TOIMINTASUUNNITELMA ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI VUOSILLE 2008 2016. Kokkolan kaupunki

TOIMINTASUUNNITELMA ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI VUOSILLE 2008 2016 Kokkolan kaupunki Versio nro Pvm Vastuuhenkilö Muutokset Toimintasuunnitelma, versio 1 15.6.2011 Harjulehto, Energiakolmio Oy Terhi Harjulehto & Minja Hänninen p. 020 799 2118 terhi.harjulehto@energiakolmio.fi Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 799 2100, faksi 020 799 2102 www.energiakolmio.fi www.enerkey.com

SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 TERMIT JA LYHENTEET... 3 ESIPUHE... 4 1. SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET... 5 2. TOIMINTASUUNNITELMAN RAJAUKSET JA KATTAVUUS... 6 3. ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN TAVOITE... 6 4. KAUPUNGIN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 7 4.1. ENERGIANSÄÄSTÖN VÄLITAVOITE JA VARHAISTOIMET... 7 4.2. JULKISTEN HANKINTOJEN ENERGIATEHOKKUUSOHJEET... 7 4.3. ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOON OTTAVA SUUNNITTELUN OHJAUS... 9 4.4. ENERGIAKATSELMUSTEN JA NIISSÄ HAVAITTUJEN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN TOTEUTUS... 12 4.5. UUSIEN SÄÄSTÖTAKUU- JA/TAI RAHOITUSMENETTELYJEN KÄYTTÖ INVESTOINTIEN TOTEUTUKSESSA... 15 4.6. KULUTUSSEURANTA JA ENERGIATEHOKKUUTTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 15 4.7. UUDET TOIMINTAMALLIT... 16 4.8. KOULUTUS- JA TIEDOTUSTOIMINTA... 18 4.9. UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO... 19 5. KETS-TOIMENPITEIDEN BUDJETOINTI... 22 6. SOPIMUKSEN MUKAISEN TOIMINNAN RAPORTOINTI... 22 LÄHDELUETTELO... 24 LIITE 1: KIINTEISTÖJEN ENERGIAKATSELMOINTI-SUUNNITELMA... 25 LIITE 2: TOIMENPITEET JA NIIDEN SEURANTA... 27 LIITE 3: SÄÄSTÖLASKENTA... 30 LIITE 4: TUTKIMUSHANKKEET... 31

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 3 (32 ) TERMIT JA LYHENTEET Seuraavassa esitetään tässä asiakirjassa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. Energiansäästö ESCO Energiansäästöllä tarkoitetaan nykyisen energiankulutuksen vähentämistä tai sellaisen tulevan kulutuksen ehkäisemistä, joka aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Energy Service Company. ESCO-konseptissa on kyse palveluliiketoiminnasta, jossa ulkopuolinen asiantuntijayritys toteuttaa asiakasyrityksessä energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaatima investointi maksetaan kokonaan tai osittain säästötoimenpiteiden myötä aikaansaatavilla kustannussäästöillä käyttö-/ energiakuluissa. Kaukolämpö, kaukolämmitys KETS KEO Lämpöyrittäjä POK POR TEM Kaukolämmityksellä tarkoitetaan laajan, yleensä etukäteen rajoittamattoman alueen kiinteistöjen lämmitystä putkiverkon välityksellä siirrettävän veden avulla käyttäen lämmön tuottamiseen lämmitysvoimalaitoksia ja/tai lämpökeskuksia. Kaupungin energiatehokkuussopimus Kuntien energiaohjelma Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan. Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Uusiutuva energialähde Työ- ja elinkeinoministeriö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä asiakirjassa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä vesivoimalla tuotettua sähköä ja lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä. Uusiutumaton energianlähde Varhaistoimet Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä asiakirjassa fossiilisia poltto-aineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi kaupungin tulee esittää arvio vuosina 1991 2007 toteuttamillaan energiansäästötoimillaan 31.12.2007 saavutetusta energiansäästötasosta ja sen pysyvyydestä sopimuskaudella 2008 2016. Lista 9 %:n säästötavoitteeseen sisällytettävistä varhaistoimista tulee esittää toisen KETSvuosiraportoinnin yhteydessä.

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 4 (32 ) ESIPUHE Kokkolan kaupunki liittyi kunta-alan energiatehokkuussopimusjärjestelmään joulukuussa 2010. Liityntää edellyttämät valmistelutyöt käynnisti 9.2.2009 jätetty valtuustoaloite, joka oli Pekka Puolimatkan esittämä ja Perussuomalaisten valtuustoryhmän allekirjoittama. Kaupunginhallitus hyväksyi allekirjoitettavaksi Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kokkolan kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen 11.10.2010., ja sopimus hyväksyttiin Työ- ja Elinkeinoministeriössä 7.12.2010. Energiatehokkuussopimuksen keskeinen tavoite on 9 %:n säästö kaupungin omien toimintojen energiankulutuksessa kaudella 2008 2016. Energiatehokkuussopimuksen taustalla on toukokuussa 2006 voimaan tullut energiapalveludirektiivi, joka velvoittaa julkisen sektorin toimimaan esimerkkinä energiansäästön edistämisessä. Sopimuksen toiminnallisena tavoitteena on sisällyttää energiansäästö ja uusiutuvien energia-lähteiden edistäminen osaksi kaupungin johtamisjärjestelmiä. Kaupunki laatii energiankäytön tehostamissuunnitelman sopimusasiakirjan perusteella tavoitteista käytäntöön -ajatuksella, ja siinä esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi sopimuskaudella 2008 2016. Toimintasuunnitelma on laadittu kaupungin Tilakeskuksen toimesta ja sen kokoamisesta ovat vastanneet energia-asiantuntijat Terhi Harjulehto ja Minja Hänninen Energiakolmio Oy:stä yhdessä Kokkolan kaupungin energiaryhmän kanssa. Kokkolan kaupungin yhteyshenkilöinä ovat toimineet rakennuspäällikkö Olli Karikko sekä KETS-yhteyshenkilö, isännöitsijä Jouko Kätevä.

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 5 (32 ) 1. SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET Kokkolan kaupunki on liittynyt kaupunkien energiatehokkuussopimukseen 7.12.2010. Kokkola ei ole ollut mukana nykyistä sopimusjärjestelmää edeltäneessä kuntien energiansäästösopimuksessa. Kokkolan kaupunki, Kälviän kunta, Lohtajan kunta ja Ullavan kunta ovat yhdistyneet 1.1.2009: Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat liitettiin Kokkolan kaupunkiin, asukasluku 31.1.2011 oli 46 266. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden mukaisesti vuoden sisällä sopimukseen liittymisestä laaditaan toimintasuunnitelma, jossa esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Ko. suunnitelma laaditaan sopimuksen vaatimusten pohjalta. Kokkolan energiatehokkuussopimuksen yhdyshenkilöksi on nimetty isännöitsijä Jouko Kätevä. Sopimusmenettelyn toteutuksesta ja seurannasta vastaa kaupungin energiaryhmä, jossa on edustettuna kaupungin eri hallinnonalat ja yhtiöt. Energiaryhmän edustajat vievät heitä koskevia toimenpiteitä eteenpäin omissa hallintokunnissaan/ yhtiöissään, ja he vastaavat toimenpiteiden toteutuksesta omien vastuutoimenpiteidensä osalta. Energiaryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, jolloin kukin edustaja raportoi toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden etenemisestä oman vastuualueensa osalta. Toimintasuunnitelma tarvittaessa päivitetään, ja versiot esitetään asianmukaisesti kansilehden versiotaulukossa. Myös muutokset energiaryhmän kokoonpanossa päivitetään tähän asiakirjaan. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa kaupungin energiaryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Yhteyshenkilö Karikko Olli Sillanpää Marko Näse Thomas Cainberg Päivi Leppiniemi Juha Kätevä Jouko Karhulahti Arimatti Hagström Michael Salminen Jussi Penttilä Heikki Jelekäinen Tero Teirikangas-Lerssi Outi Mämmi Timo Pihakari Eino Salo Kim Kytölaakso Kai Widjeskog Jan-Erik Jokela Esa Hallintokunta/ yhtiö Tilapalvelut/ rakennuspäällikkö Yhdyskuntatekniset palvelut/ koneinsinööri Tilapalvelut/ sähköteknikko Kaavoituspalvelut/ yleiskaava-arkkitehti Tilapalvelut/ LVI-teknikko Tilapalvelut/ isännöitsijä Kokkolan Vuokra-asunnot Oy Ympäristöpalvelut/ ympäristöpäällikkö Perusturvakeskus/ sosiaali- ja terveysjohtaja Tekninen palvelukeskus/ kaupungininsinööri Tekninen palvelukeskus/ aluepalvelut Tilapalvelut/ projektipäällikkö Keskusvirasto/ kansliapäällikkö Tekninen palvelukeskus/ tekninen johtaja Sivistys/ talouspäällikkö Opetustoimi/ varhaiskasvatuksen palvelujohtaja IT-palvelukeskus/ IT-päällikkö Teollisuuskylä Kokkolan Vesi Kokkolan Satama

