Esityslista 1/2015 kevätkokous Aika 21. 22.5.2015 (to-pe) klo 12.30 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, 00320 Helsinki 1 Kokouksen järjestäytyminen 1.1 Kokouksen avaus Valtuuston puheenjohtaja Tapio Räihä avaa kokouksen. 1.2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä puhe- ja läsnäolo-oikeudet Liiton sääntöjen 35 :n mukaan valtuuston järjestäytymiskokouksesta on annettava alustava tieto kirjeitse valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja osastoille viimeistään kahta kalenterikuukautta ennen kokousta. Kevätkokous on pidettävä 15.4. 31.5. Hallitus on lähettänyt 12.3.2015 päivätyn ennakkokutsun, jolla on annettu alustava tieto kokouksesta. Kirje on lähetetty valtuutetuille, jäsenyhdistyksille, osastoille ja tilintarkastajille. Liiton sääntöjen 36 :n mukaan kutsu valtuuston varsinaiseen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetetty liiton toimistosta 13.5.2015. Kokouskutsu on toimitettu valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouksen esityslista on lähetetty kokouskutsun liitteenä. Liiton sääntöjen 38 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. Merkitään läsnä olleeksi ilmoittautuneet valtuutettua ja varaedustajaa. Tämän pöytäkirjan liitteenä on luettelo ilmoittautuneista valtuutetuista, varavaltuutetuista, opiskelijaedustajista sekä hallituksen ja liiton toimiston edustajista. Koska läsnä on yli puolet valtuuston jäsenistä, kokous todetaan yksimielisesti laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi
Esityslista 1/2015 2(12) Suomen Journalistiliiton valtuuston sääntömääräiseksi kevätkokoukseksi. Puhe- ja läsnäolo-oikeus myönnetään Jukka Väyryselle, Kaija Plitille, Seppo Metsolle, Marko Tammelle ja Helena Pekarilalle. 1.3 Esityslistan ja työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksytään kokoukselle esityslista ja työjärjestys. 1.4 Kahden sihteerin valitseminen Valitaan hallituksen esityksestä kokouksen sihteereiksi Marja Palmunen ja Jussi Salokangas. 1.5 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi ja 1.6 Kahden ääntenlaskijan valitseminen Valitaan ääntenlaskijoiksi ja 1.7 Valiokuntien asettaminen Kokouksen kuluessa valiokuntia voidaan asettaa, mikäli kokouksen kulku näin vaatii. Asetetaan valiokuntia tarpeen mukaan kokouksen kuluessa. 1.8 Pysyvät esteet Hanne Aho SAL, Eija Anttila KJ, Pirkko Epstein RTTL/YOT, Sari Korpela RTTL/MOT, Kirsi Mattila RTTL/FAO, Marko Laitala SAL ja Heikki Jokinen SFJ eroavat valtuuston jäsenyydestä tultuaan valituksi liiton hallitukseen. Jyrki Saarikoski eroaa valtuuston varajäsenyydestä. Heidän tilalleen jäsenyhdistykset ovat tehneet seuraavat valinnat: Kymenlaakson Journalistit: Anttilan tilalle valtuutetuksi Petra Tynninen (henkilökohtainen varaedustaja Aapo Mentula) RTTL/YOT: Kati Lahtinen RTTL/MOT: Reijo Nykänen RTTL/FAO: Juha Hakala SAL: Ahon tilalle valtuutetuksi Marko Korhonen (Hannu Kyyriäinen) ja Laitalan tilalle valtuutetuksi Kimmo Lundén (Annika Korpimies) SFJ: Jokisen tilalle valtuutetuksi Taneli Topelius.
