SASTAMALAN KAUPUNGIN IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUJEN RA- KENNESUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2015-2030 Luonnos 9.9.2014
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUJA OHJAAVAT NORMIT 2.1 Lainsäädäntö 2.2 Suositukset 2.3 Sastamalan kaupungin strategia 3 SASTAMALAN KAUPUNGIN VÄESTÖKEHITYS VUOSINA 2015 2030 3.1 Väestömäärän ja -rakenteen kehitys 3.2 Ikääntyvän väestön alueellinen jakautuminen Sastamalassa 4 SASTAMALAN KAUPUNGIN IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT 4.1 Asumispalvelujen määrä 4.2 Asumispalvelujen nykytila 4.2 Asumispalvelutarpeen kehitys vuoteen 2030 5 IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUJEN KUSTANNUSTARKASTELUA 5.1 Yleistä kustannustarkastelua 5.2 Mouhijärven alueen palvelurakennevaihtoehdot 5.3 Äetsän alueen palvelurakennevaihtoehdot 5.4 Johtopäätökset Mouhijärven ja Äetsän alueen palvelurakennevaihtoehtojen vertailusta. 6 Ikäihmisten asumispalvelujen rakennesuunnitelman toimenpideohjelma vuosille 2015 2030 Lähteitä: Kuntamaisema: Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti, Sastamala 2012 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Ympäristöministeriö: Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017. Valtioneuvoston periaatepäätös 18.4.2013 2
1 JOHDANTO Sastamalan kaupungin ikäihmisten asumispalvelujen rakennesuunnitelman tavoitteena on riittävien ja tarkoituksenmukaisten asumispalvelujen turvaaminen ikääntyneille tulevina vuosina. Suunnitelma ohjaa asumispalvelujen järjestämistä vuosina 2015 2030. Ajanjakso on merkittävä palvelujen järjestämisen näkökulmasta, sillä sen aikana sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat saavuttavat vanhuusiän täyttäessään 75 vuotta. Väestön ikärakenteen kehitykseen vaikuttaa suurten ikäluokkien vanhuusiän lisäksi keskimääräisen eliniän odotteen jatkuva nousu. Vuonna 2020 suomalaisen naisen eliniän odote on Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan 83,6 vuotta. Vastaava luku miehillä on 77,4 vuotta. Myös yli 90-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa nykyisestään. Kun eletään entistä vanhemmaksi, ikääntymiseen liittyvien sairauksien esiintyvyys lisääntyy. Merkittävä palvelurakennesuunnitelman haaste on dementoivien sairauksien lisääntyminen. Väestötasolla 35 % yli 85-vuotiaista ja 60 % yli 90-vuotiaista sairastaa jotakin dementoivaa sairautta. Tämä on haaste asumispalvelujen rakennesuunnitelmalle, kun vaikeaa muistihäiriösairautta sairastavan turvallisen arjen järjestäminen omaan kotiin voi olla ongelmallista. Odotukset palveluille voivat olla erilaisia sotien jälkeen syntyneillä tulevaisuuden vanhuksilla kuin nykyisillä, ennen sotia syntyneillä ikäluokilla. Suunnitelmallisuus lisääntyy, kun monet valmistelevat omiin tarpeisiin räätälöityjä asumis- ja palveluratkaisuja vanhuusvuosille. Erilaiset palvelu- ja senioritalokonseptit tarjoavat laadukkaita asumispalveluja ja mahdollisuuksia yhteisöllisiin toimintoihin. Työeläke-etuudet ja vanhuuden varalle hankitut vakuutukset antavat monille lisäturvaa toimeentuloon siinä vaiheessa, kun palvelujen tarve kasvaa. Suuri osa ikääntyvistä tulee jatkossakin käyttämään julkisia palveluja. Hyvinvointipalvelujen rahoittamisen haasteet kasvavat tulevina vuosina myös Sastamalassa. Valtionosuusjärjestelmän antama taloudellinen tuki vähenee. Sote-uudistus muuttaa palvelujen järjestämisen ja rahoituksen ohjausta ja vastuita. Kunnan oma verorahoituspohja heikkenee, kun työssä käyvien suhteellinen osuus pienenee väestörakenteen muutoksessa. Jo useita vuosia ennakoitu työvoimapula hoiva-alalla konkretisoituu, kun merkittävä osa hoitoalan ammattilaisista siirtyy lähivuosina eläkkeelle, eikä uutta työvoimaa ole samassa laajuudessa tulossa työmarkkinoille. Kunnat joutuvat sopeuttamaan palvelujen tilaamisen ja tuottamisen jatkuvasti ja monella tapaa niukkenevaan resurssipohjaan. Haastava tilanne on toisaalta mahdollisuus löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen. Tuleviin vuosiin liittyy monia muuttujia, joiden merkitystä julkisten palvelujen kysynnälle on vaikea ennakoida. Eliniän odote, odotukset palveluille, yksityisten senioritalokonseptien