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 6 (32 ) 2. TOIMINTASUUNNITELMAN RAJAUKSET JA KATTAVUUS Energiatehokkuussopimus koskee kaupungin omien toimintojen energiankäyttöä. Ts. sopimuksen piirissä ovat kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon energiankäyttö. Kaupungin 100 %:sti omistamat yhtiöt kuuluvat energiatehokkuussopimuksen piiriin, kuten myös kaupungin hallinnoimat liikenne- ja kuljetustoimintojen energiankäyttö, mikäli ko. toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Energiatehokkuussopimuksen ulkopuolella ovat energiantuotanto ja joukkoliikenne, joilla on omat alakohtaiset sopimukset. Kaupungin ulosvuokratut tilat kuuluvat suunnitelman piiriin, mikäli kaupunki maksaa energiankulutuksen ja vastaa kulutusseurannasta. Myös vuokratut tilat, joiden energiakustannukset kaupunki maksaa, kuuluvat sopimuksen piiriin. Ostettuja palveluja sopimus koskee hankintamenettelyn kautta. Energiansäästö, joka on seurausta kaupungin toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske kaupungin omaa toimintaa, voidaan laskea kaupungin hyväksi, ellei säästö kuulu muun sopimusalan piiriin. Toimintasuunnitelmassa tarkastellaan myös mahdollisuuksia lisätä uusiutuvan energian käyttöä. 3. ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN TAVOITE Energiatehokkuussopimuksen keskeinen tavoite on 9 %:n energiansäästö kaudella 2008 2016. Kokkolan kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 8 706 MWh:n energiamäärä, joka on laskettu vuoden 2009 kaupungin lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutuksesta. Säästötavoite on kiinteä energiamäärä, jonka saavuttaminen tulee osoittaa. Energiankulutuksen ei edellytetä olevan vuonna 2016 määrällisesti 9 % alhaisempi kuin vuonna 2009 vaan energiansäästön tulee olla tavoitteen suuruinen. Energiansäästöllä pyritään kustannussäästöihin sekä vähentämään kaupungin ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia. Energiansäästöksi lasketaan toimet, joilla vähennetään nykyistä kulutusta. Lisäksi energiansäästöksi luetaan ns. laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sellaisen tulevan kulutuksen estämistä ja/tai alentamista, joka aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Säästöihin lasketaan myös ennen ko. sopimuskautta toteutettuja toimenpiteitä eli ns. varhaistoimia. Energiatehokkuussopimuksen myötä kaupunki on sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä sekä tiedottamaan sopimustoiminnasta ja sen tuloksista. Kaupunki pyrkii olemaan toiminnassaan esimerkillinen ja vaikuttamaan siten kaupunkilaisten asenteisiin ja käyttäytymiseen.

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 7 (32 ) 4. KAUPUNGIN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Tässä luvussa esitetään Kokkolan kaupungin toimet 9 %:n energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpiteet on esitetty aihepiireittäin sopimusasiakirjan mukaisesti. Kunkin aihepiirin osalta on esitetty nyky- sekä tavoitetila otsikkotasolla. Jokaiselle toimenpiteelle on määritelty vastuutaho, toteutusaikataulu, mahdollinen rahoitustarve sekä toteutumisen mittarit seurantaa ja raportointia varten. 4.1. Energiansäästön välitavoite ja varhaistoimet Energiatehokkuussopimuksessa ilmoitetaan energiansäästön välitavoite vuodelle 2013. Kokkolan kaupungin välitavoite vuoden 2013 loppuun mennessä on 2 902 MWh, mikä on 1/3 kokonaistavoitteesta. Varhaistoimien osalta kaupunki esittää vuoden 2012 vuosiraportoinnissa laskelmat niiden energiansäästötoimien vaikutuksista, jotka kaupunki on päättänyt sisällyttää varhaistoimien luetteloon ja joiden perusteella energiansäästön lähtötilanne 1.1.2008 määritellään. 4.2. Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Nykytila: Hankintoja tehdään hallintokunnittain. Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet eivät ole käytössä, mutta esimerkiksi IT-laitehankinnoissa huomioidaan energiatehokkuus. Tavoitetila: Hankinnoissa ei turvauduta halvimpaan ostohintaan vaan selvitetään todelliset, koko elinkaaren aikaiset kustannukset ja valitaan kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu. Energiatehokkuus on yhtenä hankintakriteerinä kaikissa niissä julkisissa hankinnoissa, joissa energiatehokkaamman laitteen/ järjestelmän/ hankintakokonaisuuden valinta on kokonaistaloudellisesti edullisinta. Toimenpide 1. Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet osaksi kaupungin hankinta-ohjetta Tarjouspyyntöjen ja hankintapäätösten tekijät perehtyvät julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeisiin, joissa esitetään ohjeita ja esimerkkejä energiatehokkuuden huomiointiin seuraavissa hankinnoissa: sähköiset koneet ja laitteet, ajoneuvot ja työkoneet, korjaus- ja uudisrakentamishankkeet, energian hankinta sekä palvelusopimukset. HUOM: Raportointi tapahtuu hallintokunnittain. Vastuutaho Hallintokunnat /hankintavastuuhenkilöt/ ostajat Aikataulu Jatkuvaa, raportointi 2013 ja 2016 Kaikki tarjouspyynnöt, joissa energiatehokkuus yhtenä hankintakriteerinä/ kaikki tarjouspyynnöt, raportointi hallintokunnittain Palveluhankinnat: energiatehokkuusvaatimuksia (kelpoisuusehdot) sisältävien kilpailutushankkeiden lukumäärä/ kaikki palvelukilpailutukset, raportointi hallintokunnittain

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 8 (32 ) Toimenpide 2. Koulutusta hankintahenkilöille energiatehokkuusohjeisiin liittyen Hankinnoista vastaaville henkilöille hankitaan ja järjestetään koulutusta, jotta he osaavat soveltaa energiatehokkuusohjeita käytännössä. Hankintahenkilöillä tulee olla mahdollisuus osallistua esim. Motivan järjestämiin hankinta-koulutuksiin ja -tapahtumiin. Vastuutaho Hallintokunnat /hankintavastuuhenkilöt/ ostajat Aikataulu Jatkuvaa, raportointi 2013 ja 2016 Koulutustilaisuuksien lukumäärä (kpl/a) ja koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä (hlö/a) Toimenpide 3. Motiva-materiaalin hyödyntäminen laitehankintojen kilpailutuksessa Hyödynnetään Motivan www-sivuilla olevaa, valmista materiaalia energiatehokkaampien hankintojen tukena; suosituksia, ohjeita ja työkaluja löytyy erityisesti laitehankintoihin liittyen. Esimerkiksi IT-laitteiden hankintamateriaalina on esitetty seuraavat: hankintaohjeistus, valmis & esitäytetty excel-laskentapohja elinkaarikustannusten laskentaan ja vertailuun sekä tarjouspyyntömalli liitteineen. (URL: www.motiva.fi, www. www.motivanhankintapalvelu.fi) Vastuutaho Hallintokunnat, hankintarengas, ostajat Aikataulu Jatkuvaa, raportointi 2013 ja 2016 Motivan työkaluja hyödynnetty hankintojen tukena: kyllä/ ei Toimenpide 4. Elinkaarikustannusten huomiointi hankinnoissa, säästövaikutusten raportointi ja tiedotus Hankinnoilla, joissa on huomioitu elinkaarikustannukset, saavutetut energia- ja kustannussäästöt raportoidaan energiaryhmälle. Vastuutaho Hallintokunnat, hankintarengas, ostajat Aikataulu Raportointi 2013 ja 2016 Saavutetut, laskennalliset säästöt: /a ja/tai MWh/a