Esityslista 1/2015 3(12) Valinnoilla on vaikutuksia myös yleisvarajäsenten listoihin. Todetaan uudet valtuuston jäsenet. 1.9 Liiton nimenkirjoitus Esitetään, että myönnetään liiton nimenkirjoitusoikeus Journalistin toimittajille Nina Erho, Manu Haapalainen ja Marja Honkonen työsuhteen ajaksi. Myönnetään esityksen mukaan. 2 Valtuuston kyselytunti 2.1 Valtuuston kyselytunti Puheenjohtajisto esittää kokouksessa ajankohdan valtuuston kyselytunnille. 3 Järjestöasiat 3.1. Tulevaisuuskeskustelu Kuullaan Mogens Blicher Bjerregårdin alustus ja keskustellaan sen pohjalta. Käytettyjen puheenvuorojen sisältöä voidaan käyttää liiton tulevaisuuden ja talouden suunnittelussa. Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. 3.2 Turun Sanomalehtimiesyhdistyksen alueosaston aloite freelance-toimittajien työttömyysturvan parantamisesta Nykyisellään Journalistiliitto vakuuttaa työsuhteiset jäsenensä työttömyyttä vastaan. Tämä on ollut yksi suurimpia tai suurin erottava tekijä Journalistiliiton työsuhteisten ja freelance-jäsenten välillä. Freelancerit eivät voi työn yrittäjäluonteen vuoksi kuulua perinteisiin työttömyyskassoihin. Nyt maailma on tämän asian suhteen muuttunut ja on olemassa myös yrittäjien työttömyyskassoja. Teemme aloitteen, että Journalistiliitto selvittää mahdollisuuksia vakuuttaa myös freelance-jäsenensä yrittäjien työttömyyskassojen kautta. Työttömyysvakuutus freelance-jäsenille olisi erittäin merkittävä askel, joka tekisi liiton jäsenistä tasavertaisempia ja
Esityslista 1/2015 4(12) lisäksi nostaisi jäsenyyden arvoa ja sen käyttökelpoisuutta yhä kasvavan freelance-jäsenkunnan parissa. Mikäli lainsäädäntö tai muut tekniset asiat estävät suoraan liiton mahdollisuudet vakuuttaa freelance-jäsenet työttömyyttä vastaan, tulee Journalistiliiton pyrkiä käynnistämään keskustelu lainsäädännön muuttamisesta siihen suuntaan, että tämä mahdollisuus on jatkossa olemassa. Hanke voisi toimia tienraivaajana myös muiden alojen vastaavassa asemassa olevien itsensä työllistävien edunvalvontakysymyksissä. Journalistiliitolla olisi näin mahdollisuus toimia merkittävässä asiassa etulinjassa. Hallituksen vastaus Voimassaolevan lainsäädännön mukaan henkilö voi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta joko palkansaajien työttömyyskassassa tai yrittäjien työttömyyskassassa. Molempiin kassoihin kuuluminen samanaikaisesti ei ole mahdollista. Yrittäjänä toimiva freelancer voi vakuuttaa itsensä yrittäjien työttömyyskassassa. Suomessa on kaksi yrittäjäkassaa: Suomen Yrittäjien työttömyyskassa (SYT, perustettu v. 1994) ja Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT, perustettu v. 1995). Kumpikin työttömyyskassa on itsenäinen eivätkä ne ole sidoksissa ammattiliittoihin. Journalistiliitto on jo usean vuoden ajan vaatinut lainsäädäntöä muutettavaksi niin, että se ottaisi nykyistä paremmin huomioon työnteon muuttuvat muodot. Kun freelancer tekee samanaikaisesti työtä sekä työsuhteisena että yrittäjänä, vain toinen osa työstä voidaan vakuuttaa joko palkansaaja- tai yrittäjäkassassa. Työllistyminen toisessa muodossa voi taas käytännössä estää ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamisen, jos henkilön katsotaan työllistyvän omassa