Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä KUNTAMARKKINAT 11.9.2013 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto, Kuntakehitys ja tutkimus Kommentaattori: Seppo Kässi, suunnittelujohtaja, Kokkolan kaupunki
Taustaa kuntasimuloinnille Inspiraationa Suomen Kuntaliiton tekemät kuntasimuloinnit 2010 ja 2011: Tänk om Vanda vore Odense Mediatiedote 2.9.2010: Simulointi tuo uudistuksille vaihtoehtoja. http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2010/09/sivut/simulointi-tuo-uudistuksille-vaihtoehtoja.aspx Tänk om Jyväskylä var Jönköping Pohjoismainen kuntaseminaari Hanasaaressa Helsingissä 6.5.2011 Mediatiedote 6.5.2011: Pohjoismainen simulointi tukee kunta-alan uudistustyötä http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2011/05/sivut/pohjoismainen-simulointi-tukee-kunta-alan-uudistustyota.aspx www.kunnat.net > Tietopankit ja tuotteet > Pohjoismainen ikkuna www.kommunerna.net > Nordiskt fönster
Simuloitavat kunnat kustakin Pohjoismaasta Maa: Kuntaryhmä 1: n. 20 000 as. (lk: 15 001-30 000 as.) Kuntaryhmä 2: n. 50 000 as. (lk: 30 001 60 000 as.) Asukasmäärä Asukasmäärä Loviisa 16 000 Kokkola 46 000 Håbo 19 700 Enköping 40 000 Oppegård 25 000 Asker 55 000 Glostrup 22 000 Ballerup 48 000 Hafnarfjördur 26 700 Kopavogur 31 200
Yhtäläisyyksiä - eroavaisuuksia Kuntavaalit Valtuustokoko Kunnanvaltuustot, -hallitukset, puheenjohtajat Luottamushenkilöpalkkiot Kuntajohtajat
Kuntavaalit Suomi: Henkilövaalit Muut Pohjoismaat: Listavaalit (puolue/lista) Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa mahdollista vaikuttaa ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen. Ruotsi: Kunnan sisäiset vaalipiirit pakollisia kunnissa, joissa vähintään 24 000 äänioikeutettua tai 51 valtuutettua.
Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa eri Pohjoismaissa 1990- ja 2000-luvulla 95 SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA ISLANTI 90 85 80 84,3 82,0 86,6 84,4 82,3 85,0 83,2 *** 79,4 81,6 Ruotsi 2010 75 70 65 60 55 71,2 70,9 67,6 66,0 62,8 61,3 78,1 77,9 70,1 60,4 59,0 58,6 55,9 78,7 73,5 69,5 65,8 64,2 61,2 61,2 58,3 Islanti 2010 Tanska 2009 ((2 Norja 2011 Suomi 2012 50 1989-1992 1993-1996 1997-2000 2001-2004 2005-2008 2009-2012 * Ruotsissa järjestetään samanaikaisesti kunta-, maakäräjä- (landsting) ja eduskuntavaalit (riksdagen). ** Norjassa järjestetään samanaikaisesti kunta- ja maakäräjävaalit (fylkesting). *** Tanskassa kunta- ja eduskuntavaalit (folketinget) järjestettiin v. 2001 tavallisesta poiketen samanaikaisesti. 21.11.2012 / Marianne Pekola-Sjöblom
TANSKA 19.11.2013 Joka vuosi vaaleja. NORJASSA KUNTAVAALIT 2011, SEURAAVAT VAALIT 2015 Parlamenttivaalit (storting) 9.9.2013 http://www.ballerup.dk/valg13 ISLANNIN KUNTAVAALIT 2010, SEURAAVAT VAALIT 2014 RUOTSI 14.9.2014
Äänestysaktiivisuus Pohjoismaisten simulointikuntien kuntavaaleissa Maa: Viimeisin äänestys%, KOKO MAA Kuntaryhmä 1: n. 20 000 as. (lk: 15 001-30 000 as.) Viimeisin äänestys % Kuntaryhmä 2: n. 50 000 as. (lk: 30 001 60 000 as.) Viimeisin äänestys % 58,3 Loviisa 61,4 Kokkola 59,3 81,6 Håbo 84 Enköping 82,2 64,2 Oppegård 72 Asker 69,8 65,8 Glostrup 60,6 Ballerup 64,1 73,5 Hafnarfjördur 65 Kopavogur 68,8
Valtuustokoko
Valtuustokoot Pohjoismaissa RUOTSI: Äänioikeutettujen määrän mukaiset vähimmäismäärät 31-61 valtuutettua sekä Tukholmassa 101 valtuutettua. NORJA: Asukasluvun mukaiset vähimmäismäärät 11-43 valtuutettua. TANSKA: Asukasluvun mukaiset min- ja max-määrät 9-31 valtuutettua sekä Kööpenhaminassa 55 valtuutettua. ISLANTI: Asukasluvun mukaiset min- ja max-määrät 5-31 valtuutettua. SUOMI: Asukaslukuluokkien mukaiset tarkat valtuustokoot 17-85 valtuutettua. (alle 2000 as. kunnissa mahdollista valita 13 tai 15 valtuutettua)
Valtuustokoot Kokkolan kokoluokan* kunnissa muissa Pohjoismaissa RUOTSI: Äänioikeutettujen asukkaiden lkm Kuntien lkm kyseisessä kokoluokassa Valtuutettujen vähimmäismäärä kuntalain mukaan Kunnanvaltuutettujen lkm kunnissa käytännössä 2011 (min, max) 24 001 36 000 32 51 51-59 (minimimäärä 27 kunnassa) NORJA: Asukkaiden lkm 10 001 50 000 as. (50 001 100 00 as) Kuntien lkm kyseisessä kokoluokassa Valtuutettujen vähimmäismäärä kuntalain mukaan 97 27 (35) Kunnanvaltuutettujen lkm kunnissa käytännössä 2012 (min, max) 27-49 (minimimäärä 13 kunnassa) TANSKA: Asukkaiden lkm Kuntien lkm kyseisessä kokoluokassa Valtuutettujen min- ja max-määrä kuntalain mukaan Kunnanvaltuutettujen lkm kunnissa käytännössä 2012 (min, max) Yli 20 000 as. 90 19-31 19 31 (minimimäärä 12 kunnassa) ISLANTI: Asukkaiden lkm 10 000 49 999 as. (50 001 99 999 as) Kuntien lkm (1.1.2011) kyseisessä kokoluokassa Valtuutettujen min- ja max-määrä kuntalain mukaan 5 11 15 (15-23) Kunnanvaltuutettujen lkm kunnissa käytännössä 2012 (min, max) 11 15 *Kokkola noin 46 000 asukasta, 51 valtuutettua
Kunnanvaltuustojen ja -hallitusten vertailua eri Pohjoismaissa
Jos Kokkolan kaupunginvaltuusto (51) olisi Enköping: 51 Asker: 47 Ballerup: 25 Kopavogur: 11 6 puoluetta 8 puoluetta 8 puoluetta 8 puoluetta
Kokkolan valtuuston (51) jäsenmäärä, jos se olisi * Enköping, Ruotsi: 51 valtuutettua 8 puoluetta: Kesk 14, SDP 10, Kok 7, RKP 6, PS 5, KD 5, Vas 2, Vihr 2. (eli kaikki nykyiset puolueet ja valtuutetut) Asker, Norja: 47 valtuutettua (-4) 8 puoluetta: Kesk 13 (-1), SDP 9 (-1), Kok 7, RKP 5 (-1), PS 5, KD 4 (-1), Vas 2, Vihr 2. Ballerup, Tanska: 25 valtuutettua (-26) 8 puoluetta: Kesk 7 (-7), SDP 5 (-5), Kok 4 (-3), RKP 3 (-3), PS 2 (-3), KD 2 (-3), Vas 1 (-1), Vihr 1 (-1). Kopavogur, Islanti: 11 valtuutettua (-40) 6 puoluetta: Kesk 4 (-10), SDP 2 (-8), Kok 2 (-5), RKP 1 (-5), PS 1 (-4), KD 1 (-4). Ei paikkoja: Vas (-2), Vihr (-2) *Huom! Valtuutetut ja puolueet laskettu kuntavaalien 2012 ehdokkaiden vertauslukujärjestyksessä
RUOTSI: Kunnanhallitusten vertailua valitaan 4 vuodeksi. Vähintään 5 jäsentä. Ei tarvitse olla istuva valtuutettu. Ei sukupuolikiintiösäännöstä. NORJA: (formannskapet) valitaan 4 vuodeksi. Vähintään 5 jäsentä. Valitaan valtuutettujen keskuudesta. Sukupuolikiintiösäännös samantapainen kuin Suomessa. TANSKA: (ekonomiutskott) valitaan 4 vuodeksi. Valitaan valtuutettujen keskuudesta. Valiokuntajärjestelmä. ISLANTI: Hallitus valitaan tavallisesti vuodeksi kerrallaan. Valitaan valtuutettujen keskuudesta. Max 9 jäsentä.
Kokkolan kaupunginhallituksen (11) jäsenmäärä, jos se olisi * Enköping, Ruotsi: 15 jäsentä (+4) 7/8 puoluetta: neljän puolueen enemmistö, neljä puoluetta oppositiossa Asker, Norja: 9 jäsentä (-2) 6/8 puoluetta: yhdellä puolueella enemmistö Ballerup, Tanska: 9 jäsentä (-2) 4/5 puoluetta: yhdellä puolueella enemmistö Kopavogur, Islanti: 5 jäsentä (-6) x/6 puoluetta: Kolmen puolueen enemmistö *Huom! Valtuutetut ja puolueet laskettu kuntavaalien 2012 ehdokkaiden vertauslukujärjestyksessä
Hallitusten puheenjohtajien vertailua RUOTSI: Kunnallisneuvos (kommunalråd) valitaan 4 vuodeksi. Lähes aina kokopäiväinen. NORJA: Puheenjohtaja (ordförer) valitaan 4 vuodeksi. Johtaa sekä valtuuston että hallituksen kokouksia. Yleensä kokopäiväinen. TANSKA: Valtuuston 4 vuodeksi valitsema pormestari (borgmästare). toimii valtuuston ja hallituksen puheenjohtajana sekä kunnan hallinnon johtajana. Kokopäiväinen. ISLANTI: voi olla kokopäiväinen, voi toimia myös valtuuston puheenjohtajana.
Luottamushenkilöiden palkkiot pohjoismaisissa vertailukunnissa
Luottamushenkilöpalkkiot Kaikissa Pohjoismaissa palkkioita ja korvauksia koskevat säännökset perustuvat seuraavaan kolmijakoon: - Oikeus palkkioon ja kokouspalkkioon - Ansionmenetyskorvaus - Korvaus muista kustannuksista kuten matkat ja lastenhoito Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa kunnanvaltuusto päättää palkkioista. Tanskassa talous- ja sisäasiainministeriö päättää palkkioiden ja korvausten ala- ja ylärajoista, kunnanvaltuusto päättää tasosta ministeriön määrittämien rajojen sisällä. Muissa Pohjoismaissa yleensä vähintään yksi kokoaikainen luottamushenkilö, mikä heijastuu palkkioiden suuruuteen verrattuna luottamushenkilöiden palkkiotasoon Suomessa. Muissa Pohjoismaissa lakiin perustuva kunnallinen puoluetuki.
LUOTTAMUSHENKILÖPALKKIOT: Kokkola vs vertailukunnat (HUOM! Arvioita, perustuvat kuntien itsensä antamiin tietoihin. Ei huomioitu eri maiden hintatasoja.) Palkkio/palkka, ~ euroa per vuosi KOKKOLA ENKÖPING ASKER BALLERUP KOPAVOGUR Hallituksen puheenjohtaja Valtuuston puheenjohtaja 12 000 (arvio 40 kokousta) 5 800 (arvio 12 kokousta) 85 000 19 400 125 000 * 104 000 * 8 000 18 500 Valtuuston jäsen 1 200 (arvio 12 kokousta) 840 1 250 9 000 11 900 * Sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtaja
Kunnallisen puoluetuen perusta ja kriteerit eri Pohjoismaissa RUOTSI: Kuntalaki (1991), sitä ennen puoluelaki Valtuusto päättää laajuudesta ja muodosta, lähes aina perustukea ja mandaattikohtaista tukea NORJA: Puoluelaki (2005) Mandaattikohtainen tuki + perustuki TANSKA: Laki taloudellisesta tuesta poliittisille puolueille (2006) Puolueen saama äänimäärä vaaleissa, suhteellisuusperiaate ISLANTI: Puoluelaki (2006) Puolueen saama äänimäärä vaaleissa, suhteellisuusperiaate
Kokkola vs vertailukunnat KOKKOLA ENKÖPING ASKER BALLERUP KOPAVOGUR VALTUUSTO 51 51 47 25 11 puolueet/ valt.ryhmät, lkm 8 8 8 5 6 HALLITUS 11 15 9 9 5 hallituskauden pituus kokopäiväiset luottamushlöt 2 v 4 v 4 v 4 v 1 v 0 3 1 1 1
Kuntajohtajat pohjoismaisissa vertailukunnissa
RUOTSI: NORJA: TANSKA: ISLANTI: Kunnanjohtajan asema Kuntalaissa ei mainintaa kunnanjohtajasta. Viranhaltijaorganisaation ylin viranhaltija, mutta hallintoa johtaa hallituksen puheenjohtaja. Kuntalain säännösten mukaan joka kunnassa oltava hallintojohtaja (viittaa kuntajohtajaan, yleisin nimitys rådman ). Valtuusto valitsee. Johtaa kunnan hallintoa. Kuntalaissa ei mainintaa kunnanjohtajasta. Käytännössä kunnissa pormestarin alaisuudessa toimiva kunnanjohtaja, joka hallinnon ylin virkamies. Pormestari kuitenkin johtaa myös hallintoa. Kuntalain mukaan kussakin kunnassa oltava kunnanjohtajaa vastaava henkilö. Kunnilla voi olla myös yhteinen kunnanjohtaja. Kirjallinen työsopimus valtuuston kanssa. Toimiaika yleensä sama kuin valtuustollakin. Muissa Pohjoismaissa ei poliittisesti nimitettyjä kunnanjohtajia.
JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN PALKAT: Kokkola vs pohjoismaiset vertailukunnat (HUOM! Arvioita, perustuvat kuntien itsensä antamiin tietoihin. Ei huomioitu eri maiden hintatasoja.) Palkka, ~ euroa per vuosi Kuntajohtaja (kommundirektör) KOKKOLA ENKÖPING ASKER BALLERUP KOPAVOGUR 116 000 110 000 164 000 201 000 112 000 Johtaja/ hallintojohtaja (direktör/ förvaltningschef) Toimialajohtaja (verksamhetschef) 71 000 72 000 115 000 161 000 (3 johtajaa, joryn jäseniä) 82 000 69 000 102 000 87 000 107 000 9 centerchefer, 2 sekretariatschefer 78 000 65 000
ESIMERKKI: Jos Kokkola olisi Ballerup. Ballerupin viranhaltijaorganisaatio Johtoryhmä: 4 jäsentä Kommunaldirektør Anders Agger Direktør Eik Møller Direktør Mette Vaaben Mortensen Direktør Søren Krøigaard Direktion Kunnanjohtaja: määräaikainen (max 9v) palkka: 1,5 milj. DK/vuosi, ELI 201 000 /v ~ 17 000 /kk 3 muuta johtajaa: yleensä määräaikaisia. palkat: á 1,2 milj. DK/vuosi (161 000 /v) eli ~ 13 500 /kk Pohjoismainen simulointiprojekti 2013 17.9.2013 / M. Pekola-Sjöblom
Muutamia mielenkiintoisia poimintoja pohjoismaisista simulointikunnista
http://www.enkoping.se/files/pdf/politik/etiska_regler.pdf
Ballerupin kunnan lähidemokratiastrategia http://www.ballerup.dk/sites/default/files/m/23052/strategi_for_naerdemokrati.pdf Ballerupin lähidemokratiaportaali: www.ballerup.dk/naerdemokrati