Seurakuntavaalit 2010

Kempeleen Kokoomus ry 34. vuosikerta Seurakuntavaalit 2010 Ensimmäinen kerta. Äänestys- 16 ikä. seurakuntavaalit.fi KUUNTELEEKO KIRKKO?

-- 2 -- HOPEALINNUT Seurakunnan päätöksenteko demokratiaa vai byrokratiaa? Edustuksellinen hallintorakenne Keskeinen osa on seurakunnallista päätöksentekoa on hallinnollista, luottamuselinten tekemää. Niissä päätetään seurakunnan varojen käytöstä, palkataan henkilöstöä ja hoidetaan seurakunnan toimitiloja. Luottamushenkilöille perustuva edustuksellinen hallintorakenne on tärkeä lähtökohta seurakuntatyölle. Parhaimmillaan se ilmentää sitä Uudesta testamentin näkemystä, että seurakunta ei ole vain työntekijöiden yritys, vaan syntyy, kasvaa ja kehittyy kaikkien jäsentensä kautta. Oikeastaan seurakuntatyö muotoutuukin kolmiossa jäsenet, työntekijät ja luottamushenkilöt. Näiden yhteispeli ratkaisee, miten seurakunta loppupeleissä vastuissaan pärjää. Tärkeimmät luottamuselimet Tärkeimmät hallinnolliset päätökset syntyvät joka neljäs vuosi seurakuntavaaleilla valitussa kirkkovaltuustossa. Se on suurten linjojen hallintoelin ja päättää seurakunnan taloudesta, omaisuudesta ja viroista. Valtuuston keskeisiä vastuualueita on päättää kolmevuotisesta talous- ja toimintasuunnitelmasta sekä vuosittaisesta talousarviosta. Niiden avulla ohjataan pitkälti seurakunnan käytännön toimintaa. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimii maallikko, ja hänen tehtävään on muutenkin edustaa seurakuntaa kirkkoherran rinnalla. Kirkkoherra ja talousjohtaja ovat valtuuston kokouksissa vir- kansa edustajina, asiantuntijoina ja esittelijöinä. Heillä on kokouksessa puheoikeus. Valtuuston kokoukset ovat kaikille avoimia, ja niitä on keskimäärin 4-6 kertaa vuodessa. Valtuuston päätökset panee toimeen kirkkoneuvosto, jonka tehtäväksi muodostuu seurakunnan toiminnan ja taloudenhoidon johtaminen. Tämän vuoksi on kirkkoneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra. Asiasta on käyty viime vuosina keskustelua, jossa kirkkoherran keskeinen asema on asetettu kyseenalaiseksi ja vaadittu maallikkoa myös neuvoston puheenjohtajaksi. Koska kirkkoneuvostolla on hengellisten asioiden osalta itsenäistä päätäntävaltaa suhteessa valtuustoon, on pidetty tärkeänä, että kirkkoherra johtaa neuvostoa. Kirkkoneuvoston tehtävät on lueteltu kirkkolaissa, mutta puheenjohtajalla on myös harkintavaltaa, millaisia asioita hallintoelin käsittelee. Kirkkoneuvoston ja kirkkoherran hyvällä yhteistyöllä on varsin suuri merkitys koko seurakunnalle. Kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston lisäksi luottamushenkilöt toimivat myös johtokunnissa, jotka ovat toiminnallisen puolen työntekijöitä lähimpinä olevia luottamuselimiä. Niissä vaikuttavat usein eri työalojen asiantuntijat. Työntekijöille on suuri apu diakonian, lähetyksen ja kasvatuksen asiantuntijoiden panoksesta. Työntekijöiden rooli Työntekijät ovat luottamushenkilöstön rinnalla toteuttajia ja asiantuntijoita. Asioiden valmistelu ja täytäntöönpano on heidän vastuullaan. Hyvin toimivassa seurakunnassa luottamushenkilöt kantavat oman vastuunsa, luottavat työntekijöihin ja rakentavat näin henkisiä ja aineellisia edellytyksiä kutsumustyölle. On syytä muistaa, että pappisvirka muodostaa seurakunnassa oman