VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1

Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Viiden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2002 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto ja terveysvirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus ja terveysvirasto, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Viisikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 12/2003 Sivumäärä, liitteet 42 sivua +liitteet Osanumero 6/2003 ISSN-numero 1457-5078 Kieli Suomi Tiivistelmä Viisikon kunnissa (Espoo, Helsinki, Tampere, Turku ja Vantaa) sai 65 vuotta täyttäneistä 15,4 % ja 75 vuotta täyttäneistä 27,7 % säännöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja joulukuussa 2002. Eniten palvelujen piirissä olevia oli Helsingissä ja vähiten Espoossa. Palvelujen kattavuus kääntyi vuonna 2002 laskuun Viisikon kunnissa. Ainoastaan Vantaalla palveluja säännöllisesti käyttävien osuus vanhusväestöstä kasvoi vuonna 2002. Helsingissä ja Espoossa palvelujen kattavuus kääntyi laskuun vuonna 2002 ja Turussa ja Tampereella laskua on tapahtunut muutaman vuoden ajan. Neljän vuoden aikana 1999-2002 tarkasteltuna säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä kasvoi Espoossa ja Vantaalla ja pysyi entisellä tasolla tai väheni muissa kunnissa. Omaishoidontuen ja tehostetun palveluasumisen asiakasmäärä ovat lisääntynyt ja laitoshoidossa olleiden määrä pysynyt ennallaan. Vanhusikäryhmien erikoissairaanhoidon käyttö on hieman vähentynyt. Viisikon kuntien 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset olivat noin 936 miljoonaa euroa vuonna 2002. Kokonaiskustannukset ovat nousseet vuodesta 1999 noin 14,6 % (rahanarvon muutos huomioitu). Eniten kustannukset ovat nousseet Vantaalla, 24 % ja Espoossa, 22 %, joissa myös vanhusväestö on kasvanut eniten. Helsingissä kustannukset ovat nousseet noin 16 %, Tampereella 14 % ja Turussa 7 %. Kustannukset 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vaihtelivat viisikon kunnissa vuonna 2002 välillä 4 857 6 171 euroa/asukas. Turussa kului 4 857 euroa, Espoossa noin 4 933 euroa ja Tampereella 5 022 euroa vanhusasukasta kohti. Vantaan kustannukset olivat 5 387 euroa ja Helsingin kustannukset 6 171 euroa vanhusasukasta kohti. Asiasanat Vanhukset, vanhuspalvelut, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 21 Jakelu Työryhmän jäsenet, liite 21

Sisällys VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002...1 1. Johdanto... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Palvelujen ryhmittely... 3 1.3 Vanhusväestö... 4 2. Yhteenveto... 5 3. Eri ikäryhmien palvelujen käyttö ja kustannukset vuonna 2002... 8 3.1 65 vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset 2002... 8 3.1.1 Palvelujen käyttö... 8 3.1.2 Kustannukset asukasta kohti... 9 3.2 75 vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset 2002... 11 3.2.1 Palvelujen käyttö... 11 3.2.2 Kustannukset asukasta kohti... 13 3.3 65 vuotta ja 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset toiminnoittain vuonna 2002... 15 4. Palvelujen käyttö ja kustannukset vuosina 1999-2002... 17 4.1 65 vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö sekä kustannukset 1999-2002... 17 4.1.1 Palvelujen käyttö 1999-2002... 17 4.1.2 Ikävakioidut kustannukset 1999-2002... 18 4.1.3 Kokonaiskustannukset 2002... 20 4.1.3 Kokonaiskustannusten, asukaskohtaisten kustannusten sekä vanhusväestön määrän muutokset vuosina 1999-2002... 21 4.2 75 vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset 1999-2002... 22 5. Palvelujen käyttö ja kustannukset palvelumuodoittain 1999-2002... 22 5.1 Kotihoito... 22 5.2 Omaishoidon tuki... 26 5.3 Palveluasuminen... 28 5.3.1 Keskiraskas palveluasuminen... 28 5.3.2 Tehostettu palveluasuminen... 28 5.4 Vanhainkodit ja terveyskeskussairaala... 30 5.4.1 Laitoshoito kokonaisuutena... 30 5.4.2 Pitkäaikainen laitoshoito... 33 5.4.3 Lyhytaikainen laitoshoito... 35 5.5 Erikoissairaanhoito... 37 6. Havaintoja vanhusten palvelujen käytöstä ja kustannuksista... 39 Helsinki... 39 Espoo... 40 Vantaa... 40 Turku... 41 Tampere... 41 7. Yhteiset hyvät käytännöt... 41 2

Liitteet 2002 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrät ja kustannukset ikäryhmittäin vuonna 2002 2. Terveydenhuollon palvelujen määrät ja kustannukset ikäryhmittäin vuonna 2002 3. Vanhusten käyttämien palvelujen väestösuhteutus vuonna 2002 4. Osuus 65 ja 75 vuotta täyttäneistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piirissä 12/2002 5. 65 +v käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaiskustannukset 2002 6. 75 +v käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaiskustannukset 2002 7. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ikävakioidut kustannukset 65 vuotta täyttänyttä kunnan asukasta kohti vuonna 2002 7 B. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ikävakioimattomat kustannukset 75 vuotta täyttänyttä kunnan asukasta kohti vuonna 2002 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ikävakioidut kustannukset 65 vuotta täyttänyttä kunnan asukasta kohti vuosina 1999 2002 (vuoden 2002 rahan arvossa) 9. 65 vuotta täyttäneiden 10-vuotisikäryhmittäiset kokonaiskustannukset vuonna 2002 10. A. Vanhuspalvelujen piirissä joulukuussa 1999, 2001 ja 2002 olleet 65+v sekä %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä ja muutos vuosien välillä 10 B. Vanhuspalvelujen piirissä joulukuussa 1999, 2001 ja 2002 olleet 75+v. sekä %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä ja muutos vuosien välillä. 10 C. Osuus eri ikäryhmien väestöstä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjinä 12/2002 11. 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset toiminnoittain 1999-2002 sekä vuoden 2002 arvoon muutetut kustannukset 1999-2001 12. Palvelujen yksikkökustannukset vuonna 2002 13. Vanhusväestö 1999-2002 14. Ikävakioitu ja vakioimaton 65 vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset 15. Kokonaiskustannusten, asukaskohtaisten kustannusten sekä vanhusväestön määrän muutokset 1999-2002 16. Omaishoidontuen myöntämisperiaatteet kuusikkokunnissa 2002 17. Kevyen ja keskiraskaan palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat ja kustannukset 2002 18. Vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen 65 +v. kustannukset 1999-2002 19. 65 ja 75 vuotta täyttäneiden ympärivuorokautisen hoidon asumispäivät ja hoitovuorokaudet suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön vuosina 2000-2002 20. Tiedonkeruun määritelmät 2002 21. Vanhuspalvelun työryhmän jäsenten yhteystiedot

