1 FORSSAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta annettu julkipanon jälkeen PL 62 Antopäivä Kokouspäivä 30101 FORSSA ja pykälä puh. 03-41411 21.9.2010 14.9.2010, 58 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Timo Rämön eläinsuojaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Timo Rämö Ravitallinkatu 8 30420 Forssa TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan 62 emakon ja 214 lihasian sikalan toiminnan jatkamiselle nykyisissä sikalarakennuksissa. Eläinsuoja sijaitsee Forssan kaupungin Talsoilan kylän Puirata-nimisellä tilalla 1:436, osoitteessa Ravitallinkatu 8, 30420 Forssa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan vastaa vähintään 210 ja alle 1 000 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Forssan kaupungissa toimii ympäristölautakunta, käsittelee eläinsuojan ympäristölupa-asian (YSA 7 kohta 11a) Hakemus on jätetty 18.12.2009 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Tilalla on 7.4.1998 myönnetty ympäristölupa ja 28.4.1998 myönnetty rakennuslupa. Ympäristölupatarpeen arviointia koskeva päätös, jossa velvoitetaan hakemaan ympäristölupaa 15.12.2009 mennessä, on annettu 21.3.2006. Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 96,98 hehtaarin alalle. Sopimukset ovat pääosin voimassa 31.12.2013 asti. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään, meneillään oleva sopimuskausi on 2007-2013. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
2 Forssa kaupungin kattavassa, 28.12.2007 voimaan tulleessa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa tilakeskus sijaitsee urheilualueella (raviradan alue). Tilakeskuksen alueella ei ole voimassa olevaa yleistai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. Pelloista 1,15 ha sijaitsee Pilvenmäen asemakaava-alueella, vahvistettu 5.12.1989. Alueella on merkintä AM-1 eli maatilojen talouskeskusten korttelialue. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee noin 2,5 km Forssan keskustasta länteen. Lähin vesistö on Loimijoki, noin 2,5 km:n etäisyydellä idässä. Tilakeskuksen eteläpuolinen oja johtaa Kuhalanojaan, mikä laskee Loimijokeen. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat 150 metrin päässä eläinsuojien itäpuolella. Eläinsuojan sijaintialue on hevosurheiluvaltaista asutusaluetta. Eläinsuoja ei ole pohjavesialueella. Sikala on peruskorjattu 1998. Sikalassa on 62 emakkopaikkaa ja 214 lihasikapaikkaa. Sikojen ruokinta perustuu omilla pelloilla kasvatettuun rehuviljaan. Sianlanta käytetään rehuviljapeltojen lannoitukseen. Lannan varastointi Sikalan lannanpoisto perustuu lietelantajärjestelmään muiden paitsi porsituskarsinoiden, 21 kpl, osalta, jotka ovat kuivikelantamenetelmällä. Lietesäiliön tilavuus on 720 m 3 ja lietekuilujen 110 m 3. Yhteensä lietelantatilavuutta on 830 m 3. Lietesäiliössä on kelluvakate styroksista. Porsituskarsinoissa käytetään kuivikkeena olkea. Kattamattomassa lantalassa on 1,5 m korkuiset seinät kahdella sivulla. Lantalassa ei ole kuormauslaattaa. Lantalan pinta-ala on 76 m 2 ja tilavuus noin 76 m 3. Kuivalantalan vieressä olevan reunattoman betonilaatan koko on 102 m 2. Laattaa voidaan tarvittaessa käyttää lannan varastointiin. Katettujen virtsasäiliöiden tilavuus on yhteensä 120 m 3. Tilan eläinmäärän 12 kk aikana tuottama laskennallinen lietelantamäärä on 715 m 3. Kun lisätään sadevesien vaikutus 72 m 3 ja pesuvedet noin 30 m 3 vuodessa, on tilan yhteenlaskettu lietesäiliötilantarve 817 m 3. Kuivikelannan osalta tilantarve on 63 m 3. Kun lisätään sadevesien vaikutus 8 m 3, niin tilantarve on 71 m 3. Virtsan osalta varastointitarve on 75 m 3. Lannan levitys
