YMPÄRISTÖ 5 2012 Etelän taimenjokia elvytetään 20 Mitä Riosta jäi käteen? 2 28 Vihreää arkea etsimässä 10
YMPÄRISTÖ 5 2 0 1 2 SISÄLTÖ tässä numerossa: Ympäristö-lehteä julkaisevat ympäristöministeriö ja Suomen ym päristökeskus. www.ymparisto.fi/ymparistolehti TOIMITUS Päätoimittaja va. Leena Rantajärvi Toimitussihteeri Eija Järvinen Harjoittelija Ville Larimo sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus Mechelininkatu 34a, 00250 Helsinki PL 140, 00251 Helsinki Puhelin 020 610 123 (vaihde) Faksi 09 5490 2790 ULKOASU JA REPRO Jyrki Heimonen Aarnipaja Ky TOIMITUSNEUVOSTO Suvi Reijonen pj YM Katja Huumo YM Jarmo Muurman YM Hannele Nyroos YM Nunu Pesu YM Kirsi Norros SYKE Seppo Rekolainen SYKE Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus Matti Hepola Lapin ELY-keskus Johanna Niemivuo-Lahti MMM Esa Nikunen Tukes Lotta Mattsson Suomen Kuntaliitto Jukka Ihanus Stellatum Oy KUSTANTAJA JA ILMOITUSMARKKINOINTI Stellatum Oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki www.stellatum.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu/Ympäristö-lehti PL 115, 30101 Forssa Puhelin 03 4246 5301, faksi 03 4246 5341 Osoitteenmuutosta tehdessäsi muista ilmoittaa lehden nimi. tilaajapalvelu@stellatum.fi, www.stellatum.fi TILAUSHINNAT SUOMESSA Kahdeksan kertaa vuodessa kestotilaus 56,68 e (sis. ALV 9 %, laskutusväli 12 kk) määräaikaistilaus 62,13 e (sis. ALV 9 %, kesto 12 kk) irtonumero 8,50 e ASIAKASREKISTERI Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta. PAINOPAIKKA Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere 2012 Lehden kirjoitukset eivät välttämättä edusta julkaisijoiden kantaa. Ilmestyy 8 kertaa vuodessa ISSN 1237 0711 26. vuosikerta KANNEN KUVA Vesa Greis/Kuvaliiteri: Perhokalastusta Vantaankoskella 441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY 2012 JUKKA VAURAS Nyt suojellaan lounaista luontoa Suomen Natura-verkoston toteuttamisessa ollaan tulossa loppusuoralle. Ensimmäisenä homma hoidetaan loppuun Varsinais-Suomessa. Sinne perustetaan liki sata uutta luonnonsuojelualuetta. SIVU 4. Etätyöllä työhyvinvointia Microsoftin 270-henkisessä Suomen-yksikössä lähes kaikki tekevät silloin tällöin etätyötä. Työtyytyväisyys on kasvanut parissa vuodessa 17 prosentilla. SIVU 8. Vihertyä pitäisi, mutta miten? Asumisen ja liikkumisen viherryttämiseen löytyy tehokkaita keinoja, mutta ruuan ympäristövaikutuksiin on vaikeampi puuttua. Tähän tulokseen päätyi kestävän kehityksen ja tuotannon ohjelmaa päivittänyt työryhmä. Ruuan viherryttämisessä julkiset keittiöt voisivat toimia hyvinä esimerkkeinä. SIVU 10. ANTERO AALTONEN