1. Johdanto 1.1 Yleistä Suomen viisi suurinta kaupunkia Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Turku ovat vertailleet 65 vuotta täyttäneen väestön käyttämiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja niiden kustannuksista vuosittain vuodesta 1995 alkaen. Tässä yhdeksännessä raportissa tarkastellaan kahden eri ikäryhmän, 65 vuotta täyttäneiden ja 75 vuotta täyttäneiden palveluja ja niiden kustannuksia. 75 vuotta täyttäneiden palvelut otettiin tarkasteluun sillä kunnat tekevät vanhuspalveluja koskevat suunnitelmat ja seurannat 75 vuotta täyttäneille. Ajallisia vertailuja tehdään vuodesta 1999 vuoteen 2002. 65 vuotta täyttäneiden palvelurakenteen tarkastelussa on käytetty ikävakiointia. Kustannustietona käytetään kokonaiskustannuksia 65 ja 75 vuotta täyttäneiden vuosien 1999-2002 aikana käyttämistä palveluista. Aiempien vuosien kustannusten muuntamisessa vuoden 2002 arvoon on käytetty julkisten menojen hintaindeksiä sosiaali- ja terveystoimelle. Asukaskohtaiset kustannukset on suhteutettu 65 ja 75 vuotta täyttäneen väestön määrään 1.1.2003. 65 vuotta täyttäneiden asukaskohtaisten kustannusten vertailussa on käytetty ikävakiointia. 1.2 Palvelujen ryhmittely Kuviossa 1 on ryhmitetty kunnan vanhuksille tarjoamat tärkeimmät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kahdella ulottuvuudella: 1) Palvelut, joilla tuetaan vanhuksen selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja terveyden/sairaanhoidon palvelut. 2) Palvelut annetun avun määrän mukaisesti virkistyspalveluista laitospalveluihin. Kuvio 1. Vanhusten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut A s u m i n e n k o to n a...................... Laitos P a l v e l u a s u m i n e n....... Virkistystoiminta *palvelukeskukset........................ Kotihoito......................... *Kotipalvelun peruspalvelut *kotipalvelun tukipalvelut Jokapäiväisessä elämässä selviytymistä tukevat palvelut O m a i s h o i d o t u k i................. Osavuorokautiset palvelut *päivähoito............ Terveyden/sairaanhoidon palvelut *päiväsairaanhoito...... *kotisairaanhoito.......... Palveluasuminen........Kotisairaala............ 2. Laitospalvelut *vanhainkoti *terveyskeskuksen vuodeosasto pitkäaikaishoito Avosairaanhoidon palvelut............ Terveyskeskuksen Erikoissairaanhoidon lyhytaikainen vuodeosastohoito..... avopalvelut....... 1. Erikoissairaanhoidon vuodeosasto 3

1.3 Vanhusväestö Taulukko 1. Kuntien väestö ja vanhusikäryhmien osuus väestöstä vuodenvaihteessa 2002/2003 (poikkileikkaustieto) Kaupunki Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko KOKO VÄESTÖ 559 716 221 597 181 890 174 618 199 823 1 337 644 0-64-vuotiaat 484 390 201 922 165 873 145 874 170 492 1 168 551 65-74-vuotiaat 39 710 11 879 10 488 14 924 16 101 93 102 75-84-vuotiaat 26 084 6 084 4 400 10 398 10 227 57 193 85 vuotta täyttäneet 9 532 1 712 1 129 3 422 3 003 18 798 Vanhusikäryhmien osuus (%) koko väestöstä Koko väestö 100 100 100 100 100 100 65 vuotta täyttäneet 13,5 8,9 8,8 16,5 14,7 12,6 75 vuotta täyttäneet 6,4 3,5 3,0 7,9 6,6 5,7 85 vuotta täyttäneet 4,7 2,7 2,4 6,0 5,1 4,3 Vuoden 2002 lopussa asui Viisikon kunnissa 169 093 (12,6 %) 65 vuotta täyttänyttä ja 75 991 (5,7%) 75 vuotta täyttänyttä. Viisikon kunnista Turussa on suhteellisesti eniten vanhusasukkaita. Espoossa ja Vantaalla on puolestaan vähiten vanhusikäryhmiin kuuluvia. 65 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä on viimeisenä kolmena vuonna (1.1.2000-1.1.2003) kasvanut Viisikon kunnissa runsaat 6 700 henkilöä. Kasvusta runsas puolet eli lähes 4 000 asukasta on tullut Espooseen ja Vantaalle. Kun 65 vuotta täyttäneiden määrä on Helsingissä, Turussa ja Tampereella lisääntynyt kyseisenä aikana 2-3 %, on heidän määränsä kasvanut Espoossa ja Vantaalla runsaat 10 %. 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä on viimeisenä kolmena vuonna (1.1.2000-1.1.2003) kasvanut Viisikon kunnissa noin 4 200 henkilöä. 75 vuotta täyttäneiden määrä on absoluuttisesti lisääntynyt eniten Helsingissä ja Espoossa, kummassakin lähes 1 000 henkilöllä. Muissa Viisikon kaupungeissa 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi runsaalla 700 henkilöllä. Prosentuaalisesti suurin lisäys 75 vuotta täyttäneisiin on tullut Vantaalle ja Espooseen, joissa kummassakin 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi kolmen vuoden aikana noin 15 %. Turussa ja Tampereella 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi runsaat 5 % ja Helsingissä vajaat 3 % vuoden 2000 alusta vuoteen 2003. 4

2. Yhteenveto Viisikon kunnissa oli vuoden 2002 lopussa noin 170 000 asukasta, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta. Heistä 76 000 henkilöä oli täyttänyt 75 vuotta. 65 vuotta täyttäneistä 15,4 % ja 75 vuotta täyttäneistä 27,7 % (runsas 21 000 henkilöä) sai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja säännöllisesti eli (vähintään) viikoittain. Raportissa käsitellään rinnakkain sekä 65 vuotta täyttäneiden että 75 vuotta täyttäneiden palveluja. Yhteenvedossa on valittu vuonna 2002 tarkasteltavaksi 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenne ja kustannukset. Ajanjaksoa 1999-2002 tarkasteltaessa on näkökulmana 65 vuotta täyttäneiden palvelut. 75 vuotta täyttäneiden palvelut ja kustannukset vuonna 2002 75 vuotta täyttäneistä asukkaista oli eniten säännöllisesti palveluja saavia Helsingissä (29,5%) ja vähiten Espoossa (24 %) joulukuussa 2002. Helsingissä, Turussa ja Tampereella laitoshoidolla oli suuri osuus 75 vuotta täyttäneiden palveluissa. Espoossa ja Vantaalla ympärivuorokautisesta hoidosta suuri osuus tapahtui tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Säännöllistä kotihoitoa saavia oli runsaimmin Helsingissä ja Turussa ja vähiten Tampereella. Kuvio 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja säännöllisesti saaneet 75 vuotta täyttäneet, %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) Kuvio 3. 75 vuotta täyttäneiden käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset asukasta (75+v) kohti vuonna 2002 (koko vuoden tieto, ikävakioimaton) 35 12 000 % 75 vuotta täyttäneistä(ikävakioimaton) 30 25 20 15 10 5 0 24,0 25,5 27,5 27,6 29,5 27,7 Eur/75v. asukas(ikävakioimaton) 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 7 618 7 745 8 290 8 465 9 954 8 938 Espoo Tampere Turku Kotihoito(+0maishoidontuki) Vantaa Helsinki Viisikko Palveluasuminen Avopalvelut Laitoshoito Palveluasuminen Perusth avosairaanhoito Laitoshoito Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito 75 vuotta täyttäneiden käyttämiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kului vuonna 2002 koko Viisikossa runsaat 677 miljoonaa euroa (taulukko 5 s.14). Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta noin 5,5 % (vuoden 2002 rahan arvossa). 5