käyttö, normiohjaus, Sote-uudistus ja julkisten palvelujen järjestämisen resurssipula vaikuttavat asumispalvelujen tulevaisuuteen. Sastamalan kaupunki on reagoinut muutospaineisiin viimeisen kahden vuoden aikana. Sastamalan Vammalan keskustassa oleva 97-paikkainen Hopun vanhainkoti muutettiin kolmeksi tehostetun asumisen kodiksi vuonna 2013 aikana ja uusi 19-paikkainen Hopunkallion tehostetun asumisen yksikkö aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Kiikoisten kunnan liittyminen Sastamalaan toi Ilolan palvelukodin asumispalvelujen kokonaisuuteen ja siellä olleet laitospaikat muutettiin tehostetun palveluasumisen asunnoiksi vuoden 2014 alussa. 3
Vanhuspalvelulain mukaan palvelujen tarvitsijaa on kuultava palveluja järjestettäessä. Laissa painotetaan ensisijaisesti riittävien palvelujen turvaamista asukkaan kotiin. Asumispalvelut nähdään tässä palvelurakennesuunnitelmassa ikäihmisten palvelujen viimesijaisena ratkaisuna, kun kaikki palvelut kotona selviytymisen turvaamiseksi ovat jo olleet käytössä. Sastamalan uuden kaupunkistrategian mukaista rohkeaa realismia, osaavaa uudistumista ja yhteistyön voimaa tarvitaan myös jatkossa ikäihmisten asumispalvelujen rakennetta uudistettaessa. 2 IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUJA OHJAAVAT NORMIT 2.1 Lainsäädäntö Suomalaisen lainsäädännön peruslinjaus on, että kaikilla tulee olla samat oikeudet tarvitsemiensa palvelujen saamiseen ikään, sukupuoleen, tuloihin ja varallisuuteen katsomatta. Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ikääntyville ihmisille, mutta ei yksityiskohtaisesti säätele toiminnan laajuutta, sisältöä ja järjestämistapaa. Keskeisimmät ikäihmisten palveluja määrittelevät lait ovat sosiaalihuoltolaki (710/1982), erikoissairaanhoitolaki (1062/1989), potilaslaki (785/1992) sekä laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012), ns. vanhuspalvelulaki. Lait edellyttävät, että kunta laatii suunnitelman niistä toimenpiteistä, joilla ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. Suunnitelmassa on lain mukaan painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Ikäihmisten asumispalvelujen rakennesuunnitelma vuosille 2015 2030 on osa Sastamalan kaupungin vanhuspalvelusuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on toteutettava iäkkäiden asukkaidensa pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asumispaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Asumispalvelujen näkökulmasta lain tavoite tarkoittaa perinteisen laitoshoidon eli vanhainkotihoidon purkamista ja siirtymistä kodinomaisiin asumispalveluratkaisuihin. 2.2 Suositukset Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2013) painottaa asuin- ja elinympäristön esteettömyyttä niin, että mahdollisimman moni iäkäs henkilö voisi asua omassa kodissaan myös toimintakyvyn alentuessa. Suositus ohjeistaa ympärivuorokautista asumista tarjoavia toimintayksiköitä tilojen esteettömyyden ja huonetilojen, henkilöstömitoituksen sekä henkilöstön koulutustason osalta. Asiakkaan aseman ja oikeuksien turvaaminen on myös keskeisesti esillä suosituksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Valvira ja aluehallintoviranomainen (AVI) valvovat sekä julkisen että yksityisen vanhustenhuollon toimintaa. Sijaintikunta on vastuussa kuntansa alueella toimivien yksityisten asumispalvelutuottajien valvonnasta. Valviran laatima 4
vanhusten ympärivuorokautisen hoivan ja palvelujen valvontasuunnitelma ohjaa myös Sastamalan yhteistoiminta-alueen asumispalvelujen omavalvontasuunnitelmaa ja toteutusta syksystä 2014 alkaen. Ympäristöministeriön laatima Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 korostaa esteettömien asuntojen kasvavaa tarvetta tulevina vuosina. Oletuksen mukaan kotona asuu tulevaisuudessa vähintään 92 % yli 75-vuotiaista. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tarvitaan vuonna 2030 noin miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa. Vanhojen talojen hissittömyys on keskeisin esteellisyysongelma ja nykyisen asuntokannan peruskorjauksissa on tämä haaste huomioitava. Valtio tukee kehittämisohjelmansa mukaisesti asuntojen esteettömyyden parantamista lähivuosina entistä voimakkaammin. Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää hakemuksesta korjausavustuksia hissien rakentamiseksi vanhoihin hissittömiin kerrostaloihin. Hissien rakentamisella vanhoihin kerrostaloihin voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä julkisten palvelujen kustannuksiin. Esimerkiksi Sastamalan kaupungin alueella on tehty myönteisiä asumispalvelupäätöksiä ikääntyneille, jotka ovat asuneet keskustan palvelujen piirissä hissittömissä kerrostaloissa. Asumispalvelutarpeeseen johtanut toimintakyvyn aleneminen on alkanut, kun asukas ei ole pystynyt enää poistumaan asunnostaan hissittömyyden takia. Yhden tehostetun palveluasumisen nettokustannus Sastamalan kaupungille vuositasolla on keskimäärin 38 000 euroa. Asukkaan maksamaa todellista hintaa ei voida euroina mitata. Hän joutuu jättämään oman tutun kodin ja lähiympäristön. Tulevien vuosien palvelutarvetta ikääntyneiden asumisen osalta ei voida ratkaista rakentamalla julkisin varoin rajattomasti uusia palveluasumisyksiköitä. Tarvitaan uusia ratkaisuja ja asiakaslähtöisiä toimintamalleja, joilla varmistetaan ikääntyneen henkilön oman kodin esteettömyys, turvallisuus ja riittävät palvelut. 2.3 Sastamalan kaupungin strategia Sastamalan kaupungin strategia vuoteen 2020 on otsikoitu Hyvän elämän Sastamalaksi. Tulevaisuuteen tähtäävässä visiossa Sastamala on edelläkävijä ja osaava uudistaja. Visio nojaa strategian peruspilareihin, joita ovat elämänhallinnan edistäminen, turvallinen kasvun ja opin polku, yritystoiminnan edellytysten tukeminen ja vetovoiman vahvistaminen. Ikääntyvien näkökulmasta Sastamalan strategiassa painottuu elämänhallinnan edistäminen hyvien peruspalveluiden turvaamisen, uuden teknologian hyödyntämisen, innovaatioiden ja liikkuvien palvelujen avulla. Asukkaiden osallisuus ja yhteisöllisyys sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ovat merkittävässä roolissa myös asumispalvelujen kehittämisessä. Sastamalan kaupungin strategiaa ohjaavia arvoja ovat rohkea realismi, osaava uudistuminen, yhteistyön voima, elinvoimaisuus ja asukkaiden hyvinvointi. 3 SASTAMALAN KAUPUNGIN VÄESTÖKEHITYS VUOSINA 2015 2030 3.1 Väestömäärän ja -rakenteen kehitys Uusin Tilastokeskuksen tietoihin perustuva väestöennuste on vuodelta 2012. Ennusteen mukaan koko väestön kasvu Sastamalassa on selvästi vähäisempää kuin muualla Pirkanmaalla. Myös suhteessa koko Suomen väestömäärän kehitykseen kasvu on tulevina vuosina hidasta. Ennusteen lähtötiedoksi on otettu väestömäärätiedot vuodelta 2013. 5
Kuvio 1: Koko väestömäärän ennustettu kehitys: 112 110 108 106 104 102 100 Sastamala Koko maa Pirkanmaa 98 96 94 Sastamala Koko maa Pirkanmaa 2013 2015 2020 2025 2030 2013 2015 2020 2025 2030 Asukkaita 25 511 25 781 25 946 26 208 26 502 2013=100 100 101 102 103 104 Asukkaita 5 451 270 5 504 314 5 631 017 5 748 548 5 847 678 2013=100 100 101 103 105 107 Asukkaita 500 166 508 349 526 438 542 565 556 385 2013=100 100 102 105 108 111 Yli 75 -vuotiaiden osuus väestöstä on jo nyt suhteellisen suuri Sastamalassa ja tämä suhteellinen osuus on jatkossakin selvästi Pirkanmaan ja koko Suomen osuutta isompi. Kuvio 2: Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä: 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% Sastamala Koko maa Pirkanmaa 4% 2% 0% 2013 2015 2020 2025 2030 6
Väestökasvun hitaus sekä yli 75-vuotiaiden suuri osuus väestöstä heikentää huoltosuhdetta Sastamalassa nopeammin kuin muualla Pirkanmaan alueella tai Suomessa yleensä. Sastamalan kaupunki on muodostunut useiden, vuosina 2007 2013 yhteen liittyneiden kuntien kokonaisuudesta. Vuonna 2007 silloinen Vammalan kaupunki ja Suodenniemen kunta liittyivät yhteen ja vuonna 2009 Mouhijärven ja Äetsän kunnat sekä Vammalan kaupunki muodostivat uuden Sastamalan kaupungin. Vuoden 2013 alussa Kiikoisten kunta ja Sastamalan kaupunki tekivät kuntaliitoksen. Maantieteellisesti laajalle alueelle levittäytyvään Sastamalan kaupunkiin kuuluu kaupungin useita maaseutuvoittoisia kuntakeskuksia, joiden väestökasvun kehitys on negatiivista ja ikääntyneiden osuus väestöstä suhteellisesti kasvavaa, tästä poikkeuksena Mouhijärven alue. 3.2 Ikääntyvän väestön alueellinen jakautuminen Sastamalassa Sastamalan eri alueiden, entisten kuntakeskusten, väestörakennekehityksen