työssään. Liitto on esittänyt mallia, jossa freelancerit voisivat vakuuttaa palkansaajakassassa myös yrittäjänä tehdyn toimeksiantoperusteisen työn. Liitto jatkaa vaikuttamistyötä asiassa. Liiton freelance-jäsenmaksussa on huomioitu se, ettei yrittäjänä toimiva freelancer voi kuulua palkansaajakassaan, vaan hänen on itse huolehdittava vakuuttamisestaan. Työsuhteisten osalta liitto tilittää jäsenmaksusta Finka-työttömyyskassalle kiinteän summan (14,50 euroa kuukaudessa v. 2015) jokaisesta vakuutetusta. Yrittäjäkassan jäsenmaksu taas perustuu kunkin vakuutetun henkilökohtaiseen työtuloon, minkä vuoksi vakuuttaminen liiton kautta on tällä hetkellä mahdotonta. Yrittäjäkassojen rahoitus myös poikkeaa merkittävästi palkansaajakassojen rahoituksesta. Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa
Esityslista 1/2015 5(12) vastaava määrä (32,80 euroa v. 2015) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työttömyysvakuutusrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia. Erilaisen rahoituspohjan vuoksi yrittäjäkassan jäsenmaksu on merkittävästi korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksuun. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esittelee hallituksen vastauksen. Hallitus esittää, että aloite hyväksytään lainsäädäntövaikuttamisen osalta. 3.3 Suomen freelance-journalistien aloite SFJ:n jäsenmaksuosuuden nostamisesta Suomen freelance-journalistit ry:n (SFJ) jäsenkunta muodostuu yli 1 160 itsensä työllistävästä journalistista. Tällä joukolla ei ole samanlaista koulutuksellista asemaa ammattitaitonsa ylläpitämiseen ja uusien ammatillisten haasteiden vastaanottamiseen, kuin työsuhteessa olevilla Journalistiliiton jäsenillä. Tästä koulutustarpeesta on SFJ perinteisesti pyrkinyt pitämään osaltaan huolen. Esimerkiksi vuonna 2013 SFJ järjesti jäsenkunnalleen kaikkiaan noin 40 erilaista koulutustilaisuutta. SFJ on lisäksi aikaisempina vuosina osallistunut merkittävällä panoksella Journalistiliiton työehto-osaston kanssa tehtävään itsensä työllistävien journalistien työ- ja sopimusehtojen sekä sosiaalisen aseman kohentamiseen tähtäävään edunvalvontaan. Vielä vuonna 2013 laskettiin yhdistyksen asiamiehen yhdessä Journalistiliiton työehtoasiamiehen vastanneen vuoden aikana noin 1 800 jäsenten ammatillista pulmaa koskeneeseen kysymykseen. SFJ:n toiminta poikkeaa siis tässä suhteessa ratkaisevasti useimpien muiden SJL:n jäsenyhdistysten tehtäväkentästä. Vuoden 2012 alusta tapahtunut Journalistiliiton jäsenmaksuperusteiden uudistus ja sitä vuoden 2013 alusta seurannut korjausliike yhdessä mediayhtiöiden taloudellisessa taantumassa entistä kovaotteisemmaksi muuttuneen sopimuspolitiikan aiheuttaman freelancereiden tulotason laskun kanssa ovat johtaneet Suomen freelance-journalistit ry:n talouden kriisiytymiseen. Vuoden 2014 jäsenmaksupalautukset jäivät lähes 30 prosenttia edellisvuotta pienemmiksi, laskien noin 58 000 eurosta vajaaseen 42 300 euroon. Vuoden 2015 alusta tehty SJL:n perusjäsenmaksun nosto ei ratkaisevasti ole muuttanut yhdistyksen taloudellista tilannetta. Nuorena yhdistyksenä SFJ:llä ei ole myöskään aiempina vuosina syntyneitä taloudellisia puskureita, joilla jäsenmaksutulojen lasku voitaisiin kompensoida.