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset olivat Viisikon kunnissa vuonna 2002 keskimäärin 8 900 euroa jokaista 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Espoo ja Turku tuottivat palvelut alle 8 000 eurolla. Tampere ja Vantaa käyttivät 8 300-8 500 euroa 75 vuotta täyttänyttä kohti ja Helsinki kulutti lähes 10 000 euroa 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Helsingin kustannukset olivat 11 % suuremmat kuin Viisikon keskimääräiset kustannukset ja noin vajaan kolmanneksen suuremmat kuin halvimmalla palvelut tuottavan Espoon kustannukset. Vantaan ja Tampereen asukaskohtaiset kustannukset olivat 95-97 % Viisikon keskimääräisistä kustannuksista. Espoon ja Turun kustannukset olivat 85-87 % Viisikon keskimääräisistä kustannuksista. 75 vuotta täyttäneiden kustannuksista lähes puolet (47,5 %) kului laitoshoitoon. Helsingissä ja Tampereella laitoshoidon osuus kokonaiskustannuksista oli suurin, 48-51 %. Muissa vertailun kunnissa laitoshoidon kustannusosuus oli 40-42 %. Helsingissä ja Vantaalla avopalvelujen osuus kokonaiskustannuksista oli lähes viidesosa (19,5-19,7 %). Muissa kunnissa avopalvelujen kustannusosuus jäi alle18 %. Palveluasumisen kustannusosuus oli suuri Vantaalla ja Espoossa, noin 13 % kokonaiskustannuksista. Muissa kunnissa palveluasumisen kustannusosuus jäi huomattavasti pienemmäksi ollen 4,3 5,5 %. Erikoissairaanhoidon osuus kustannuksista oli erityisen suuri Turussa (31 % ) ja Tampereella (27%). Muissa kunnissa erikoissairaanhoidon osuus oli noin 20 % tasolla. Helsingissä erikoissairaanhoidon kustannusosuus oli pienin (19,7 %). 65 vuotta täyttäneiden palvelujen ja kustannusten kehitys 1999-2002 Koko 1990 luvun ajan ikääntyneiden palveluissa on puhuttu rakennemuutoksesta, jossa tavoitteena on pidetty laitoshoidon vähentämistä ja kotiin annettavien palvelujen lisäämistä. Samalla on pyritty alentamaan kustannuksia. Viisikon kunnissa voidaan peilata miten erilaisen väestörakenteen ja erilaisen historian omaavat kunnat ovat toteuttaneet koko maata koskevaa ikääntyneiden palvelujen strategiaa tarkasteltavana ajanjaksona 1999-2002. Viisikon tarkasteluissa on seurattu palveluja, joita vanhukset iän karttuessa käyttävät selviytyäkseen jokapäiväisen elämän toiminnoista sekä vanhusikäryhmien käyttämiä terveydenhuollon lyhytaikaisia palveluja. Säännöllisesti eri palveluja käyttävät vanhukset on suhteutettu vastaavan ikäryhmän asukasmäärään ja täten muodostettu kunkin kunnan palvelurakenne. Vuodesta 1999 vuoteen 2002 vanhusten palvelurakenne on pysynyt kussakin Viisikon kunnassa suhteellisen samanlaisena. Suuria käänteitä ei ole tapahtunut missään kunnassa. Säännöllisesti käytettävien palvelujen kattavuus on vähitellen laskenut Turussa ja Tampereella jo usean vuoden ajan. Vuonna 2002 kattavuus kääntyi laskuun myös Helsingissä ja Espoossa. Vantaalla kattavuus nousi yhä vuonna 2002. Viisikon tasolla palvelujen kattavuuden lasku on kuitenkin ollut melko vähäistä. (65 vuotta täyttäneet: 15,5 -> 15,4 ja 75 vuotta täyttäneet: 28,1 >27,7). Tämä kertoo myös sen, että nopean vanhusikäryhmien kasvun kunnat Espoo ja Vantaa ovat pystyneet lisäämään resursseja vanhusmäärän kasvun tahdissa. 6

Palvelurakenteen muutosta on tapahtunut kaikissa kaupungeissa kuluneina neljänä vuonna, hitaasti ja kunkin kaupungin omiin periteisiin nojaten. Kaupungit, joilla on paljon laitoskapasiteettia ovat säilyttäneet laitokset ja pyrkineet sisäisesti mukauttamaan niiden toimintaa. Kaupungit, joilla ei ole laitoskapasiteettia, ovat lisänneet ympärivuorokautista hoitoa tehostetun palveluasumisen muodossa. Laitoshoidossa olevien osuus on laskenut vanhusten määrän kasvun takia ja laitoshoidon supistuminen on korvattu tehostetun palveluasumisen lisäämisellä. 75 vuotta täyttäneistä runsas 10 % on viime vuosien aikana ollut pitkäaikaisen laitoshoidon tai tehostetun palveluasumisen asiakkaina. Turkua lukuun ottamatta kunnat ovat lisänneet kotihoitoa, jonka käyntimäärä on neljässä vuodessa kasvanut noin 15 %. Asiakasmäärä on kuitenkin noussut vain Espoossa ja Vantaalla. Kotihoidon asiakkaissa on enemmän paljon apua saavia. Kuitenkin yli puolet säännöllistä kotihoitoa saavista sai vuonna 2002 alle 10 kotihoitotuntia kuukaudessa. Kotihoidon kustannukset ovat kasvaneet lähes 30 % neljän vuoden aikana. Omaishoidontukea on lisätty erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa asiakasmäärä on lähes kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Turussa ja Tampereella omaishoidontuen saajien määrä on pysynyt ennallaan vuodesta 1999. Omaishoidontuen kustannukset ovat kasvaneet 37 % neljässä vuodessa. Keskiraskas ja kevyt palveluasuminen ovat vähentyneet jonkin verran vuodesta 1999 vuoteen 2002 muissa kunnissa paitsi Tampereella, jossa keskiraskasta palveluasumista on lisätty myös neljän viime vuoden aikana. Tehostetun palveluasumisen asiakkaat ja kustannukset ovat lisääntynyt runsaasti neljän vuoden aikana (asiakkaat +35% ja kustannukset +58 %). Asiakasmäärä on kasvanut eniten Espoossa ja Tampereella. Vantaalla tehostettua palveluasumista oli runsaimmin vuonna 2002, mutta siellä sitä on kehitetty jo tarkasteltavana olevaa ajanjaksoa aikaisemmin. Hoitopäivinä tarkasteltuna laitoshoito (vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosastot) on pysynyt lähes ennallaan koko ajanjakson ajan. Kustannukset ovat kasvaneet 12 %. Vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen suhde on pysynyt Tamperetta lukuun ottamatta ennallaan. Tampereella terveyskeskusosastoja on muutettu vanhainkodeiksi. Terveyskeskusten vuodeosastoilla lyhytaikaishoidon osuus on kaiken aikaa kasvanut. 65 vuotta täyttäneiden erikoissairaanhoidon hoitopäivät ja käynnit ovat vähentyneet osassa kuntia (Helsinki, Tampere) ja lisääntyneet muissa kunnissa neljän vuoden aikana. Kustannukset ovat kasvaneet keskimäärin 10 %. Kustannuspanostukset 1999-2002 Asukaskohtaisesti 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset ovat kasvaneet Viisikon kunnissa vuodesta 1999 vuoteen 2002 noin 11,8 % (defl.). Kunnista Helsinki ja Vantaa ovat koko ajanjakson kuluttaneet palveluihin asukaskohtaisesti eniten ja ne ovat kasvattaneet eroa muihin vertailun kuntiin. Turku, Tampere ja Espoo ovat koko tarkastelujakson kulkeneet asukaskohtaisissa 7