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 9 (32 ) 4.3. Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus Nykytila: Talonrakentamisen sekä yhdyskuntatekniikan rakentaminen/ rakennuttaminen tapahtuu voimassa olevien määräysten mukaisesti. Kokkolan kantakaupungin alueella (Vanha Kokkola) on yleiskaavallisesti tiivis ja energiatehokas kaupunkirakenne. Energiatehokkuus ei ole ollut keskeinen näkökanta kaavoituksessa, koska yhdyskuntarakenne on ollut niin tiivis. Kuntaliitoksen jälkeen tilanne on uusi: kunta on laaja, ja useita erilaisia taajamia on etäällä toisistaan ja palveluista. Tavoitetila: Rakentamiseen, maankäyttöön ja liikennejärjestelyihin liittyvässä päätöksenteossa huomioidaan toteutusvaihtoehtojen energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset. Tavoitteena on mahdollisimman energiatehokas kaupunkirakenne uudessa Kokkolassa. 4.3.1. Rakentaminen Energiatehokkuus on noussut perinteisten turvallisuuden ja terveellisyyden rinnalle keskeisissä rakentamisen säädösohjauksen tavoitteissa. Suomen kansallisissa säädöksissä energiatehokkuutta koskevia määräyksiä on kiristetty vuosina 2003, 2007 ja viimeksi vuoden 2010 alussa. Uusien määräysten myötä tiukennettiin mm. U-arvojen ja lämmöntalteenoton vaatimuksia, joiden energiankulutusta tehostava vaikutus on noin 30 % edeltävään määräystasoon verrattuna. (Kiinteistö & Talotekniikka, 3-4/2010) Kansallisella tasolla energiatehokkuusmääräyksiin on odotettavissa lisää tiukennuksia: määräysten kokonaisuudistus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2012, jolloin siirryttäisi kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja primäärienergiakertoimien käyttöön. Samassa yhteydessä kiristettäisiin yleistä vaatimustasoa lisää 20 %. (Lehtinen, T., 2009) Jos EU:n esittämät muutokset rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (ns. EPBD-direktriivi) hyväksytään, kaikkien vuodesta 2016 lähtien rakennettavien talojen tulisi olla lähes nollaenergiataloja. Lisäksi uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa tulisi suosia uusiutuvia energianlähteitä. (Kiinteistö & Talotekniikka, 3-4/2010) Kaupungeissa ja maaseudulla energiaviisaimmat toimenpiteet voivat olla hyvinkin erilaisia; maaseudulla hajautetun energiantuotannon rooli saattaa olla merkittävä, kun taas kaupunkialueilla täydennysrakentamisen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen rooli korostuu. Korjausrakentaminen on energiaviisauden edistämisen keskiössä, sillä yli puolet vuoden 2050 rakennuskannasta on olemassa jo tänään. (ERA17, 2010) Kokkolan keskustassa rakentaminen on pääasiallisesti täydennysrakentamista. Onnistuessaan täydennysrakentaminen selkeyttää ja tiivistää rakennettua ympäristöä, sekä muokkaa sitä energiatehokkaampaan suuntaan.

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 10 (32 ) Toimenpide 5. Energiakustannusten huomiointi kaupungin omien uudis- ja perusparannushankkeiden järjestelmä- ja laitevalinnoissa Kaupungin omien rakennusten suunnittelujen ohjausta kehitetään siten, että uudis- ja korjausrakentamisen laite-, rakennusosa- ja järjestelmävalinnoissa huomioidaan investointikustannusten lisäksi tulevat energia- ja muut käyttökustannukset. Hyödynnetään saatavilla olevia hyviä käytäntöjä. Vastuutaho Tilapalvelut, Yhdyskuntatekniikka Aikataulu 2013 Ohjeistusta laadittu: kyllä/ei Toimenpide 6. Tutkimus- ja selvitystulosten huomiointi kaupungin omassa rakentamisessa Vastuutaho Tilapalvelut Aikataulu Eri tutkimus- ja selvityshankkeiden loppuraporteissa esitetyt suunnitteluohjeet ja suositukset huomioidaan korjaus- ja täydennysrakentamisessa. 2013 Tutkimus- ja selvitystulokset huomioitu ohjeissa: kyllä/ ei 4.3.2. Maankäytön ja liikenteen suunnittelu Maankäytön ratkaisuilla on huomattava merkitys alueiden energiatehokkuuteen; keskeistä on eri maankäyttömuotojen sijoitusratkaisut kaupunkirakenteessa. Sijaintitekijät ovat merkittäviä, koska huomattava osa alueiden energiankulutuksesta aiheutuu liikenteestä. Tehokas ja toimiva kaupunkirakenne antaa myös parhaat mahdollisuudet toimivalle joukkoliikennejärjestelmälle, mikä vähentää henkilöautoriippuvuutta. Sijaintitekijöillä on myös vaikutusta infrastruktuurikustannuksiin, ts. liittyminen olemassa oleviin verkostoihin. (Rajala et al., 2010) Kaavoituksessa on erilaisten suunnitteluratkaisujen lisäksi otettava huomioon kaavan laadintaprosessin merkitys lopputulokselle. Kun kaavaprosessia halutaan kehittää energiatehokkaita ratkaisuja edistäväksi, on tämä näkökulma otettava huomioon kaikilla kaavatasoilla ja kaikissa kaavoitusprosessin vaiheissa. Energiatehokkuusnäkökulman merkitystä kaavaprosessin eri vaiheissa on kuvattu tarkemmin lähteen (Rajala et al., 2010) sivulla 148. Kokkolan kantakaupungin alueella on yleiskaavallisesti hyvin tiivis, ja siten myös energiatehokas kaupunkirakenne. Energiatehokkuus ei ole ollut keskeinen näkökanta kaavoituksessa, koska yhdyskuntarakenne on ollut tiivis. Kokkolan asemakaava-alue on tasaisesti laajentunut eri puolille kaupunkia ihan kiinni nykyiseen asemakaava-alueeseen. Kaukolämpöverkostoa on systemaattisesti laajennettu pientaloalueille. Joukkoliikenteen toteutusmahdollisuudet ovat olleet heikot ja suurena puutteena on toimiva joukkoliikennejärjestelmä. 2000-luvulla laaditussa raportissa, jossa on tutkittu 52 erikokoista kaupunkia, on todettu Kokkolasta seuraavaa: kaupunki on kehittynyt vertaiskohteisiin verrattuna poikkeuksellisesti ihanteellisen tiiviinä ja energiatehokkaana. Suuremmat kaupalliset ja yrityspalvelut eivät ole hajaantuneet.

