissa oli pakkausasetuksen täytäntöönpano. Jätelain muutos kaksi vuotta sitten toi Pirkanmaan ympäristökeskukselle tuottajavastuuasioiden valvovan viranomaisen tehtävät. Koivusaari kuvaa muutosta haasteelliseksi: olihan se ensimmäinen kerta, kun valtakunnallisia tehtäviä on siirretty aluehallinnon suoritettaviksi. Jätelain ympäristökeskukselle asettamia uusia tehtäviä ovat muun muassa tuottajatiedoston perustaminen, tuottajien sekä tuottajayhteisöjen merkitseminen siihen, seurantatietojen keruu sekä raportointi EU:lle. Muutos on koettu myös pakkaajien keskuudessa. Koivusaari kertoo, että eri puolilta Suomea tulleista pakkaajien vastauksista ja palautteista huomaa, että Pirkanmaan ympäristökeskusta ei aina ymmärretä valtakunnallisena viranomaisena. - Jotkut toteavat, että heillä ei ole mitään toimintaa Pirkanmaalla! -- Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kenttää onkin informoitu, viestintää tarvitaan lisää, Koivusaari sanoo. Pirkanmaan ympäristökeskuksessa on käytössä tietojärjestelmä, joka tulevaisuudessa mahdollistaa sähköisen asioinnin tuottajayhteisöjen ja viranomaisen välillä. Pirkanmaan ympäristökeskus koki yhteydenottojen tulvan sen jälkeen, kun se oli ottanut yhteyttä noin 700:ään yritykseen ja muistuttanut niitä pakkaajan velvollisuuksista tuottajavastuuasioissa. TEKSTI SINIKKA RAIVIO KUVA ANTERO AALTONEN 17

PAKKAUSALAN YMPÄRISTÖKONFERENSSI HUIPPUTUOTTEITA KIERRÄTYS- MATERIAALISTA Tehtaanjohtaja Olli-Pekka Reunasen aiheena oli, kuinka kierrätysmateriaalista tuotetaan huipputuotteita. Hänen esimerkkinsä kertoo Corenso United Oy Ltd:in Varkauden tehtaasta ja hylsykartongin raaka-aineen tuottamisesta siellä. Corenson Varkauden tehdas ottaa vastaan ja käsittelee vuosittain noin 135 000 tonnia kierrätettävää, kuitupohjaista raaka-ainetta: aaltopahvia, nestepakkauksia, kääreitä ja sekakeräysjätettä. Tästä materiaalista tuotamme vuositasolla noin 100 000 tonnia kuitua hylsykartongin raaka-aineeksi, Reunanen kuvaa ja lisää, että tehtaalla ei käytetä lainkaan neitseellistä kuitua. Yhdistelmäpakkausten hyödyntämisen ongelmia on ollut, kuinka erottaa pakkauksissa käytetty muovi ja alumiini muusta kuidusta. Corenson Varkauden tehtaalla ongelma ratkaistiin, kun siellä otettiin kuutisen vuotta sitten käyttöön Ecogas-kaasutuslaitos. Reunasen mukaan Varkauden tehdas onkin ainutlaatuinen maailmassa kuitupohjaisten nestepakkausten raaka-aineeksi hyödyntämisessä. Ecogas-kaasutuslaitoksen kuidutusrummussa pakkauskartongin sisältämä muovi pystytään kaasuttamaan ja hyödyntämään energiana, jonka käytämme hyödyksi omassa tuotannossamme, Reunanen kertoo. Vuosittain näin saatu energia vastaa määrältään 2 700 tonnia öljyä. Laitos on energian suhteen omavarainen. Erotamme kierrätysmateriaalista myös alumiinin, jota kertyy vuosittain noin 3 200 tonnia. Tehtaalle tulevien paalien ympärillä olevista paalilangoista saamme vuosittain muun muassa noin 250 tonnia metallilankaa talteen sekä epäpuhtauksina 400 tonnia muuta metallia. Kaikki metallit kierrätetään edelleen. Reunanen viittaa entistä vahvempien hylsyjen tarpeeseen ja näkee tämän haastavan myös jatkuvaan hylsymateriaalien tutkimukseen ja kehittämiseen. TEKSTI SINIKKA RAIVIO KUVA ANTERO AALTONEN 18

KERÄYSPAHVI SAADAAN YHÄ PAREMMIN TALTEEN Viimeisimmät tilastot osoittavat, että keräyspahvia päätyy kaatopaikoille himpun verran aiempaa vähemmän. Määrä on noin kolme prosenttia, Suomen Aaltopahviyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anneli Laakso tarkentaa. Hänellä niin kuin yhdistyksen jäsenillä, aaltopahvia valmistavilla yrityksillä, on syytä tyytyväisyyteen, kun kierrätyskelpoinen aaltopahvi tulee kerätyksi talteen. Kartonkiteollisuuden raaka-aineen, keräyspahvin kierrätysaste onkin Suomessa korkea: 88 prosenttia, tonneina ilmaistuna noin 165 000. Aaltopahvi on yhä maailman käytetyin