3 Tilalla on lannanlevitykseen sopivaa omaa peltoa 17,46 ha ja vuokrapeltoa 96,98 ha. Eläinmäärän mukaan laskennallinen lannan peltolevitykseen tarvittava peltopinta-ala on 50,89 ha. Pinta-alaan on laskettu mukaan 100 m 3 hevosen lantaa, jonka tila ottaa vastaan, patteroi ja käyttää peltojen lannoittamiseen. Tilan pellot sijaitsevat tilakeskuksen ympärillä. Vuokrapellot ovat mm. Kaukjärven alueella. Valtaojiin rajoittuvilla pelloilla on 1 metrin ja puroihin 3 metrin suojakaistat. Lannasta levitetään 80 % viikoilla 17 22 ja 20 % viikoilla 36 39. Lietelanta kuormataan imemällä. Lanta levitetään pelloille multaavalla levittimellä (kiekkomultain). Lietteen levitystä vältetään sateella tai kostealla ilmalla, jotta vähennetään teiden likaantumista. Lantaa ei levitetä oraille. Öljysäiliöt ja kemikaalien varastointi Kaikki sikalarakennukset lämmitetään öljyllä. Tilalla on säiliötilavuutta yhteensä 16,8 m 3. Kuivurilla on 4,5 m 3 säiliö (2004) teräskaukalossa betonilattialla. Sikalassa on 4,5 m 3 säiliö (1998) teräskaukalossa betonilattialla lämmitystä varten. Pihalla 5 m 3 ja 2,8 m3 säiliöt traktoreiden tankkaukseen. Säiliöt on varustettu ylitäytönestimillä ja lasponestolaitteilla Muita öljytuotteita, enintään 500 litraa, säilytetään lukitussa konehallissa, jossa ei ole lattiakaivoa. Tilalla käytettäviä keinolannoitteita, kasvinsuojeluaineita, maaleja, pesuaineita ja muita liuottimia säilytetään lukitussa varastossa. Varastossa ei ole lattiakaivoa. Vesihuolto Tila ottaa vettä kunnallisesta vesiverkosta. Paras käyttökelpoinen tekniikka Sikalan ilmastointi toteutetaan koneellisesti. Lietesäiliön kattamisella kelluvalla katteella on vähennetty ammoniakin haihtumista lannan pinnasta. Lietelannan levittäminen multaavalla kalustolla (kiekkomultain) vähentää levittämisestä aiheutuvaa hajuhaittaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojasta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Haitat ovat suurimmillaan lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana. Rakennusten ilmanvaihto toimii alipaineperiaatteella. Ilmanpoistohormit on sijoitettu katolle ja ne ulottuvat yli metrin katonharjaa korkeammalle. Lannan varastoinnin aikaista hajuhaittaa on vähennetty käyttämällä lietesäiliössä kelluvaa katetta. Koska käytettävissä on runsaasti lannanlevitysalaa, voidaan asuinrakennusten läheisyys ottaa huomioon suunniteltaessa lietteen levitystä ja näin vähennetään levitysalueen naapureille aiheutuvaa hajuhaittaa. Päästöt maahan ja vesiin
4 Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä varastoissa ja sikalassa syntyvät jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Sikalassa ei ole vesivessaa. Asuinrakennus on liitetty kunnalliseen viemäriin. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Melu ja liikenne Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehua kuljettava rekka käy joka kolmas viikko. Teurasauto käy noin kerran viikossa. Raatoja kuljettava auto käy noin kaksi kertaa vuodessa. Vilkkainta liikenne on lannan levityksen aikaan, joka kestää keväällä ja syksyllä yhden päivän. Jätteet Sekajätteen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt kunnallisen jätehuollon piiriin. Tilalla kuolleet eläimet säilytetään keräilyä varten kylmäsäilytyssäilössä, josta ne toimitetaan Honkajoki Oy:n laitokselle. Eläinraatoja tulee noin 1,0 tonnia vuodessa. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt tarkastetaan silmämääräisesti tyhjennyksen yhteydessä. Lietesäiliön mahdollisesti rikkoutuessa lietettä voidaan pumpata toiseen säiliöön. Naapurin kaivinkoneella voidaan tehdä suojavalleja ja tukkia kiinteistöltä vesistöön johtavia ojia. Lietteen kuormauksen tai kuljetuksen aikana mahdollisesti maahan valunut liete imeytetään turpeeseen ja levitetään pellolle tai varastoidaan asianmukaisesti. Öljysäiliöiden vuodot estetään käyttämällä öljyn säilytykseen hyväksyttyjä öljysäiliöitä ja asentamalla ne kiinteälle alustalle, jolloin mahdollisten vuotojen havaitseminen on helpompaa ja valumat maaperään voidaan estää. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
5 Tarkastukset ja neuvottelut Kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin ilmoitus taululla 24.5.2010 23.6.2010. Kuulutus asian vireille tulosta on 23.5.2010 julkaistu Forssan Lehdessä. Hakemuk sesta on 21.5.2010 päivätyllä kirjeellä erikseen an nettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on 22.6.2010 suoritettu tarkastus. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa ja tarkastusmuistiossa. Lausunnot Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveysvalvonnan johtaja esittää 27.7.2010 päivätyssä lausunnossaan Timo Rämön eläinsuojan ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Sikalan toiminnasta ei ole tullut valituksia terveysvalvonnalle. Hakemuksessa ei ole esitetty menettelyä kuolleiden sikojen osalta. Hakemuksesta puuttuu sivu 5. Sivutuoteasetuksen mukaisista asioista vastaa kunnaneläinlääkäri, joka on MMM:n asetuksen No 850/2005 mukaan näiden asioiden osalta lupa ja valvontaviranomainen (kunnaneläinlääkäri, Siurilankatu 28, 30300 Forssa). Sivutuoteasetus EY no 1774/2002. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 850/2005: Eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä. Lannanlevitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, joka on tullut voimaan 15. päivänä marraskuuta 2000. Toiminnassa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa hajuhaittojen vähentämiseksi. Terveydensuojelulaki 1994/763 Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lantaloiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. Terveydensuojelulaki 1994/763 Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa. Luonnonvaraisten eläinten pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin. Eläintautilaki 55/80
6 Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää eläinten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Sikojen lopetus on suoritettava asianmukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön päätös nro 18/EEO/96: Nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläinten lopettamiselle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset ja asetus 5/EEO/2000: Nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläinten lopettamiselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttaminen. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 14/EEO/2002: Sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset Toiminnassa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön alkutuotannolle asettamia vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006. Tarvittaessa sivutuoteasetuksen sekä eläinsuojelulainsäädännön osalta tarkastuksen tekee ja lausunnon antaa Forssan kaupungineläinlääkäri. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän virkaeläinlääkäreiden työnjako vuonna 2010, päivitys 8.3.2010.. Muistutukset ja mielipiteet Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta jätettiin kolme muistutusta. Fingrid Oyj on ilmoittanut 13.7.2010, että sillä ei ole huomautettavaa yhdistelmäsikalan toiminnasta sen nykyisellä paikalla. Mikäli voimajohtojen läheisyydessä rakennetaan teitä, vesi- tai sähköjohtoja, räjäytetään kiviä tai suunnitellaan toteutettavan muita hankkeita, pyydämme ilmoittamaan siitä meille lausunnon antamista varten Metsäkylän Tallit Oy on 25.5.2010 päivätyllä kirjeellä tehnyt muistutuksen. Siinä todetaan, että Timo Rämön sikala tulisi siirtää pois, koska se sijaitsee keskellä Pilvenmäen hevostoiminnan kaava-aluetta. Muistuttaja toteaa myös sikalan toiminnasta aiheutuvan hajuhaittoja. Jouni Leppänen on 25.5.2010 päivätyllä kirjeellä tehnyt muistutuksen. Siinä todetaan, että sikala sijaitsee asemakaavan rajalla ja tilan lietesäiliö on noin sadan metrin päässä muistuttajan asuinrakennuksesta. Lietesäiliön rakennuslupa vaiheessa ei ollut tietoa sen tulevasta ympäristöhaitasta. Kesäaikana kiusana ovat raatokärpäset ja lietteen haju. Lietekuljetukset, jotka kulkevat katualueella, olisi tapahduttava niin, että muut kadun käyttäjät pystyvät myös liikkumaan tiellä. Ajon aikana tien kunnon olisi pysyttävä normaalina, koska tie on jo alun perinkin erittäin huono. Lietteen levitys pelloille kaava-alueella on ongelmallista, kun se tapahtuu noin 15 m päässä asuinrakennuk-
7 sista. Sikalan aiheuttamat hajuhaitat (ilmastointi ja lieteallas) vaikuttavat muistuttajan elämisen tasoon. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan 19.8.2010 päivätyssä vastineessa Jouni Leppäsen tekemään muistutukseen todetaan mm. seuraavaa: Lietesäiliö on katettu kelluvalla styrox katteella, joka ei juuri päästä hajuja ilmaan. Tähän pintaan eivät myöskään kärpäset pääse munimaan, koska pinta on liikkuva ja kuiva. Sikalassa ei esiinny suuria määriä raatokärpäsiä. Sikalassa torjutaan tavallisia kärpäsiä keväästä alkaen, lietekuiluista liuoksella munia ja lentäviä myrkyillä sekä pyydyksillä. Ulkona kuivalantalasta kärpäsiä torjutaan kesäisin säännöllisellä kalkitsemisella. Pilvenmäen alueella on myös hevosia, jotka keräävät kärpäsiä ympärilleen. Lietekuljetuksiin käytettävä tieosuus on noin 100 m. Lietevaunu on iso ja leveä, mutta tieliikennekelpoinen. Lietettä ajetaan keväällä ja syksyllä kumpanakin ajankohtana 1 1½ päivää. Joskus tielle kertyy savea ajon aikana, joka on pyritty poistamaan välittömästi ajon loputtua. Muistuttajan kiinteistön viereiselle pellolle on levitetty kuivalantaa, virtsaa ja lietettä jo vuosia. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Timo Rämön eläinsuojalle Forssan kaupungin Talsoilan kylän Puirata-nimisellä tilalla 1:436, osoitteessa Ravitallinkatu 8, 30420 Forssa. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. (YSL 6, 42 ja 43 sekä YSA 19 ) Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin FSTKY:n lausunnosta on otettu huomioon ympäristönsuojeluun liittyvät asiat lupamääräyksissä nro 2, 3, 6,7, 9, 10, 11 ja 13. LUPAMÄÄRÄYKSET Metsäkyläntallit Oy:n muistutuksessa esitettiin sikalan siirtämistä pois hevostoimintaan kaavoitetulta alueelta. Muistutus on aiheeton, sillä hakijan tilakeskuksen alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. Jouni Leppäsen muistutus on huomioitu lupamääräyksissä nro 4, 6 ja 9. Lannanlevitystä sinällään ei voida pitää kohtuuttomana haittana.