tietojen saaminen on haasteellista. Alla olevassa taulukossa on Sastamalan karttaohjelman pohjalta tehty ennuste 75 85 -vuotiaiden määrästä vuosina 2015 2030 entisten kuntakeskusten aluejaon mukaan. Tiedon koonti on rajattu 75 85 vuotiaisiin, koska karttaohjelma ei tunnista väestön kuolleisuuden vaikutusta ikäihmisten määrän kehitykseen. Väestötieto-ohjelma ei puolestaan tunnista Sastamalan eri kuntakeskusten aluejakoa, vaikka pystyykin ennustamaan kuolleisuutta. Taulukossa 1 olevat alueellisen jakautumisen tiedot voivat siis olla tiedon lähteenä vain suuntaa antavia. Taulukko 1: 75 85 -vuotiaiden määrä Sastamalan eri kuntakeskusalueilla vuosina 2015 2030. Suluissa punaisella on 8 % kokonaismäärästä eli laatusuosituksen mukainen ympärivuorokautisten asumispalvelujen suositus. 2015 2020 2025 2030 Kiikoinen 103 (9) 136 (11) 159 (13) 204 (16) Mouhijärvi 208 (17) 264 (21) 370 (30) 482 (39) Suodenniemi 123 (10) 136 (11) 213 (17) 254 (20) Äetsä 411 (33) 494 (39) 705 (56) 880 (70) Vammala 1435 (115) 1824 (146) 2243 (179) 2618 (209) Ikääntyvän väestön sijoittuminen Sastamalan eri kuntakeskusten alueille ei yksiselitteisesti ennusta alueella tarvittavaa asumispalvelujen määrää. Jo nyt osa entisten kuntakeskusten alueelta tulevista asumispalvelujen tarvitsijoista toivoo asumisratkaisua Sastamalan Vammalan keskustasta, jonne asumispalvelun hakijan läheiset ovat usein muuttaneet. Uusien kerros- ja senioritalojen rakentaminen Sastamalan Vammalan keskustaan tuo entistä enemmän ikäihmisiä alueelle asumaan. Kotikuntalain mukaisesti ikääntynyt asumispalvelujen piirissä oleva voi hakeutua vastaavaan asumispalveluun myös muualle kuin nykyiseen kotikuntaan. 4 SASTAMALAN KAUPUNGIN IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT 4.1 Asumispalvelujen määrä Sastamalan kaupunki on panostanut vuosina 2012 2013 voimakkaasti ikäihmisten asumispalvelujen kehittämiseen. Laitoshoidon määrää on vähennetty huomattavasti ja tehostetun palveluasumisen määrää vastaavasti lisätty. Oman toiminnan kehittämisen ohella 7
Sastamala on ottanut käyttöön palvelusetelin tehostettuun palveluasumiseen omaa asumispalvelua täydentävänä palveluna. Asumispalvelujen hakijan näkökulmasta asumispalveluprosessi perustuu kokonaisvaltaiseen tilannearvioon. Ikääntynyt voi hakea ympärivuorokautista asumispalvelua, kun hänellä on yhdestä tai useammasta syystä pysyvä ympärivuorokautisen avun ja hoivan tarve, jota ei kotihoidon, omaishoidon, tukipalvelujen ja läheisten avun turvin pystytä kattamaan. Asumispalvelupäätöksen tekee asumispalvelujohtaja moniammatillisen SAS-työryhmän tekemän asian käsittelyn jälkeen. Kokonaisvaltaisen arvioinnin tukena käytetään RAVAtoimintakykymittaria sekä mm. muistitilanteen ja mielialan mittareita. Olennaista ratkaisun tekemisessä on tieto siitä, selviytyykö hakija arjesta kotihoidon ja tukipalvelujen turvin. Myönteisen asumispalvelupäätöksen saavalla on oltava pysyvä ja säännöllinen avun tarve myös yöaikaan. Sastamalan kaupungin oman asumispalvelutuotannon painopiste on tehostetussa palveluasumisessa: Taulukko 2: Sastamalan omana toimintana tuottamat asumispalvelut 1.1.2014 alkaen: Asumispalveluyksikkö Osoite Asuntojen/ paikkojen määrä Rauhankoti, tehostettu, Mouhijärven alue Lampistentie 21, 38460 Sastamala 23 Niittyvilla, tehostettu, Kiikan alue Vanhakyläntie 6, 38300 Sastamala 8 Pehulakoti, tehostettu, Keikyän alue Pehulankaari 4 C, 32740 Sastamala 9 Jussinkoti, tehostettu, Vammalan alue Lemmenpolku 8, 38200 Sastamala 33 Anninpirtti, tehostettu, Vammalan alue Lemmenpolku 8, 38200 Sastamala 28 Taimintupa, tehostettu, Vammalan alue Lemmenpolku 8, 38200 Sastamala 19 Hopunkallio, tehostettu, Vammalan alue Hoitokatu 6, 38200 Sastamala 19 Hopun palveluasunnot, Vammalan alue Itsenäisyydentie 4, 38200 Sastamala 21 Ilola, tehostettu, Kiikoisten alue Kauvatsantie 2525, 32920 Kauvatsa, 35 (21)* Kiikan vanhainkoti, Kiikan alue Vanhakyläntie 6, 38300 Sastamala 35 Yhteensä 230 (216) *Ilolan kokonaisasuntomäärä on 35. Asunnoista 21 on nyt Sastamalan käytössä ja 14 Kokemäen käytössä. Sastamalan kaupungin alueella toimii kuusi yksityistä yritystä tai yhdistystä, jotka tarjoavat asumispalveluja ikääntyneille. Asuntoja näissä yksiköissä on yhteensä 156. Näistä paikoista 16 on profiloitunut erityisen haasteellisten asiakkaiden palveluun ja 16 haasteellisten muistihäiriösairautta sairastavien hoitoon. Palveluntuottajat sijoittuvat Vammalan keskustan, Mouhijärven ja Karkun alueille. Sastamalan kaupungin palvelusetelituottajarekisterissä ja sitä kautta asumispalvelujen palveluseteliasiakkaiden käytössä on lisäksi 14 muuta lähialueen asumispalvelutuottajaa. Heinäkuun 2014 tilanteen mukaan Sastamalan kaupunki on myöntänyt ikäihmisten palveluseteleinä yhteensä 75 asumispalvelupaikkaa palvelusetelirekisterissä oleviin yksityisiin paikkoihin. 