pakkausmateriaali. Suomessa noin 90 prosenttia aaltopahvipakkauksista päätyy kaupan tuotteiden sekä teollisuuden raaka-aineiden ja komponenttien suojaksi. Kymmenkunta prosenttia kulkeutuu kuluttajille. Aaltopahviyhdistys on viime aikoina tehostanut yhteistyökumppaneineen kuluttajien ja kotitalouksien informoimista kuitupakkausten talteenotosta. Tuore julkaisu Joka kodin keräyskartonkiopas on eräs tapa kertoa talteenoton merkityksestä. Opas toimii myös asennekasvattajana; se on laadittu sellaisessa hengessä, että sitä tutkisivat aikuiset yhdessä lasten kanssa. Laakson mukaan keräyskartongin talteenoton tehostuminen on paljolti kuluttajien kierrätysmyönteisyyden sekä kuntien jätehuoltomääräysten ansiota. Monin paikoin kierrätys on helppoa kiinteistökohtaisen keräyksen johdosta. Enemmän vähemmästä Source reduction ajatus ja ratkaisut, jossa jätteiden vähentäminen alkaa jo niiden syntypaikalla, saavat tukea aaltopahvin tyypillisistä ominaisuuksista. Aaltopahvin rakenne on luja mutta kevyt, ja kehitystyö tuottaa yhä kevyempää aaltopahvia, hän kuvaa. Uudet rakenneratkaisut säästävät niin materiaalia kuin kustannuksia, ja idea enemmän vähemmästä toteutuu. Yhteistyö Suomen vahvuus Aaltopahvin kierrätys on Suomessa hyvällä tasolla, Laakso sanoo ja kiittää tästä kaupan, teollisuuden, maahantuojien, keräyksen sekä viranomaisten perinteisesti hyvää yhteistyötä. Laakso pitää kattavaa yhteistyötä Suomen merkittävänä vahvuutena. Sitä tulisi hänen mielestään osata hyödyntää myös Brysselin päässä. Me voisimme olla aloitteellisempia, kun EU:n tasolla laaditaan alaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä, hän sanoo ja korostaa päätösten pitkän aikavälin vaikutuksia. Suomen Aaltopahviyhdistys ry rekisteröitiin 1963. Sen jäsenet ovat Peterson Packaging Oy, SCA Packaging Finland Oy ja Stora Enso Packaging Oy. Aaltopahvin tuottajayhteisön Yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana pakkaajan, maahantuojan ja keräyksen edustajat, päättää hyötykäyttömaksun suuruuden. TEKSTI SINIKKA RAIVIO KUVAT ANTERO AALTONEN 19

PYR-MERKKI ON VIESTI KULUTTAJILLE PYR-merkki viestii positiivisista asioista. Merkin käyttäminen tuotepakkauksissamme sopii hyvin toimintaideaamme, joka korostaa asiakaslähtöisyyttä. Tätä mieltä ovat hämeenlinnalaisen Vanajan Korppu Oy:n toimitusjohtaja Petri Uotila ja myyntijohtaja Petri Autere. PYR-merkin tuleva käyttö on yksi niistä asioista, joihin Vanajan Korpun uudet omistajat ja tuore hallitus ovat määritelleet äsken kantansa. Korppuja, keksejä ja vohveleita valmistava Vanajan Korppu Oy perustettiin vuonna 2000 entisen Kantolan keksi Oy:n tiloihin. Syyskuussa 2006 yhtiö vaihtoi omistajaa, kun sen pääomistaja Mauno Jormanainen myi osuutensa uusille yrittäjille, Uotilalle ja Autereelle. Petri Uotila on aiemmin toiminut leipomonjohtajana Uotilan Leipomossa, jonka omistusosuutensa hän myi siirtyessään Vanajaan. Petri Autere on toiminut myös yrittäjänä Ruotsissa, jossa hänellä on myyntiä ja markkinointia harjoittava agentuuriliike. Yhtiön hallitukseen kuuluu lisäksi tuotantopäällikkö Tapani Raatikainen, joka on toiminut Vanajan Korpussa vuodesta 2002. Vastuuntuntoinen toimittaja Kun Petri Uotilalta kysyy, mitä hyötyä yritykselle on PYR-merkin käyttämisestä pakkauksessa, hän korostaa sen viestiä kuluttajalle. Merkki viestii, että me olemme vastuuntuntoinen toimittaja. Merkkihän kertoo, että pakkaus menee hyötykäyttöön. Tällä hetkellä PYR-merkki ei ole aivan kaikissa pakkauksissamme, mutta pakkauksia suunniteltaessa ja uusittaessa se liitetään tuotetietoihin tilan salliessa. Uotilan mielestä se, kuinka kuluttajat ymmärtävät lukea PYR-merkkiä, riippuu paljon tiedonvälityksestä. Toimittajienkin mielikuvat asiasta saattavat vaihdella. Siksi PYRin koordinoimana viestintä tuottaa parhaan tuloksen, hän pohtii. Fokus keksiliiketoimintaan Vanajan Korppu -nimi on vaihtuva myöhemmin Vanajan Keksiksi. Muutosta edeltää Vanajan Korpun ja Uotilan 75 - prosenttisesti omistaman Vanajan Kek- 20