Suomenlahden taimenjoet tehoelvytykseen Suomi on tuhonnut vaelluskalajokensa ja -puronsa pahemmin kuin mikään muu Itämeren maa. Suomen ja Viron yhteisessä EU-hankkeessa tämä surullinen kehitys yritetään vihdoin kääntää toiseen suuntaan. SIVU 20. Huippukokous jäi julistustasolle Rio+20-huippukokous sai aikaan poliittisen kestävän kehityksen julistuksen, mutta ei uusia sitovia sopimuksia. Ympäristöjärjestöille kokous oli suuri pettymys. SIVU 28. ANNA JASKARI / HOLLOLAN LUKIO Itämeren nuoret vesistöjä pelastamassa Hollolan lukion oppilaat saivat vesikurssilleen vieraaksi pietarilaisia nuoria. Suomalaiset opastivat pietarilaisia kemiallisissa mittauksissa, koska he olivat harjoitelleet niitä jo talvella. Vesijärven tila todettiin mittauksissa melko hyväksi. SIVU 32. Kalaportaita halutaan lisää Valtioneuvoston viime maaliskuussa hyväksymä kalatiestrategia pyrkii vahvistamaan uhanalaisten vaelluskalakantojemme elinvoimaisuutta. Merikosken kalaporras auttaa lohen ja taimenen nousua Oulujokeen. SIVU 26. Vakiopalstat PANU ORELL/ RKTL 2 Pääkirjoitus Rio+20-huippukokouksen lopputulos on askel eteenpäin mutta liian vaatimaton, kirjoittaa ympäristöministeri Ville Niinistö. 3 Tiesitkö 14 Lyhyet 17 Kolumni Kehitysmaissa vihreän talouden kannalta on keskeistä, miten maataloutta kehitetään, kirjoittaa ympäristöneuvos Antero Honkasalo. 18 Vaikuttaja Luomukoulutuksen pioneeri Jukka Rajala sanoo, että Suomessa on ollut vallalla melkein luomua -käsitys. Mutta viljely joko on luomuviljelyä tai ei ole. 35 Vieraskynä Ekosysteemipalvelujen hinnoittelu ei ole välttämätöntä yhteiskunnallisten tarpeiden priorisoimiseksi, mutta se on tärkeää kuluttajan kannalta, kirjoittaa tutkimusjohtaja Anni Huhtala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. 36 Tutkimus 38 Tapahtumat 40 Julkaisut Eskon puumerkki Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Mikkelissä on kehittänyt sinnikkäästi luomualaa jo useita vuosikymmeniä. Erikoissuunnittelija Jukka Rajala on tuottanut valtaisan määrän opetusmateriaalia viljelijöille ja neuvojille. Vaikuttaja sivu 18. PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN YMPÄRISTÖ 5/2012 1
Suomenlahden taimenjoet tehoelvytykseen Vaelluskalajokien surullinen kehitys yritetään kääntää toiseen suuntaan. Ismo Tuormaa S uomi on tuhonnut vaelluskalajokensa ja -puronsa pahemmin kuin mikään muu Itämeren maa. Suomen ja Viron yhteisessä HEALFISH-nimisessä EU-hankkeessa tämä surullinen kehitys yritetään vihdoin kääntää toiseen suuntaan. Terveet kalakannat ovat merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta. Näin julistaa HEALFISH-hankkeesta ker- tova tunnus, jota esittelee hanketta Uudenmaan ELY-keskuksessa vetävä projektipäällikkö ja kalabiologi Markku Kaukoranta. Kapulakielinen slogan tarkoittaa suomeksi sitä, että jos vesistöt kelpaavat taimenille ja lohille, ne voivat muutenkin hyvin. Arvokalat kun ovat erityisen kranttuja elinympäristöstään. Padot, perkaukset, metsäojitukset ja vesien laadun muu pysyvä heikentäminen ovat niille myrkkyä. 20 YMPÄRISTÖ 5/2012
Kaivinkoneenkuljettaja Retu Kaukosen ja kunnostuksen suunnittelija Markus Tapanisen yhteistyön tulokset näkyvät Reinikkalankosken nykytilassa. Vaalimaanjoki on yksi viidestä Suomen puolella kunnostettavista joista. Reinikkalassa vanha pato muutettiin pohjapadoksi ja koski kunnostettiin vaelluskalojen lisäätymisalueeksi. Terveet kalakannat ja taimenen viihtyminen kertovat elävästä ja puhtaasta vesistöstä. Juuri tähän tähdätään hankkeella, jossa on mukana