toimintarakenteensa. Papiston vastuulla ovat seurakunnan kannalta elintärkeät toiminnot, sanan julistaminen ja sakramenttien hoitaminen. Näiden osalta papisto ei ole seurakunnan hallintoelinten alaisuudessa, vaan piispan ja tuomiokapitulin alainen. Saadakseen papin työntekijäkseen seurakunnan on pyydettävä hänelle virkamääräystä tuomiokapitulilta. Samoin papiston virkavapaudet ja sivutoimiluvat myöntää tuomiokapituli. Byrokratiaa vai demokratiaa Seurakunnilla on julkisoikeudellinen asema. Se tuo joitakin etuoikeuksia mutta sisältää myös velvoitteita. Byrokratian laki säätelee kaikkien julkisyhteisöjen toimintaa, eikä seurakunta ole poikkeus: lakisääteisiä asioita kertyy käsiteltäväksi vuosi vuodelta yhä enemmän. Kehitys alkoi jo sukupolvi sitten, eikä sille näytä olevan loppua. Aika ajoin seurakunnassa ilmeneekin työlääntymistä hallinnon raskauteen ja päätöksenteon hitauteen. On kuitenkin muistettava, että byrokratia toimii parhaiten, kun se hoidetaan hyvin. Hallinnon vähättely vie ojasta allikkoon, joten seurakunnan johdon on viisainta pitää paperihommista. Päätöksenteolla luodaan edellytykset varsinaiselle asialle, evankeliumin julistamiselle, kristilliselle kasvatukselle ja käytännön palvelutyölle PEKKA REHUMÄKI Kirkkoherra Kannustamme äänestämään Vuosi 2010 on evankelisluterilaisessa kansankirkossamme vaalivuosi. Marraskuun seurakuntavaaleissa valitaan noin 10 000 luottamushenkilöä kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin. Nelivuotiskaudeksi 2011 2014 valittavat luottamushenkilöt päättävät seurakuntien toiminnan sisällöstä, taloudesta ja henkilövalinnoista sekä lähettävät edustajansa koko kirkon parlamenttiin, kirkolliskokoukseen. Syksyn seurakuntavaalit ovat historiallinen tapahtuma ensimmäistä kertaa Suomessa 16-vuotiaat pääsevät vaaliuurnille. Alle 18- vuotiaita äänioikeutettuja tulevissa vaaleissa on runsaat 100 000. Luottamushenkilöt valitaan demokraattisesti yleisillä vaaleilla, jotka toimitetaan samanaikaisesti kaikissa seurakunnissa. Kaikilla seurakuntien jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa kansankirkkomme suuntaan. Kokoomuksen tavoitteena näissä vaaleissa onkin omalla osallistumisellaan edistää äänestysprosentin kasvua ja lisäksi saada jokaiseen seurakuntaan eri-ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ja eri aloja edustavia luottamushenkilöitä. Erityisesti tulevissa vaaleissa tulee kiinnittää huomiota sekä nuoriin äänestäjiin että ehdokkaisiin. Seurakuntiin tarvitaan mukaan nuoria. Jotta nuoret löytävä tiensä äänestämään, on ehdokkaiden edustettava heidän arvojaan. Kokoomuksen linjaukset kiteytyvät vaaliteemassamme Kuunteleeko kirkko, joka jalostuu paikallisissa tavoitteissa. Kokoomuksen tavoitteena on herättää keskustelua kirkon tärkeästä asemasta nyky-yhteiskunnassa, kannustaa kokoomuslaisia laajasti ehdokkaiksi seurakuntavaaleissa ja näin lisätä seurakuntavaalien äänestysvilkkautta. Kannustamme kaikkia äänestämään seurakuntavaaleissa. Erityisesti nuorten ääntä kaivataan seurakunnissa! Jyrki Katainen Kokomuksen pj. Taru Tujunen Kokoomukse puoluesihteeri