4.2 Asumispalvelujen nykytila Nykyinen oma asumispalvelutuotanto vastaa Vammalan keskustan alueella sijaitsevien yksiöiden osalta asumispalveluille asetettuja laatusuosituksia. Hopun vanhainkodin remontti kolmeksi tehostetuksi kodiksi valmistui elokuussa 2013. Kiinteistöstä on edelleen remontoimatta yksi siipi, jossa on päivätoiminnan tilat, apuvälinepalvelu sekä erilaisia varastotiloja. Siipeen on alustavasti suunniteltu päivätoiminnan ja kotikuntoutuksen tiloja sekä mahdollisesti viikkokuntoutustiloja. Suunniteltu toiminta on kotihoidon alueelle kuuluvaa. 8
Hopun 21 palveluasuntoa sijaitsevat Hopun palvelukeskuksen välittömässä läheisyydessä ja asuntojen asukkaat käyttävät palvelukeskuksen ruokasalia lounaspaikkana. Katettu sisäkäytävä parantaisi Hopun palveluasuntojen turvallisuutta ja valvontaa. Se parantaisi mahdollisuuksia käyttää Hopun palveluasuntoja myös paljon valvontaa tarvitsevien asukkaiden koteina. Alustava kustannusarvio suunnitelman toteuttamiseen on tehty Tilakeskuksen toimesta vuoden 2012 investointiohjelmaan. Mouhijärven alueen Rauhankoti on entinen terveyskeskuksen vuodeosasto ja sijaitsee neljän kilometrin päässä Mouhijärven taajamakeskuksesta ja 23 kilometrin päässä Sastamalan Vammalan keskustasta. Rakennus ei täytä Aluehallintoviranomaisen asumispalveluille asettamia laatuvaatimuksia ja tästä johtuen toimii vain väliaikaisena asumispalveluratkaisuna. Käyttötalouden kustannukset ovat myös muita vastaavia yksiköitä korkeammat, kun yksikkö tarvitsee syrjäisen sijaintinsa johdosta yövalvontaan kaksi hoitajaa. Vuoden 2012 talousarvion investointisuunnitelmassa Mouhijärven alueen uudisrakennuksen kustannukseksi arvioitiin 2 850 000 euroa. Mouhijärven alueella on tarjolla myös yksityistä asumispalvelua. Kiikan alueella sijaitseva vanhainkoti on rakennuksena vanha ja huoneratkaisuiltaan sopimaton tämän päivän vanhustyön tarpeita ajatellen. Kiikan vanhainkoti sijaitsee 11 km:n päässä Vammalan keskustasta. Aluehallintoviranomainen valvoo Kiikan vanhainkodin tilannetta sekä työturvallisuuden että vanhusten ympärivuorokautisen hoivan laadun ja tilojen toimivuuden osalta. Vuoden 2012 investointisuunnitelmassa Kiikan vanhankodin saneeraus oli ajoitettu vuosille 2017 2018 ja kustannusarvioksi arvioitiin tuolloin 3 180 000 euroa. Äetsän eli Kiikan ja Keikyän alueiden asumispalvelujen järjestämisen haasteena on alueen kaksi taajamakeskustaa. Kiikan keskustassa olevan vanhainkodin ja sen yhteydessä olevan 8-paikkaisen Niittyvillan lisäksi Keikyän keskustassa on pieni 9-paikkainen Pehulakoti. Nämä yksiköt sijaitsevat 8 km:n päässä toisistaan. Matkaa Pehulakodista Vammalan keskustaan on 17 km. Erityisesti Pehulakodin käyttötalouden kustannukset ovat korkeat yksikön pienen koon takia. Äetsän alueen asumispalveluyksiköt ovat henkilökunnan järkevän yhteiskäytön näkökulmasta liian kaukana toisistaan. Ilolan palvelukoti sijaitsee Kokemäen kaupungin alueella, 5 kilometrin päässä Kiikoisten taajamakeskuksesta. Ilolan palvelukodin kiinteistö on Sastamalan ja Kokemäen kaupunkien yhteisessä omistuksessa. Sastamala käyttää tällä hetkellä Ilolan palvelukodin tehostetun asumispalvelun paikoista 21 ja Kokemäki 14. Kokemäki on irtisanonut ostopalvelusopimuksen päättyväksi 31.12.2014 ja aikoo vähitellen luopua Ilolan paikkojen käytöstä. Kiikoisten alueen laskennallinen asumispalvelujen tarve lähivuosina on noin 12 13 paikkaa. Sastamalan kaupungin valtuusto on tehnyt 23.6.2014 päätöksen, jonka mukaan palvelukoti Ilolan toiminta siirtyy yksityiselle Palvelukoti Ilola Oy:lle. Vuoden 2015 alusta lukien Kiikoisten alueen asumispalvelupäätöksen saaneilla on mahdollisuus käyttää Ilolaa palvelusetelijärjestelmän kautta. Palvelurakennesuunnitelman toimenpideosiossa päähuomio on asumispalveluvaihtoehtojen selvittämisessä Mouhijärven, Kiikan ja Keikyän alueilla, koska haasteet asumispalveluratkaisujen tekemiseen lähivuosina ovat juuri näillä alueilla. Vuodelle 2014 sekä sitä seuraavalle suunnitelmakaudelle päivitetyssä Tilakeskuksen investointiohjelmassa ei ikäihmisten asumispalvelujen järjestämiseen ole suunnattu investointimäärärahoja vuosille 2014 9