kustannuksissa alempana kuin Helsinki ja Vantaa. Näiden kuntien paikka kalleusjärjestyksessä on vaihdellut vuosien myötä. Kokonaiskustannusten lisäys (deflatoituna ) vuodesta 1999 vuoteen 2002 on ollut noin 15 % koko Viisikossa. Kokonaiskustannukset ovat eniten kasvaneet Vantaalla (+24%) ja Espoossa (+22%), joissa myös vanhusväestön kasvu on ollut suurinta. Helsingin kokonaiskustannusten kasvu on ollut kolmanneksi suurin +16% ja Tampereen +14 %. Turku on lisännyt vähiten kustannuksiaan +7 %. 3. Eri ikäryhmien palvelujen käyttö ja kustannukset vuonna 2002 3.1 65 vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset 2002 3.1.1 Palvelujen käyttö Viisikon kunnissa keskimäärin 15,4 % 65 vuotta täyttäneestä väestöstä sai säännöllisesti (vähintään kerran viikossa)sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai oli lyhytaikaisessa laitoshoidossa joulukuussa 2002. Helsingissä oli palvelujen piirissä suurin osuus ikäryhmästä (16,3 %) ja Vantaalla toiseksi eniten (16,2%). Turussa palvelujen piirissä oli Viisikon keskimääräinen osuus 65 vuotta täyttäneitä (15,4 %). Tampereella palvelujen samanaikaisia käyttäjiä oli 14,1 % ikäryhmästä ja Espoossa 13,7%. Vertailussa on käytetty ikävakioituja osuuksia. Kuvio 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saaneet 65 vuotta täyttäneet, %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002 (poikkileikkaustieto, ikävakioitu) 14.10.2003 20 % 65 vuotta täyttäneistä(ikävakioitu) 16 12 8 4 16,3 13,7 16,2 15,4 14,1 15,4 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Kotihoito Omaish.tuki Keskiraskas palv.as. Tehostettu palv.as. Vanhainkodit Tk-pitkäaikainen Tk-lyhytaikainen Erikoissh 65 vuotta täyttäneiden suurin yksittäinen palvelu oli säännöllinen kotihoito, jota sai kunnasta riippuen 5,1 7,6 % ikäryhmästä. Vanhainkotihoidossa oli lähes 3 % ikäryhmästä, osuus vaihteli 1,3 3,7 % välillä. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa oli1,6 % 65 vuotta täyttäneistä. ( Taulukko 2 ) 8

Taulukko 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) Kaupunki HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO 1. PALVELUJEN KATTAVUUS 17,1 12,2 13,0 16,1 13,9 15,4 1.1 VANHUKSEN JOKAPÄIVÄISTÄ ELÄMÄÄ 15,6 10,9 11,6 14,7 11,9 13,9 TUKEVAT PALVELUT 1.1.1 AVOPALVELUT YHTEENSÄ(ilman tehostettua palveluasumista) 9,1 6,7 7,1 8,4 6,6 8,1 Säännöllinen kotihoito 7,6 5,3 5,1 7,0 5,2 6,6 Omaishoidontuki 1,3 0,7 2,0 0,9 0,8 1,1 Keskiraskas palveluasuminen (0,2-0,395) 1,4 0,9 1,1 0,5 0,6 1,0 Joista kunnan keskiraskaissa palvelutaloissa säännöllisen kotihoidon asiakkaina(vähennetään edellisestä) -1,2-0,2-1,1 0,0 0,0-0,7 1.1.2 YMPÄRIVUOROKAUTISET PALVELUT 6,5 4,1 4,5 6,3 5,3 5,8 Tehostettu palveluasuminen(>=0,4) 1,5 1,5 2,0 1,2 0,9 1,4 Vanhainkoti 3,2 1,3 2,3 2,8 3,7 2,9 Terveyskeskuksen pitkäaikainen vuodeosastohoito 1,8 1,3 0,3 2,3 0,8 1,5 1.2 TERVEYSKESKUKSEN LYHYTAIKAINEN 1,6 1,4 1,4 1,4 2,0 1,6 VUODEOSASTOHOITO JA ERIKOISSAIRAANHOIDON VUODEOSASTOHOITO Terveyskeskuksen lyhytaikainen vuodeosastohoito 1,0 0,7 0,5 0,0 0,9 0,7 Erikoissairaanhoito 0,6 0,6 0,8 1,4 1,1 0,8 3.1.2 Kustannukset asukasta kohti Kuvio 5. 65 vuotta täyttäneiden käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset asukasta (65+v) kohti vuonna 2002 (koko vuoden tieto, ikävakioitu) eur/ 65 vuotta täyttänyt 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 6 171 4 933 5 387 4 857 5 022 5 543 1 000 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Avopalvelut Palveluasuminen (0,2-0,4) Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen vuodeosastohoito Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito 9

Helsingissä olivat vuonna 2002 korkeimmat asukaskohtaiset kustannukset 6 171 euroa 65 vuotta täyttänyttä kohti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Helsingin kustannukset olivat 11% korkeammat kuin Viisikon keskimääräiset kustannukset ja 27 % korkeammat kuin halvimmalla palvelut tuottavan Turun kustannukset. Turun kustannukset olivat 4 857 euroa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Turun kustannukset olivat 88% Viisikon keskimääräisistä kustannuksista. 65 vuotta täyttäneiden palveluista suurimman yksittäisen osuuden vei erikoissairaanhoito, jonka osuus asukaskohtaisista kustannuksista oli 28 % (Helsinki) 39 % (Turku). Laitospalvelujen (vanhainkoti ja terveyskeskuksen vuodeosasto yhteensä) osuus oli runsas 40 %. Pienimmillään laitoshoidon osuus oli 35 %( Vantaa ) ja suurimmillaan 43% (Helsinki) kustannuksista. Avopalvelujen kustannusten osuus 65 vuotta täyttäneillä oli vajaa 17%. 65 vuotta täyttäneiden ikävakioidut kustannukset on esitetty tarkemmin liitteessä 7. Taulukko 3. 65 vuotta täyttäneiden palvelujen kokonaiskustannukset (1000 eur) ja toimintojen kustannusosuus kokonaiskustannuksista 2002. Kustannuslisäys % vuodesta 2001. (koko vuoden tieto) Kaupunki HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 484 115 89 347 73 153 144 371 145 238 936 224 %-osuus 100 100 100 100 100 100 AVOPALVELUT(kotipalvelu, kotisairaanhoito,omaishoidontuki 86 327 13 523 11 976 22 581 21 869 156 276 ja osavuorok. hoito) %-osuus 17,8 15,1 16,4 15,6 15,1 16,7 PALVELUASUMINEN (kevyt, keskiraskas, tehostettu) 23 135 8 681 7 913 5 826 5 442 50 997 %-osuus 4,8 9,7 10,8 4,0 3,7 5,4 VANHAINKODIT JA TERVEYSKESKUKSEN 212 673 30 719 23 133 50 815 59 855 377 194 VUODEOSASTOT %-osuus 43,9 34,4 31,6 35,2 41,2 40,3 VANHAINKODIT 127 051 19 259 9 591 23 405 21 150 200 455 %-osuus 26,2 21,6 13,1 16,2 14,6 21,4 TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOT 85 622 11 460 13 542 27 410 38 705 176 739 %-osuus 17,7 12,8 18,5 19,0 26,6 18,9 PERUSTERVEYDENHUOLLON VASTAANOTTO 29 630 7 141 6 074 9 222 8 470 60 538 +PERUSTERVEYDENHUOLLON KOTISAIRAALA %-osuus 6,1 8,0 8,3 6,4 5,8 6,5 ERIKOISSAIRAANHOITO (poliklinikat, vuodeosastot 132 349 29 282 24 057 55 928 49 601 291 218 sekä erikoissairaanhoidon kotisairaala) %-osuus 27,3 32,8 32,9 38,7 34,2 31,1 Kustannuslisäys vuodesta 2001 % Nimellisarvossa 8,6 8,4 11,0 5,7 6,7 8,0 Deflatoitu 6,4 6,2 8,7 3,6 4,6 5,8 10