HOPEALINNUT -- 3 -- Meidän kirkko - Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 KIRKON PERUSTEHTÄVÄ Kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta KIRKON ARVOT Pyhän kunnioitus - kunnioitamme pyhää kolmiyhteistä Jumalaa, tunnustamme Jeesuksen Kristuksen ainoalaatuisuuden, näemme Jumalan kuvan ihmisessä ja ihmisen syntisyyden, tunnis tamme pyhyyden kaipauksen muissa uskonnoissa Vastuullisuus - huolehdimme lähimmäisistämme, varjelemme luomakuntaa, käytämme kaikkia voi mavaroja vastuullisesti, tavoittelemme kohtuullisuutta elämäntavoissa Oikeudenmukaisuus - taistelemme oikeudenmukaisuuden puolesta, puolustamme heikkojen ja syrjäytyneiden oikeuksia - ratkaisemme asiat tasapuolisesti ja kaiken tarkastelun kestävästi Totuudellisuus - puhumme rohkeasti Jumalasta, uskomme ja elämme niin kuin opetamme - pidämme kirkon toiminnan avoimena ja hallinnon läpinäkyvänä KIRKKO VUONNA 2015 Vuonna 2015 jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen. Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan maailmaa. VAALITEESIT Seurakuntien roolia yksilön ja koko yhteiskunnan hyvän ja täysipainoisen elämän turvaajina tulee vahvistaa. Kirkolla on suuri merkitys arvoyhteisönä, joka edustaa hetkellisyyden sijasta jatkuvuutta, irrallisuuden sijasta juurevuutta ja pinnallisuuden sijasta syvällisempää käsitystä elämän tarkoituksesta ja mielekkyydestä. Kirkko on tavalliselle ihmiselle tärkeä erityisesti kun se on lähellä ihmisten elämää esimerkiksi kasteessa, iltarukouksessa, päivä- ja perhekerhoissa, rippikoulussa, vihkimisessä ja hautaan siunaamisessa. Lapsena iltarukouksen oppineet turvaavat aikuisena rukoukseen. Oman uskonnon opetus antaa arvopohjan elämälle. Arkipäivän luterilaisuus on sitä, että me kasvamme ja kasvatamme näihin kosketuskohtiin. Seurakunta on parhaimmillaan ihmisten koko elämää tukeva kristittyjen yhteisö. Yhteiskunnan perusyksikkö on koti ja perhe. Näissä molemmissa toteutamme arjen kristillisyyttä. Meidän tehtävämme on välittää toinen toisistamme ja tukea toisiamme elämän eri vaiheissa. Seurakunta on välittämisen ja lähimmäisenrakkauden yhteisö. Se kulkee hätää kärsivien rinnalla. Seurakunnan työntekijät tarvitsevat hyvän kontaktipinnan ihmisten arkeen. Kirkko on siellä missä seurakuntalaiset ovat. Yhteiskunnassa ja ihmisen arjessa tapahtuneet muutokset vaativat suvaitsevaisuutta meiltä kaikilta ja luovat kirkolle uusia odotuksia. Ketään ei saa syrjiä. Erilaisten seurakuntalaisten ja työntekijöiden pitää mahtua samaan kirkkoon. Kirkko on meitä jokaista varten! Seurakunnissa tulee antaa vastuuta jäsenille. Meissä seurakuntalaisissa piilee suuri voima ja rikkaus. Vastuun jakamisella vahvistetaan jäsenyyttä ja lisätään yhteisöllisyyttä. KEMPELEEN KOKOOMUKSELLE OMA STANDAARI Kempeleen Kokoomuksen kevätkokouksessa tehtiin historiaa, sillä tilaisuudessa otettiin käyttöön yhdistykselle oma standaari. Sen suunnittelusta vastasi yhdistyksen jäsen Tuula Rauma. Ensimmäinen uuden standaarin saaja oli Erkki Rauma, jonka merkkipäivää yhdistys muisti kevätkokouksessa. Ensimmäinen kerta. 14. 