2015. Sastamalan Tilakeskuksen investointisuunnitelmassa investointipaineet ikäihmisten asumispalveluille Kiikan ja Mouhijärven alueilla on merkitty vuosien 2019 2021 kohdalle. 4.3 Asumispalvelutarpeen kehitys vuoteen 2030 Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa ympärivuorokautisen asumisen painopiste on tulevaisuudessa tehostetussa palveluasumisessa. Laatusuosituksen mukaan vuonna 2017 on tehostetun palveluasumisen piirissä 6-7 % yli 75-vuotiaista ja vanhainkodissa tai vastaavassa 2-3 % yli 75-vuotiaista. Kun 1.7.2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki painottaa muuta kuin laitoshoidon muotoa ikäihmisten ensisijaisena asumismuotona, voidaan yhteenvetona todeta, että laskennallisesti noin 8 % yli 75-vuotiaista on ympärivuorokautiseen asumispalvelun piirissä tulevina vuosina. Vastaavasti suosituksessa on vuoden 2017 tavoitteeksi asetettu omassa kodissa asumisen suositus; 91 92 % yli 75- vuotiaista asuisi omassa kodissaan. Sastamalan kaupunki käyttää tällä hetkellä kokonaisuudessaan 291 ympärivuorokautista asumispalvelupaikkaa. Suositukset täyttyvät, jopa ylittyvät. Ympärivuorokautisen asumispalvelun suosituksen mukainen tarve kasvaa vasta vuoden 2020 jälkeen. Taulukko 3: Laatusuosituksen mukainen ympärivuorokautisen asumispalvelun tarve ja käyttö koko Sastamalan alueella. Sastamala 31.12.2013 2015 2020 2025 2030 Väestömäärä 25511 25781 25946 26208 26502 josta yli 75-v 3061 3094 3373 3931 4505 8% yli 75-vuotiaista 245 247 270 314 360 Asumispalvelun piirissä 1.7.2014: 291 Sastamalan kaupunki tuottaa omana toimintana nyt käytössä olevista asumispalvelupaikoista 74 %. Yksityisen palvelutuotannon osuus käytöstä on vähäinen, vaikka palveluntuottajien määrä on viime vuosina alueella lisääntynyt huomattavasti. 5 IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUJEN KUSTANNUSTARKASTELUA 5.1 Yleistä kustannustarkastelua Vuoden 2012 toiminta- ja tilinpäätöstietojen pohjalta tehdyn Maisema-raportin mukaan tehostetun palveluasumisen kustannukset olivat Sastamalassa matalat suhteessa muihin vertailukuntiin. Raportin mukaan asumispalveluja on tarjolla riittävä määrä, vaikkakin siitä liian suuri osa on laitoshoitoa. Asumispalvelujen rakennemuutosta on toteutettu Maisemaraportin tiedonkeruun jälkeen niin, että laitoshoidon osuus on edelleen pienentynyt huomattavasti. 10
Kuvio 3: laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen hoitopäivien kehitys Sastamalassa vuosina 2011-2014 70000 60000 50000 40000 30000 Laitoshoito Tehostettu 20000 10000 0 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vanhainkodin laitoshoitona ja tehostettuna palveluasumisena toteutetun asumisvuorokauden optimaalinen nettokustannusero on keskimäärin 20 euroa vuorokaudessa asukasta kohti. Rakennemuutoksen vaikutukset käyttötalouden nettomenoihin ovat viime vuosina olleet merkittävät. Muutoksessa paikkojen kokonaispaikkamäärä on pysynyt samana kuviossa 5 näkyvien yksiköiden osalta, mutta kustannukset suhteessa paikkamäärään ovat pienentyneet. Kuvio 4: Laitoshoidosta tehostetuksi, käyttötalouden nettomenojen muutos vuosina 2011-2013 ja sekä ennuste vuodelle 2014. Kuntatalouden käyttökustannusten indeksimuutos 2011-2014, jota ei ole huomioitu luvuissa: 2011=100, 2012=103, 2013=105, 2014/1 nelj. 106,1. 11