sit Oy:n sulautuminen. Tämä ennakoi muun muassa sitä, että yhtiö panostaa erityisesti keksiliiketoimintaan. Toimitusjohtaja Uotila kuvaa Vanajan Korppua joustavaksi yritykseksi. Meillä on mahdollisuus yksilölliseen palveluun. Tähän myyntijohtaja Autere lisää, että yritys on asiakaslähtöinen, se kuuntelee ja ottaa huomioon asiakkaiden tarpeet. TEKSTI SINIKKA RAIVIO KUVAT ANTERO AALTONEN Vanajan Korppu Oy on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 2000. Korppuja, keksejä ja vohveleita valmistava yritys työllistää noin 30 vakinaisen työntekijän lisäksi muutamia vuokratyöntekijöitä. Vuoden 2005 liikevaihto oli noin 4,8 miljoonaa euroa. Tuotannon määrä on yli 2 100 tn/vuosi. 21

PAKKAUSKONFERENSSI KOKOSI PAKKAUSTEN TUTKIJAT TOKIOON Järjestyksessään 15:s IAPRI World Conference on Packaging järjestettiin Tokiossa lokakuun alussa. IAPRI (International Association of Packaging Research Institutes) on kansainvälinen pakkausalan tutkimusta tekevien tahojen järjestö. Konferenssiin osallistui ennätyksellisen suuri joukko alan asiantuntijoita ja siellä kuultiin runsaasti erityyppisiä esityksiä pakkausalalta. Yritysvastuu ja ympäristönäkökohdat pääteemoina Väkiluvun pieneneminen, ikääntyminen, globalisaatio, yritysskandaalit, rikokset, ympäristöongelmat ja parempi turvallisuus lisäävät sosiaalisen vastuunoton tarvetta yrityksissä. Tärkeinä näkökohtina konferensissa nousivat esiin myös jätteiden hävittäminen, päästösopimusten noudattaminen ja vihreä hankinta. Myös maailman suurimman vähittäiskauppiaan Wal- Martin uusimmat vaatimukset, jotka kohdistuvat materiaalien minimointiin, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen nostettiin esiin. Elina Rusko VTT:ltä esitteli pakkauskehitystä käsittelevän diplomityönsä, jota varten hän oli haastatellut kuluttajatuotteita valmistavissa yrityksissä työskenteleviä pakkausasiantuntijoita. Diplomityössä tarkasteltiin muun muassa pakkausten kehitykseen vaikuttavia ajureita ja esteitä sekä pakkaajien ajatuksia pakkauksista. Esimerkiksi kustannukset ja lainsäädäntö asettavat merkittäviä rajoituksia pakkauksille. Toisaalta yritysten välinen kilpailu, toiminnan tehostaminen ja lisääntyvät tarpeet ajavat kehitystä eteenpäin uusille ratkaisuille on jatkuva tarve. Pakkauksiin kohdistuvat vaatimukset ovat lisääntyneet, mutta samaan aikaan pakkauksiin kehitettävät uudet ominaisuudet, kuten indikaattorit ja koodit tarjoavat mahdollisuuden parantaa pakkausten toimivuutta ja luoda niille lisäarvoa. Uusia ominaisuuksia voidaan hyödyntää informaation tarjoamisessa, käyttömukavuuden lisäämisessä, turvallisuuden varmistamisessa, markkinoinnissa ja hävikin minimoimisessa. Haaste onkin siinä, miten osata parhaiten hyödyntää uutta tekniikkaa siten, että kustannukset, lainsäädäntö, ympäristöseikat ja loppukäyttäjien toiveet tulevat huomioiduiksi. Rusko, E. Value Added Consumer Packages. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu. Puunjalostustekniikan osasto. Espoo 2006. 88 s. TEKSTI JA KUVAT ELINA RUSKO 22

UUTISIA SUOMEN KULUTTAJA- KUIDULLE JA SUOMEN NP-KIERRÄTYKSELLE UUSI VETÄJÄ Kahden tuottajayhteisön, Suomen Kuluttajakuitu ry:n ja Suomen NP-kierrätys Oy:n toimitusjohtaja Matti Pankakoski siirtyy eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen toimipaikkansa on sijainnut Valio Oy:ssä. Pankakosken seuraajaksi on nimitetty Juha- Pekka Salmi Ympäristöyritysten Liitosta. Salmi aloitti uudessa tehtävässään 1.10.2006 ja hänen sijaintipaikkansa on Metsäteollisuus ry. Helsingissä. Vuonna 1998 perustetun Suomen Kuluttajakuitu ry:n tehtävänä on organisoida ja edistää kuitupohjaisten kuluttajapakkausten hyötykäyttöä ja keräilyä niin, että kyseisiä pakkauksia koskevat hyötykäyttötavoitteet saavutetaan. Suomen NPkierrätys Oy perustettiin vuonna 1994 ja se puolestaan vastaa kartonkisille nestepakkauksille asetettujen hyötykäyttötavoitteiden saavuttamisesta. Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy kiittää Matti Pankakoskea miellyttävästä ja pitkäaikaisesta yhteistyöstä ja toivottaa Juha-Pekka Salmen tervetulleeksi joukkoon. PYR-MERKIN KÄYTTÄJIÄ ON ENTISTÄ ENEMMÄN Syksyn aikana toteutettu soittokierros PYRiin rekisteröityneihin yrityksiin osoitti, että PYRmerkkiä osataan hyödyntää hyvin. Valtaosa yritysten nimeämistä PYRin yhteyshenkilöistä kertoi, että merkin käyttöön ottaminen on suunnitelmissa. Erittäin moni on jo laittanut merkin kotisivuilleen ja useat sanoivat, että merkki aiotaan painattaa pakkauksiin sitä mukaa kun niitä uusitaan. Merkkiä on käytetty myös esitteissä, tuoteluetteloissa ja kirjelomakkeissa. Se on nähty myös koteihin jaetussa mainoslehtisessä. Koska merkki on saanut erittäin positiivisen vastaanoton rekisteröityneiden yritysten keskuudessa, PYR tekee sitä jatkossakin tunnetuksi kuluttajille. PYR-merkki pakkauksen kyljessä viestii siitä, että yritys kantaa vastuunsa pakkaustensa hyötykäytöstä EU:n direktiivien ja Suomen lainsäädännön mukaisesti. PYR-MERKKIÄ TEHTIIN TUNNETUKSI YMPÄRISTÖALOJEN AMMATTIMESSUILLA Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin lokakuussa Ympäristöalojen ammattimessut. Tapahtuma, joka kesti kolme päivää, sai liikkeelle 5977 messuvierasta. PYRin osasto oli suunniteltu PYR-merkkikampanjaa tukevaksi ja se houkutteli kävijöitä muun muassa kyselyn avulla. Kysyimme mitä pakkauksen kyljessä oleva PYR-merkki viestii ja vaihtoehdot olivat: a) pakkaus on valmistettu uusiomateriaalista b) yritys kantaa vastuunsa pakkaustensa hyötykäytöstä c) pakkaus on valmistettu Suomessa. Oikea vastaus oli tietenkin vaihtoehto b. Vastauksia kertyi 719 kappaletta, joista tasan 500 oli oikeita. Oikeiden vastausten suuri lukumäärä selittyy sillä, että vihje oikeaan vastaukseen löytyi osaston seinältä. Kaikki kyselyyn vastanneet saivat PYR-merkillä varustetun pikapalkinnon, ja sekin jo sinänsä innosti monia osallistumaan kyselyyn. Pääpalkinnon, 500 euron arvoisen Silja Linen matkalahjakortin voitti Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun opiskelija Enna Hatakka. 23

Activities of the entire packaging chain part of sustainable development The environmental sectors professional exhibition was held at the Helsinki Exhibition Centre in October. On the opening morning of the exhibition a group of vocational university students rushed to the PYR stand, enquiring whether PYR had a report on sustainable development. While reflecting on the answer, I just realised that PYR does not have such a report. At the same time, however, I thought that PYR s activities in fact do contribute to sustainable development. At its best the entire packaging chain operates in such a way that products come to the consumer and are used as quickly and cost-effectively as possible, thus sparing the environment. The major part of environmental impacts arising in connection with the primary production of food products can be offset by the fact that food is correctly packed so that foodstuffs keep longer and may be used in suitably-sized packaging. The same also holds true for other production. The environment continues to reap net benefits at the end of the chain when used packaging is recycled or recovered as energy whereby recovery is economically and technically feasible. Preparation of new regulations progressing at a slow pace The renewal of the EU waste directive has met with typical hindrances along the way. The environmental committee of the European parliament was supposed to vote on the draft in October, but voting was postponed until the end of November, as MEPs had presented over 600 amendment proposals. The new waste