15.11. seurakuntavaalit.fi Valtuustokausi 2007 2010 Kokoomus sai viime seurakuntavaaleissa hienon kahden valtuutetun paikkalisäyksen eli valtuutettujemme määrä nousi kolmesta viiteen. Valtuutettumme ovat osallistuneet pääosin aktiivisesti sitoutuneena johtokuntien, neuvoston ja valtuuston kokouksiin sekä erilaisiin työryhmiin ja toimikuntiin. Yleensä ottaen seurakunnassamme on tapahtunut kuluneella kaudella merkittäviä asioita. Olemme vaalissa valinneet (yhden äänen erolla) itsellemme uuden kirkkoherran Pekka Rehumäen, jonka tulo on antanut positiivisia uusia tuulia niin henkilöstölle kuin jumalanpalveluselämälle tuomalla mm. kirkkoväärtit osaksi joka sunnuntaista messua. Seurakuntalaisten osallistuminen messuun on Kempeleessä kaiken aikaa nouseva ja yhtenä houkuttimena lienee osallistavaa vapaaehtoistyötä arvostava ote. Seurakunnasta eroaminen kosketti toki myös meidän seurakuntaa, mutta nyt on jo viitteitä ja lukuja nähtävissä suunnan kääntymisestä. Olemme viime talvena rakentaneet uuden leirikeskuksen entisen lahonneen Koskelan tilalle. Leirikeskus-Luurinmutka on otettu käyttöön touko-kesäkuun vaihteessa ja saanut tulikasteensa mm. kuluneen kesän rippileirien pitopaikkana. Ilmeisen onnistunut sijainti Oulujoen rannalla ja uusi korkeatasoinen rakennus on antanut aihetta tyytyväisyyteen ja kiitoksiin kaikkien käyttäjäosapuolien tahoilta. Uusi hautausmaa on myös suunnitteluasteella. Sijainti Kokkokankaan seurakuntakeskuksen vieressä antaa oman mielenkiintoisen haasteen. Honkasen ja Kokkokankaan asukkaiden totuttelu uuden hautausmaan sijaintiin naapurustoonsa on vienyt hiukan aikaa, mutta vastustus lienee hiljalleen laantumassa ja toivottavasti sijainnissa nähdään myös jotain hyvää. Tuleehan nykyinen villi metsäkangas muuttumaan kauniiksi hyvinhoidetuksi puistonkaltaiseksi rauhoittumispaikaksi aivan kuten kirkonmäellä oleva vanha hautausmaamme tällä hetkellä on. Arkkukatafalkin saaminen Pyhän Kolminaisuuden Kirkkoon on alun perin kokoomuslainen aloite ja uusittuna aloitteen allekirjoittivat jo monet muutkin. Nyt ollaan vihdoinkin jo niin pitkällä, että katafalkki tullaan rakentamaan sopimuksen mukaisesti kirkkoon tulevan 2011 kevään aikana.

KUUNTELEE Kempeleen Kokoomuksen ehdokkaat kirkollisv -- 4 -- HOPEALINNUT 1. MAURI AIKIO 2. Erikoistutkija / TkT eli tekniikan tohtori 3. Kestävyysurheilu, seuratoiminta, kiinan kultturi ja kieli 4. Kempeleen seurakunnan diakoniatyön johtokunnan varapuheenjohtaja, Kempeleen partiolippukunnan kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen, Suomen Optiikanseuran hallituksen jäsen ja sihteeri 5. Oman seurakuntamme vähäosaisten auttaminen on kehitettävä vastaamaan kasvavaa tarvetta. Seurakunnan diakoniatyöntekijät tapaavat yksinäisiä ja avuntarpeessa olevia kempeleläisiä vastaanotolla, laitoksissa ja kodeissa sekä myöntävät taloudellisia avustuksia vaikeuksissa oleville. Taloustaantuman myötä diakoniatyön asiakaskunta on kasvanut selkeästi. 13 14 1. PIRITA HAHL-MARJOKORPI 2. KM, luokanopettaja; kirkon nuorisonohjaaja 3. Teol.opiskelu, musiikki, kuntoliikunta 4. Lempäälän kirkkovaltuusto 1994-1997 Lempäälän srk:n lapsi-ja varh.nuor.työn johtokunta, Pirkanmaan uskontopoliittinen toimikunta 5. Ohjattua, valvottua, monipuolista ja mielekästä toimintaa varhaisnuorille, nuorille ja nuorille aikuisille. Kirkon saavutettavuutta keskellä kaiken ikäisten ihmisten elämää elämänkaaren eri vaiheissa.ennakkoluulotonta, avointa keskustelua ja kannanottamista ajankohtaisissa kysymyksissä. Laajaa yhteistyötä erilaisten organisaatioiden kanssa myös valtakunnallisesti. 