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 11 (32 ) Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut ylläpitävät ilmastonlaadun tarkkailua ja päästötaselaskelmia. Kaavoituspalvelut on läheisesti ollut kontaktissa ilmastomuutokseen liittyviin selvityksiin, sillä kaavoituspäällikkö on ollut ilmastonmuutosselvityksessä yhdyskuntaliiton kuntainliiton ohjausryhmän ympäristöministeriön jäsenenä. Kokkola on ollut mukana useissa mm. energiatehokkuuteen liittyvissä tutkimushankkeissa, joista kuvaukset liitteessä 4. Seuraavassa on listattuna maankäytön ja liikenteen suunnitteluun liittyvät toimenpiteet. Toimenpide 7. Tutkimus- ja selvitystulosten huomiointi yleis- ja asemakaavoituksessa Eri hankeraporteissa esitetyt suunnitteluohjeet ja suositusten huomioidaan mahdollisuuksien mukaan yleis- ja asemakaavoituksessa. Kaavoituksessa hyödynnetään energiatehokkuuden laskentaan kehitettyjä malleja. Vastuutaho Yhdyskuntatekniset palvelut/ kaupunkiympäristöpalvelut Aikataulu Raportointi 2013 ja 2016 Esitettyjä ohjeita ja suosituksia hyödynnetty: kyllä/ ei Kaavoitusohje päivitetty: kyllä/ ei Mukanaolo kehityshankkeissa: hankkeiden lukumäärä 2013 & 2016 mennessä Toimenpide 8. ERA17 -toimintaohjelman vaatimusten huomiointi Kaavoituksessa huomioidaan mahdollinen ERA17 -toimintaohjelmaan pohjautuva lakimuutos ja tämän asettamat vaatimukset kaavoitukselle sekä hiilitasolaskenta yhdyskuntarakenteelle. ERA17 -toimenpiteet on esitetty sivustolla (URL: http://era17.fi) seuraaville teemoille: maankäyttö, hajautettu energiantuotanto, rakentamisen ohjaus, kiinteistöjen käyttö ja omistus, sekä osaaminen. Vastuutaho Kaupunkiympäristöpalvelut Aikataulu 2016 ERA17 -toimenpiteet tuttuja/ käyty läpi: kyllä/ ei Toimenpide 9. Joukkoliikenteen kehitys Kokkolan suurena puutteena on toimiva joukkoliikennejärjestelmä. Mahdollisuudet joukkoliikenteen toteuttamiseen tulisi tutkia yleiskaavoituksessa sekä yhteistyöhankkeissa Pietarsaaren-seudun kanssa. Vastuutaho Keskushallinto/ kaupunkisuunnittelu Aikataulu 2011 Yhteistyöhanke Pietarsaaren-seudun kanssa toteutettu: kyllä/ ei Joukkoliikennejärjestelmän toteuttamismahdollisuudet selvitetty: kyllä/ ei

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 12 (32 ) Toimenpide 10. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian huomiointi rakennustapa-ohjeessa Kaavoitettaessa uusia alueita rakennustapaohjeessa ohjataan käyttämään mahdollisuuksien mukaan kaukolämpöä tai uusiutuvan energian lämmitysmuotoja. Ohjeeseen lisätään linkki esim. BioHousing -sivustolle (URL: http://www.biohousing.eu.com/heatingtool/). Vastuutaho Kaupunkiympäristöpalvelut Aikataulu Jatkuvaa toimintaa Uuden kaava-alueen rakennustapaohjeeseen lisätty suositus käyttää kaukolämpöä tai uusiutuvan energian lämmitysmuodoista: kyllä/ ei 4.4. Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteutus Nykytila: Maaliskuussa 2010 valmistui ESCO-hankkeen kannattavuusselvitys, jonka yhteydessä kuuteen kohteeseen tehtiin energiakatsastus-tyyppinen kohdekartoitus (Schneider Electric Buildings). Muilta osin kiinteistöjen energiakatselmuksia ei ole tehty. Lohtajan alueelle on toteutettu uusiutuvan energian kuntakatselmus vuonna 2006 (Pöyry). Tavoitetila: Kaupunki laatii suunnitelman kiinteistöjen energiakatselmusten toteutuksesta siten, että 80 % kaupungin muista kuin asuinrakennuksista rakennustilavuudella mitattuna on katselmoitu vuoden 2016 loppuun mennessä. Muun toiminnan energiansäästömahdollisuuksien selvitys toteutetaan vuoteen 2013 mennessä. Kannattavat energiansäästötoimenpiteet toteutetaan joko itse tai ESCO-palvelukonseptia hyödyntäen. Toimenpiteiden energiansäästövaikutusta seurataan. 4.4.1. Rakennukset Kiinteistöjen energiakatselmuksissa selvitetään kohteen kokonaisenergian ja -veden käyttö sekä potentiaaliset energiansäästötoimenpiteet. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on, että 80 % kaupungin rakennuksista rakennustilavuudella mitattuna on katselmoitu vuoden 2016 loppuun mennessä. Koska TEM ei myönnä energiatukea asuinrakennusten energiakatselmuksiin, sopimuksen 80 %:n katselmointivelvoite koskee muita kuin kaupungin omistamia asuinrakennuksia. Lähtötietojen mukaisesti Kokkolan kaupungin muiden kuin asuinrakennusten rakennustilavuus on 1 081 433 m 3. Vuonna 2010 on tehty energiakatsastus-tyyppinen kartoitus kuuteen kohteeseen, joiden yhteenlaskettu rakennustilavuus on 99 294 m 3. Ts. kiinteistöjen energiakatselmusprosentti on 9 %. Taulukko 1 esittää kiinteistöjen katselmointisuunnitelman ja toteutetut energiakatselmukset jaksolla 2010 2016. Ehdotus katselmoitavista kiinteistöistä on esitetty liitteessä 1. Säästölaskenta arvioidusta säästöpotentiaalista on esitetty liitteessä 3. Saavutettava säästöpotentiaali on lämmönkulutuksen osalta 4 094 MWh/a ja sähkönkulutuksen osalta 889 MWh/a. Olettaen, että kaikki ehdotuksen mukaiset katselmukset on suoritettu vuoden 2014 loppuun mennessä ja niissä ehdotetut säästötoimenpiteet toteutettu vuoden 2015 puoliväliin mennessä on vuoden 2016 lopussa saavutettu energiansäästö yhteensä 7 475 MWh.

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 13 (32 ) Taulukko 1. Kiinteistöjen katselmointisuunnitelma sekä tehdyt energiakatselmukset jaksolla 2010 2016 VUOSI SUUNNITELMA TOTEUTUS SÄÄSTÖPOTENTIAALI JA TMA Investoinnit Säästö Säästö TMA Kpl m 3 kpl m 3 MWh/a /a A 2010 6 99 294 6 99 294 2011 5 2012 11 2013 11 2014 11 2015 2016 Toimenpide 11. Energiakatselmusten toteutus kaupungin kiinteistöihin Vastuutaho Tilapalvelut Aikataulu 2011 2016 Rahoitus Laaditaan suunnitelma energiakatselmuksien toteutuksesta siten, että 80 % kaupungin muista kuin asuinrakennuksista rakennustilavuudella mitattuna on katselmoitu vuoden 2016 loppuun mennessä. Energiakatselmukset kilpailutetaan ja toteutetaan katselmointisuunnitelman mukaisesti. Taulukkoa 1 päivitetään ja katselmointisuunnitelma liitetään toiminta-suunnitelman liitteeksi. Erillinen budjetti energiakatselmuksien toteutukseen (20 000 30 000 / vuosi) Laadittu katselmointisuunnitelma: kyllä/ ei Kiinteistöjen energiakatselmus-% vuosittain Toimenpide 12. Energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden toteutus ja seuranta Vastuutaho Tilapalvelut Aikataulu 2012 2016 Rahoitus Valitaan energiakatselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä toteutettavat toimet, laaditaan toteutusaikataulu. Toteutuksen jälkeen seurataan toimenpiteillä aikaansaatuja säästövaikutuksia. Erillinen budjetti investointeja vaativien toimenpiteiden toteutukseen Toimenpiteiden toteutusaikataulu laadittu: kyllä/ ei Toteutettujen säästötoimenpiteiden energiansäästövaikutus: sähkö (MWh), lämpö (MWh)

