I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 1.1.2003 LENTOKONEEN MAAHANSITOMINEN OPS T1-7 6.8.1976 www.fltsafety.fcaa.fi Viite: FAA Advisory Circular AC 20-35B ja eräät aikakauslehdet. 1 YLEISTÄ 1.1 Tämän tiedotuksen tarkoituksena on antaa joitakin yleisiä neuvoja lentokoneiden maahansitomisesta ja siinä käytettävistä menetelmistä. Lisäksi käyttäjän on tietenkin tutustuttava konekohtaisiin maahansitomisohjeisiin, jotka esitetään lentokäsikirjassa. Tässä tiedotuksessa ei käsitellä varsinaisesti maahan asennettavia ankkurointirenkaita yms. Näitä koskevia tietoja saa tarvittaessa viitteessä mainitusta Advisory Circularista. 1.2 Suomessa tuulennopeudet eivät yleensä nouse kovin suuriksi, mutta toisaalta ei voida kokonaan välttyä ukkosmyrskyiltä eikä kovilta myrskytuulilta. Voidaan todeta, että jo 25 solmun tuuli saattaa olla vaarallinen ankkuroimattomalle lentokoneelle. 2 TUULIVAHINKOJEN ENNALTAEHKÄISEMINEN Paras suojautuminen tuulivahinkojen varalta on tietenkin - jos varoitus myrskystä saadaan ajoissa - lentää lentokone myrskyalueen ulkopuolelle. Tämä tullee kuitenkin harvoin kysymykseen meidän oloissamme. Seuraavaksi paras mahdollisuus on viedä kone lentokonesuojaan, mutta tätäkään mahdollisuutta ei kaikilla lentokoneilla ole. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää tällöin lentokoneen huolellinen maahansitominen. Tällöin tulee varmistautua siitä, että ovet ja ikkunat ovat kiinni. Samoin on suojattava moottorin ilmanotto- ja pakoaukot, jotta voitaisiin välttyä tuulen kuljettaman hiekan, roskien yms. mahdollisesti aiheuttamilta vaurioilta. Samasta syystä on suojattava myös pitot-putki. 2.1 Lentokoneen maahansitominen 2.1.1 Sitomismenetelmistä Lentokone on paras sijoittaa paikoitusalueelle siten, että nokka on vastatuuleen. Kannuspyöräkone voidaan sijoittaa myös pyrstö vastatuuleen. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista ja, jos sitominen tehdään huolellisesti, se ei aina ole välttämätöntäkään. Sitomisessa on käytettävä lentokoneeseen vartavasten rakennettuja kiinnitysrenkaita. Köyden sitominen esim. yläsiipisen ILL 3301 10/01
2/5 OPS T1-7, 6.8.1976 lentokoneen siipitukeen on huono käytäntö. Köysi pääsee liukumaan alaspäin ja melko pieni voima pystyy tällöin taivuttamaan siipituen (kts. kuva l), Mikäli paikoitusalueella ei ole ankkurointirenkaita, joudutaan sitomisessa käyttämään "painoja". Mainittakoon, että maahan lyödyt puutapit ovat tässä tapauksessa huono ratkaisu. Köyttä ei saa sitoa liian tiukalle eikä sitä pidä jättää myöskään liian löysälle, sopiva liikevara on 2-3 cm, (Huomaa MY0S3 että manillaköysi kutistuu kastuessaan.) Liian tiukalle sidottu köysi (etenkin kastunut manillaköysi) voi aiheuttaa normaali-in verrattuna päinvastaisia kuormituksia lentokoneeseen, jota ei ehkä ole suunniteltu vastaanottamaan tällaisia kuormituksia. Toisaalta liian löysään sitominen voi aiheuttaa lentokoneen hakkaamisen köysiä vastaan. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että köyden heikoin kohta on yleensä solmu. Kuvassa 2 on esitetty kahden liukumattoman solmun sitomisohjeet. 