Kuntoutuksen merkitys yhteiskuntapolitiikassa ja yhteiskuntapolitiikka kuntoutuksessa (Kuntoutuspäivät 11.4. 2013) Olli Kangas, Tutkimusjohtaja Dosentti: Sosiaalipolitiikka, Sosiologia, Valtio-oppi
ESITYKSEN cc SISÄLTÖ Mitä on kuntoutus aiheeni mahdottomuus Kuntoutus yhteiskuntapolitiikkaoppiaineessa Kuntoutus politiikassa Politiikka kuntoutuksessa Instituutiot, niitten jäykkyys ja muutosmahdollisuus Yhteenveto
MITÄ KUNTOUTUS ON? cc Otsikon mahdottomuus Suunnitelmallinen, pitkäjänteinen, monialainen toiminta, jonka tavoitteena auttaa hallitsemaan elämäntilanne (Kuntoutusselonteko 2002) Kuntoutus on toimintaa, jolla pyritään parantamaan ihmisten toimintakykyisyyttä ja sosiaalista selviytymistä, edistämään työkykyä ja turvaamaan työuran jatkuvuutta. (Järvikoski & Härkäpää 2011) Kuntoutus on sitä, mitä eri toimijatahot kutsuvat kuntoutukseksi (Rajavaara & Lehto 2013 tulossa)
KUNTOUTUS YHTEISKUNTAPOLITIIKAN cc OPPIKIRJOISSA Onko kuntoutus mainittu Kuusi (1933) ei Nieminen (1955) ei Kuusi (1961) ei Waris (1970) Invalidihuolto Sipilä (1970) ei Auvinen (1980) on Sipilä (1985) ei suoranaisesti Karisto, Takala & Haapola (1988) ei Riihinen (1992) ei Raunio (1988) ei suoranaisesti
KUNTOUTUS KOULUTUKSESSA cc Yliopistollinen oppiainestatus ollut Lapissa Muissa yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa kuntoutus ei mukana edes valinnaisena kurssina Kuntoutuksessa lääkäreillä vahva rooli Mutta kuntoutus ei sielläkään (juurikaan) esillä opinnoissa Jos kuntoutus esiintyy oppikirjoissa, se on muun yhteiskuntapolitiikan / sosiaaliturvan osaalueiden jatke / ei itsenäinen osio Jos kuntoutuksen laatusuositukset eivät sisällä sosiaalista / sosiaalityötä, yhteiskuntapolitiikalla / sosiaalityöllä OPPIAINEENA ei ole jatkossakaan kiinnostusta kuntoutukseen
KUNTOUTUS JA cc YHTEISKUNTAPOLITIIKKA Ei merkittävää roolia yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Kuntoutus esiintyy välillisesti residuaalina Kuntoutuksen laaja määritelmä: toimintakyky, itsenäinen selviytyminen, valtaistuminen ja sosiaalinen osallisuus -> lähenee ajatustavallisesti sosiaalipolitiikkaa Osallisuus yhteiskunnassa vallalla olevaan elämänmuotoon Resurssipohjainen näkökulma Amartya Sen: Kyvykkyydet ja toimintamahdollisuudet Epäselvät rajat sosiaalipolitiikan ja kuntoutuksen välillä Sama ajatuksellinen / paradigmaattinen pohjavire
MITEN LUEN KUNTOUTUKSEN cc HISTORIAA. Kirjoitetaan passiivissa Ei katsottu aiheelliseksi, laki tuli voimaan, paradigma muuttui Institutionaaliset selitykset (Kela sitä tai tätä..) Missä ovat muut toimijat? Kuka toimii? Miksi? Kenen eduksi? Max Weber: Tullakseen vaikuttaviksi voimiksi historiassa ideoiden kantajana täytyy olla joku voimakas yhteiskuntaryhmä. Työmarkkinajärjestöt eräissä selityksissä mukana mutta eivät puolueet Tulopoliittiset ratkaisut, Kuntoutuspolitiikka näyttää olevan politiikatonta politiikkaa Apolitical politics and policies