directive will therefore be ready in the spring of 2008 at the earliest. This will also affect the recovery of packaging waste to some extent at least. One can fairly assume that the recycling and recovery targets now in effect will not be made harsher for a few years even after 2008. In respect of the renewal of the EU waste directive, a five-level hierarchy has been presented, which feels alarming in connection with the activities of some firms at least. The problem stems from the situation whereby, even though the recycling or recovery as energy of packaging would be both technically and economically more rational alternatives than prevention of waste or reuse, the authorities could demand a full life-cycle analysis to demonstrate this. We hope that the hierarchy is approached with common sense at each level. The order of priorities for actions should be able to be assessed using relatively light methods, for example, long-term use data. The main thing is that as little material as possible will go to the final disposal. The authorities in Finland are planning the renewal of the Waste Act, but fortunately our pragmatically thinking authorities have stated that the task cannot be completed before the preparation of the waste directive. The Finnish Environment Institute, however, is preparing a nationwide waste scheme (VALTSU) in conjunction with a working party. The plan will soon be ready and will also be part of the background material to the amendment of the Waste Act. Even though the EU probably will not make the packaging recovery requirements harder in 2008, the VALTSU working party has, among other things, raised the question of full producer responsibility concerning the recovery of packaging. The report by the working party will be carefully studied by packers and the necessary comments will be provided so that it properly serves the process governing the amendment of the Waste Act. PYR will not raise prices for next year PYR does not need to raise prices for 2007, so registration and annual fees will remain as before. Firms with a turnover of less than one million euros still do not pay annual fees. They can, however, register with PYR at the cost of the registration fee and thus participate in recovery cooperation. As some firms have misunderstood that PYR s annual fees are recovery fees, we should state that this is not the case. Even if the invoices are paid into PYR s account, the funds are deposited in full with the producer organisations. Each producer organisation independently sets the recovery fee. The recovery fees continue to be very economical as compared to European price levels despite the fact that some producer organisations have had to raise their prices. Of course, firms that use a lot of packaging pay more than those that use little. Recovery fees under twenty euros are not invoiced at all. European cooperation PYR has made an alliance agreement with the Pro Europe organisation to reinforce European cooperation in the field of recovery. This involves a mutual exchange of information and cooperation, covering, among other things, the development of legislation and nurturing relations with the authorities internationally. The majority of members in Pro Europe are users of the green dot, but we shall not change our own trademark scheme. The PYR trademark is the only trademark in Finland that shows that a firm is attending to the recovery of its packaging. ANNUKKA LEPPÄNEN-TURKULA 24