2.1.2 Kiinnitysköydet Köysiä pidetään yleensä parempana materiaalina sitomiseen kuin metallisia ketjuja tai vaijereita, koska köydet ovat joustavia. Köyden alapäässä voidaan käyttää sitomista helpottavaa metallista pikalukkoa. Köysimateriaaliksi soveltuvat mm. manilla, nylon, dacron ja polypropyleeni. Manillaa voidaan pitää huonoimpana vaihtoehtona, koska se kutistuu verrattain paljon kastuessaan. Lisäksi manillaköysi voi ho mehtua tai suorastaan mädäntyä, minkä vuoksi se on tarkastettava säännöllisin väli ajoin. Edelleen sen vetolujuus on huomattavasti pienempi kuin synteettisten köysien. Synteettisten köysien varjopuolena taas ovat lämpötilan vaihteluiden aiheuttamat muutokset lujuuteen, niiden venyminen käytössä sekä uutuudenjäykkyys,'. Voidaan kuitenkin todeta, että on edullisempaa käyttää synteettisiä köysiä kuin manillaköysiä. Eräs lentokonetehdas suosittelee maahansitomisessa käytettäväksi köyttä, jonka vetolujuus on vähintään 3240 N (330 kp). Viitteessä mainittu Advisory Circular suosittelee käytettäväksi köyttä, jonka vetolujuus on vähintään 13240 N (1360 kp) ankkuroitaessa yksimoottorista lentokonetta ja 17700 N (1800 kp) kaksimoottorisen lentokoneen kyseessäollen. Jälkimmäisiä arvoja onkin syytä pitää täysin realistisina, kun otetaan huomioon puuskittaisen myrskytuulen aiheuttamat kiihtyvyydet. Alla olevassa taulukossa on esitetty eri köysilaatujen vetolujuuksia, arvot ovat Newtoneina [N], suluissa olevat arvot kilopondeina [kp]. Ilmailuhallitus suosittelee katkoviivan alapuolella olevien köysien käyttöä. Läpimitta Manilla Nylon Dacron Polypropyleeni tuumissa Kierretty (Twist) Palmikoitu (Braid) Kierretty (Twist) Palmikoitu (Braid) 3/16-4270 (435) 3780 (385) 3240 (330) 3530 (360) 2650 (270) 1/4 2650 (270) 6670 (680) 6380 (650) 4370 (445) 5790 (590) 4900 (500) 5/16 4400 (450) 10700 (1090) 9820 (1000) 7360 (750) 8440 (860) 6570 (670) 3/8 6000 (610) 15100 (1540) 13900 (1420) 10200 (1040) 12260 (1250) 9000 (920) 7/16 7750 (790) 21400 (2180) 20000 (2040) 12900 (1315) - - 1/2 11800 (1200) 27600 (2810) 24500 (2500) 16900 (1720) 18600 (1900) 16900 (1720) 5/8 19600 (2000) 44500 (4540) - - - - 3/4 24000 (2450) - - - - - 1 40000 (4080) - - - - - 2.2 Ohjaimien ja pyörien lukitseminen Lentokoneen maahansitomisen yhteydessä kaikki ohjainpinnat on lukittava tai sidottava, etteivät ne pääse hakkaamaan rajoittimia vasten. Useat lentokoneet on varustettu sisäänrakennetuilla lukoilla, jotka toimivat ohjaamosta, mutta joissakin on käytettävä ulkopuolisia, pehmustettuja lukitsemislaitteita, tai ratti/sauva sekä peräsinpolkimet on sidottava liikkumattomiksi. Ulkopuoliset lukitsemislaitteet tulee maalata kirkkaanpunaisiksi (tai vast.) tai ne voidaan yhdistää esim. narulla ankkurointirenkaisiin tai -köysiin, etteivät ne jää poistamatta lentoonlähtötarkastuksen yhteydessä (sama koskee myös aiemmin mainittuja moottorin ja pitotputken suojuksia). Nokkatelineellä varustetun lentokoneen kaikki ohjainpinnat tulee lukita neutraaliasentoon. Mikäli kyseessä on kannuspyöräkone, tulee sen korkeusperäsin lukita yläasentoon, jos nokka on tuuleen päin ja ala-asentoon, jos pyrstö on tuuleen päin. Kuten aiemmin todettiin, lentokoneen
OPS T1-7, 6.8.1976 3/5 sijoittaminen "tuulien mukaisesti" ei läheskään aina ole mahdollista. Näinollen meidän oloissamme lienee parasta lukita myös kannuspyöräkoneen korkeusperäsin neutraaliasentoon. Lentokoneen pyörien liike on estettävä paitsi tietenkin paikoitusjarruilla, myös pyöräpukeilla. Pyöräpukit on asetettava pyörien sekä etu- että takapuolelle. Kokemus on osoittanut, että ainakin vesisateessa paikoitusjarrut saattavat helposti pettää. Toimistopäällikkö Martti Räikkönen
4/5 OPS T1-7, 6.8.1976 Liite Liite Kuva 1. Älä sido köyttä siipitukeen siten, että se pääsee luistamaan alaspäin... Paalusolmu... vaan asenna koneeseen asianmukaiset renkaat, ellei valmistaja ole niitä asentanut.
Liite OPS T1-7, 6.8.1976 5/5 Merimiessolmu Kuva 2. Liukumattomia solmuja