18 1. HANNU KUKKURAINEN 2. Mediamyyjä, Yo-kauppateknikko 3. Valokuvaus, luonnossa liikkuminen, seurakunnan vapaaehtoistyö, yhdistystoiminta 4. Kirkkovaltuuston jäsen, kirkkoneuvoston jäsen, lapsityönjohtokunnan jäsen, Rauhan Tervehdys ry:n hallituksen jäsen, rintamaveteraanien neuvottelukunnan jäsen, kiinteistötoimitusten uskottu mies, Kempeleen Kokoomus ry:n varapuheenjohtaja 5. Seurakuntamme päätehtävä on Jumalanpalvelukset, joiden kehittämistä haluan jatkaa perinteitä kunnioittaen ja erityisesti musiikkityön osuutta korostaen. Välittävän ja lähimmäisenrakkauden seurakunnan on oltava lähellä jokaista ihmistä, erityisesti meidän tulee huomioida lapsi- ja kehitysvammatyö. Seurakunnan vapaaehtoisten jaksamisesta on huolehdittava. 1. JAAKKO OKKONEN 2. Dipl.ins. 3. Liikunta ja lukeminen 4. Hallitusjäsenyyksiä, neuvottelukuntia, johtokuntia 5. Nuorison huomioon ottaminen, koulu- ja lähetystyö sekä seurakuntalisten kuuleminen palvelujen järjestämisessä 19 20 1. TIINA RAJALA 2. Aluejohtaja, hallintotieteiden maisteri 3. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kirjallisuus, numismaatikko, mökkeily 4. Kempeleen seurakunnan ja kunnanvaltuutettu, seurakunnan nuorisotyön johtokunnan jäsen, kunnanhallituksen jäsen, Pohjois-Pohjanmaan partiosäätiön hallituksen jäsen, Rintamaveteraanien neuvottelukunnan pj., Osuuspankin edustajiston jäsen, Kempeleen Kokoomus ry:n puheenjohtaja 5. Seurakunnallinen päätöksenteko on luottamustoimi ihmisen hyväksi. Seurakunnan luottamustehtävä on palvelutehtävä, jossa haluan olla mukana. Kempeleen seurakunta on virkeä ja kasvava seurakunta - se tarvitsee myös aktiivisia ja asiasta kiinnostuneita päättäjiä.

HOPEALINNUT -- 5 -- KO KIRKKO? aaleissa 14.-15.11.2010 15 16 17 1. PIA HANSKI 2. Toimitusjohtaja, yrittäjä 3. Kuntoliikunta, pyöräily, ratsastus ja yhdistystoiminta 5. Seurakunnalla ja kirkolla on merkittävä rooli kempeleläisten hyvinvoinnin turvaajana ja monenlaisten elämää helpottavien palveluiden tuottajana sekä lähimmäisen auttajana. Kirkkovaltuutettuna haluan aktiivisesti huolehtia siitä, että seurakunnan kristillinen ja yhteisvastuullinen työ voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin. Lapsi- ja perhetyö ovat sydäntäni lähellä. 1. KRISTIINA HÄNNINEN 2. Sosionomi, HTM 3. Uinti, käsityöt, yhteiskunnalliset asiat 4. Kunnanvaltuutettu, itsehallintovaliokunnan pj, kunnanhallituksen jaoston varajäsen, Pohjois- Pohjanmaan liiton edustajainkokouksen varajäsen, Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan hallituksen varajäsen 5. Yhteiskristillisyys, yhteisöllisyys ja yhteisvastuu. 1. RITVA KUHA 2. Konstruktioteknikko ja menetelmäsuunittelija, lisäksi työntutkimus-, työtiede-, ergonomia- ja työsuojelukoulutus. Erityiskoulutus alkoholitukihenkilöksi. 3. Metalligrafiikka, litotografia ja posliininukkien tekeminen 4. Pohjois-Suomen nukkeyhdistyksen jäsen Svenska Klubben i Uleåborgin jäsen. Eläkeliiton Kempeleen yhdistyksen sihteeri Luottamustoimet seurakunnassa liittyvät nuorisotyön- ja lähetystyönjohtokunnan varajäsenyyteen 5. Partio kulkenut mukana muodossa tai toisessa. Siksi tärkeitä lapset ja nuoret - aikuisina ihmisinä meidän tulee ymmärtää ja tukea lapsia ja nuoria. Heillä on oikeus luottaa vanhempiinsa ja aikuisiin ihmisiin. 