8 1. Eläinmäärä Tilalla Puirata, 61-413 1-436, sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 62 emakkoa porsaineen ja 214 lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Forssan ympäristölautakunta on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen haittoja voidaan riittävästi ehkäistä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. 2. Lannan varastointi Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lietesäiliössä ja lantalassa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli lietelannan varastotilaa vähintään 2 m 3 /lihasika ja 7 m 3 /emakko. Kuivalannan osalta tarve on 3 m 3 /emakko ja virtsan osalta 3,5 m 3 /emakko. Jos lantavarastoa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2 ja 0,1 m 3 /avopintainen lantala-m 2. (YSL 43 ja 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet ja mahdollistaa eläinten ikäjakaumakohtaisten määrien vaihtelun. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen ja pumppukaivojen varastotilavuus soveltuvin osin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi lannan varastotilavuutta 12 kuukauden varastotarpeeseen nähden. 3. Lantavarastojen rakenteet Selvitys nykyisten lantavarastojen tiiveydestä tulee toimittaa ympäristölautakunnalle vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Selvityksen tekemiseksi lietelantala tulee tyhjentää perusteellisesti yhden kerran. Selvitysten perusteella ympäristölautakunta
9 voi antaa lisämääräyksiä. Nykyinen kuivalantala tulee varustaa MMM-RMO C4-ohjeen mukaan vähintään 500 mm korkeilla seinillä kolmelta sivulta ja ajoluiskan eteen tehtävällä kuormauslaatalla 31.10.2011 mennessä. (YSL 4, 5, 43 ja 46 ) Hakijan tulee huolehtia, että lietesäiliöstä ja lantalasta ei tapahdu ylivuotoja. Hakijan on myös tarkkailtava lietesäiliön ja lantalan kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. (YSL 4, 5, 43 ja 46 ) Kuivalantala ei täytä Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden Liitettä 12: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. Säiliöitä koskeva tarkkailuvelvoite sekä havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 4. Lantavarastojen tyhjennys Kuivalantala tulee tyhjentää vuosittain. Lietesäiliö tulee tyhjentää vuosittain mahdollisimman tyhjäksi siten, että kelluva kate säilyy ehjänä. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 4, 5, 7, 43, 45 ja 46, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantaa on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 5. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärään nähden riittävästi. Lantaa voidaan luovuttaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovuttamista toiminnanharjoittaja esittää ympäristölautakunnalle voimassa olevan lannan luovutussopimuksen. Mikäli lantaa luovutetaan sopimuspelloille levitettäväksi, toiminnanharjoittajan on edellytettävä sopimuskumppaneilta tässä luvassa lannanlevityksestä annettujen määräysten noudattamista. Vain ne sopimuspellot, joiden
10 osalta määräyksiä noudatetaan, luetaan mukaan levitysalaan. (YSL 43 ja 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle ja vastaanotettavalle hevosen lannalle tarvitaan ympäristöministeriön 29.6.2009 antaman kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan levitysalaa 50,89 ha. Hakemuksen mukaan hakijalla on riittävästi peltoalaa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Toiminnasta aiheutuvia haju- ja viihtyisyyshaittoja on pyritty ehkäisemään antamalla määräykset lietelantalan kattamisesta ja lannan käsittelystä. 6. Lannan peltolevityksen rajoittaminen Hakijan tulee huolehtia, että naapurustolle aiheutuva haju tai muu haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Kuiva- ja lietelannan sekä virtsan levittäminen on kielletty eläinsuojan viereisillä asemakaavoitetuilla pelloilla. Muutoin on noudatettava Forssan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. (YSL 4 ja 43, NaapL 17 ) Lannan levittämistä koskeva kielto on annettu, ettei lähiasukkailla ja asemakaava-alueella viihtyisyys alene kohtuuttomaksi eläinsuojasta ja lannanlevityksestä aiheutuvien hajujen yhteisvaikutusten vuoksi. 7. Pohjavesialueet I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8 ja 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sekä lannan levitys talousvesikaivojen lähiympäristössä aiheuttaa pohja- tai kaivovesien pilaantumisriskin. Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 8. Jätevesien käsittely Eläinsuojan pesuvedet voidaan johtaa lietesäiliöön. (YSL 7, 43 ja 103 )
11 Eläinsuojan pesuvesiä ja muita jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely kuten johtaminen lietesäiliöön. 9. Hajuhaitat Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju-, pöly-, melu- tai kärpäshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava ympäristölautakunnan hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Lietesäiliö tulee pitää katettuna työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Jos katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. (YSL 43, NaapL 17 ) Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Eläinsuojan ja lantavarastojen lähiympäristössä on asutusta, joten haju- ja kärpäshaitan ehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista itse eläinsuojassa. Lietesäiliön kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lietteen varastoinnin ja käsittelyn aikana. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 10. Eläinjäte Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet
12 tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43 ja 45, JäteL 4, 6, 12 ja 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. ns. sivutuoteasetus EY nro 1774/2002. 11. Jätteiden käsittely Jätehuolto on hoidettava kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (YSL 43 ja 45, JäteL 4 ja 6 ) Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on tarvittavat luvat toimintaan. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Lämmityskattilassa voidaan polttaa kohtuullisia määriä paperia, pahvia ja käsittelemätöntä puuta. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 12. Kemikaalien ja jätteiden varastointi Kemikaalit, keinolannoitteet, polttonesteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina ja vesitiiviillä alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle. (YSL 7, 8, 43 ja 45 )
13 Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja ja tiiviiltä alustalta vuodot on helppo havaita ja siistiä pois. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 13. Haittaeläinten torjunta Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä on torjuttava tarvittaessa. (YSL 7, 8, 43, JäteL 19 ) Haittaeläimien torjunta auttaa rehuhygienian ja yleisen viihtyvyyden ylläpidossa sekä ehkäisee eläinsuojan rakenteiden rikkoutumista. 14. Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5 ja 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 15. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle, on ilmoitettava ympäristölautakunnalle. Kemikaalivahingoista tulee välittömästi tehdä ilmoitus Kanta-Hämeen Pelastuslaitokselle. (YSL 62, YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 16. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristölautakunnalle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä
14 tiedot lannan varastointitilavuuksista ja rakenteiden kunnosta tiedot toteutuneista lantamääristä tiedot vastaanotetuista hevosenlannan määristä tiedot lannan levitysalasta, lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuneista muutoksista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista tiedot kuolleiden eläinten määristä, käsittelytavoista ja toimituspaikoista tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 51 ja 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 17. Kuivatusvesien laadun tarkkailu Vesinäytteen ottomahdollisuus nykyisen eläinsuojan, lanta- ja virtsavarastojen kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että ulkopuolisten puhtaiden valumavesien pääsy lantavarastoihin voidaan estää poikkeuksellisissakin sääolosuhteissa ja lannan ja virtsan pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan vähentää päästöt myös poikkeustilanteissa. 18. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta, tulee tehdä ilmoitus ympäristölautakunnalle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43, 46, 81 ja 83, YSA 30 ) Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen tarkistaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.
15 ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN YLEISET PERUSTELUT Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja -kourujen sekä jaloittelutarhojen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RMO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa eläinsuojan sijaintikunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Toiminnassa tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa eläinsuojan sijaintikunnassa sekä lannan levityksen osalta myös levityspeltojen sijaintikunnissa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu: terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa maaperän tai pohjaveden pilaantumista erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella kohtuutonta haittaa naapureille toiminta ei sijoitu asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti kuten onnettomuusriskialueelle Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. (YSL 6 ja 42, NaapL 17 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 55 ja 56 )
16 Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Toiminnanharjoittajan tulee 30.10.2020 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. (YSL 55 ) Päätös korvaa Forssan kaupungin ympäristölautakunnan 7.4.1998 myöntämän ympäristöluvan. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (YSL) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 62, 81, 83, 90, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 (YSA) 1, 4, 7, 16, 17, 18, 19, 23, 30, 37 Terveydensuojelulaki 763/1994, 24 Jätelaki 1072/1993 (JäteL) 4, 5, 6, 12, 15, 17, 19, 51, 52, 54 Jäteasetus 1390/1993 (JäteA) 3, 3a, 5, 6, 8 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 (NaapL) 17 Luonnonsuojelulaki 1096/1996 65 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001). Forssan kaupunginvaltuuston taksapäätös 8.6.2000, 45, ja ympäristölautakunnan tekemä muutos 25.9.2001 Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakijalta peritään ympäristölupapäätöksestä Forssan kaupungille käsittelystä aiheutuvat kulut kaupunginvaltuuston taksapäätöksen mukaisesti. Taksan 1, 2, 3, maksutaulukko kohta; Eläinsuojat ja kalankasvatus, YSA 7 1 mom. 11 kohta. (YSL105 ) Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 850 euroa.
17 PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen 21.9.2010. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Timo Rämö Jäljennös päätöksestä Hämeen ELY-keskus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Forssan kaupunginhallitus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla ja lehdessä Forssan kaupunki tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla ja ilmoittamalla kuulutuksesta Forssan Lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamisesta, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on liitteenä. (YSL 96 ja 105 ) Valitusaika päättyy 21.10.2010.