Esityslista 1/2015 6(12) Yhdistyksen tulojen näin raju supistuminen on johtanut syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana 1) yhdistyksen koulutustoiminnan lähes täydelliseen alasajoon, 2) yhdistyksen asiamiehen työajan supistamiseen neljästä täydestä viikkotyöpäivästä 12 työtuntiin viikossa, mikä osaltaan on merkinnyt sitä, että asiamieheltä on liiennyt sekä freelancereiden työ- ja sopimusehtojen ja sosiaalisen aseman parantamiseen tähtäävään toimintaan että jäsenten päivittäiseen neuvontaan ratkaisevasti vähemmän resursseja kuin aikaisemmin. Lyhyesti sanoen viime vuosien taloudellinen kurjistuminen on johtanut SFJ:n jäsenten etujen valvonnan merkittävään heikkenemiseen. Suomen freelance-journalistit esittää Suomen Journalistiliiton valtuustolle, että SFJ:n jäsenmaksupalautusosuus nostetaan edellä mainituista syistä nykyisestä 20 prosentista 25 prosenttiin. Ratkaisu merkitsisi tärkeää resurssien lisäystä liiton yli tuhannen jäsenen edunvalvontaan. Hallituksen vastaus: Vaikka Suomen freelance-journalisteilla on merkittävää muutakin varainhankintaa, yhdistys on käytännössä riippuvainen Journalistiliiton jäsenmaksupalautuksista. Palautus lasketaan yhdistyksen jäsenten maksamien jäsenmaksujen perusteella. Kun freelancerien työllisyyden heikentyminen on johtanut siihen, että entistä useammat freelancerit maksavat entistä vähemmän jäsenmaksua, myös yhdistyksen saama osuus on laskenut. Tilitykset vuosina 2012 2014 Yhdistyspalautukset vuonna 2012 Yhdistyspalautukset vuonna 2013 Yhdistyspalautukset vuonna 2014 + harkinnanvarainen tuki 5 000 euroa 55.000 euroa 54.000 euroa 41.670 euroa = 46.670 euroa Alkusyksyllä 2014 liiton hallitus päätti 5 000 euron harkinnanvaraisesta ylimääräisestä avustuksesta yhdistyksen toiminnan turvaamiseksi. Karkea arvio tilityksistä vuonna 2015 Yhdistyspalautukset 20 % mukaan Yhdistyspalautukset 25 % mukaan 45.000 euroa 54.000 euroa Vuoden 2015 osalta arvio perustuu vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana maksettuihin free-jäsenmaksuihin. Kertymä on suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan mm. vähimmäisjäsenmaksun korotuksen takia. Arvio koko vuoden kertymästä on
Esityslista 1/2015 7(12) kuitenkin vielä hataralla pohjalla. Muun muassa alkuvuoden osalta jäsenmaksurästien perintä on kesken. Liiton näkökulmasta on tärkeää varmistaa, että lehdistön freelancereiden edunvalvontaan on riittävät voimavarat. SFJ:n rooli tässä on keskeinen: se järjestää kattavaa freelance-koulutusta ja yhdistyksen asiamiehellä on tärkeä tehtävä freelancereiden neuvojana eräänlaisessa luottamusmiehen roolissa. Rahoitus on syytä varmistaa ensin väliaikaisratkaisuin ja myöhemmin liiton mahdollisen järjestörakenteen kehittämistyön yhteydessä pysyvästi. Jotta tasapuolinen kohtelu liiton eri jäsenyhdistysten välillä toteutuu, hallitus katsoo, että yhden yhdistyksen yhdistyspalautusprosenttia ei ole mahdollista muuttaa. Sen sijaan liiton hallitus voi myöntää yhdistyksille lisärahoitusta liiton tavoitteiden kannalta tärkeiden toimintojen varmistamiseksi. Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee hallituksen vastauksen. Hallitus esittää, että aloite hylätään. Hallitus esittää myös, että SFJ:n taloustilanne ja rahoitustarve selvitetään syksyllä budjetoinnin yhteydessä. Samalla neuvotellaan mahdollisen ylimääräisen tuen sisällyttämisestä vuoden 2016 talousarvioon. 3.4 Puheenjohtajan työehdoissa oleva eläkevakuutus Valtuuston vahvistamissa puheenjohtajan työehdoissa kohdassa kolme määritellään puheenjohtajalle otettavasta yksilöllisestä eläkevakuutuksesta seuraavaa: Puheenjohtajalle otetaan yksilöllinen eläkevakuutus, jonka eläkeikä on 62 vuotta. Vakuutukseen maksettavat vakuutusmaksut ovat määrältään 10 % puheenjohtajan bruttoansioista (rahapalkka + luontaisedut) liiton palveluksessa. Maksuja maksetaan vuosittain kuitenkin enintään sen verran, ettei niitä tai osaa niistä katsota verotuksessa vakuutetulle ansiotuloksi (max. 8 500 vuonna 2005). Liitto tekee vakuutukseen peruuttamattoman edunsaajamääräyksen, joka tarkoittaa sitä, että vakuutukseen maksetut maksut jäävät kaikissa tilanteissa vakuutetun hyväksi. Perustelu: Eläke-ehdot sopeutetaan nykyiseen työeläkelainsäädäntöön. Nykyisin yksilöllinen eläkevakuutus voidaan ottaa vasta 62 vuoden iästä lukien. Toisaalta esitetään maksetun lisäeläkkeen lukemista vakuutetun eduksi työsuhteen alusta alkaen, kun aiemmin ns. vapaakirjaoikeus syntyi vasta kahden puheenjohtajakauden jälkeen. Eläkevakuutus
Esityslista 1/2015 8(12) määriteltäisiin vakuutusmaksun perusteella, koska maksettavaan eläkkeeseen sidottu vakuutus olisi kustannuksiltaan erittäin riskialtis ja maksut määräytyisivät ratkaisevasti vakuutettavan iän perusteella. Aikaisemmille puheenjohtajille on otettu valtuuston päätöksen mukainen yksilöllinen eläkevakuutus, jossa on varhennettu eläkeikä. Katsottiin, että käytäntö periytyy ajalta, jolloin eläkejärjestelmä oli erilainen. Myös suhtautuminen lisäeläkkeisiin on sittemmin muuttunut yhteiskunnassa. Myöskään nykyisen lainsäädännön mukaan ei ole mahdollista ottaa yksilöllistä eläkevakuutusta, jossa on varhennettu eläkkeelle jäämisikä, ilman että se katsottaisiin veronalaiseksi ansiotuloksi. Tämän vuoksi esitetään, että puheenjohtajan työehdoista poistetaan yksilöllistä eläkevakuutusta koskeva kohta. Edun mahdollisesta kompensoimisesta päättää hallitus valtuuston kokouksen jälkeen. Hallituksen varapuheenjohtaja Pike Epstein esittelee. Poistetaan puheenjohtajan eläkevakuutusta koskeva kohta esityksen mukaisesti. 4. Edunvalvonta ja tekijänoikeus 4.1 Av-käännöstoimistojen työehtosopimus Hallitus on valtuustolta saamansa valtuutuksen nojalla hyväksynyt 28.4. ja 29.4.2015 allekirjoitetun av-käännöstoimistojen työehtosopimuksen. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esittelee. 4.2. Elokuva- ja tv-tuotantoa koskeva työehtosopimus Hallitus on valtuustolta saamansa valtuutuksen nojalla hyväksynyt 30.1.2015 allekirjoitetun elokuva- ja tv-tuotantoja koskevan työehtosopimuksen. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esittelee.