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 14 (32 ) Toimenpide 13. Seuranta- ja käyttöönottokatselmuksien toteutus tarvittaessa Vastuutaho Tilapalvelut Aikataulu 2016 Rahoitus Seurantakatselmus tehdään rakennukseen, jossa kulutusseurannan perusteella on havaittu normaalista poikkeava energiankulutuksen muutos, jota ei voida selittää rakennuksen käytössä tapahtuneilla muutoksilla. Käyttöönottokatselmus tehdään pinta-alaltaan > 1 000 m 2 :n uusissa rakennuksissa sekä rakennuksissa, joissa on tehty laaja peruskorjaus tai joiden käyttötarkoitus on oleellisesti muuttunut. Erillinen budjetti Seuranta- ja käyttöönottokatselmuksien lukumäärä: kpl Toimenpide 14. Energiatodistusten laadinta ja esillepano Vastuutaho Tilapalvelut Aikataulu Rahoitus Energiatodistukset laaditaan ja laitetaan selvästi näkyville kiinteistöissä, joissa tarjotaan julkisia palveluita ja joiden kerrosala yhdessä rakennuksessa ylittää 1 000 m 2 (lakimuutos 119/2011, 1.3.2011) Energiakatselmusten yhteydessä laaditut energiatodistukset laitetaan esille kaikissa niissä rakennuksissa, joille energiatodistus on laadittu. 1.3.2012 mennessä Laaditaan energiakatselmusten yhteydessä tai erikseen ostopalveluna Laadittujen energiatodistusten lukumäärä (kpl) Energiatodistukset asetettu näkyvälle paikalle: kyllä/ ei 4.4.2. Muu energiankulutus Kaupungin muun kuin rakennusten energiakäytön osalta tehdään selvitys energiansäästömahdollisuuksien kartoittamiseksi vuoteen 2013 mennessä. Toimenpide 15. Energiansäästötoimenpiteiden selvittäminen, toteutus ja seuranta muissa kuin rakennuskohteissa Selvitetään energiansäästömahdollisuudet toimissa, joiden energiankäyttö tai energiansäästöpotentiaali on merkittävä: ulkovalaistus, vesihuolto, jätevesihuolto, satama sekä omat työkoneet ja ajoneuvot. Valitaan toteutettavat toimet, laaditaan toteutus-aikataulu. Toteutuksen jälkeen seurataan toimenpiteillä aikaansaatuja säästövaikutuksia. Vastuutaho Kokkolan Vesi, Kokkolan Satama, Tekninen palvelukeskus Aikataulu 2013 2016 Rahoitus Erillinen budjetti ostetuille asiantuntijapalveluille ja investointeja vaativille toimenpiteille Energiansäästömahdollisuudet selvitetty: kyllä/ ei Toimenpiteiden toteutusaikataulu laadittu: kyllä/ ei Toteutettujen säästötoimenpiteiden energiansäästövaikutus: sähkö (MWh), lämpö (MWh)

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 15 (32 ) 4.5. Uusien säästötakuu- ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö investointien toteutuksessa Nykytila: ESCO-hankkeen kannattavuusselvitys on laadittu vuonna 2010 (Schneider Electric Buildings). Selvityksen mukaan hanke on kannattava, mutta asiaa ei ole viety eteenpäin. Tavoitetila: Kaupunki osaa halutessaan käyttää investointien toteuttamisessa ESCO-menettelyä, jolla energiatehokkaiden järjestelmien ja laitteiden hankinta voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain muusta investointibudjetista riippumattomasti. Energiakatselmuksissa esitetyt, kannattavat energiansäästötoimenpiteet toteutetaan joko itse tai ESCOkonseptia hyödyntäen. Toimenpide 16. ESCO-palvelu tutuksi Kaupunki hankkii lisätietämystä ESCO-palvelusta ja seuraa ESCO-markkinoita. Tavoitteena on, että kaupunki osaa ja voi käyttää investointien toteuttamisessa uusia menettelyjä, joilla energiatehokkaiden järjestelmien ja laitteiden hankinta voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain muusta investointibudjetista riippumattomasti. Vastuutaho Tilapalvelut Aikataulu 2013 Energiaryhmästä on nimetty ESCO-vastuuhenkilö: kyllä/ ei Toimenpide 17. ESCO-palvelun hyödyntäminen Vastuutaho Tilapalvelut Aikataulu 2016 Rahoitus Kaupunki hyödyntää ESCO-palvelua investointivaihtoehtona siinä tapauksessa, kun se on energiaa säästävien ratkaisujen tekemiseksi esim. rahoitusjärjestelyjen vuoksi tarpeellista tai tarkoituksenmukaista. ESCO-hanke vaatii mahdollisten korjausvelkainvestointien osalta erillisen budjetin. Käyty keskustelua ESCO-palvelun hyödyntämisestä investoinnin vaihtoehtona: kyllä/ei Investoinnin vaihtoehtona käytetty ESCO-palvelua: kyllä/ ei 4.6. Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut Nykytila: Kulutusseuranta tapahtuu tällä hetkellä vuositasolla. Kokkolan Energia kehittää seurantaa kuukausitasoiseksi. Tavoitetila: Kulutusseuranta järjestetään siten, että se tukee helppoa tiedottamista ja tiedon välittämistä kiinteistöjen loppukäyttäjille (esim. rehtorit). Kulutustiedot ovat helposti tulkittavia ja analysoitavia, säästötoimenpiteiden vaikutus voidaan todeta seurannan avulla vaivattomasti.

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 16 (32 ) Toimenpide 18. Kulutusseurannan kehitys kk-tasoiseksi Kaupunki järjestää kiinteistöjen energian kulutusseurannan (sähkö, lämpö, vesi) kk-tasoiseksi siten, että vähintään 80 % kiinteistöjen energiankäytöstä on kk-tasoisen kulutusseurannan piirissä vuoteen 2013 mennessä. Vastuutaho Tilapalvelut, Konserniyhtiöt Aikataulu 2013 Suunnitelma kulutusseurannan järjestämiseksi kk-tasoiseksi: suunnitelma laadittu kyllä/ ei; suunnitelma toteutettu kyllä/ ei Kk-tasoisen kulutusseurannan kattavuus (%): kk-tasoisessa kulutusseurannassa olevien - kiinteistöjen lukumäärä (kpl)/ kaikki kiinteistöt (kpl) - energiankulutus (MWh)/ kaikkien kiinteistöjen energiankulutus (MWh) Toimenpide 19. Kulutustietojen hyödyntäminen säästöjen aikaansaamiseksi Kulutusseurantatietoja hyödynnetään kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi ja energiakustannusten minimoimiseksi: ominaiskulutusten seuranta ja vertailu; kulutuspoikkeamien tunnistus, tarkastus ja raportointi; energialaskujen asiatarkistus; sähkö- ja kaukolämpötariffien tarkistus. Hyödynnetään KTI:n Kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailu -hankkeen tuloksia. Vastuutaho Tilapalvelut, Konserniyhtiöt, Yhdyskuntatekniset palvelut Aikataulu 2013-2016 Valitaan raportoinnissa käytettävät energiatehokkuuden tunnusluvut (esim. ominaiskulutukset): valinta tehty kyllä/ ei, mitkä tunnusluvut Ko. tunnusluvut otettu käyttöön raportoinnissa: kyllä/ ei 4.7. Uudet toimintamallit Nykytila: Kokkola on ja on ollut mukana useissa mm. energiatehokkuuteen liittyvissä rakentamisen, kaavoituksen ja liikennesuunnittelun tutkimushankkeissa. Kokkolan ilmastostrategian laadinta käynnistyi keväällä 2010: CO 2 -päästöjen laskenta valmistui lokakuussa 2010, ilmastostrateginen toimenpideohjelma valmistuu syksyllä 2011. Tavoitetila: Tavoitteena on käynnistää energiansäästöä edistäviä kokeiluhankkeita ja ottaa käyttöön kustannustehokkaita toimintamalleja energiankäytön tehostamiseksi. Toimenpide 20. Kokkolan ilmastostrategia Kokkola on mukana Keski-Pohjanmaan ilmastostrategiassa. Kokkolan osalta ilmastostrateginen toimenpideohjelma valmistuu vuonna 2011. Vastuutaho Ympäristöpalvelut Aikataulu 2011

