Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi



Samankaltaiset tiedostot
Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu

8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Rakennemallin esittelyaineisto

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

AK-asunt.(ei kesk.) 7000 AR-asunt.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Jyväskylän seudun 20X0 sopimus

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asuminen ja rakentaminen

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

Asuminen ja rakentaminen

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI)

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

Järvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Saavutettavuustarkastelut

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT

Lähtökohdat. Raportti II a

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät"

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

Hirsitaloteollisuus r.y.

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

Ilmastovaikutukset. Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus Helsingin yleiskaava 2002, vaikutusten arviointi Luonnoksen ilmastovaikutukset

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo

Ilmastonmuutos ja kaavoituksen keinot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa

ENERGIATODISTUS JOENSUU. Suuret asuinrakennukset Rakennus

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Jyväskylän energiatase 2014

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista,

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki


Energiatehokkuus yhdyskuntanäkökulmasta. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

Jyväskylän energiatase 2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA

Keski-Suomen energiatase 2016

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla

Espoon maankäytön kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset

Matalaenergiarakentaminen

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella ja ennuste vuosille

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Korjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON ASIANTUNTIJALAUSUNNON LIITE

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

Sipoon yleiskaava 2025 Yleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointi Irmeli Wahlgren

Transkriptio:

Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen tase eli rakenteiden (rakennusten, verkostojen ja muiden rakenteiden) tuottamisesta ja käytöstä sekä liikenteestä aiheutuvat vaikutukset energian ja raaka-aineiden kulutukseen, kasvihuonekaasupäästöihin, muihin päästöihin ja yhdyskuntakustannuksiin. Arviointi on laadittu rakenteiden koko elinkaaren ajalta käyttäen 5 vuoden ajanjaksoa. Arvioinnissa on käytetty VTT:n EcoBalancearviointimallia. Arviointi on yleispiirteinen määrällinen arvio, jossa kukin tekijä on kuvattu sille ominaisella yksiköllä (kwh, kg, euro). Liikenteen vaikutusten arviointi perustui Jyväskylän seudun liikennetutkimuksen 29 henkilöliikennetutkimuksen tuloksiin. Tuloksena on arvio rakennemallin ekotehokkuudesta eli ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä tarkasteltujen tekijöiden osalta.

Irmeli Wahlgren 27.1.21 3 Rakennemallin vyöhykkeiden ominaisuuksia SHOW KNOW FLOW GROW SLOW Haja Uusi väestö Uudet työpaikat 4 5 6 8 2 5 5 6 2 3 5 AO % asuinkerrosalasta AR % asuinkerrosalasta AK % asuinkerrosalasta Toimitilat % kok.kerrosalasta 57 58 55 27 18 19 74 18 9 23 Aluetehokkuus,7,5,25,1,5,1 Täydentävää rakentamista % Uutta rakennetta % 3 7 2 8 Asumisväljyys (k-m 2 /asukas) Työpaikkaväljyys (k-m 2 /tp) Väljyys keskim. (km 2 /as+tp) 5 51 5 51 55 54 57 56 7 7 7 7 Irmeli Wahlgren 27.1.21 4 Rakennemallin vyöhykkeiden ominaisuuksia UUDET ASUKKAAT JA TYÖPAIKAT ASUKAS- JA TYÖPAIKKAVÄLJYYS 3 8 25 7 6 2 5 Kpl 15 Työpaikkoja Asukkaita K-m2/as+tp 4 K-m2/as+ tp 3 2 5 1 VTT 21 SHOW KNOW FLOW GROW S LOW Haja VTT 21 Kerrosneliömetriä (k-m2) 16 14 12 8 6 4 2 UUSIEN RAKENNUSTEN KERROSALA Toimitilat Ke rrost alot Rivitalot Omakotitalot Suurin osa uusista asukkaista sijoittuu FLOW- vyöhykkeelle SHOW- ja KNOW- vyöhykkeillä enemmän uusia työpaikkoja kuin uusia asukkaita Asumisväljyys suurin SLOWvyöhykkeellä ja haja-asutusalueella SHOW KNOW FLOW GROW SLOW Ha ja VTT 21