65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vuonna 2002 olivat 936 miljoonaa euroa. Helsingin kustannukset summasta olivat noin puolet. Vanhusten käyttämiin palveluihin kului vuonna 2002 noin 51,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin (2001 kustannukset deflatoitu). Pääkaupunkiseudun kunnissa 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset kasvoivat 6,2 8,7 %. Turussa kustannukset kasvoivat 3,6 % ja Tampereella 4,6 %. 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset on esitetty tarkemmin liitteessä 5. 3.2 75 vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset 2002 3.2.1 Palvelujen käyttö Viisikon kunnissa sai runsas 21 000 75 vuotta täyttänyttä henkilöä, 27,7 % kyseisestä ikäryhmästä säännöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai oli lyhytaikaisessa laitoshoidossa joulukuussa 2002. Helsingissä (29,5%), Vantaalla (27,6%) ja Turussa (27,5%) oli runsaimmin säännöllistä palvelua tai lyhytaikaista laitoshoitoa saavia. Avopalvelut sekä kevyt ja keskiraskas palveluasuminen Avopalvelujen käyttäjinä oli yhteensä 10 800 henkilöä, jotka olivat täyttäneet 75 vuotta. Säännöllistä kotihoitoa sai yhteensä 9 000 henkilöä, 11,9 % 75 vuotta täyttäneistä. Eniten säännöllisen kotihoidon palveluja saavia oli Helsingissä (13,1 % ikäryhmästä) ja Turussa (12,3 %). Omaishoidontuen avulla hoidettiin 1300 henkilöä, 1,7 % ikäryhmästä. Vantaalla omaishoidontuensaajien osuus oli korkein 3,4 % ikäryhmästä. Muissa kunnissa osuus vaihteli 1,2 1,9 % välillä. Keskiraskaan palveluasumisen palvelutaloissa oli asukkaita 1366, 1,8 % ikäryhmästä. Näistä 841 (1,1 %) henkilöä asui kunnallisissa palvelutaloissa ja sai palvelut kunnan kotihoidolta. Keskiraskaan palveluasumisen piirissä olevia oli runsaimmin Vantaalla ( 2,5 % ikäryhmästä). Ympärivuorokautiset palvelut Ympärivuorokautisten palvelujen piirissä oli runsas 10 200 75 vuotta täyttänyttä eli noin 11 % ikäryhmästä. Ympärivuorokautisten palvelujen käyttäjiä oli Espoota lukuun ottamatta yli 10% 75 vuotta täyttäneistä. Espoossa vastaava osuus oli 8,6 %. Tehostetun palveluasumisen palvelutaloissa asui noin 2 000 henkilöä, 2,6 % ikäryhmästä. Tehostetuissa palveluasunnoissa asuvia oli runsaimmin Vantaalla (4,6%) ja Espoossa (3,3%). 11

Vanhainkodissa hoidettiin 4 300 henkilöä, 5,6 % ikäryhmästä. Terveyskeskussairaaloissa oli hoidossa 3 100 henkilöä, 4,1 % 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmästä. Terveyskeskussairaaloissa hoidossa olevista lähes 1 000 oli lyhytaikaisessa hoidossa. Vanhainkodeissa oli erityisen runsaasti tamperelaisia (7,4 % ikäryhmästä) ja terveyskeskussairaaloissa helsinkiläisiä ( 5% ikäryhmästä). Helsingissä terveyskeskussairaalan lyhytaikaishoidossa olevia oli 1,7 % ikäryhmästä kun osuus oli 1,3% Viisikossa keskimäärin. Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli joulukuussa 2002 runsas 850 henkilöä, eli 1,1 % 75 vuotta täyttäneistä. Osuus oli suurin Turussa ( 1,9 %) ja Tampereella (1,6%) ja pienin Helsingissä (0,7%). Kuvio 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saaneet 75 vuotta täyttäneet, %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) %-osuus ikäryhmän väestöstä 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 29,5 24,0 27,6 27,5 25,5 27,7 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Säännöllinen kotihoito Omaishoidontuki Palveluasuminen(>0,2) Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Erikoissairaanhoito(laskettu hp:) Kaupunkien 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteissa vuonna 2002 oli seuraavia ominaispiirteitä: Helsinki: Eniten vanhuksia sekä avopalvelujen, että ympärivuorokautisten palvelujen piirissä. Ympärivuorokautisia palveluja leimasi suuri laitoshoidon osuus, jossa korostui terveyskeskuksen vuodeosastohoito. Erikoissairaanhoidon osuus lyhytaikaishoidossa pienin vertailun kunnissa. Osuus kuitenkin nousi vuonna 2002. Espoo: Vähiten vanhuksia palvelujen piirissä sekä avopalveluissa että ympärivuorokautisessa hoidossa. Vähän vanhainkotihoitoa, keskimääristä enemmän terveyskeskuksen vuodeosastohoitoa. Ympärivuorokautisissa palveluissa tehostetulla palveluasumisella suuri osuus. Vantaa: Runsaasti avopalvelujen piirissä olevia. Avopalveluissa korostui runsas omaishoidontuki sekä kunnallinen palveluasuminen. Vanhainkotihoitoa keskimääräi- 12

sesti mutta terveyskeskussairaalahoitoa erityisen vähän, sekin lähes kokonaan lyhytaikaista hoitoa. Vähäistä laitoshoitoa kompensoi suurin tehostetun palveluasumisen käyttö. Erikoissairaanhoidon käyttöä enemmän kuin Espoossa. Turku: Avopalveluissa korostui laaja kotihoito. Keskiraskasta palveluasumista vähiten Viisikon piirissä ja omaishoidontuensaajiakin keskimääräistä vähemmän. Laitoshoidossa korostui pitkäaikaisen terveyskeskushoidon suuri osuus sekä keskimääräinen vanhainkodin käyttö. Lyhytaikaisessa vuodeosastohoidossa vähemmän vanhuksia kuin muilla kunnilla. Tampere: Laitosvaltaisin palvelurakenne, jossa varsinkin vanhainkotihoito korostui. Ohuin kotihoito ja melko vähäinen keskiraskas palveluasuminen sekä vähäisin omaishoidontuen käyttö. Terveyskeskushoitoa keskimääräistä vähemmän ja siitä suuri osuus lyhytaikaista hoitoa. Erikoissairaanhoidon suuri käyttö nosti lyhytaikaishoidossa olevien osuuden suuremmaksi kuin muissa kaupungeissa. Taulukko 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) Kaupunki HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO 1. PALVELUJEN KATTAVUUS 29,5 24,0 27,6 27,5 25,5 27,7 1.1 VANHUKSEN JOKAPÄIVÄISTÄ ELÄMÄÄ TUKEVAT PALVELUT 27,1 21,7 25,2 25,7 22,3 25,3 1.1.1 AVOPALVELUT YHTEENSÄ (ilman tehostettua 15,4 13,1 14,6 14,2 11,8 14,3 palveluasumista) Säännöllinen kotihoito 13,1 10,2 11,0 12,3 9,6 11,9 Omaishoidontuki 1,9 1,2 3,4 1,2 1,2 1,7 Keskiraskas palveluasuminen (0,2-0,395) 2,3 2,1 2,5 0,7 1,1 1,8 Joista kunnan keskiraskaissa palvelutaloissa säännöllisen kotihoidon asiakkaina (vähennetään edellisestä) -1,9-0,4-2,3-0,1 0,0-1,1 1.1.2 YMPÄRIVUOROKAUTISET PALVELUT 11,7 8,6 10,7 11,5 10,4 11,0 Tehostettu palveluasuminen (>=0,4) 2,7 3,3 4,6 2,1 1,7 2,6 Vanhainkoti 5,8 2,5 5,5 5,4 7,4 5,6 Terveyskeskuksen pitkäaikainen vuodeosastohoito 3,2 2,8 0,6 4,0 1,4 2,8 1.2 TERVEYSKESKUKSEN LYHYTAIKAINEN VUODEOSASTOHOITO JA ERIKOISSAIRAANHOIDON VUODEOSASTOHOITO 2,4 2,3 2,4 1,9 3,2 2,4 Terveyskeskuksen lyhytaikainen vuodeosastohoito 1,7 1,5 1,1 0,0 1,6 1,3 Erikoissairaanhoito 0,7 0,9 1,2 1,9 1,6 1,1 3.2.2 Kustannukset asukasta kohti Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti olivat keskimäärin 8 900 euroa vuonna 2002 Viisikon kunnissa. Avopalvelujen (kotihoito, omaishoidontuki ja osavuorokautinen hoito) osuus kustannuksista oli vajaa viidennes (18,7 %), laitoshoidon osuus lähes puolet (47,5%) ja erikoissairaanhoidon osuus vajaa neljännes (23 %). 13