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 17 (32 ) Kokkolan ilmastostrategia laadittu: kyllä/ ei Toimintasuunnitelmaa päivitetty strategianmukaisilla toimenpiteillä: kyllä/ ei Toimenpide 21. Kaupungin IT-ohjeiden päivitys Päivitetään ohje IT- ja oheislaitteiden käytöstä kaupungin virastoissa ja laitoksissa, minkä myötä ohjeessa huomioidaan ainakin seuraavat: tietokoneiden sulkeminen viikonlopuksi ja työpäivän päätteeksi, näyttöjen sammutus virtanapista, virransäästötilan asetukset, tulostusasetukset (2-puolinen tulostus), huonekohtaiset tulostimet. Hyväksytyistä ohjeista tiedotetaan koko kaupungin henkilöstölle esimerkiksi energiansäästöviikolla tietoiskun muodossa. Vastuutaho IT-palvelukeskus Aikataulu 2011-2013 ATK-ohje päivitetty: kyllä/ ei ATK-ohje otettu virallisesti käyttöön: kyllä/ ei Toimenpide 22. Suunnitelmallinen kiinteistönpito nykyaikaisin menetelmin Panostetaan pitkäjänteiseen kiinteistönpitoon, jossa oleellisena osana käyttöä ja ylläpitoa sekä laajamittaisten korjaustoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta on rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen näkökulma. Suunnitelmallisen kiinteistönpidon työkaluiksi hankintaan huoltokirja ja/tai muita kiinteistönpidon työkaluja. Vastuutaho Tilapalvelut, Konserniyhtiöt Aikataulu 2011-2013 Rahoitus Järjestelmä-investoinnit vaativat oman rahoituksen Huoltokirjajärjestelmä hankittu: kyllä/ ei Muita järjestelmiä käytössä: kyllä/ ei Toimenpide 23. Selvitys energiansäästömahdollisuuksista ulko- ja sisävalaistuksessa Tarkastelun kohteena ovat kiinteistöt, jotka eivät ole katselmointisuunnitelmassa (liite 1). Tarkasteltavia aihepiirejä ovat esim. energiatehokkaat valaistusratkaisut, valaistuksen automaattinen ohjaus (huomio: liikuntapaikat), energiansäästölamput, elektroniset liitäntälaitteet. Vastuutaho Tilapalvelut, Kokkolan Energia Aikataulu 2013-2016 Rahoitus Valaistusinvestoinnit vaativat oman rahoituksen Energiansäästömahdollisuudet sisävalaistuksessa -selvitys laadittu: kyllä/ ei Kiinteistöjen lukumäärä, joissa tehty valaistukseen liittyviä tehokkuustoimenpiteitä: kpl Todettu säästö (MWh/a, MWh/kk)

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 18 (32 ) Toimenpide 24. LED-valaistus asuntomessualueella, LED-valaisintekniikan ja -kustannusten seuranta Toteutetaan asuntomessualueen ulkovalaistus LED-tekniikalla. Seurataan LED-valaisintekniikan ja -kustannusten kehitystä. Vastuutaho Yhdyskuntatekniikka Aikataulu 2013-2016, asuntomessut 2011 Laskennallinen säästö: MWh/a 4.8. Koulutus- ja tiedotustoiminta Nykytila: Kaupunki osallistuu kansallisen Energiansäästöviikon viettoon. Vuonna 2010 kaupungin energiatehokkuussopimus esiteltiin Kokkola Industry Parkin (KIP) järjestämässä energiatehokkuus-seminaarissa 15.10.2010. Tavoitetila: Kaupunki toimii esimerkkinä kaupunkilaisille ja tiedottaa toiminnastaan sisäisesti että ulkoisesti. Tavoitteena on vaikuttaa kaupunkilaisten asenteisiin jakamalla perustietoa sekä viestimällä halutuista toimintatavoista; käyttötottumuksilla on ratkaiseva merkitys siihen, miten energiaa käytetään kotona, töissä ja vapaa-aikana. Toimenpide 25. Tietoa energiatehokkuussopimuksesta kaupungin kotisivuille Lisätään kaupungin kotisivuille energiatehokkuus-sivu, jossa tiedotetaan energiatehokkuuteen liittyvistä hankkeista ja toimista samaan tapaan kuin Kuopiossa (URL: http://www.kuopio.fi/web/tilakeskus/energiatehokkuus, 7.3.2011). Tarkastellaan mahdollisuuksia viedä sivuille energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön liittyviä ohjeita ja vinkkejä kaupungin työntekijöille sekä asukkaille. Ohjataan kaupungin työntekijöitä sekä kaupunkilaisia vierailemaan ko. sivulla. Vastuutaho Viestintäpäällikkö Aikataulu 2011-2016 Energiatehokkuus-sivu lisätty: kyllä/ ei Tiedotteet sivustoon liittyen: sähköpostien tai lehdistötiedotteiden lukumäärä Kävijälaskuri

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 19 (32 ) Toimenpide 26. Ympäristökasvatus kouluissa ja päiväkodeissa Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään vuosittain viikolla 41. Energiansäästöviikolle laaditaan ohjelma, johon kuuluvat Motivan jakama teema-materiaali, leikkimielinen kilpailu ja opetusmateriaalia. Osallistutaan esim. Vihreä lippu -toimintaan. Vastuutaho Opetustoimi/ Varhaiskasvatus Aikataulu 2011-2016 Energiansäästöviikkoa viettävät koulut ja päiväkodit: kpl tai osallistumis-% Vihreä lippu -ohjelmaan liittyneiden koulujen ja päiväkotien lukumäärä (kpl) Toimenpide 27. Tiedote ilmastostrategian toimenpideohjelmasta ja energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta Tiedotetaan kaupungin työntekijöitä ilmastostrategia -hankkeen yhteydessä laaditusta toimenpideohjelmasta sekä energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta. Lähetetään tiedote myös lehdistölle, lehdistön kautta kaupunkilaiset saavat tietoa ilmastostrategia-hankkeesta sekä energiatehokkuussopimusjärjestelmästä. Vastuutaho Ympäristöpalvelut/ viestintäpäällikkö, energiaryhmä Aikataulu 2011 Ilmastostrategiasta ja energiatehokkuussopimuksesta tiedotettu henkilöstölle: kyllä/ ei 4.9. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Nykytila: Lohtajan alueelle on toteutettu uusiutuvan energian kuntakatselmus vuonna 2006 (Pöyry). Vuonna 2009 uusiutuvan energian osuus kaupungin sähkönhankinnassa oli 24 %. Kaukolämmön piirissä oli 43 % kiinteistöistä, rakennustilavuudella mitattuna 58 %. Kaukolämpö ja siihen liittyvä yhteistuotantosähkö tuotettiin 55 %:sti uusiutuvilla energianlähteillä. Tavoitetila: Kaupunki edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä kaupungin alueella ja erityisesti omassa toiminnassaan. Kaupungin energiankulutus vuonna 2009 oli yhteensä 96 740 MWh, energiankulutuksen jakautuminen on esitetty taulukossa 2. Energiatehokkuussopimuksen 9 %:n energiansäästötavoite, yhteensä 8 706 MWh, on laskettu ko. energiankulutuksen perusteella. Taulukko 2. Kaupungin energiankulutuksen jakautuminen vuonna 2009 Sähkö, MWh/a Kaukolämpö, MWh/a Polttoaineet, MWh/a Kiinteistöt 22 819 52 227 5 458 Muu kulutus 14 396 1 840 Yhteensä 37 215 52 227 7 298