yhteensä 12 kohdejokea Suomesta ja Virosta. Ensi vuonna päättyvän ja 1,4 miljoonaa euroa maksavan Interreg-hankkeen haasteet ovat valtavat. - Etenkin Suomessa on tehty kaikki mahdolliset virheet lohikalakantojen tuhoamiseksi, projektipäällikkö Markku Kaukoranta tokaisee. MARKKU KAUKORANTA Suomen tilanne karmea Kaukoranta näyttää karttaa, joka kertoo koruttomasti, miten surkeasti Suomenlahden taimen- ja lohijoet voivat. Padot, likaantuminen, ylikalastus ja perkaukset ovat tehneet tehtävänsä niin täydellisesti, että esimerkiksi meritaimenen uhanalaisuusluokitus on uusimmassa arvioinnissa jouduttu nostamaan erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaisten luokkaan. Seuraava luokka olisi hävinnyt. HEALFISH ei ole ainakaan yhtään liian aikaisessa. Suomen tilanne on tehdyn kartoituksen mukaan ehdottomasti huonoin Suomenlahdella ja jopa koko Itämeren alueella. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja kestää kolme vuotta. Tarkoituksena on kunnostaa Suomenlahteen laskevia jokia, jotka ovat lohikaloille soveltuvia lisääntymisalueita. Suomen puolella kunnostettavia kohdejokia ovat Uskelanjoki, Ingar skilanjoki, Vantaanjoki, Koskenkylänjoki ja Vaalimaanjoki. Viron puolella jokikunnostuksia ja kunnostussuunnittelua tehdään kuuteen jokivesistöön: Pirita, Võsu, Mustoja, Altoja, Toolse ja Vihterpalu. Osalle jokialueista on jo valmiit kunnostussuunnitelmat, toisten tilasta tehdään hankkeen aikana selvitys ja kunnostussuunnitelmat. KEIJO PIHLSTRÖM Suomenlahteen laskevien jokien tilaa parantava Suomen ja Viron yhteishanke on vienyt projektipäällikkö Markku Kaukorannan välillä myös luonnonkauniisiin maisemiin, kuten Loobujoelle Viroon. YMPÄRISTÖ 5/2012 21
Kymijoella kerätään varoja lohikalojen, esimerkiksi taimenten, radioseurantaan. Nimikkokalan yrityskummiksi pääsee 3000 eurolla. Samanlainen rahankeräys toteutettiin muutama vuosi sitten Vantaanjoella. Nimikkolohia kaupan Hanke on saanut myös sisarprojektin Venäjän puoleisten ja Suomenlahteen laskevien jokien kunnostamiseksi. Osa niistä ulottuu myös Suomen puolelle. Vanha lohien mahtijoki Kymijoki on projektin kuluessa ympätty mukaan hankkeeseen. Kymijoella kerätään parhaillaan yrityskummeja, jotta saataisiin rahaa lohikalojen radioseurantaan. Samanlainen rahankeräys toteutettiin muutama vuosi sitten Vantaanjoella. Tavoitteena on 80 radiomerkittyä lohikalaa. Ostamalla radiomerkityn nimikkolohen 3000 eurolla pääsee mukaan arvokkaaseen työhön Kymijokea elvyttämään. Virossa on peräti 35 Suomenlahteen laskevaa vanhaa taimen- ja lohijokea. Niistä on valittu mukaan kuusi erilaisia ongelmaratkaisuja edustavaa jokea. Tavoitteena elävä vesiluonto Monivuotisen työn tavoitteena on muun muassa saada aikaan Suomen ja Viron välinen yhteistyöverkosto, joka keskittyisi parantamaan Suomenlahteen laskevien jokien tilaa. Lisäksi jokien ja niiden valuma-alueiden kunnostamiseen liittyvän tietotaidon määrää kasvatetaan molemmissa maissa. Tärkeää on myös lisätä päätöksentekijöiden, viranomaisten, tiedotusvälineiden, kansalaisten ja elinkeinoelämän tietoa