Kuvio 7. 75 vuotta täyttäneiden käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset asukasta (75+v) kohti vuonna 2002 (koko vuoden tieto, ikävakioimaton) eur/75v asukas (ikävakioimaton) 12000 10000 8000 6000 4000 2000 9 954 7 618 8 465 7 745 8 290 8 938 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Avopalvelut Keskiraskas+kevyt palv.as. Tehostettu palv.as. Vanhainkodit Terveyskeskussairaalat Perusth vastaanotto Erikoissairaanhoito Helsingin kustannukset, lähes 10 000 euroa asukasta kohti, olivat myös 75 vuotta täyttäneiden osalta korkeimmat. Helsingin kustannukset olivat noin 11 % Viisikon keskimääräisiä kustannuksia korkeammat ja kolmanneksen korkeammat kuin Espoon ja Turun alhaisimmat asukaskohtaiset kustannukset (vajaa 8 000 euroa/asukas). Vantaan kustannukset olivat noin 8 500 euroa 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, noin 95 % Viisikon keskimääräisistä kustannuksista ja 11 % korkeammat kuin Espoon kustannukset. Tampereen kustannukset olivat noin 8 300 euroa, noin 93 % Viisikon keskimääräisistä kustannuksista ja 9 % Espoota korkeammat. Taulukko 5. 75 vuotta täyttäneiden palvelujen kokonaiskustannukset (1000eur) ja toimintojen kustannusosuus kokonaiskustannuksista 2002.Kustannuslisäys % vuodesta 2001.(koko v. tieto) Kaupunki HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 354 520 59 390 46 862 106 396 109 674 677 481 %-osuus 100 100 100 100 100 100 AVOPALVELUT(kotipalvelu, kotisairaanhoito,omaishoidontuki 69 807 10 534 9 142 18 770 18 590 126 842 ja osavuorok. hoito) %-osuus 19,7 17,7 19,5 17,5 17,0 18,7 PALVELUASUMINEN (kevyt, keskiraskas, tehostettu) 19 398 7 520 6 277 4 671 4 716 42 582 %-osuus 5,5 12,7 13,4 4,4 4,3 6,3 VANHAINKODIT JA TERVEYSKESKUKSEN 179 985 24 910 18 802 45 046 52 226 320 969 VUODEOSASTOT %-osuus 50,8 41,9 40,1 42,1 47,6 47,4 VANHAINKODIT 73 827 8 547 11 418 24 911 35 259 153 962 %-osuus 20,8 14,4 24,4 23,3 32,1 22,7 14

TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOT 106 159 16 362 7 384 20 135 16 966 167 007 %-osuus 29,9 27,6 15,8 18,8 15,5 24,7 PERUSTERVEYDENHUOLLON VASTAANOTTO 15 487 3 210 2 580 5 318 4 152 30 746 +PERUSTERVEYDENHUOLLON KOTISAIRAALA %-osuus 4,4 5,4 5,5 5,0 3,8 4,5 ERIKOISSAIRAANHOITO (poliklinikat, vuodeosastot 69 842 13 216 10 062 33 232 29 990 156 342 sekä erikoissairaanhoidon kotisairaala) %-osuus 19,7 22,3 21,5 31,0 27,3 23,1 Kustannuslisäys vuodesta 2001 % Nimellisarvossa 7,5 7,4 11,7 6,2 8,0 7,7 Deflatoitu 5,4 5,2 9,5 4,0 5,8 5,5 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset olivat 677 miljoonaa euroa vuonna 2002. Tämä oli noin 72 % 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannuksista. (Liite 6) Kustannusten nousu vuodesta 2001 oli noin 5,5 % (defl). 3.3 65 vuotta ja 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset toiminnoittain vuonna 2002 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista lähes kolmannes (31 %) kului erikoissairaanhoitoon. 75 vuotta täyttäneiden kustannuksista erikoissairaanhoitoon kului vajaa neljännes (23%). Myös perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan ja kotisairaalan kustannuksista 65-vuotta täyttäneiden osuus oli suurempi kuin 75-vuotta täyttäneillä. 75 vuotta täyttäneillä vanhainkodin ja terveyskeskuksen vuodeosastohoidon kustannusten osuus oli lähes 50 % kokonaiskustannuksista. 65 vuotta täyttäneillä osuus oli runsas 40 %. Myös avopalvelujen ja palveluasumisen kustannusosuus oli 75 vuotta täyttäneillä suurempi kuin 65 vuotta täyttäneillä. Kokonaiskustannusten jakaantuminen 10-vuotisikäryhmittäin eri toiminnoille on esitetty liitteessä 9. 15

Kuvio 8. 65 ja 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten %-osuudet toiminnoittain 2002 (koko vuoden tieto) %-osuus kustannuksista 0 20 40 60 80 100 Helsinki 65+ 17,8 4,8 43,9 6,1 27,3 75+ 19,7 5,5 50,8 4,4 19,7 Espoo 65+ 75+ 15,1 17,7 9,7 12,7 34,4 41,9 8,0 5,4 32,8 22,3 Vantaa 65+ 17,8 10,6 31,1 8,2 32,3 75+ 21,2 13,1 39,4 5,2 21,1 Turku 65+ 75+ 15,6 17,6 4,0 4,4 35,2 42,3 6,4 4,4 38,7 31,2 Tampere 65+ 75+ 15,1 17,0 3,7 4,3 41,2 47,6 5,8 3,8 34,2 27,3 Viisikko 65+ 75+ 16,8 18,9 5,4 6,3 40,2 47,4 6,5 4,4 31,1 23,1 Avopalvelut Vanhainkoti+terveyskeskus Erikoissairaanhoito ja erik.sh.kotisairaala Palveluasuminen Perustervh vastaanotto+kotisairaala 16

4. Palvelujen käyttö ja kustannukset vuosina 1999-2002 4.1 65 vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö sekä kustannukset 1999-2002 4.1.1 Palvelujen käyttö 1999-2002 Kuvio 9. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja säännöllisesti saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 1999-2002 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) 20 16 12 16,9 17,1 17,5 17,1 11,6 12,6 12,3 12,2 12,8 12,4 12,9 13,0 16,8 16,2 16,1 16,1 14,1 14,1 14,2 13,9 8 4 0 1999 2000 2001 2002 1999 2000 2001 2002 1999 2000 2001 2002 1999 2000 2001 2002 1999 2000 2001 2002 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Säännöllinen kotihoito Omaish.tuki Palveluasuminen(>0,2) Tehostettu palv.as. Vanhainkoti Tk- pitkäaikaishoito Tk-lyhytaikaishoito Erikoissairaanhoito(laskettu hp:) Kuvio 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja säännöllisesti saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 1999-2002 (poikkileikkaustieto, ikävakioitu) 20 16 16,1 16,1 16,6 16,3 13,1 13,9 14,2 13,7 16,0 15,5 16,2 16,2 16,3 15,7 15,5 15,4 14,5 14,4 14,4 14,1 12 8 4 0 1999 2000 2001 2002 1999 2000 2001 2002 1999 2000 2001 2002 1999 2000 2001 2002 1999 2000 2001 2002 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Säännöllinen kotihoito Omaish.tuki Keskiraskas palv.as. Tehostettu palv.as. Vanhainkodit Tk-pitkäaikainen Tk-lyhytaikainen Erikoissh Vuonna 2002 joulukuussa sai 26 000 65 vuotta täyttänyttä säännöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai oli lyhytaikaisessa laitoshoidossa. Säännöllisesti pal- 17