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 20 (32 ) Kaupunki hankkii sähkön Kokkolan Energialta (89 %) ja Korpelan Voimalta (11 %). Kokonaissähkönkulutuksen alkuperäjakauma on esitetty kuvassa 1. Laskenta on tehty em. sähköyhtiöiden raportoimien vuoden 2009 sähkön alkuperäjakaumien perusteella. Hankinnassa uusiutuvien osuus oli 24 %. 20 % 24 % 56 % fossiiliset uusiutuvat ydinvoima Kuva 1. Kokkolan kaupungin sähkönkulutuksen alkuperäjakauma vuonna 2009 (Kokkolan Energia, Korpelan Voima) Kaukolämmön piirissä on 58 % kaupungin omistamista kiinteistöistä rakennustilavuudella mitattuna (kaukolämpökiinteistöjen tilavuus 1 042 537 m 3, KETS-rakennustilavuus yhteensä 1 803 503 m 3 ). Kaukolämmön hankinta tapahtuu Kokkolan Voimalta (95 %) ja Kälviän Energiaosuuskunnalta (5 %). Kuvassa 2 on esitetty Kokkolan kaupungin hankkiman kaukolämmön polttoainejakauma vuodelle 2009. Laskenta on tehty em. kaukolämpöyhtiöiden raportoimien vuoden 2009 polttoainejakaumien perusteella. Kokkolan Voiman toimittama kaukolämpö tuotetaan pääosin Ykspihlajassa biopolttoaineilla toimivassa yhteistuotantovoimalaitoksessa sekä Boliden tehtaan prosessilämmöllä, Kälviän energiaosuuskunta käyttää polttoaineenaan 100 % haketta. Kaukolämmön hankinnasta uusiutuvien osuus oli 55 %. Kokkolan Voiman polttoaineiden kulutus oli yhteensä noin 350 GWh/a, josta kaukolämmön erillistuotannon osuus oli 6 MWh. 7 % 1 % POR ja POK 45 % Jyrsinturve 47 % Metsäpolttoaine Teollisuuden puutähde Kuva 2. Kokkolan kaupungin hankkiman kaukolämmön polttoainejakauma vuodelle 2009 (Energiateollisuus ry, Kokkolan Voima, Kälviän Energiaosuuskunta) Öljylämmityskohteiden osuus rakennustilavuudella mitattuna oli 5 % (95 702 m 3 ); lukumäärällisesti öljylämmityskohteita oli 31 kpl. Taulukko 3 esittää öljylämmityskohteiden tiedot.

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 21 (32 ) Taulukko 3. Kokkolan kaupungin öljylämmityskohteet Nimi Tilavuus (m 3 ) Öljynkulutus (l) Kaustarin päiväkoti 348 3 795 Öjan päiväkoti 611 5 706 Kvikantin kuntoutuskoti Talo A (Vanha osa) 840 8 374 Isojärven palvelutalo (vanha) 1 117 7 459 Rödsön ala-aste 2 810 20 046 Sokojan ala-aste 3 997 20 602 Vittsarin ala-aste 4 607 25 623 Ykspihlajan ala-aste 8 271 51 420 Alaviirteen koulu 2 550 14 195 Marinkaisten koulu 7 815 27 424 Lohtajan koulu 13 480 65 664 Kirkonkylän koulu 9 782 26 991 Peltokorven koulu 3 420 22 973 Ruotsalon koulu 4 900 21 285 Veikko Vionojan koulu 7 185 29 238 Urheilutalo / Lohtaja 3 440 15 458 Öjan terveystalo 999 8 558 Kunnantalo / Lohtaja 2 860 13 062 Ent. Knifsundin ala-aste + ruokala 1 948 12 894 Roikon talo 680 4 121 Karhin koulu 1 310 11 038 Palolaitos / Lohtaja 2 684 19 140 Hakalahdenkatu 62 570 4 216 Kullervonkatu 7 360 4 497 Niittykatu 1 C 652 13 545 Rödsöntie 15 585 4 509 Saaristokatu 14/päärakennus 1 231 8 256 Satamakatu 35 954 5 534 Viherlaaksontie 1/päärak. 500 3 816 Kaarlelankatu 72 396 4 503 Kaarlelankatu 49 (Ent. Thylin ) 785 3 778 Botniakangas 4 015 TARKISTA YHTEENSÄ 95 702 487 720

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 22 (32 ) Toimenpide 28. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Kaupunki kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet uusiutuvan energian kuntakatselmuksella koko kaupungin alueella; Lohtajan alueella katselmus toteutetaan seuranta-versiona. Kuntakatselmuksessa kartoitetaan mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian käyttöä kaupungin kiinteistöissä ja muissa energiaa kuluttavissa kohteissa. Kuntakatselmuksessa ehdotettuja toimenpiteitä toteutetaan parhaaksi nähdyllä aikataululla, toimenpiteissä huomioidaan erityisesti öljylämmityskohteiden lämmitystapamuutokset. Vastuutaho Tekninen palvelukeskus Aikataulu Rahoitus 2013 mennessä Vaatii oman rahoituksen, ostopalveluna Uusiutuvan energian kuntakatselmus toteutettu: kyllä/ ei Kannattavimmat toimenpide-ehdotukset valittu ja toteutusaikataulu laadittu: kyllä/ ei Toimenpiteiden myötä lisääntynyt uusiutuvan energian käyttö ja korvattu energiamuoto: MWh/a, öljy/ mikä Toimenpide 29. Myötävaikutetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön paikallisessa energiantuotannossa Vastuutaho Energiaryhmä Aikataulu 2016 Kaupunki myötävaikuttaa mahdollisuuksien mukaan uusiutuvien energianlähteiden käyttöön kaupungin alueella tapahtuvassa energiantuotannossa. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannossa: % 5. KETS-TOIMENPITEIDEN BUDJETOINTI Kaupungin organisaatiot huomioivat budjeteissa ja niiden seurannassa energiatehokkuussopimuksen velvoitteet. Hallintokunnat ja konserniyhtiöt budjetoivat vuosittain energiansäästötoimenpiteisiin rahoituksen. 6. SOPIMUKSEN MUKAISEN TOIMINNAN RAPORTOINTI Kaupunki raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä, sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle sen ohjeiden mukaisesti. Raportoinnista vastaa KETS-yhteyshenkilö. Kiinteistö- ja toimintakohtaiset yhteyshenkilöt raportoivat energiaryhmän jäsenille kaupungin vuosiraportoinnin mukaisessa aikataulussa. Toimialojen edustajat sisällyttävät toimialansa osavuosikatsauksiin myös energiatehokkuuden ja kulutusseurannan raportoinnin. Raportoinnin yhteydessä seurataan myös budjetin toteutumista ja laaditaan budjetit seuraavalle toimintavuodelle esimerkiksi hallintokunnittain. Raportoitavat asiat: - toimenpiteiden ja asetettujen tavoitteiden toteutuminen Motiva Oy:lle,

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 23 (32 ) - energiankulutustiedot Kuntaliitolle, - energiankulutustiedot ja toteutuneet säästöt esitetään kaupunginhallitukselle vuosittain. Energiaryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa käsittelemään toimintasuunnitelman toteutumista. Ryhmä laatii yhteenvetoraportit vuoteen 2013 ja 2016 mennessä saavutetuista tavoitteista. Arvio tässä suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä saavutettavista säästöistä on esitetty taulukossa 4. Arvioon on sisällytetty ne toimenpiteet, joiden säästövaikutuksille on voitu tässä vaiheessa tehdä numeerinen arviointi. CO 2 -päästökertoimena on käytetty arvoa 443 kg/mwh sähkölle (Kokkolan Energia ja Korpelan Voima) ja 173 kg/mwh lämmölle (Kokkolan Voima ja Kälviän energiaosuuskunta). Laskentaperusteet on esitetty liitteessä 3. Taulukko 4. Arvio toimintasuunnitelmassa esitettyjen säästötoimenpiteiden säästö- ja CO 2-päästövaikutuksista Lämpö Sähkö Yhteensä MWh t-co 2 MWh t-co 2 MWh t-co 2 Kiinteistökatselmukset 6 141 1 060 1 334 591 7 475 1 651 Katuvalaistus IT-ohjeistus 225 100 225 100 YHTEENSÄ 1 060 1 559 691 7 700 1 751 Esitetyt arviot ovat suuntaa-antavia. Toimenpiteistä hyvin monet ovat sellaisia, joille ei tässä vaiheessa voi laskea numeerista arviota säästö- ja päästövaikutuksista.