REUSABLE PACKAGING REDUCES WASTE LOAD Demand for wooden pallets is reduced. Product packaging material can be made thinner. Product reception and handling is made easier in retail stores. These examples demonstrate the benefits provided by the so-called rolling distribution system, developed by Valio. Valio s manager for environmental matters, Janne Sahlstein, talks about goals set in the system, such as a reduction in the consumption of packaging material and thinning of consumer packaging, without the risk to the contents due to the packaging breaking in transit. In 2004 Valio was awarded first prize at the PacTec-ELKO exhibition for its packaging innovation. Different combinations can be stacked on the trolleys in the so-called returnable packaging materials system: only milk crates, only plastic trays or both milk crates and plastic trays and even dividers for trays containing two different products. Packaging development manager, Tanja Virtanen-Leppä, says that the system facilitates handling of products, thus reducing the shop s workload. The amount of waste is also reduced. Reuse must also be reported PYR s customer service specialist, Kaisa Nissi, regrets that packers do not always remember to report reuse of their packaging. The data is nevertheless of great importance in invoicing packers and also in the wider context of reporting the correct packaging waste quantities to the authorities and the EU. Information is obtained from firms through a questionnaire sent by PYR annually. An important but widely misconceived item on the questionnaire is the column Refilling or reuse as packaging in Finland. Refilled or reused packaging is entered in the column. Examples of this packaging would be beverage bottles, steel drums, roller cages, pallets, plastic crates and boxes, and some cardboard boxes. Each instance of filling or reuse is included in calculations. When the packaging is placed on the market for the first time, it is entered in the column Packed in-house or externally for the domestic market, explains Kaisa Nissi, emphasising the need for careful filling-in of the questionnaire. A false statement may result in a bigger bill for the firm. The data reported to the authorities and the EU is reliable. Cross-checking, carried out by PYR, the producer organisations and Packaging Technology and Research PTR, show that the quantities are correct. 25

PYR S REGISTRATION AND ANNUAL FEES 2007 PYR s registration and annual fees stay the same as for 2006. PYR will send out the invoices for the annual fees to packers in January. Free category Turnover of the firm/location EUR m registration fee 2007 EUR + VAT Location specific annual fee 2007 EUR + VAT Annual fee change 2006-2007 A > 17 165 500 ± 0 % B 1.7 17 115 330 ± 0 % C 1.0 1.7 50 165 ± 0 % D < 1.0 30 0 --- Groups or firms with several locations may make a comprehensive contract with PYR. In this case, we grant a 20% discount on registration and annual fees. A turnover of under one million euros PYR s register contains a group of firms with a turnover of under one million euros. Producer responsibility does not apply to these firms. Such firms, making a contract with PYR mainly for reasons of image, may register with PYR next year by paying only the 30 euro registration fee. All firms in the register are equal with regard to benefits. These include, for instance, the right to use PYR s trademark on packaging and in marketing, subscription to the newsletter, PYR News, which comes out three times per year, and a membership certificate, which is annually updated and sent to all packers. In order to keep the data in our register up-to-date, we check on contact-person and turnover data on an annual basis with all packers under contract. Smaller firms do not need to report to us on packaging data, which means they are not charged recovery fees. It is, of course, desirable with a view to statistics that data is obtained even from small firms. If a firm s turnover should exceed the one million euro threshold during a particular year, the firm has to attend to the recovery of the packaging it has placed on the market. It is, therefore, a good thing that