Esityslista 1/2015 9(12) 4.3. Valtuutus työehtosopimusten hyväksymiseen Valtuuston esityslistalla on säännöllisesti ollut kohta, jossa valtuusto valtuuttaa hallituksen hyväksymään ennen valtuuston seuraavaa sääntömääräistä kokousta mahdollisesti solmittavat uudet työehtosopimukset tai olevien sopimusten tarkistukset. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esittelee. Valtuusto valtuuttaa hallituksen hyväksymään ennen valtuuston seuraavaa sääntömääräistä kokousta mahdollisesti solmittavat uudet työehtosopimukset tai olevien sopimusten tarkistukset. 4.4 Uusi keskusjärjestö -selvitystyön tilanne Journalistiliiton hallitus päätti lähteä mukaan selvittämään SJL:n mahdollisuuksia liittyä uuteen perustettavaan keskusjärjestöön. Kuullaan hankkeen tilannekatsaus. Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. 4.5 STT:n ammattiosaston aloite ulkomaille lähetettyjen toimittajien työehdoista Uutistoimisto STT-Lehtikuva siirsi keväällä 2014 yötoimintansa Helsingistä Australian Sydneyyn perustellen siirtoa muun muassa työssä jaksamisella ja säästöillä. Tuon kevään lähtijäjoukosta ensimmäiset toimittajat ovat vastikään palaamassa takaisin kotitoimitukseen ja uudet lähdössä Sydneyyn. Myös MTV:llä on käynnissä yötoiminnan kokeilu Australiassa. Australian-toiminnasta saadut kokemukset STT-Lehtikuvassa ovat olleet myönteisiä. Jo ennen suomalaisia mediataloja monet eurooppalaiset ja pohjoismaisetkin toimijat ovat siirtäneet työntekijöitään Australiaan. Tällaisia ovat mm. Tanskan uutistoimisto Ritzau, sveitsiläinen SDA sekä saksalaislehti Die Welt. Myös muualle Kaukoidän maihin on siirretty Euroopasta toimittajia aikaerohyötyjen takia. On oletettavaa että trendi saa jatkoa vielä Suomessakin, ja yhä uudet toimijat siirtävät yöpäivystystoimintaansa ulkomaille ainakin jossain määrin. Vaikka saadut kokemukset ovatkin positiivisia, tilanne on ammattiyhdistystoiminnan näkökulmasta uusi ja sen käytännöt, työehdot ja muut järjestelyt hakevat vielä muotoaan ja sääntöjään. STT-Lehtikuvan ammattiosasto katsoo, että tässä vaiheessa kehitystä Suomen Journalistiliiton olisi tarpeen olla hereillä ja selvittää itselleen kyseisen toiminnan nykyinen laajuus ja toteutustavat. Lisäksi tulisi ennakoida siirtotoiminnan tulevaisuutta jotta havaittaisiin jo hyvissä ajoin sen mahdollisesti tuottamat haasteet tai uudet kysymykset liiton edunvalvontatyölle ja työehtotoiminnalle ja jotta tarvittaessa voitaisiin avata aiheesta
Esityslista 1/2015 10(12) keskustelu myös työnantajaliiton kanssa. Asioista neuvottelu ja sopiminen on aina helpompaa, jos liikkeellä ollaan ajoissa ja rakentavasti. STT-Lehtikuvan ammattiosasto esittää, että liittohallitus laatii mediatalojen työn siirrosta ulkomaille selvityksen, jossa kartoitetaan toiminnan nykyinen laajuus, työn tekemisen ehdot ja pohditaan tilanteen vaikutuksia ja uusia vaatimuksia liiton edunvalvontatoiminnalle. Hallituksen vastaus Liiton hallitus laatii STT-Lehtikuvan ammattiosaston esittämän selvityksen mediatalojen työn siirrosta ulkomaille. Hallitus toivoo tietoa, jos joku muu mediatalo suunnittelee siirtävänsä tai on jo siirtänyt osan toimituksesta ulkomaille. Journalistiliitto on ollut yhteydessä Australian Journalistiliittoon, kun STT-Lehtikuvan työntekijöitä siirrettiin Australiaan. Australian työoikeusjärjestelmässä ei tunneta yleissitovaa työehtosopimusta, vaan Australiassa on ainoastaan yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Australian Journalistiliitto on tehnyt sopimuksia vain suurimpien mediatalojen kanssa. Tämä aiheuttaa edunvalvonnallisia haasteita. Jos työntekijä lähetetään rajoitetuksi ajaksi toiseen valtioon, työnantaja on Suomen lain mukaan velvollinen noudattamaan vähintään suomalaisen työehtosopimuksen vähimmäismääräyksiä työsuhteen ehtoina. Jos valtiossa, johon työntekijä on lähetetty, on paremmat lakisääteiset työehdot joltain osin, sovelletaan parempia ehtoja suomalaisen työehtosopimuksen sijaan. Työehtosopimuksissa ei ole sovittu muutto- tai asunnon hankkimiseen liittyvistä kustannuksista. Työehtoasiamies Jussi Salokangas esittelee hallituksen vastauksen. Hallitus esittää, että aloite hyväksytään. 4.6. Työmarkkinakatsaus Kuullaan työmarkkinakatsaus. Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. 5. Edellisen vuoden toiminta ja talous 5.1 Liiton vuosikertomus 2014 Esityslistan liitteenä jaetaan hallituksen vuosikertomus 2014.