1. TUULA RAUMA 2. Erikoissairaanhoitaja, murtumahoitaja, OYS 3. Järjestötoiminta, Lions-puolisotoiminta, luovan toiminnan eri muodot ja pikku-sampon mummous 4. Kirkkovaltuuston jäsen, kirkkoneuvoston varapj., kunnanvaltuutettu, resurssivaliokunnan jäsen, kunnanhallituksen varajäsen, palveluvaliokunnan ja elinvoimavaliokunnan varajäsen, Kempeleen Kokoomus ry hallituksen jäsen 5. Seurakunnan toiminnalle tulee turvata riittävät resurssit, joilla seurakuntalaisille voidaan tarjota tarvittavat palvelut ja kyetään kehittämään toimintoja ajan hengessä, kuitenkaan kirkon perustehtävää unohtamatta. Seurakunnan toimijoiden ja päättäjien tulee kuulla jäsenistönsä toiveita, mutta kuitenkin säilyttää uskottavuutensa rohkenemalla tehdä tarvittavia päätöksiä. 21 22 23 1. ELINA RAUTIALA 2. Toimin lastentarhanopettajana. Koulutukseltani olen sosiaalikasvattaja. 3. Retkeily, luonnossa liikkuminen, lumikenkäily, veneily, sauvakävely, teatteri ja musiikki. 4. Kempeleen Kokoomuksen hallituksen jäsen, rintamaveteraaniasiain nevottelukunnan varajäsen, vammaisneuvoston varajäsen. 5.Seurakunnan tulee olla mukana kaiken ikäisten ihmisten arjessa tuomassa perusturvallisuutta ja elämään kestävää perustaa. Seurakunnan tulee huomioida toiminnassaan myös luomakunnasta huolehtiminen, siis luonnosta ja ympäristöstämme. 1. TIMO TUOVINEN 2. Opiskelija 3. Partio, nuorisotyö, talkoilut 4. Kirkkovaltuutettu, nuorisotyönjohtokunnan vpj - sekä erilaista yhdistys- ja opiskelijaluottamustoimintaa 5. Haluan jatkaa nuorten äänenä seurakuntamme hallinnossa. Lähellä sydäntäni ovat erityisesti lapset, nuoret ja heidän perheensä.

-- 6 -- HOPEALINNUT JOULUMIELIKERÄYS LAHJOJA LAPSILLE Joulumielikeräys on hyväntekeväisyyskampanja, jonka avulla kerätään joululahjapaketteja niille kempeleläisille lapsille, joiden joulusta yksi tärkeä osa uhkaa jäädä toteutumatta, nimittäin joululahjat. Jo perinteeksi muodostunut Joulumieli-lahjakeräys järjestetään myös tänä vuonna. Joulukuun puolivälissä Zeppelinissä on keräyspiste, jonne voi tuoda kauniisti paketoidun lahjan jonkun pienen lapsen iloksi. Kempeleen kunnan sosiaalitoimi, Kempeleen seurakunta ja Kempeleen Kokoomusnaiset järjestävät yhteistyössä Joulumielikeräyksen jo kolmannen kerran ja perinne tulee jatkumaan tulevinakin vuosina. On selvää, että kempeleläiset ovat ottaneet Joulumielikeräyksen omakseen. Jo nyt on kyselty keräyksen perään ja haluttu tietää, että se varmasti tämänkin joulun alla järjestetään, kertoo Kokoomusnaisten puheenjohtaja Raija Melgin-Keränen. Viime vuonna lahjapaketteja eri-ikäisille lapsille kertyi keräyksessä lähes 300, jokaiselle tarvitsevalle lapselle saatiin pari kaunista joululahjaa kullekin. Kempeleen Yrittäjät ry lahjoitti huikean 1000 euron summan ja tällä summalla lahjakääröjen lisäksi hankittiin kaikille perheille lisäksi jouluinen ruokakori. Lahjat ja ruokakorit toimitti joulun alla perille sosiaalitoimi ja seurakunta, näin varmistetaan aina, että apu menee todella tarvitseville perheille. Hyvinvointi ja taloudellinen turvallisuus on useimmille suomalaisille itsestäänselvyys, mutta kaikilla perheillä asiat eivät kuitenkaan ole yhtä hyvin. Myös Kempeleessä on kymmeniä lapsiperheitä, jotka tarvitsevat tukea arjessa selviämiseen. Joulumieli-keräyksen tarkoituksena on paitsi tuottaa konkreettista iloa joululahjan muodossa, myös herättää ihmisissä ajatus Miten minä voisin omalta osaltani auttaa?. Tänä vuonna Joulumielikeräys järjestetään Zeppelinissä 11.