veluja saavien osuus vastaavanikäisestä väestöstä kääntyi 2002 laskuun lähes kaikissa Viisikon kunnissa. Ainoastaan Vantaalla palveluja käyttävien osuus nousi hieman. Helsingissä, Espoossa ja varsinkin Tampereella säännöllisessä kotihoidossa olleiden määrä laski verrattuna edelliseen vuoteen. Turussa säännöllistä kotihoitoa saavien määrän lasku pysähtyi monen vuoden laskun jälkeen. Keskiraskaan palveluasumisen palvelutaloissa asuvien määrä väheni Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Tampereella keskiraskaan palveluasumisen palvelutaloissa asuvien määrä lisääntyi myös vuonna 2002. Avopalveluista ainoastaan omaishoidontuen asiakasmäärä kasvoi kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Turussa ja Tampereella omaishoidontuella hoidettavien määrä pieneni Tehostetun palveluasumisen asiakasmäärä kasvoi kaikissa kunnissa. Tästä johtuen ympärivuorokautisten palvelujen asiakasmäärä kokonaisuudessaan kasvoi muissa kunnissa paitsi Helsingissä, jossa avopalvelujen lisäksi myös ympärivuorokautisten palvelujen asiakasmäärä väheni. Helsingissä vähentyi sekä vanhainkodeissa että terveyskeskusten vuodeosastohoidossa olleiden määrä. Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla hoidettujen määrä sen sijaan oli suurempi kuin edellisenä vuonna (Liite 10). 4.1.2 Ikävakioidut kustannukset 1999-2002 Kuvio 11. 65-vuotta täyttäneiden käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset asukasta (65+v) kohti vuosina 1999 2002 vuoden 2002 rahan arvoon muutettuna (koko v. tieto, ikävakioitu) Eur/65 vuotta täyttänyt asukas(ikävakioitu,vuoden 2002 rahanarvoon muutettu) 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 14.10.2003 6171 5823 5441 5378 5210 5387 4933 5016 5165 5022 4860 4668 4700 4734 4857 4569 4841 4651 4698 4557 99 00 01 02 99 00 01 02 99 00 01 02 99 00 01 02 99 00 01 02 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Avopalvelut Keskiraskas palv.asuminen Tehostettu palv.as. Vanhainkodit Terveyskes kussairaalat Perusth vastaanotto Erikoissairaanhoito Asukaskohtaiset (ikävakioidut) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset nousivat vuodesta 2001 runsaat 4 % (defl). Kustannusten kasvu oli suurin Helsingissä 6 %.Vantaan ja Tampereen kustannukset kasvoivat 3-4 % ja Turun vajaat 3 %. Espoossa kustannusten kasvu oli pienin, vajaa 2 %. 18

Kuviossa 12 on esitetty asukaskohtaisten (ikävakioitujen) kustannusten kehitys kussakin kunnassa suhteutettuna vuoden 1998 tilanteeseen. Vuonna 1998 on Viisikon kuntien keskiarvo merkitty yhdeksi ja kuntien kustannusten kehitystä on suhteutettu silloiseen Viisikon keskiarvoon. Kuvio 12. 65 vuotta täyttäneiden asukaskohtaisten kustannusten kehitys kunnittain 1998-2002. Viisikon keskiarvo vuonna 1998 =1, kustannukset ikävakioitu ja deflatoitu 1,3 1,2 1,1 1 0,9 1,06 1 0,96 0,95 0,91 1,25 1,12 1,09 1,01 1,00 0,98 0,8 1998 1999 2000 2001 2002 Viisikko Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Vuonna 1998 Viisikon kunnat asettuivat kustannuksissa Viisikon keskiarvon ympärille siten, että Helsingin kustannukset olivat 6 % Viisikon keskiarvon yläpuolella. Halvimmalla palvelut tuottaneen kunnan Espoon kustannukset olivat noin 9 % keskiarvon alapuolella. Muut kunnat olivat noin 4-5 % Viisikon keskiarvon alapuolella. Vuonna 2002 Helsingin ja Vantaan kustannukset asukasta kohti olivat yhä muiden kuntien yläpuolella ja ne olivat etääntyneet muista kunnista. Helsinki on kahtena viime vuonna kasvattanut kustannuksiaan muita kuntia voimakkaammin. Turku, Tampere ja Espoo ovat vuonna 2002 saavuttaneet Viisikon vuoden 1998 keskimääräisen tason. Näiden kuntien keskinäinen sijoitus kuntien kalleusjärjestyksessä on vaihdellut vuosien aikana. Kuviossa käytetyt asukaskohtaiset kustannukset on esitetty liitteessä 8. 19

4.1.3 Kokonaiskustannukset 2002 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vuonna 2002 olivat 936 miljoonaa euroa. Palveluihin kului vuonna 2002 noin 51,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin(2001 kustannukset deflatoitu). Keskimääräinen kustannusten nousu oli 5,8 %.Pääkaupunkiseudun kunnissa 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset kasvoivat 6,2 8,7 %. Turussa kustannukset kasvoivat 3,6 % ja Tampereella 4,6 %. Toimintokohtaisesti kustannukset nousivat eniten avopalveluissa noin 7,7 %. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vastaanoton sekä kotisairaalan kustannukset nousivat noin 7,5 % edellisestä vuodesta. Palveluasumisen kustannukset nousivat 5,3 % ja vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen kustannukset 3,4 %. (Liite 11) Kuviossa 13 tarkastellaan vuoden 2002 kustannuslisäyksen eli vuoteen 2001 verraten kulutettujen lisäeurojen jakaantumista päätoimintojen kesken. Kuvio 13. 65 vuotta täyttäneiden palvelujen reaalinen kustannusten lisäys (%) vuodesta 2001 vuoteen 2002 jaettuna niille toiminnoille, joihin kustannuslisäys kohdistui (koko vuoden tieto) 10 8,7 Reaalinen kustannusten lisäys %-yksikköä 8 6 4 2 0-2 6,4 6,2 5,8 3,6 4,6 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko 28,9 5,2 5,9 5,0 6,3 51,3 milj e Avopalvelut Palveluasuminen Laitoshoito Terveydenhuolto Kustannusten reaalinen kasvu vuodesta 2001 oli noin 51,3 miljoonaa euroa. Kuviossa tämä summa on jaettu neljälle päätoiminnolle: avopalveluihin, palveluasumiseen, laitoshoitoon(vanhainkodit ja terveyskeskuksen vuodeosastohoito) sekä terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon palveluihin (erikoissairaanhoitoon, perusterveydenhuollon vastaanottoon ja kotisairaalaan) kului kustannusten lisäyksestä noin 48 % eli 24,4 miljoonaa euroa. Vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastohoitoon kului 12,5 miljoonaa euroa (24 %). Avopalveluihin (kotipalvelu, kotisairaanhoito, osavuorokautinen hoito ja omaishoidontuki) kului 11,2 miljoonaa euroa (22 %) ja palveluasumiseen 2,6 miljoonaa euroa (5 %). 20