Asumispalvelukustannusten tarkastelu ja ennakointi perustuu asumisvuorokauden nettohintoihin vuoden 2014 talousarvion toteutuman ennakkotiedon pohjalta. Kuviossa 6 on eroteltu omassa toiminnassa syntyvä vuokrakompensaation kustannusvaikutus hoitopäivän hintaan. Ostopalvelukustannuksiin on lisätty ilmaishoitotarvikekustannukset, jotka näkyvät kotihoidon ilmaishoitotarvikekustannuksissa. Kuvio 5: Tehostetun palveluasumisen vuorokausihinnan vertailua oman toiminnan ja palvelusetelillä ostetun asumispalvelun vuorokausihintojen mukaan talousarvion 2014 suoritetietojen pohjalta. 140 Omana toimintana ja palvelusetelillä ostetun tehostetun asumispalvelun vrkhintojen vertailua. Vuorokausihinta ja asumisvuorokaudet ennusteen 2014 mukaiset 120 100 80 60 40 kompensaatiovuokran osuus omassa toiminnassa ja ilmaishoitotarvikkeen osuus ostopalvelussa /vrk/as talousarvio 2014 20 0 Tehostetun palveluasumisen piirissä olevalla asukkaalla on oikeus ilmaishoitotarvikkeisiin, joista tärkein on oikeus vaippoihin. Omassa asumispalvelutuotannossa nämä kustannukset sisältyvät vuorokausihintaan. Ostopalvelujen osalta kustannukset kohdentuvat kotihoidon ilmaishoitotarvikejakeluun. Ilmaishoitotarvikkeista syntyvä nettokustannus/asiakas ostopalveluissa oli alle 1,50 /asiakas/vuorokausi vuonna 2013. Kustannus on laskettu oman palveluasumistoiminnan asiakkaille syntyvän ilmaishoitotarvikekustannuksen perusteella ja hinnankorotukset huomioiden. Omana toimintana tuotetun ja palvelusetelillä otetun asumispalvelun kustannusero syntyy siitä, että omien yksiköiden kohdalla kaupunki maksaa osan kiinteistökustannuksista, jotta asukkaille kohdentuvien asuntovuokrien taso pysyy kohtuullisena. Yksityisiltä palveluntuottajailta ostetussa palvelussa ei synny vuokrakompensaatiokustannuksia kaupungille. Myös kunnallisen toiminnan hallinto- ja demokratiakustannusten vyöryttäminen nostaa oman toiminnan kustannuksia. Muut syyt liittyvät henkilöstörakenteisiin, yksiköiden epäedullisiin kokoihin, tukipalvelujen välillisiin kustannuksiin sekä eroihin toimintakäytännöissä. 12
5.2 Mouhijärven alueen palvelurakennevaihtoehdot Vuoden 2010 palvelurakenneselvityksessä otettiin kantaa Mouhijärven alueen asumispalvelujen järjestämiseen. Vaihtoehtoina esitettiin silloisen 28-paikkaisen Mouhijärven vuodeosaston (nykyisin 23-paikkainen Rauhankoti) yksikön peruskorjausta tai uudisrakentamista Mouhijärven taajamakeskustan alueelle. Mouhijärven vuodeosaston peruskorjausvaihtoehdon investointikustannukseksi arvioitiin 3,12 3,9 miljoonaa euroa ja uudisrakennuksen kustannukseksi 4,2 miljoonaa euroa. Asumispalvelujen hankintaa yksityiseltä palveluntuottajalta palvelusetelillä ei esityksessä selvitetty. Taulukossa 4 on verrattu Rauhankodin asumispalvelun vuorokausihintaa vuoden 2013 tilinpäätöstietojen pohjalta suhteessa saman ajanjakson mukaiseen ostopalvelun vuorokausihintaan, johon on lisätty kotihoidon kustannuspaikalle jyvittyvä arvio ilmaishoitotarvikekustannuksista, 1.50 /asiakas/vrk. Tiedot investointikustannuksista perustuvat tilakeskuksen päivittämään investointikustannusarvioon. Rauhankodin nettovuorokausihinta vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan on 112. Palvelusetelin keskimääräinen arvo on ollut vastaavana ajankohtana 92. Laskennassa on käytetty asukkaan maksaman kohtuullisen vuokran rajana 520 /kk. Raja noudattelee Kelan asumistukipäätöksissä käyttämää kohtuullisen asumiskustannuksen ylärajaa. Taulukko 4. Mouhijärven alueen asumispalvelutuotannon vaihtoehtojen kustannustarkastelua. Vertailussa on käytetty oletuksena 25-paikkaista yksikköä, jossa henkilöstö- ja asukasmäärän suhde on optimaalinen kustannusnäkökulmasta. Vaihtoehto 1: Laskennan peruste 25 asuntoa, uudisrakennus, oma yksikkö 2 750 000 investointikustannusarvio 2500 /m2, pinta-ala 1 100 m2 Vuokran muodostuminen poistoista, 137 500 poisto + korko 5 % investointikustannuksesta koroista ja ylläpitokustannuksista 59 400 ylläpitokustannus 4,5 /m2/kk Kiinteistön kokonaisvuokra/v 196 900 vuokra/as/kk 656, asukasvuokra 520, kompensaatio 136 /as/kk Vuokrakustannusten kompensaatio/v 40 800 Nettokäyttötalousarvio/vuosi 1 022 000 vrk hinta 112, asukkaita 25, vuorokausia 365/asukas Vuosittainen nettokustannus yhteensä 1 062 800 Vaihtoehto 2: Laskennan peruste Asumispalvelut palveluseteliostona, vuosittainen nettokustannus yhteensä 853 188 palvelusetelin arvo 92+1,5, käyttäjiä 25, vuorokausia 365/käyttäjä 5.3 Äetsän alueen palvelurakennevaihtoehdot Kiikassa sijaitsevan vanhainkodin peruskorjauskustannusarvio vuosille 2012 2015 oli 3 180 000 vuonna 2011 tehdyn arvion mukaan. Peruskorjaus vähentäisi asuinhuoneiden määrää merkittävästi nykyisestä 42 paikasta. Kiikan vanhainkodin sekä samassa rakennuksessa olevan Niittyvillan yhteiseksi asuntomääräksi jäisi 30. Kiikan vanhainkodin tiloista ei kuitenkaan voi saada peruskorjauksellakaan nykyisiä laatusuosituksia vastaavia tiloja. Uuden yksikön rakentamisen ja vanhan yksikön peruskorjaamisen kustannukset ovat lähellä toisiaan. Taulukon 5 kustannusvertailussa on arvioitu nykyisen tilan remontin, uuden 30-paikkaisen asumispalveluyksikön ja ostopalvelun kustannuksia. 13