PYR s activities and the regulations affecting the packer are familiar to the firm beforehand. We publish the names of all registered firms on our website. The authorities check up on freeriders In practice, the recovery of packaging placed on the market is virtually impossible for an individual firm. A packer with producer responsibility that is not under contract with us has to report to the authorities on how its packaging is being recovered in accordance with regulations in force and material-specific targets. The authorities will collect a reporting fee from the packer and monitor that recovery takes place in the manner reported. We are obliged to report to the Pirkanmaa Environment Centre the name of a packer with product responsibility that has not made a contract with us. We are also required to inform the environment centre if the contract between a packer and PYR expires for some reason. 26

PACKAGING RECOVERY FEES 2007 Most of the packaging recovery fees stay the same. A price increase was, however, necessary for some materials, as recovery costs have risen and requirements have become harder. The producer organisation for corrugated cardboard, Suomen Aaltopahviyhdistys ry, has now had to raise its price even though corrugated cardboard packaging is recycled very well in our country. The new recovery fees and changes in comparison to the previous year for all packaging materials are presented in the table below. Contact details for the producer organisations are given on the back cover of the present newsletter. The packaging quantities reported by packers and importers to PYR for 2006 form the basis of the recovery fees for 2007. The first recovery fee invoices will be sent in April. MATERIAL EUR/tn + VAT Change % 2006-2007 Corrugated cardboard packaging 2.5 + 25.0 Industrial wrapping and sacks 8.4 ± 0 Cores 8.4 ± 0 Fibre consumer packaging/wrapping 8.5-5.6 Carton liquid packaging 13.0-13.3 Plastic packaging 23.0 + 4.5 Aluminium packaging 17.0 ± 0 Tinplate packaging 17.0 ± 0 Steel packaging 1.7 ± 0 Deposit beverage cans (metal) 0 ± 0 Non-deposit glass packaging 10.0 ± 0 Wooden packaging 1.2 + 20.0 Other 0 ± 0 If a firm s recovery fee invoice amounts to over EUR 10,000, the fee will be invoiced in two equal instalments with invoicing of the second instalment four months after the first, however, at the latest in October 2007. Firms using very little packaging only have PYR s annual fee, as the minimum fee sent out is EUR 20. 27

J O U K K O K I R J E PYR tiedottaa PYR Tiedottaa 1/2007 ilmestyy toukokuussa. OVATKO YHTEYSTIETOSI MUUTTUNEET? Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, ilmoitathan uudet tiedot meille mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen pyr@pyr.fi, soittamalla asiakaspalveluumme puh. (09) 6162 3500 tai faksaamalla numeroon (09) 6162 3100. Mikäli Sinulle ei tule PYR tiedottaa -lehteä ja haluaisit saada sen, ilmoita meille osoitteesi. TUOTTAJAYHTEISÖJEN YHTEYSTIEDOT Suomen Aaltopahviyhdistys ry Anneli Laakso anneli.laakso@storaenso.com puh. 020 462 7233 Suomen Teollisuuskuitu Oy Pertti Kleemola pertti.kleemola@upm-kymmene.com puh. 020 416 3442 Suomen Palautuspakkaus Oy Tapani Sievänen tapani.sievanen@palpa.fi puh. (09) 8689 8666 Suomen Kuluttajakuitu ry Juha-Pekka Salmi juha-pekka.salmi@kuluttajakuitu.fi puh. 050 329 6211 Suomen Keräyslasiyhdistys ry Erik Berghem erik.berghem@kesko.fi puh. 010 532 8553 Suomen Uusiomuovi Oy Vesa Kärhä vesa.karha@plastics.fi puh. (09) 1728 4326 Suomen NP-kierrätys Oy Juha-Pekka Salmi juha-pekka.salmi@np-kierratys.fi puh. 050 329 6211 Mepak-Kierrätys Oy Heikki Riste heikki.riste@pyr.fi puh. (09) 6162 3210 Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Lars Rask lars.rask@ytl.fi puh. (09) 6220 4146 28 www.pyr.fi Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille.