Uutta kunnista. Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa valtuustokaudella KUNTALIITON JULKAISUSARJA NRO 1/2017.

Transkriptio

1 Uutta kunnista KUNTALIITON JULKAISUSARJA NRO 1/2017 Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa valtuustokaudella Marianne Pekola-Sjöblom & Sirkka-Liisa Piipponen, Suomen Kuntaliitto KESKEISET TULOKSET alkavalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä a 295 kunnassa eli 31 a/kunta. Valtuutettujen määrä vähenee edellisissä vaaleissa valitusta valtuutetuista kaikkiaan 675:lla eli seitsemällä prosentilla. Muutos on saman suuruinen kuin edellisellä valtuustokaudella. Valtuustokoko muuttuu tulevalla valtuustokaudella 96 kunnassa ja pysyy ennallaan 199 kunnassa. Valtuustokokoaan muuttavista kunnista 94 supistaa ja kaksi suurentaa valtuustokokoaan. Valtuustokokoaan muuttavista kunnista 23:ssa (24%) tulee olemaan uuden kuntalain määrittelemä vähimmäiskoko ja 73:ssa (76%) vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko. Tulevien valtuustojen paikkamäärä vaihtelee 13 paikasta 85 paikkaan. Kolme kuntaa (Pelkosenniemi, Pello ja Savukoski) siirtyy 13-paikkaiseen valtuustoon. Suurin valtuusto on Helsingissä (85 paikkaa). Tyypillisimmin valtuuston paikkamäärä supistuu neljällä. Valtuustokokoaan muuttavista kunnista paikkamäärä putoaa eniten Lahdessa (43 paikkaa). Parkanossa paikkamäärä kasvaa neljällä ja Nakkilassa kahdella. Kunnissa on tulevalla kaudella 609 asukasta per, vaihdellen Luhangan kunnan 50 asukkaasta Helsingin kaupungin asukkaaseen a kohti. Suomen kuntien valtuustot ovat keskimääräisellä jäsenmäärällä pienempiä kuin Ruotsissa, mutta suurempia kuin Islannissa, Norjassa ja Tanskassa. Asukaslukuun suhteutettuna Suomen kuntien valtuustoissa on Norjaa enemmän, mutta Islantia, Ruotsia ja Tanskaa vähemmän asukkaita yhtä a kohti. Raportin sisältö 1 Taustaa 2 Valtuutettujen määrä ja kehitys Manner-Suomen kunnissa 3 Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa valtuustokaudella Valtuustokoossa tapahtuneet muutokset valtuustokaudelta Valtuustokoot muissa Pohjoismaissa 6 Yhteenveto ja pohdintaa 1 Taustaa Vuoden 2017 kuntavaaleissa on ensimmäistä kertaa käytössä uuden kuntalain (410/2015) säännös kuntien valtuustokoosta. Siinä säädetään kuntien jen vähimmäismäärät. Niiden perusteena on väestötietojärjestelmässä oleva kunnan asukasluku kuntavaalia edeltävän vuoden marraskuun lopussa. Sääntely jättää kunnille harkintavaltaa valtuuston koon suhteen. Vähimmäismäärä on säädetty, mutta ei ylärajaa. Uusi kuntalaki (410/2015, 16 ) mahdollistaa valtuustojen koon pienentämisen, valtuustokoon pitämisen saman suuruisena kuin aiemmin sekä myös valtuustokoon suurentamisen. Kunnassa valittavien jen parittomasta lukumäärästä päättää valtuusto. Tähän asti jen lukumäärä on kuntalain (365/1995) mukaisesti ollut suoraan sidottu kunnan asukaslukuun. Valtuustokoot ovat olleet hieman suurempia kuin uudessa kuntalaissa säädetyt vähimmäismäärät. Vanha laki mahdollisti joustoa valtuustokokoon ainoastaan alle asukkaan ja kuntaliitoksen tehneissä kunnissa. Alle asukkaan kunnissa oli mahdollista valita 17-jäsenistä valtuustoa pienempi, joko 13- tai 15-jäseninen valtuusto. Näistä 17 oli yleisimmin Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki Vastuutaho: Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikkö Yhteystiedot: demokratia@kuntaliitto.fi ISSN (pdf) Helsinki 2017

2 Taulukko 1. Vuosien 1995 ja 2015 kuntalakien säännökset kuntavaaleissa valittavien jen määrästä Manner-Suomen kunnissa Kuntalaki alkaen (410/2015, 16 ) Asukasluku Valtuutettujen lkm vähintään Enintään Yli Kuntalaki saakka (365/1995, 10 ) Asukasluku Valtuutettujen lkm Enintään * Yli * Kunnassa, jonka as. luku enintään 2 000, valtuusto voi päättää valittavaksi joko 13 tai 15 a. käytössä. 15 asukkaan valtuusto oli käytössä valtuustokaudessa alle kymmenessä kunnassa. Kuuteen kuntaan valittiin 13-paikkainen valtuusto kuntavaaleissa 2004: Houtskari, Iniö, Kodisjoki, Korppoo, Maksamaa ja Velkua. Näistä mikään ei toimi enää itsenäisenä kuntana. Kuntaliitoksen toteuttaneilla kunnilla on ollut mahdollista suurentaa valtuustokokoa mieleisekseen joko yhden tai kahden valtuustokauden ajaksi. Niin sanotun laajennetun valtuustokoon ottaminen käyttöön oli melko tavallista: esimerkiksi vuonna 2009 kuntalain säännöstä suurempi valtuusto oli käytössä 15 kunnassa. Vuoden 1995 kuntalain voimassaoloajan suurin valtuusto, 102 henkilöä, on toiminut ja toimii Lahdessa vuoden 2016 alusta toteutetun kuntaliitoksen seurauksena asti. Perusteita valtuustokokoa koskevan säännöksen muuttamiselle Kuntalain (410/2015) hallituksen esityksen (268/2014 vp) perusteluista selviää, että kunnan jen määrään vaikuttavat muun muassa kunnan johtamisjärjestelmä ja käytössä mahdollisesti oleva lähidemokratiamalli. Valtuuston koon pienentämistä voidaan perustella muun muassa valtuuston tosiasiallisen päätöksentekokyvyn parantamisella, luottamustointen houkuttelevuuden lisäämisellä sekä luottamustointen hoitamiseen tarvittavan asiantuntemuksen ja ajankäytön vaatimusten kasvulla. Se voisi edistää myös päätöksenteon vastuullisuutta. Kooltaan pienempää valtuustoa voitaisiin asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta täydentää kuntalaisten muilla osallistumiskanavilla kuten alueellisilla toimielimillä tai käyttäjädemokratialla. Hallituksen esityksen perusteluissa mainitaan, että suuri jen määrä voisi olla perusteltu erityisesti kunnan siirtyessä valiokuntamalliin. Tällöin myös asioiden valmistelusta vastaavat valiokunnat valitaan valtuutetuista ja varavaltuutetuista. 2 Valtuutettujen määrä ja kehitys Manner-Suomen kunnissa Kuntiin valittujen jen määrä on vähentynyt vaaleista toiseen. Vuoden 2000 vaaleihin asti valittavia ja oli yli Valtuutettujen määrä putosi ensimmäisen kerran merkittävästi syksyn 2008 vaaleissa, pääosin kuntaliitosten seurauk Kuvio 1. Kuntavaaleissa valtuustoon valittujen ja keväällä 2017 valittavien jen lukumäärä

3 sena. Lokakuun 2012 kuntavaaleissa valittiin kaikkiaan a 304 kuntaan. Määrä oli seitsemän prosenttia pienempi kuin sitä edeltävissä, syksyn 2008 kuntavaaleissa. Huhtikuussa 2017 pidettävissä kuntavaaleissa valittavien jen määrä vähenee edelleen. Osin kuntaliitosten ja osin kuntien tekemien valtuustokoon pienentämispäätösten seurauksena Manner-Suomen 295 kuntaan valitaan kaikkiaan a eli 31 a kuntaa kohti. Valtuutettujen määrä vähenee näin ollen myös näissä vaaleissa seitsemällä prosentilla. 3 Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa alkavalla valtuustokaudella alkavalla valtuustokaudella Manner-Suomen kunnassa on 31 a. Yleisin valtuustokoko on 27, joka on käytössä 63 kunnassa. Vähiten ja valitaan Pelkosenniemellä, Pellossa ja Savukoskella, 13. Se on myös kuntalain (410/2015) mukainen pienin valtuustokoko. Eniten ja valitaan Helsingissä, 85. Kuntalain mukainen vähimmäismäärä Helsingille on 79. Asukkaita a kohden on 609. Kuntien väliset erot ovat suuret. Luhangalla valtuustopaikkaa kohden on 50 asukasta ja Helsingissä Kuntalaki (410/2015) määrittelee kunnille jen vähimmäismäärät kunnan asukaslukuun pohjautuen. Pääsääntöisesti jokaisessa kuntakokoluokassa on kuntia, jotka ovat päättäneet valita kuntavaaleissa kuntalain mukaisen vähimmäismäärän. Nämä kunnat ovat yleensä ao. kuntakokoluokan pienimpiä. Manner-Suomen kunnista 40 prosenttia on alle asukkaan kuntia. Kunnissa, joiden asukasluku oli enintään asukasta, kevään 2017 kuntavaaleissa valittavien jen määrä vaihtelee 13 jäsenestä 27 jäseneen. Kuntalain mukainen vähimmäismäärä on 13 henkilöä. Pelkosenniemi, Pello ja Savukoski ovat valinneet tämän kokoisen valtuuston. 23, 25 ja 27 a valitsevat kunnat ovat kaikki yli asukkaan kuntia asukkaan kuntien jen määrä vaihtelee 27 ja 43 välillä. Kuntalain mukainen vähimmäismäärä 27 a on 55 kunnalla. Näissä kunnissa on kaikissa alle asukasta. 43 jäsenen valtuustokoon valinneissa kunnissa on kaikissa yli asukasta. 62 prosenttia asukkaan kunnista on valinnut kuntalain määrittelemän vähimmäismäärän eli 43 a. Muilla tämän kokoisilla kunnilla ja valitaan asukkaan kunnissa tuleva valtuustokoko on joko kuntalain määrittelemä vähimmäismäärä 51 tai asukkaan kunnista Lahti ja Kuopio valitsevat kuntalain mukaisen vähimmäismäärän eli 59 a. Muilla kunnilla jen määrä on asukkaan kuntia on Suomessa yksi, Espoo. Espoon valtuustoon kuuluu 75 henkilöä ensi valtuustokaudella. Kuntalain mukainen vähimmäismäärä on 67. Yli asukkaan kuntia on Suomessa myös yksi, Helsinki. Sen valtuustoon valitaan 85 henkilöä. Kuntalain mukainen vähimmäismäärä on 79. Kuvio 2. Kuntien lukumäärät valtuustokoon mukaan alkavalla valtuustokaudella. 13 a 15 a 17 a 19 a 21 a 23 a 25 a 27 a 29 a 31 a 33 a 35 a 39 a 43 a 51 a 59 a 67 a 75 a 85 a

4 4 Valtuustokoossa tapahtuvat muutokset Valtuutettuja valitaan kuntavaaleissa Manner-Suomen kuntiin yhteensä Edellisiin syksyn 2012 kuntavaaleihin verrattuna jen määrä vähenee kaikkiaan 675:lla eli seitsemän prosenttia. Muutos on saman suuruinen kuin edellisellä valtuustokaudella. Kunnanjen määrä on muuttunut kuluvalla valtuustokaudella kuntaliitosten myötä. Vuoden 2017 alussa ja on alkavalla valtuustokaudella 96 kuntaa muuttaa valtuustokokoa ja 199 kunnassa valitaan sama määrä henkilöitä valtuustoon kuin vuoden 2017 alussa. Valtuustokokoaan muuttavista kunnista 94 vähentää ja kaksi suurentaa valtuustopaikkamäärää. Valtuutettujen määrää muuttavista kunnista 23:ssa (24 %) on uuden kuntalain määrittelemä vähimmäiskoko ja 73:ssa (76 %) vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko. (kuvio 3) MML, Kartta 1. Asukkaita/ Manner-Suomen kuntien valtuustoissa alkavalla valtuustokaudella. Tyypillisimmin valtuuston paikkamäärä supistuu neljällä. Asukasluvultaan sekä isot että pienet kunnat vähentävät jen määrää. Se on kuitenkin yleisempää pienissä kuin isoissa kunnissa. Valtuutettujen määrää vähentävistä kunnista yli puolet on alle asukkaan kuntia. (taulukko 2) Valtuutettujen määrää muuttavista kunnista noin 62 prosenttia on taajaan asuttuja, 25 prosenttia maaseutumaisia ja muut kaupunkimaisia kuntia. (liitataulukko 2) Maakunnittain tarkasteltuna eniten valtuustokokoa muuttavia kuntia on Keski-Pohjanmaalla (75 %), Lapissa (67 %) ja Päijät-Hämeessä (67 %). Kymenlaakson kunnista yksikään ei ole muuttamassa valtuustokokoa ja Pohjanmaan kunnistakin vain yksi (7 %). (taulukko 3) ä Valtuustokokoa muuttavissa kunnissa on hieman keskimääräistä Kuvio. Manner-Suomen kuntien valtuustokokomuutokset tammikuusta enemmän keskustapuolueen 2017 k ja vähemmän RKP:n ja kuin niissä kunnissa, joissa valtuustokoko säilyy ennallaan. (taulukko 4) 25 8 Ennallaan Vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko 100, Muuttuu 25 8 Ennallaan, oli jo vähimmäismäärä 22 Kuntalain mukainen vähimmäismäärä Kuvio 3. Manner-Suomen kuntien valtuustokoon muutokset alkaen. Vertailu nykyiseen, jen määrään (%, N = 295). 4

5 Taulukko 2. Kuntien valtuustokoon muutokset alkaen kuntakokoluokittain. Vertailu nykyiseen, jen määrään (lkm, N = 295). Taulukko 3. Kuntien valtuustokoon muutokset alkaen maakunnittain. Vertailu nykyiseen, jen määrään. Taulukko 4. Kuntien valtuustokoon muutokset alkaen puolueiden voimasuhteiden mukaan. Vertailu nykyiseen, jen määrään. Puolueiden voimasuhteet valtuustoissa, % %-osuus valtuustoissa Valtuustokoko Muuttuu, % Ennallaan, % Keskusta Kokoomus SDP Perussuomalaiset Vasemmistoliitto RKP Vihreät Kristillisdemokraatit Muut

6 Keskustaenemmistöisissä kunnissa valtuustokoko muuttuu useammin kuin muissa kunnissa. Sitä vastoin yhdessäkään RKPenemmistöisessä kunnassa ei muuteta valtuustokokoa. Valtuutettuja vähentää eniten Lahti, jossa 102 valtuutetun sijasta valitaan 59 henkilöä. Lahdessa ja muissa yli 10 valtuustopaikkaa vähentävissä kunnissa (Hollola, Kuopio, Kurikka, Loviisa, Sastamala, Säkylä) on kaikissa ollut käytössä liitoksen vuoksi yhdistetty valtuusto, ja ne pienentävät valtuustokokoja liitossopimuksen mukaisesti. (liitetaulukko 1) Muista kuin kuntaliitoskunnista lukumääräisesti eniten valtuustokokoa supistetaan Janakkalassa, Orimattilassa, Ranualla ja Ylitorniossa, kaikissa 10 valtuustopaikalla. Kunnista kahdessa on päätetty lisätä valtuustopaikkojen määrää nykyisestä. Parkanossa paikkamäärä kasvaa neljällä ja Nakkilassa kahdella. 5 Valtuustokoot muissa Pohjoismaissa Kaikissa Pohjoismaissa kunnanvaltuustojen koosta säännellään kuntalaissa tai vastaavassa. Muiden Pohjoismaiden säännökset jen lukumäärästä ovat kuitenkin olleet löyhemmät kuin Suomessa. Sekä Ruotsissa että Norjassa säädetään valtuustojen vähimmäiskoosta, Tanskassa ja Islannissa puolestaan valtuustojen minimi- ja maksimikoosta. Norjassa, Tanskassa ja Islannissa määrät perustuvat Suomen tapaan kunnan asukaslukuun, Ruotsissa puolestaan äänioikeutettujen määrään. Taulukko 5. Kuntien valtuustokoon muutokset alkaen yksinkertaisen enemmistön kunnissa. Vertailu nykyiseen, jen määrään. Valtuustokoko N Muuttuu, % Ennallaan, % Keskustaenemmistöiset kunnat Kunnat, joissa ei keskustaenemmistöä RKP-enemmistöiset kunnat Kunnat, joissa ei RKP-enemmistöä Taulukko 6. Valtuutettujen lukumäärä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kunnissa kunkin maan kuntalain tai vastaavan säännöksen mukaan. RUOTSI Kunnan äänioikeutettujen asukkaiden määrä Valtuutettuja lain mukaan vähintään enintään yli Tukholma 101 NORJA Kunnan asukasmäärä Valtuutettuja lain mukaan vähintään enintään as as as as. 35 yli as. 43 TANSKA Kunnan asukasmäärä Valtuutettuja lain mukaan (min-max) alle as yli as Kööpenhamina max 55 ISLANTI Kunnan asukasmäärä Valtuutettuja lain mukaan (min-max) alle as as as as väh as

7 Ruotsi Ruotsin kuntalaki (1991:900) on sisältänyt neljään kokoluokkaan perustuvan valtuuston vähimmäiskokoa koskevan määritelmän sekä erillisen maininnan Tukholman valtuuston vähimmäiskoosta. Kyseistä lakipykälää uudistettiin vuonna 2013 (SFS 2013:1053) muuttamalla valtuustokokoluokkien määrää neljästä viiteen ja pienentämällä enintään äänioikeutetun asukkaan kuntien valtuustopaikkojen vähimmäismäärää 31:stä 21:een. (taulukko 7) Ruotsin viimeisimmissä, syksyn 2014 kuntavaaleissa valittiin kaikkiaan a yhteensä 290 kuntaan eli 44 a kuntaa kohti. Valtuutettujen määrä vaihteli kuntalain vähimmäismäärästä eli 21:stä Tukholman 101 un. Tyypillisin valtuustokoko on 31. Kuten taulukosta 7 käy ilmi, ainoastaan kolme kuntaa (Arjeplog 2883 as., Sorsele 2553 as. ja Ydre 3685 as.) otti käyttöön kuntalain uuden säännöksen mahdollistaman aiempaa pienemmän valtuustokoon. Kuriositeettina mainittakoon, että vuoden 2015 asukasluvun perusteella pienimmässä, Bjurholmin kunnassa valittiin viime vaaleissa 31 a. Nykyinen valtuustokoko vaihtelee kaikissa kuntakokoluokissa, ja lähes jokaisessa kokoluokassa useimpien kuntien valtuustokoko on luokan minimi- ja maksimimäärän välissä. Ruotsin kuntien nykyisissä valtuustoissa on 779 asukasta a kohti, vaihdellen pienimmän kokoluokan 79 asukkaasta maan pääkaupungin Tukholman asukkaaseen. Norja Norjan kuntalaissa ( ) säädetään jen vähimmäismäärästä viidessä kuntakokoluokassa. Valtuutettujen vähimmäismäärät vaihtelevat pienimpien, alle asukkaan kuntien vähintään 11 valtuutetusta suurimpien, yli asukkaan kuntien vähintään 43 un. Norjan kunnissa valtuustojen vähimmäiskoot ovat pienempiä kuin Suomessa ja Ruotsissa. Norjan viimeisimmissä, vuoden 2015 kuntavaaleissa valittiin kaikkiaan a 428 kuntaan, 25 a kuntaa kohti. Valtuustojen koot vaihtelevat 11 valtuutetusta 67 un. Tyypillisin valtuustokoko on 17. Minimimäärän, 11 valtuutetun kuntia ovat Utsira, Traena, Röst, Taulukko 7. Valtuustokoot Ruotsin kunnissa vuoden 2014 kuntavaaleissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna (lkm:t, N = 290). Kuntakokoluokka alle as. (n=15) as. (n=61) as. (n=92) as. (n=75) as. (n=32) yli as. (n=15) Kaikki kunnat (n=290) Valtuustokoko (min - max) Kuntia, joissa ko. minimimäärä Kuntia, joissa ko. maksimimäärä Asukkaita/ Asukkaita/ (min - max) (49 kunnassa) Taulukko 8. Valtuustokoot Norjan kunnissa vuoden 2015 kuntavaaleissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna (lkm:t, N = 428). Kuntakokoluokka alle as. (n=225) as. (n=89) as. (n=59) as. (n=40) as. (n=10) yli as. (n=5) Kaikki kunnat (n=428) Tyypillisin valtuustokoko Valtuustokoko (min - max) Kuntia, joissa ko. minimimäärä Kuntia, joissa ko. maksimimäärä Tyypillisin valtuustokoko Asukkaita/ , Asukkaita/ (min - max) , 47, 49, (75 kunnassa)

8 Flakstad ja Moskens. Suurin valtuustokoko, 67 a, on puolestaan Trondheimissa ja Bergenissä. Asukasmäärältään suurimmassa kaupungissa, Oslossa, on 59 a. Kuntakokoluokittaisesta tarkastelusta käy ilmi, että kussakin luokassa on vaihteluvälin minimi- ja maksimikokoisia valtuustoja pääosin vain vähän, ja tyypillisin valtuustokoko asettuu vaihteluvälin keskipaikkeille. Asukaslukuun suhteutettuna Norjan kunnissa on kaikkiaan 486 asukasta a kohti, vaihdellen 19 asukkaasta (Utsira) asukkaaseen a kohti (Oslo). Tanska Tanskan kuntalaissa (769/2015) on valtuuston kokoa säätelevässä pykälässä määritelty jen vähimmäis- ja enimmäismäärät alle asukkaan ja yli asukkaan kunnissa. Valtuustojen tulee lain mukaan olla vähintään 9-jäsenisiä ja maksimissaan 31-jäsenisiä alle asukkaan kunnissa sekä jäsenisiä yli asukkaan kunnissa. Pääkaupungissa Kööpenhaminassa voidaan valtuustoon valita lain mukaan maksimissaan 55 a. Islanti Islannissa on yhteensä 74 kuntaa, joiden asukasluku vuoden alussa 2016 vaihtelee Borgarnesin 53 asukkaasta pääkaupungin Reykjavikin asukkaaseen. Valtuutettujen kokonaismäärä on 504 eli seitsemän a kuntaa kohti. Islannin kuntien valtuustoille on Islannin kuntalaissa (138/2011) määritelty minimi- ja maksimimäärät viidessä eri kuntakokoluokassa siten, että pienimmissä alle asukkaan kunnissa jen määrä voi vaihdella viidestä seitsemään ja yli asukkaan kunnissa, käytännössä Reykjavikin kaupungissa 23:sta 31:en. Kuntien pienuudesta johtuen valtuustokoot ovat selvästi pienempiä kuin Suomessa. Alle asukkaan kunnissa valtuustokoko vaihtelee viidestä yhdeksään, ja valtuustoissa on tyypillisimmin viisi jäsentä. Valtuustoissa on 660 asukasta a kohti. Esimerkkeinä Islannin väkimäärältään suurimmista kunnista todettakoon, että Kopavogurin asukkaan kunnassa ja asukkaan Hafnarfjördurin kunnassa on molemmissa 11-jäseninen valtuusto. Maan suurimmassa kunnassa, asukkaan Reykjavikissa on 15 a eli asukasta a kohti. Vuoden 2013 kuntavaaleissa valittiin kaikkiaan 2444 a 98 kunnassa eli 25 a per kunta. Tyypillisin valtuustokoko on 31. Pienin valtuustokoko, 9 a, on noin 1800 asukkaan Læsøn kunnassa ja suurin Kööpenhaminassa, 55 a. Valtaosassa kuntia on enemmän kuin lain säätämä minimimäärä ja. Norjan kunnissa on kaikkiaan asukasta a kohti, vaihdellen Læsøn kunnan 201 asukkaasta Kööpenhaminan asukkaaseen a kohti. Taulukko 9. Valtuustokoot Tanskan kunnissa vuoden 2013 kuntavaaleissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna (lkm:t, N = 98). Kuntakokoluokka alle as. (n=3) as. (n=1) as. (n=3) as. (n=54) as. (n=30) yli as. (n=7) Kaikki kunnat (n=98) Valtuustokoko (min - max) Kuntia, joissa ko. min. lkm Kuntia, joissa ko. max. lkm Tyypillisin valtuustokoko Asukkaita/ Asukkaita/ (min - max) (19 kunnassa)

9 Taulukko 10. Valtuustokoot Islannin kunnissa vuoden 2013 kuntavaaleissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna (lkm:t, N = 98). Kuntakokoluokka alle as. (n=65) as. (n=3) as. (n=3) as. (n=2) as. (n=0) yli as. (n=1) Kaikki kunnat (n=74) Valtuustokoko (min-max) Kuntia, joissa ko. min. lkm Kuntia, joissa ko. max. lkm Tyypillisin valtuustokoko Asukkaita/ Asukkaita/ (min-max) (30 kunnassa) Tiivistystä pohjoismaisesta valtuustokokovertailusta Suomen valtuustokokoa verrattaessa muiden Pohjoismaiden valtuustokokoon voidaan todeta, että Suomen valtuustot ovat pienempiä kuin Ruotsissa, mutta suurempia kuin Islannissa, Norjassa ja Tanskassa. Merkittävimmin Suomen kuntien valtuustojen koot poikkeavat Islannin ja Tanskan valtuustokoosta. Tanskan kuntien valtuustot ovat kaikissa kuntakokoluokissa puolet pienempiä kuin Suomessa, Islannissa Tanskaakin pienempiä. Pohjoismaiden kuntien valtuustokokojen tarkastelu suhteutettuna kuntien asukaslukuun valottaa keskimääräistä valtuustokokoa paremmin jen edustusta suhteessa kuntalaisiin. Näin tarkastellen Norjassa on vähiten asukkaita a kohti eli etäisyys kuntalaisten ja jen välillä on pienin. Suomessa on Norjaa enemmän, mutta Islantia ja Ruotsia vähemmän asukkaita yhtä a kohti. Tanska poikkeaa hyvin merkittävässä määrin muista Pohjoismaista, sillä siellä on asukasta yhtä a kohti eli yli kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna. Taulukko 11. Keskimääräiset valtuustokoot eri Pohjoismaiden kunnissa kunkin maan viimeisimmissä kuntavaaleissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna (lkm:t). Kuntakokoluokka Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti alle as as as as as yli as Kaikki kunnat Taulukko 12. Keskimääräiset valtuustokoot asukasmäärään suhteutettuna eri Pohjoismaiden kunnissa kunkin maan viimeisimmissä kuntavaaleissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna (lkm:t) Kuntakokoluokka Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti alle as as as as as yli as Kaikki kunnat

10 Taulukko 13. Pohjoismaiden pääkaupunkien asukasmäärä, jen määrä ja asukkaita/. Asukkaita, Valtuutettujen lkm Asukkaita/ lkm Helsinki Tukholma Oslo Kööpenhamina Reykjavik Pohjoismaiden pääkaupunkien asukasmäärien ja valtuustokokojen vertailusta (taulukko 13) käy ilmi, että Tukholmassa on lukumääräisesti suurin valtuusto, 101 jäsentä ja Reykjavikissa pienin, 15 a. Myös Oslon ja Kööpenhaminan valtuustot ovat pienempiä kuin Helsingin valtuusto. Valtuustokokoa asukasmäärään suhteutettuna tarkastellen Helsingissä on vähiten asukkaita a kohti ja Oslossa eniten. Helsingissä yksi edustaa noin asukasta, Reykjavikissa noin ja Tukholmassa noin asukasta. Sen sijaan Oslossa yksi edustaa lähes asukasta ja Kööpenhaminassa asukasta. Erot ovat näin tarkastellen merkittäviä eri pääkaupungeissa. 5 Yhteenveto ja pohdintaa Uuden kuntalain valtuustokokoa koskevassa sääntelyssä on siirrytty kuntalain luonteen mukaiseen mahdollistavaan sääntelyyn. Kun jen lukumäärä ei enää ole suoraan sidottu kunnan väkimäärään, voi kukin kunta harkita itse valtuustolleen sopivan. Tämä on merkinnyt paitsi kuntien oman päätösvallan kasvua myös säännöksen muuttumista lähemmäs muiden Pohjoismaiden vastaavia säännöksiä. Valtuustokokoa koskevan sääntelyn muuttuminen on merkinnyt sitä, että vuoden 2017 kaikkiaan 295 kunnasta 206 eli 70 prosenttia olisi voinut supistaa ja kaikki kunnat olisivat voineet kasvattaa valtuustokokoaan. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan jen määrää muuttaa 96 kuntaa eli joka kolmas kunta. Näistä lähes kaikki pienentävät ja vain kaksi kasvattaa valtuustokokoaan. Valtuustokokoaan supistavista kunnista 23:lla eli joka neljännellä tulee olemaan kuntalain mukainen jen vähimmäismäärä, kolmella neljästä supistamisesta huolimatta edelleen vähimmäismäärää suurempi valtuusto. Suurimmat paikkamäärän muutokset tapahtuvat liitoskunnissa, joissa on ollut määräaikaisesti käytössä niin sanottu laajennettu valtuusto. Valtuustokokoaan pienentävät kunnat ovat tehneet päätöksiä monin eri perusteluin. Niitä ei ole tässä yhteydessä systemaat- tisesti selvitetty, mutta kuntien päätösasiakirjoihin tutustumisen perusteella on voitu tunnistaa ainakin seuraavan tyyppisiä perusteluja: kunnan hallintosäännön ja/tai johtamisjärjestelmän uudistaminen kunnan väkiluku väheneminen pitkällä aikavälillä, joillakin jo lähelle kokoluokkarajaa ehdokkaiden vähäisyys mallin ottaminen naapurikunnista; joissakin maakunnissa suuri osa on päättänyt muuttaa valtuustokokoaan, joissakin maakunnissa lähes kaikki säilyttävät valtuustokoon ennallaan. Kuntien valtuustojen päätösasiakirjojen perusteella on voitu havaita, että monissa kunnissa on ollut erilaiset näkemykset sopivasta valtuustokoosta, mikä on johtanut äänestykseen hallituksessa ja/tai valtuustossa. Näyttää myös siltä, että monessa kunnassa valtuustokoon muuttamista ei supistamista eikä laajentamista ole pidetty edes vaihtoehtona. Tämä näkyy esimerkiksi yksimielisenä päätöksenä tai asian tuomisena lähinnä ilmoitusasiana valtuustolle. Joissain yksittäisissä kunnissa asiaa ei ole lainkaan viety valtuuston asialistalle, varsinkin jos kunnan nykyinen valtuustokoko on uuden kuntalain vähimmäismäärää vastaava. Kaiken kaikkiaan tulevat valtuustokokomuutokset ovat pääosin melko vähäisiä ja maltillisia. Muiden Pohjoismaiden valtuustokokojen vertailu osoittaa, että myös muissa maiden kunnissa on tyypillisesti käytössä vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko ja että valtuustokoon muutoksia tehdään suhteellisen vähän. Esimerkiksi Ruotsissa tehty lakimuutos, joka mahdollisti pienimmille kunnille aiempaa pienemmät valtuustot, ei ainakaan ensi vaiheessa juurikaan innostanut kuntia valtuustokoon supistamiseen. Jää nähtäväksi, miten tuleva sote- ja maakuntauudistus ja sen tuomat muutokset tulevat näkymään kuntien johtamisjärjestelmän ja siten myös luottamushenkilörakenteen ja -määrien muutoksina. Tässä vaiheessa monissa kunnissa näytetään olevan vielä odottavalla kannalla. 10

11 Tilastolähteet: Islanti: Islannin kuntaliitto. Kunnat ja asukasluvut. Norja: Befolkning. Statistisk centralbyrå. Statistics Norway. Kommunestyre- og fylkestingsvalget. Statistisk centralbyrå. Statistics Norway. Ruotsi: Folkmängd. Statistiska centralbyrån. Valmyndigheten. Tanska: Folketal. Danmarks statistik. befolkning-og-befolkningsfremskrivning/folketal Kommunalvalg Danmark statistik. Kuntalait: Kuntalaki 365/ Kuntalaki 410/ Islannin kuntalaki Sveitarstjórnarlög 138/ Norjan kuntalaki Lov om kommuner og fylkeskommuner, LOV Ruotsin kuntalaki Kommunallag 1991: Ruotsin kuntalain muutos SFS 2013:1053 Lag om ändring i kommunallagen (1991:900) Lag-om-andring-i-kommunallagen-1991_900?pageid= Tanskan kuntalaki Kommunestyrelseloven 769/2015. Bekendtgørelse af lov om kommunernes styrelse. Kommunestyrelsesloven LBK nr 769/ HE (268/2014 vp). Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 11

12 Liitetaulukko 1. Tietoja kuntien valtuustoihin valittavien määrästä 2017 Lähde: Kuntaliiton kysely 11/2016 ja kuntien valtuustojen pöytäkirjat. Asukasluku Valtuutettujen vähimmäis- Valtuutettujen Valtuutettujen Valtuutettujen Asukkaita/ Lähde: Väestö- määrä kuntalaissa lkm lkm lukumäärän Kunta rekisterikeskus alkaen alkaen muutos alkaen Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hamina Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkyrö Hämeenlinna Ii Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Inkoo Isojoki Isokyrö Janakkala Joensuu Jokioinen Joroinen Joutsa Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karkkila

13 Asukasluku Valtuutettujen vähimmäis- Valtuutettujen Valtuutettujen Valtuutettujen Asukkaita/ Lähde: Väestö- määrä kuntalaissa lkm lkm lukumäärän Kunta rekisterikeskus alkaen alkaen muutos alkaen Karstula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiönsaari Kempele Kerava Keuruu Kihniö Kinnula Kirkkonummi Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Lahti Laihia Laitila Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lapua Laukaa Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liminka Liperi Lohja Loimaa Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Luoto Luumäki Maalahti Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Miehikkälä Mikkeli

14 Asukasluku Valtuutettujen vähimmäis- Valtuutettujen Valtuutettujen Valtuutettujen Asukkaita/ Lähde: Väestö- määrä kuntalaissa lkm lkm lukumäärän Kunta rekisterikeskus alkaen alkaen muutos alkaen Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali Nakkila Nivala Nokia Nousiainen Nurmes Nurmijärvi Närpiö Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Outokumpu Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Pirkkala Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Raasepori Raisio Rantasalmi Ranua Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko Rääkkylä

15 Asukasluku Valtuutettujen vähimmäis- Valtuutettujen Valtuutettujen Valtuutettujen Asukkaita/ Lähde: Väestö- määrä kuntalaissa lkm lkm lukumäärän Kunta rekisterikeskus alkaen alkaen muutos alkaen Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Savitaipale Savonlinna Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tampere Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Turku Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Ulvila Urjala Utajärvi Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa Valkeakoski Valtimo Vantaa Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihti Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Vöyri Ylitornio Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Äänekoski Manner-Suomi

16 Liitetaulukko 2. Kuntien valtuustokoon muutokset alkaen asukasluvun muutoksen, Tilastokeskuksen tilastollisen kuntaryhmityksen ja kielisuhteen mukaan. Vertailu nykyiseen, jen määrään. Valtuustokoko Asukasmäärän muutos N Muuttuu, % Ennallaan, % kasvaneen asukasmäärän kunnat vähentyneen asukasmäärän kunnat Tilastokeskuksen tilastollinen kuntaryhmitys Kaupunkimaiset kunnat Maaseutumaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Kielisuhde Yksikieliset suomenkieliset kunnat Kaksikieliset, suomenkielienemmistöiset kunnat Kaksikieliset, ruotsinkielienemmistöiset kunnat Valtuustokoko Asukasmäärän muutos kunnat, joissa asukasmäärä kasvanut kunnat, joissa asukasmäärä vähentynyt Tilastokeskuksen tilastollinen kuntaryhmitys N Muuttuu, lkm Ennallaan, lkm Kaupunkimaiset kunnat Maaseutumaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Kielisuhde Yksikieliset suomenkieliset kunnat Kaksikieliset, suomenkielienemmistöiset kunnat Kaksikieliset, ruotsinkielienemmistöiset kunnat N Valtuustokokoaan muuttavat kunnat ovat muita yleisemmin yksikielisiä suomenkielisiä, maaseutumaisia ja vähenevän asukasmäärän kuntia. 16

17 Liitetaulukko 3. Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa vuoden 2017 kuntavaaleissa kuntalakiin (410/2015) perustuvan kuntakokoluokituksen mukaan tarkasteltuna (lkm:t, N=295) Liitetaulukko 3. Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa vuoden 2017 kuntavaaleissa kuntalakiin (410/2015) perustuvan kuntakokoluokituksen mukaan tarkasteltuna (lkm:t, N = 295) Kuntakokoluokka Valtuusto- Kuntia, Kuntia, Valtuusto- Tyypillisin Asukkaita/ Asukkaita/ Kuntakoko- Valtuustokoko joissa Kuntia, joissa Kuntia, Valtuustokoko valtuusto- Tyypillisin Asukkaita/ Asukkaita/ luokka (min koko - max) joissa ko. joissa ko. keskimäärikoko koko valtuustokoko keski- (min - max) (min - max) minimimäärmäärä ko. maksimi- ko. keski- (min - max) minimimäärä maksimimäärimäärin max as määrä max (n=118) as (n=118) as (n=122) as (n=122) as (n=34) as (n=34) as (n=12) as. (n=12) as (n=7) 000 as. 250 (n=7) as (n=1) 000 as. yli (n=1) as yli (n=1) as (n=1) Kaikki kunnat Kaikki (n=295) kunnat (n=295) Liitetaulukko 4. Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa vuoden 2017 kuntavaaleissa Kuntaliiton käyttämän Liitetaulukko kuusiluokkaisen Valtuustokoot kuntakokoluokituksen Manner-Suomen kunnissa mukaan kunnissa vuoden tarkasteltuna 2017 vuoden kuntavaaleissa (lkm:t, 2017 N=295) kuntavaaleissa Kuntaliiton Kuntaliiton käyttämän kuusiluokkaisen kuntakokoluokituksen kuntakokoluokituksen mukaan tarkasteltuna mukaan tarkasteltuna (lkm:t, N=295) (lkm:t, N = 295) Kuntakokoluokka Kuntakokoluokka alle as. alle (n=118) as. 5 (n=118) as (n=79) as (n=79) as (n=43) as (n=43) as (n=34) as (n=34) as. (n=12) as. (n=12) yli as. yli (n=9) as. (n=9) Kaikki kunnat Kaikki (n=295) kunnat (n=295) Valtuustokoko Kuntia, Kuntia, Valtuustokoko Tyypillisin Asukkaita/ Asukkaita/ Valtuustokoko - max) (min (min - max) Kuntia, joissa joissa ko. minimimäärä ko. minimimäärä 3 joissa Kuntia, joissa ko. maksimimäärä ko. maksimimäärä 8 Valtuusto- keskimäärikoko 19 Tyypillisin valtuustokoko valtuustokoko 21 Asukkaita/ 140 Asukkaita/ (min - max) (min - max)