virtavesistä. Hankkeen suomalaiset partnerit ovat vetäjäorganisaatio Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus ja Pro Vantaanjoki ry. Virolaiset partnerit ovat Eesti Mereinstituut ja Viron maatalousyliopisto. Kalateitä, ohitusuomia ja sorastuksia Kyselen Markku Kaukorannalta, onko tässäkin taas kyseessä yksi tyypillinen EU-hanke, joka sisältää joukon hienoja suunnitelmia, jotka jäävät kuitenkin käytännössä toteuttamatta. Kaukoranta kiistää tämän jyrkästi, vaikka monissa taimen- ja lohijokien kunnostusasioissa lopullinen päätöksenteko ei olekaan hänen eikä välttämättä edes kalatalousviranomaisten käsissä. Kymijoessa, Savukosken sillan alla kuohui koski vuoteen 1933 asti. Ahvenkosken voimalaitos ja sen patoallas muuttivat näkymän. 22 YMPÄRISTÖ 5/2012
MIKKO KOIVURINTA - Kaikissa kohteissa tehdään käytännön toimenpiteitä. Palautetaan koskiksi perattuja alueita, poistetaan nousuesteitä, tehdään luonnonmukaisia tulvansuojelutöitä tai elvytetään ojiksi raiskattuja kaupunkipuroja. - Taimenten ja lohien luonnonkierron palauttaminen on välttämätöntä. Siksi teemme tätä työtä. Kalojen istutusvelvoitteet olisi vaihdettava kalateiden ja ohitusuomien rakentamisvelvoitteiksi ja jokien kunnostusvelvoitteiksi, Markku Kaukoranta sanoo. - Hankkeessa tutkitaan myös lohikalojen kututulosta runsaan kiintoaineksen vaivaamilla joilla, sillä maatalouden ravinnekuormitus ja pelloilta jokiin joutuva kiintoaines on eteläsuomalaisissa joissa pahimpia lohikalojen lisääntymistä ja menestymistä haittaavia tekijöitä. - Lisäksi selvitämme nykyaikaisia, luonnonmukaisia peruskuivatusmenetelmiä, joiden avulla kuormitusta voidaan pienentää ratkaisevasti vallitsevan vanhanaikaisen ojituskäytännön aiheuttamasta kuormituksesta. Kaukorannan mukaan tieto ja keinot, joilla virtavesien ja vaelluskalakantojen tilaa voidaan parantaa, ovat jo olemassa. Ne on vain otettava käyttöön. - Vesistöjen suojavyöhykkeet on saatava kunnollisiksi niin pelloilla kuin metsänkorjuussakin. Turpeennostosta on luovuttava mieluiten kokonaan, mutta ehdottomasti taimenvesistöissä. Taimenen lisääntyminen Itämeren maissa Stig Pedersen, Petri Heinimaa, Tapani Pakarinen: Workshop on Baltic Sea Trout, DTU Aqua Report No 248 2012 Asiantuntija-arvio geneettisesti alkuperäisen taimenen lisääntymisestä Itämerta ympäröivissä valtioissa. Ympyrän koko korreloi jokien määrään. Suomen joissa poikastuotanto on kauttaaltaan heikkoa. Suomenlahteen laskevat meritaimenjoet Kaloilla kulkuyhteys merestä, taimenen luonnontuotantoa Kaloilla kulkuyhteys merestä Ei kulkuyhteyttä merestä Täydellinen kalojen nousueste Kalojen nousua helpottava rakenne, kalatie tms. Vedenjakajat Nykyinen poikastuotanto suhteessa joen poikastuotannon potentiaaliin < 50 % 50 80 % > 80 % HELSINKI PIETARI TALLINNA 0 10 20 30 40 km Maanmittauslaitoksen lupa nro 7/MML/12 Meritaimenkantojen vahvistamiseksi jokiin tarvittaisiin lisää kalateitä, mutta osaan vesivoimaloista niitä on vaikea saada. Erityisen ongelmallisia ovat vanhat voimalaitokset, joiden lupiin ei aikanaan ole kirjattu kalatievelvoitetta.