Esityslista 1/2015 11(12) Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esittelee. Hyväksytään vuosikertomus 2014. 5.2 Talouden toimintakertomus ja tuloslaskelma 1.1. 31.12.2014 ja tase 31.12.2014 Esityslistan liitteenä jaetaan tilinpäätösasiakirjat 31.12.2014. Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee. Hyväksytään talouskertomus, tuloslaskelma ja tase. 5.3 Tilintarkastajien lausunto Tilintarkastuskertomus jaetaan tilinpäätösasiakirjojen liitteenä. Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee. Hyväksytään tilintarkastajien lausunto. 5.4 Tilinpäätöksen vahvistaminen Esitettään tilinpäätös vahvistettavaksi. Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee. Vahvistetaan tuloslaskelma ja tase. 5.5 Vastuuvapauden myöntäminen Esitetään vastuuvapauden myöntämistä liiton hallitukselle. Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee. Myönnetään vastuuvapaus liiton hallitukselle toiminnasta 2014. 5.6 Vuoden 2016 talousarvion evästyskeskustelu Valtuusto käy keskustelun vuoden 2016 toiminnasta ja taloudesta seuraavan talousarvion suunnittelussa huomioon otettavaksi. Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee.
Esityslista 1/2015 12(12) 6. Viestintäpolitiikka ja journalismi 6.1 Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajuuden muuttaminen kokopäivätoimiseksi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan kausi loppuu kuluvan vuoden lopussa. Tämän lisäksi JSN:n pääsihteeri on jäämässä eläkkeelle vuoden 2016 aikana. Henkilövaihdokset, keskustelu julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan roolista sekä JSN:n lisääntynyt kanteluiden määrä on aiheuttanut keskustelun jossa on harkittu JSN:n puheenjohtajan toimen muuttamista kokopäiväiseksi. JSN:n kannatusyhdistyksen hallitus on kevään 2015 aikana selvittänyt puheenjohtajan kokopäiväisyyden taloudellisia vaikutuksia, toimiston työjärjestelyjä ja toimenkuvia sekä käynyt asiasta periaatekeskusteluja taustayhteisöjensä kanssa. Journalistiliiton hallitus päätti kokouksessaan 7.5.2015 tukea järjestelyä, jossa JSN:n puheenjohtajan toimi muutettaisiin puolipäiväisestä (2,5 pv/viikko) kokopäiväiseksi. Samalla pääsihteerin toimi lakkaisi. On arvioitu, että tällä mallilla neuvoston kustannukset nousisivat 25 000 euroa, josta Journalistiliiton osuus olisi vajaa 5 000 euroa. Laskelma on alustava. JSN:n kannatusyhdistyksen taustatahot ovat Aikakauslehtien Liitto ry. (13,0 %), MTV Oy (8,5 %), Nelonen Media (6,0 %), Sanomalehtien Liitto ry. (25,0 %), Suomen Journalistiliitto ry. (22 %), Yleisradio Oy (16,0 %), Radiomedia (3,0 %), Kultti ry. (1,0 %) ja PALE ry. (eli SAK:n palkansaajalehdet) (1,5 %). Fox irtautui JSN:sta 2015 ja ei näin ollen ole maksamassa vuonna 2016 omaa maksuosuuttaan (4,0 %). Journalistiliiton maksuosuus vuonna 2015 on 52 406 euroa. Valtio osallistuu kustannuksiin 78 000 eurolla vuonna 2015. Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. Esitys 7. Tiedonannot ja kokouksen päättäminen 7.1 Muut asiat 7.2 Kokouksen päättäminen