Vertailussa nykytilan jatkuessa remontoitu Kiikan vanhainkoti toimisi laitoshoitoyksikkönä (vaihtoehto 0 taulukossa 5). Vuoden 2013 talousarviossa 35-paikkaisen Kiikan vanhainkodin toteutuma oli 1 485 754. Laitoshoitovuorokauden nettohinnaksi muodostui 118. Taulukon 5 vaihtoehto 1 kuvaa omana toimintana tuotetun asumispalvelun kustannusrakennetta uudessa yksikössä. Käyttötalouden vertailutietona Kiikan tehostetussa palveluasumisessa käytetään Rauhankodin vuorokausihintaa 112 ja palvelusetelin arvo vaihtoehdossa 2 on sama kuin Mouhijärven yksikössä. Taulukko 5. Kiikan vanhainkodin toiminnan korvaaminen omana toimintana remontoiduissa tiloissa/uudessa yksikössä/yksityisen ostopalvelun kautta, kustannusvertailua Vaihtoehto 0: Laskennan peruste 30 laitospaikkaa, nykyiset tilat 3 180 000 Vuoden 2012 investointisuunnitelman mukainen arvio remontista 159 000 poisto + korko 5% investointikustannuksista ylläpitokustannus sisältyy jo nyt vuorokausihintaan, ei lisäystä Nettokäyttötalousarvio/vuosi 1 292 100 vuorokausihinta 118, asukkaita 30, vuorokausia 365 Vuosittainen nettokustannus yhteensä 1 451 100 Vaihtoehto 1: Laskennan peruste 30 asuntoa, uudisrakennus, oma yksikkö 3 300 000 investointikustannusarvio 2500 /m2, pinta-ala 1 320 m2 Vuokran muodostuminen poistoista, 165 000 poisto + korko 5% investointikustannuksesta koroista ja ylläpitokustannuksista 71 280 ylläpitokustannus 4,5 /m2/kk Kiinteistön kokonaisvuokra 236 280 vuokra/as/kk 656, asukasvuokra 520, kompensaatio 136 /as/kk Vuokrakustannusten kompensaatio/v 48 960 136 x 30 x 12 Nettokäyttötalousarvio/vuosi 1 226 400 vuorokausihinta 112, asukkaita 30, vuorokausia 365 Vuosittainen nettokustannus yhteensä 1 275 360 Vaihtoehto 2: Laskennan peruste Asumispalvelut palveluseteliostoina, vuosittainen nettokustannusarvio yhteensä 1 023 825 palvelusetelin arvo 92+ 1,5 käyttäjiä 30, vuorokausia 365 5.4 Johtopäätökset Mouhijärven ja Äetsän alueen palvelurakennevaihtoehtojen vertailusta Olennaisin ero Sastamalan kaupungin asumispalvelujen rahoituksen näkökulmasta yksityisen ja julkisen asumispalvelutoiminnan kustannusten muodostumisessa on se, että palveluseteliä käytettäessä ostetaan vain ne asumispalvelupaikat, joihin on tarve. Vastuu koko yksikön toiminnasta on asumispalveluyrittäjällä. Asiakkaan näkökulmasta tärkeää on se, että kun asiakkaalle on myönnetty palveluseteli, hän voi valita palvelusetelituottajarekisteristä sen yksityisen asumispalvelupaikan, jonka arvioi parhaiten vastaavan omia odotuksiaan. 14
Mouhijärven ja Äetsän alueiden palvelujen tuottamisen kustannusvertailu oman toiminnan ja yksityisen palvelutuotannon osalta puoltaa palvelujen hankintaa yksityisen palvelutuotannon kautta. Asumispalvelun tarve näillä alueilla voi vaihdella esimerkiksi sen takia, että asumispalvelujen tarvitsijat haluavat entistä useammin tehostetun palveluasumisratkaisun Sastamalan Vammalan alueelta tai muulta paikkakunnalta, jonne omaiset ovat muuttaneet. Sastamalan kaupungin suunnitelmassa on otettava huomioon palvelujen laadun lisäksi kustannustehokkuus ja joustavuus asumispalvelujen saamisessa. Yksityisen asumispalvelutuotannon laadun valvontavastuu on Sastamalan kaupungilla. Valvontaa toteutetaan vuosittain ja jatkuvasti valvontasuunnitelman mukaan. Sastamalan kaupungin strategiapilarissa yhtenä strategisena valintana on yritystoiminnan edellytysten kehittäminen. Ikäihmisten asumispalvelujen rakennesuunnitelman toimenpidevalinnat vaikuttavat Sastamalan alueella hoivayrittäjyyden toimintaedellytyksiin tulevina vuosina. Ikäihmisten asumispalvelujen rakennesuunnitelman toimenpideohjelmavaihtoehdot on esitelty tiivistettynä taulukkona kappaleessa 6. 15