Irmeli Wahlgren 27.1.21 5 Energiankulutus GWh MWh/as+tp 9 8 7 6 5 4 3 2 16 14 12 8 6 4 2 ENERGIANKULUTUS 5 VUODEN AIKANA ASUKASTA JA TYÖPAIKKAA KOHDEN VTT 21 ENERGIANKULUTUS 5 VUODEN AIKANA SHOW ja KNOW pienin energiankulutus Pieni verkostotarve, pieni liikennetarve Toimitilojen osuus suurin (ominaisenergiankulutus asuinrakennuksia suurempi) Toimitilat palvelevat myös muiden vyöhykkeiden asukkaita SLOW ja haja-asutus suurin energiankulutus kaikilta osin Väljimmät asunnot, laajimmat verkostot, eniten liikennettä Kokonaisenergiankulutus: energiankulutusta VTT 21 Irmeli Wahlgren 27.1.21 6 Raaka-aineiden kulutus t Tonnia/as+tp 5 45 4 35 3 25 2 15 5 6 5 4 3 RAAKA-AINEIDEN KULUTUS 5 VUODEN AIKANA ASUKASTA JA TYÖPAIKKAA KOHDEN RAAKA-AINEIDEN KULUTUS 5 VUODEN AIKANA VTT 21 FLOW pienin raaka-aineiden kulutus Toimitilojen määrä huomattavasti pienempi kuin SHOW ja KNOW SHOW ja KNOW pienin verkostojen ja liikenteen raaka-aineiden kulutus SLOW ja haja-asutus suurin raaka-aineiden kulutus Laajimmat verkostot Suurin asumisväljyys Raaka-aineiden kokonaiskulutus: raaka-aineiden kulutusta 2 VTT 21

Irmeli Wahlgren 27.1.21 7 Kasvihuonekaasupäästöt CO2-ekv.t/as+tp 25 2 15 5 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA ASUKASTA JA TYÖPAIKKAA KOHDEN Vähiten päästöjä SHOW ja KNOW, eniten SLOW ja haja-asutus Suurin osa päästöistä aiheutuu rakennuksista toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja, suuret erot vyöhykkeiden välillä VTT 21 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 5 VUODEN AIKANA CO2-ekv.t 4 35 3 25 2 15 Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä: kasvihuonekaasupäästöjä 5 VTT 21 Irmeli Wahlgren 27.1.21 8 Yhdyskuntakustannukset euroa/as+tp 3 25 2 15 KUSTANNUKSET 5 VUODEN AIKANA ASUKASTA JA TYÖPAIKKAA KOHDEN Vähiten kustannuksia SHOW ja KNOW, eniten SLOW ja haja-asutus Suurin osa kustannuksista aiheutuu rakennuksista 5 VTT 21 45 4 35 KUSTANNUKSET 5 VUODEN AIKANA Kustannukset yhteensä: kustannuksia 3 Milj. euroa 25 2 15 5 VTT 21

Irmeli Wahlgren 27.1.21 9 Päätelmiä ja suosituksia Rakennemalli muodostaa hyvän ja monipuolisen kokonaisuuden Vaikutukset kaikkiaan suhteellisen edulliset SHOW- ja KNOW- vyöhykkeille kannattaa sijoittaa mahdollisimman paljon asutusta FLOW ja GROW voivat muodostua suhteellisen edullisiksi, erityistä huomiota tulee kiinnittää liikenteelliseen sijaintiin ja liikkumistottumuksiin SLOW ja haja-asutus vähiten edullisia, erityistä huomiota tulee kiinnittää Liikenteelliseen sijaintiin Liikkumistottumuksiin Olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen Asumisväljyyteen Lämmitystapoihin Mahdollisimman vähän sähkölämmitystä