Terveydenhuollon palveluihin on kahtena viime vuonna käytetty noin puolet palvelujen lisärahoituksesta. Terveydenhuollon kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on siten kääntynyt nousuun parin viime vuoden aikana. 4.1.3 Kokonaiskustannusten, asukaskohtaisten kustannusten sekä vanhusväestön määrän muutokset vuosina 1999-2002 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannusten ja asukaskohtaisten kustannusten kasvua sekä vanhusväestön (65+v) vuosittaisen määrän kasvua on kuvattu kunnittain vuodesta 1998 vuoteen 2002 liitteessä 15. Helsingissä vanhusväestön määrä on kasvanut vuosina 99-2002 vuosittain noin 0,5 %. Vuosina 1999 ja 2000 vanhusten palvelujen kustannukset kasvoivat vuosittain alle 3 %. Vuosina 2001 ja 2002 kustannusten kasvu oli 6-7 %. Espoossa vanhusväestön määrän kasvu vuosittain on ollut tarkasteluajanjaksona 3-4 %. Kokonaiskustannusten kasvu on vaihdellut 4-10 % välillä ja asukaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet vuosittain 1-2 %, yhtenä vuonna jopa lähes4 %. Vantaalla vanhusväestön määrän kasvu on ollut tarkasteluajanjaksona voimakkainta, vuosittain 4 5 %. Vantaan vanhusten palvelujen kokonaiskustannusten kasvu on vaihdellut 6-9 % välillä ja asukaskohtaiset ikävakioidut kustannukset ovat kasvaneet vuosittain 3-4 %, yhtenä vuonna lisäys oli alle 1%. Turussa vanhusväestön määrä on kasvanut tarkasteluajanjaksona vuodessa noin 0,6 % suunnilleen samoin kuin Helsingissä. Vanhusten palvelujen kokonaiskustannusten kasvu on ollut alle 2 % luokkaa vuosina 1999-2001. Vuonna 2002 kokonaiskustannukset kasvoivat 4 %. Asukaskohtainen ikävakioitujen kustannusten kasvu oli tarkastelujakson alkuvuosina alle 1 % ja vuonna 2002 se oli 2,5 %. Turku on käytännössä pitänyt vanhusten käyttämien palvelujen kustannukset vuotta 2002 lukuun ottamatta lähes ennallaan. Tampereen vanhusväestön määrän kasvu vuosittain on ollut tarkasteluajanjaksona noin 1 %. Kokonaiskustannusten kasvu on vuoden 1999 jälkeen ollut noin 4 % luokkaa ja asukaskohtaiset ikävakioidut kustannukset ovat nekin kasvaneet vuosittain 3-4 %. Viisikon kunnista nuoret kunnat Espoo ja Vantaa ovat panostaneet vanhusten palveluihin runsaimmin vanhusväestön kasvun takia. Silti niiden asukaskohtaiset lisäpanostukset ovat samaa luokkaa kuin vanhemman väestörakenteen kunnissa. 21

4.2 75 vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset 1999-2002 Kuvio 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja säännöllisesti saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 1999-2002 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) 35,0 %-osuus ikäryhmän väestöstä 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 29,3 29,4 30,1 29,5 22,8 24,4 24,8 24,0 29,6 27,7 27,6 26,4 27,1 28,1 27,8 27,5 26,1 25,7 25,7 25,5 5,0 0,0 99 00 01 02 99 00 01 02 99 00 01 02 99 00 01 02 99 00 01 02 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Säännöllinen kotihoito Omaishoidontuki Palveluasuminen(>0,2) Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Erikoissairaanhoito(laskettu hp:) 75 vuotta täyttäneiden palveluja säännöllisesti saaneiden määrässä on tapahtunut vastaava muutos kuin 65 vuotta täyttäneiden osalta. Säännöllisesti palveluja saaneiden osuus kääntyi laskuun Helsingissä ja Espoossa. Turussa ja Tampereella palveluja käyttäneiden osuus on laskenut jo aikaisempina vuosina. Vantaalla palveluja saaneiden osuus ikäryhmästä kasvoi myös vuonna 2002. 75 vuotta täyttäneiden asukaskohtaisia kustannuksia ei ole aikaisempina vuosina vertailtu. Vuoden 2002 asukaskohtaiset kustannukset on esitetty kappaleessa 3.2.2 sekä liitteessä 7B. 5. Palvelujen käyttö ja kustannukset palvelumuodoittain 1999-2002 5.1 Kotihoito Kotihoidon kehitys viime vuosina on ollut kahtalainen: käyntimäärä on lisääntynyt mutta asiakasmäärä pienentynyt asiakkaiden tullessa raskashoitoisemmiksi. Vantaata ja Turkua lukuun ottamatta kotihoidon asiakasmäärä laski vuodesta 2001 vuoteen 2002. Turku, jossa asiakasmäärä on laskenut jo useita vuosia sai vuonna 2002 asiakasmäärän laskun pysähtymään ulkoistettuaan koko kauppapalvelun ja siirrettyään näin vapautuneet resurssit peruspalveluun. Vantaalla ainoana vertailun kuntana kotihoidon asiakasmäärä kasvoi vuonna 2002. 22

Taulukko 6. Säännöllisen kotihoidon 65 vuotta täyttäneet asiakkaat joulukuussa 1999-2002 (poikkileikkaustieto) sekä muutos -% 2001-2002 ja 1999 2002 1999 2000 2001 2002 Muutos % 2001-2002 Helsinki 5 739 5 797 5 905 5 738-2,8 0,0 Espoo 887 1 000 1 056 1 039-1,6 17,1 Vantaa 738 760 790 811 2,7 9,9 Turku 2 153 2 069 2 019 2 025 0,3-5,9 Tampere 1 547 1 548 1 587 1 514-4,6-2,1 Viisikko 11 065 11 174 11 357 11 127-2,0 0,6 Muutos % 1999-2002 Kotihoidon käyntimäärän kasvu on ollut tarkastelujaksona koko Viisikossa runsas 5 7 % luokkaa vuositasolla. Turkua lukuun ottamatta käyntimäärä on kasvanut koko tarkastelujakson ajan vuosittain. Turun käyntimäärä laski vuodesta 1999 vuoteen 2001 mutta kääntyi nousuun vuonna 2002. Tampereen käyntimäärän lasku vuonna 2002 johtui tiimityön lisääntymisestä kotihoidosta. Taulukko 7. Kotihoidon 65 vuotta täyttäneiden asiakaskäynnit vuosina 1999-2002 (koko vuoden tieto) sekä muutos -% 1999 2002 ja 2001-2002 1999 2000 2001 2002 Muutos % 2001-2002 Helsinki 1 605 419 1 760 418 1 850 711 1 917 846 3,6 19,5 Espoo 264 563 243 120 298 359 337 468 13,1 27,6 Vantaa 210 119 214 393 238 268 241 860 1,5 15,1 Turku 704 826 669 686 649 861 670 883 3,2-4,8 Tampere * 384 594 465 911 487 758 462 970-5,1 20,4 Viisikko 3 169 521 3 353 528 3 524 957 3 631 027 3,0 14,6 *Tilastointitavan muutos selittää käyntimäärän kasvua Tampereella 2000. Muutos % 1999-2002 Vanhusikäryhmien kotihoitoon kului vuonna 2002 runsaat 137 miljoonaa euroa. Summa oli vajaat 30 % korkeampi kuin vuonna 1999 (kustannukset korotettu julkisten menojen hintaindeksillä v. 2002 arvoon). Vuotuinen kustannusten lisäys kotihoitoon on ollut vajaa 10% koko Viisikon tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnissa kotihoidon kustannukset ovat kasvaneet keskimääräistä enemmän. Turussa kotihoidon kustannusten kehitys on ollut laskeva. Tämä johtuu osittain siitä, että kotisairaanhoidon kustannukset lasketaan Turussa osana alueellisen perusterveydenhuollon kustannuksia ja laskentaperusteet ovat vaikuttaneet siihen, että kotisairaanhoidon kustannusosuus kokonaisuudesta on pienentynyt itse toiminnasta riippumattomista syistä. Kotipalvelun kustannukset Turussa ovat pysyneet suunnilleen samoina koko tarkasteluajanjakson ajan. Taulukko 8. Kotihoidon 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kustannukset euroa vuosina 1999-2002 (koko vuoden tieto) sekä muutos -% 1999 2002 1999 2000 2001 2002 Muutos % 1999-2002 (abs.) Helsinki 50 431 713 56 666 898 65 624 500 74 846 194 48,4 36,8 Espoo 8 146 884 8 960 924 10 896 085 11 978 503 47,0 35,5 Vantaa 6 675 810 8 314 240 8 906 639 10 250 571 53,5 41,5 Turku 20 036 821 18 697 255 19 849 152 20 285 121 1,2-6,7 Tampere 14 151 726 16 294 966 17 913 113 18 612 100 31,5 21,2 Viisikko 99 442 953 108 934 283 123 189 489 137 241 988 38,0 27,2 Muutos % 1999-2002 (defl.)ks.määr 23