Tällä hän viittaa voimayhtiöiden vaatimuksiin saada korvaus kalateiden tarvitsemasta vedestä tai saada ne rakennetuksi valtion kustannuksella. Joskus harvoin kalojen nousua haittaa jopa niin sanottu luonnollinen este: - Virossa olemme törmänneet sellaiseenkin kalojen nousuesteeseen kuin majavapatoon. Taimenjokien kunnostamisessa tarvitaan monenlaisia toimia patojen ja muiden kulkuesteiden poistamisesta veden laadun parantamiseen, kalastusrajoituk- JÄLKEEN ANTTI KOLI Tutkijat Ari Saura ja Karl Sundman sähkökalastamassa Longinojalla. Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus seuraa Vantaanjoen sivupuron Longinojan kalastoa vuosittain. Longinoja on alueen asukkaille merkittävä ulkoilu- ja virkistysalue, mutta myös uhanalaisen taimenen elin- ja lisääntymisympäristö. Vanhat vesivoimalat ongelmallisia Markku Kaukoranta laskee, että pelkästään Uudenmaan joissa on nyt noin 70 kalatietä ja lisää tarvitaan. Monissa joissa on syntynyt pattitilanne, kun joihinkin vesivoimaloihin on vaikea saada kalateitä edes oikeuden määräyksellä. - Erityisen ongelmallisia ovat vanhat voimalaitokset, joiden lupiin ei aikanaan ole kirjattu kalatievelvoitetta. Ei ole oikein, että tällainen syy johtaa ikimuistoiseen nautintaoikeuteen tuottaa sähköä vaelluskalakantojen kustannuksella. Nykykäytäntö, jossa valtio tukee pienvesivoiman rakentamista avokätisesti, ei kalatutkijoita tyydytä, ei myöskään suurten voimayhtiöiden vastuunpakoilu ja yhä jatkuva peruskuivatus. - On kummallista, että kun ympäristölainsäädännössämme on periaate, jonka mukaan haitan aiheuttaja maksaa, niin vesivoimapuolella aiheuttajalle maksetaan, Kaukoranta puuskahtaa. 24 YMPÄRISTÖ 5/2012 KUVAT: KAUKO POIKOLA ENNEN Jokien kunnostuksessa poistetaan kalojen nousuesteitä, tehdään luonnonmukaisia tulvasuojelutöitä, elvytetään ojiksi pilattuja kaupunkipuroja ja palautetaan perattuja alueita koskiksi, kuten on tehty muun muassa kuvien Vaalimaanjoen Reinikkalankoskella.
siin ja suoranaisiin kalastuskieltoihin. Näissä toimissa kohteena ovat paitsi varsinaiset joet sivu-uomineen ja puroineen, myös vesistön koko valuma-alue ja merikalastus. Kaukoranta pitää käsittämättömänä esimerkiksi sitä, että villi meritaimen on sen äärimmäisestä uhanalaisuudesta huolimatta yhä ammattikalastuksen kohde. - Kaikki rasvaevätaimenet, eli luontaisesti syntyneet taimenet, pitäisi aina päästää takaisin veteen. Hoitosuunnitelma joka jokeen HEALFISH-hankkeen kokonaistavoitteena ovat luonnollisesti lisääntyvät lohi-, taimen- ja nahkiaiskannat Suomenlahteen laskevissa joissa sekä ajanmukaisen lohikala- ja nahkiaiskantojen hoitosuunnitelman tekeminen. Tätä varten selvitetään Suomenlahden valuma-alueen taimenkantojen kehityshistoriallinen rakenne ja mahdolliset leviämisreitit. Erinomaisessa tilassa olevasta jokiympäristöstä olisi hyötyä myös muulle luonnolle. Elävä jokivarsi on erinomainen eläinten kulkureitti ja luonnon monimuotoisuuskohde. Jos HEALFISH onnistuu, sillä olisi osaltaan merkitystä myös Suomenlahden vesiensuojelulliseen tilaan. Lohikalat ja nahkiaiset ovat erinomaisia indikaattoreita luonnon ja ihmisen elinympäristön hyvin- ja pahoinvoinnista. Kuten projektin slogan julistaa: Missä taimen - siellä ei ongelmaa! Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa toimittaja. YMPÄRISTÖ 5/2012 25