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 24 (32 ) LÄHDELUETTELO ERA17, 2010. Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 -toimintaohjelma. Ympäristö-ministeriö, Sitra ja Tekes. (URL: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=368492&lan=fi&clan=fi, 28.2.2011) Energiateollisuus ry, 2010. Kaukolämpötilasto 2009. Kiinteistö & Talotekniikka, 3-4/2010. Energiatehokkuuden vaatimukset lisääntyvät kaikessa rakentamisessa. Kihl Merja & Mononen Ari, s. 32-35. Lakimuutos 119/2011. Lainmuutos voimaan 1.3.2011: Rakennusten energiatodistukset pantava esille myös viranomaisten yleisöpalvelutiloissa. Motivan tiedote 28.2.2011. (URL: http://www.motiva.fi/ajankohtaista/motivan_tiedotteet/2011, 7.3.2011) Lehtinen, T., 2009. Lehtinen Teppo, ympäristöministeriö. Ilmasto- ja energiastrategia, rakennusten energiatehokkuus ja korjausrakentaminen. Esitys 13.5.2009. (URL: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=103802&lan=fi) Tilastokeskus, Energiatilastot Vuosikirja 2007 Rajala et al., 2010. Pasi Rajala, Heikki Hirvonen, Sampo Perttula, Elisa Lähde, Perttu Pulkka, Leo Jarmala, Jouni Laukkanen, Jenni Patronen, Minna Jokinen, Timo Rintala, Karoliina Rajakallio, Tiina Kauppinen. Energiatehokkuus kaavoituksessa; Skaftkärr, Porvoo; Kaavarunkovaiheen loppuraportti. Sitran selvityksiä 41. (URL: http://www.sitra.fi/fi/julkaisut/sarjat/selvityksia/selvityksia.htm, 11.2.2011) Ristimäki, M., 2009. Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot. Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hanke 2006 2009, SYKE. (URL: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=265491&lan=fi&clan=fi, 2.3.2011 Wahlgren, I. et al., 2008. Wahlgren, I., Kuismanen, K. & Makkonen, L., 2008. Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset. Tutkimusraportti 9.5.2008. VTT-R-03981-98.

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 25 (32 ) LIITE 1: Kiinteistöjen energiakatselmointi-suunnitelma Taulukko 5. Ehdotus katselmoitavista kohteista Kohteen nimi Tilavuus (m 3 ) Jalkapallohalli 109 430 Jäähalli 54 500 Pääterveysasema (ei sisällä Työplussaa) 50 316 Kaupungintalo 47 440 Koivuhaan Palvelukeskus Oy 39 700 Hollihaan ala-aste 37 600 Länsipuiston yläaste ja lukio 35 836 Kokkolan Kaupunginkirjasto - Maakuntakirjasto 34 800 Kiviniityn yläaste ja lukio 33 905 Honkaharjun vanhainkoti 25 718 Ruotsalainen yläaste ja lukio 25 556 Vapaa-ajantalo /Kälviä 16 810 Halkokarin ala-aste 15 639 Isonkylän ala-aste 15 622 Mäntykankaan ala-aste 15 550 Konservatorio 14 560 Villan ala-aste 14 503 Lohtajan koulu 13 480 Renlundin ala-aste 11 905 Palvelukeskus Leporanta 11 125 Chydeniuksen ala-aste 10 779 Kaupungin varikko, korjaamo/varasto/puuv. 10 600 Jokilaakson ala-aste 10 219 Kirkonkylän koulu 9 782 Pelastuslaitos / AHK-irtaimisto 9 390 Vartiolinna 8 650 Palvelukeskus Lepola 8 610 Työväenopisto/Klan seudun opisto 8 486 Ykspihlajan ala-aste 8 271 Kiint. Isojärvi (sis. nuorisotilat) 8 194 Torikatu 13 (Hansa) 8 148 Marinkaisten koulu 7 815 Lucina Hagmanin lukio 7 230 Veikko Vionojan koulu 7 185 Rahkosen koulu 7 060 Lucina Hagmanin koulu 6 150 Marttilan koulu 5 220 Kirkonmäen ala-aste 5 185 Tilavuus yhteensä 770 969

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 26 (32 ) Taulukossa 6 on esitetty kohteet, joihin on jo tehty energiakatsastus-tyyppinen kohdekartoitus. Ehdotettujen katselmuskohteiden ja jo katselmoitujen kohteiden yhteenlaskettu tilavuus muodostaa 80 % muiden kuin asuinrakennusten kokonaistilavuudesta. Taulukko 6. Kohteet, joihin on tehty energiakatsastus-tyyppinen kohdekartoitus Kohteen nimi Tilavuus (m 3 ) Uimahalli 47 500 Hakalahden yläaste 22 476 Torkinmäen ala-aste 14 899 Halkokarin päiväkoti sis.nuorisotilat 3 498 Kirkonmäen päiväkoti 2 500 Ventuksen vanhainkoti 8 421 Tilavuus yhteensä 99 294 Katselmointisuunnitelma laaditaan lämmityskausittain (Kätevä). 2011 2012 2012 2013 2013 2014 2014 2015

KETS-TOIMINTASUUNNITELMA 27 (32 ) LIITE 2: Toimenpiteet ja niiden seuranta Toimenpide 1. Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet osaksi kaupungin hankinta-ohjetta Toimenpide 2. Koulutusta hankintahenkilöille energiatehokkuusohjeisiin liittyen Toimenpide 3. Motiva-materiaalin hyödyntäminen laitehankintojen kilpailutuksessa Toimenpide 4. Elinkaarikustannusten huomiointi hankinnoissa, säästövaikutusten raportointi ja tiedotus Toimenpide 5. Energiakustannusten huomiointi kaupungin omien uudis- ja perusparannushankkeiden järjestelmäja laitevalinnoissa Toimenpide 6. Tutkimus- ja selvitystulosten huomiointi kaupungin omassa rakentamisessa Toimenpide 7. Tutkimus- ja selvitystulosten huomiointi yleis- ja asemakaavoituksessa Toimenpide 8. ERA17 -toimintaohjelman vaatimusten huomiointi Toimenpide 9. Joukkoliikenteen kehitys Toimenpide 10. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian huomiointi rakennustapa-ohjeessa Toimenpide 11. Energiakatselmusten toteutus kaupungin kiinteistöihin Toimenpide 12. Energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden toteutus ja seuranta Toimenpide 13. Seuranta- ja käyttöönottokatselmuksien toteutus tarvittaessa Toimenpide 14. Energiatodistusten laadinta ja esillepano Toimenpide 15. Energiansäästötoimenpiteiden selvittäminen, toteutus ja seuranta muissa kuin rakennuskohteissa Toimenpide 16. ESCO-palvelu tutuksi Toimenpide 17. ESCO-palvelun hyödyntäminen Toimenpide 18. Kulutusseurannan kehitys kk-tasoiseksi Toimenpide 19. Kulutustietojen hyödyntäminen säästöjen aikaansaamiseksi Toimenpide 20. Kokkolan ilmastostrategia Toimenpide 21. Kaupungin IT-ohjeiden päivitys Toimenpide 22. Suunnitelmallinen kiinteistönpito nykyaikaisin menetelmin Toimenpide 23. Selvitys energiansäästömahdollisuuksista ulko- ja sisävalaistuksessa Toimenpide 24. LED-valaistus asuntomessualueella, LED-valaisintekniikan ja -kustannusten seuranta Toimenpide 25. Tietoa energiatehokkuussopimuksesta kaupungin kotisivuille Toimenpide 26. Ympäristökasvatus kouluissa ja päiväkodeissa Toimenpide 27. Tiedote ilmastostrategian toimenpideohjelmasta ja energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta Toimenpide 28. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Toimenpide 29. Myötävaikutetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön paikallisessa energiantuotannossa