KUNTOUTUS cc POLITIIKASSA VP-asiakirjat TA, RA, LA 1989-> Kuntoutus 569 osumaa Työttömyysturva 215; Sairausvakuutus 371; vanhukset 213; lapset 612. Kuntoutus 2010-2012 VP-asiakirjoissa 45 osumaa: Valtaosa (n. 70%) koski sotaveteraanikuntoutusta Vajaa 10% Kelan kuntoutusta (mm. ikäraja 65 -> 68v) Loput sekalaisia teemoja Kesk 25%; PS 21%; Kok 18%; SDP 17%; Vas 10%; KD 5%; RKP 5%;
Valenssipolitiikka vs positionaalinen politiikka cc VALENSSIPOLITIIKKAA Yleisellä tasolla kuntoutuksen merkitys myönnetään Veteraanikuntoutuksen suuri legitimiteetti POSITIONAALISTA POLITIIKKAA RA määrärahan osoittamisesta xx kuntoutuskeskuksen hoitohenkilökunnan koulutuksen järjestämiseen tms Rakenteella on poliittinen suojelus -> poliittisrakenteellinen ylikapasiteetti kuntoutuslaitoksissa (Ihalainen & Rissanen 2009)
KUNTOUTUKSEN cc JÄRJESTELMÄ (T) Hajanainen Monta toimijaa, monta tilaajaa, monta tuottajaa ja monta toimintatapaa ja tarkoitusperää Yhteiskuntapoliittinen merkitys vaihtelee järjestelmän mukaan Kuntoutus on osa useaa eri yhteiskuntapolitiikan lohkoa (siiloa), joilla omat toimintatapansa ja oma poliittinen logiikkansa ja oma poliittis-historiallinen omistajansa Terveydenhuolto on kuntapuolueen aluetta Ansioperusteinen sosiaalivakuutus kuuluu parteille + SDP ja Kok Perusturvapainotteiset etuudet ML/Kes + SKDL/Vas + Vihr + SMP/Perus.
MIKSI HAJANAINEN cc JÄRJESTELMÄ? Kuntoutus pala sosiaalipoliittisia osajärjestelmiä Suomalainen sosiaaliturva on hajanainen Asumis/avustusperusteisuus vs. vakuutusperusteisuus Tämä hajanaisuus näkyy kuntoutuksen organisaatiossa Rahoittajilla omistusoikeus järjestelmiin Eri tavalla rahoitetut järjestelmät eri tavalla herkkiä poliittiselle päätöksenteolle / muutoksille Institutionaaliset lukot / vetomahdollisuudet Eilispäivä (voimasuhteineen) on varastoitu tämän päivän instituutioihin YTHS, laitoskuntoutusverkosto ja sen ylikapasiteetti Institutionaalinen jäykkyys Human made, but superhuman
MUUTOKSEN cc MAHDOLLISUUS? Institutionaalinen jäykkyys / polkuriippuvuus / vetomahdollisuudet vaikeuttavat muutosta Kriisit -> Kriittiset käännekohdat Muutoksen typologia (Jacob Hacker) Ajelehtiminen (policy drift) Kerrostaminen (layering) Muuntaminen (transformation) Poistaminen (abolition)
LOPUKSI cc Kuntoutus on toimintaa, jolla pyritään parantamaan ihmisten toimintakykyisyyttä ja sosiaalista selviytymistä, edistämään työkykyä ja turvaamaan työuran jatkuvuutta. Ajatustapa on keskeinen myös yhteiskuntapolitiikassa Kuntoutus ei ole merkittävä osa akateemista yhteiskuntapoliittista keskustelua
cc Kuntoutuksesta ollaan suun tunnustuksen tasolla kiinnostuneita politiikassa Väestön ikääntymien ja työelämävaatimusten muutokset lisäävät tätä Lääkärit: joka viides tk-eläke vältettävissä oikeaaikaisella kuntoutuksella Sotaveteraanit Oman paikkakunnan / puoluetta lähellä olevan laitoksen etujen ajaminen politiikassa Institutionaalinen jäykkyys vaikuttaa siihen, että hajanaisuus tulee säilymään ja jopa kasvamaan Poliittinen ajelehtiminen ja kerrostaminen