-12.12.2010, jolloin Joulumieli-kuusi koristeineen odottaa lahjakääröjä. Tänäkin vuonna yrityksillä on mahdollisuus antaa rahalahjoitus keräystilille. Yksityishenkilöt voivat tuoda kuusen alle uusia, joko ostettuja tai itsetehtyjä lahjoja valmiiksi paketoituna. Tarvitsevia lapsia Kempeleessä on tänä vuonna noin 150, iältään 0-17 vuotta. Kuvittaja: Mervi Moilanen Seurakuntavaalit 2010 Ensimmäinen kerta. Kokoomusnaiset vaikuttavat Politiikka on yhteisten asioiden tahtomista, niihin osallistumista ja vaikuttamista. Kokoomusnaisten mielestä politiikalla ei ratkaista kaikkia maailman asioita, mutta sangen usein jokapäiväisiä asioita säännellään poliittisella päätöksenteolla. Siksi kokoomusnaiset ovat pyrkineet kiinnittämään huomiota politiikan sisältöön ja naisten kannalta keskeisiin kysymyksiin. Positiivinen ja tulevaisuuteen rohkeasti uskova politiikanteko on kokoomusnaisten tunnuskuva. Toiminnalla pyritään luomaan edellytykset naisten osallistumiselle päätöksenteossa. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, kotityön arvostus, elämän laadun parantaminen ja kunnan yhteisten asioiden eteneminen eivät tapahdu ilman naisten omaa aktiivisuutta, ei täällä Kempeleessäkään. Naiseus on ilo, osaksi sen elämää säilyttävän ja vakavasti tulevaisuudenuskoisuuteen viittaavan piirteen vuoksi. Naiseus on myös vahvuus, sillä olemme moniottelijoita, ja osaamme yhtä aikaa pitää erilaisia lankoja näpeissämme, hahmottaa suuria kokonaisuuksia, ymmärtää toista ihmistä, kannustaa ja olla kannustettavana. Tunnustamme mielellämme eron miehiin ja haluamme sen säilyvän. Kokoomuksen Naisten Liitto on valtakunnallinen keskusliitto, osa Kokoomuspuoluetta. joka muodostuu vaalipiirikohtaisista piirijärjestöistä. Kempeleen Kokoomusnaiset ry on aktiivinen kempeleläisten naisten ryhmä, joka haluaa vaikuttaa oman kunnan asioihin ja allekirjoittaa kokoomuslaisen arvomaailman. www.kempeleenkokoomusnaiset.fi Raija Melgin-Keränen Kirkolla on tärkeä rooli Istuin julkisessa saunassa enkä voinut olla kuulematta keskustelua, jonka ryhmä naisia kävi kirkosta ja seurakunnasta. Eräs heistä oli vastikään eronnut kirkosta ja perusteli asiaa sillä, että hänen mielestään kirkko ja seurakunta eivät antaneet hänelle enää oikeastaan mitään. Julkiset keskustelutkin olivat saaneet negatiivisia tuntemuksia. Keskustelukumppaneista muutamat olivat hyvin samaa mieltä, toiset taas perustelivat omaa kirkkoon kuulumistaan monilla eri tavoilla. Toisille riitti pelkästään kristillinen usko, toiset ajattelivat kastetta, rippikoulua, avioliittoon vihkimistä ja hautausta hyvinä syinä pysyä seurakunnan jäsenenä. Seurakunnan rooli yhtenä yhteiskunnan tukijalkana varsinkin sosiaalisten palvelujen tuottajana on tärkeä. Seurakunta on läsnä ihmisten elämässä monella tavalla niin huomaamattomastikin, ettei sitä ehkä tule ajateltuakaan. Kirkon periaate auttamisesta ei katso sitä kuuluuko avun tarvitsija kirkkoon vai ei ja muutkin seurakunnan tarjoamat palvelut ovat tarjolla kaikille. Tiedämme, että seurakunta auttaa yhteiskunnan vähäosaisia hyvin konkreettisin tavoin, tunnemme kaikki myös yhteisvastuukeräyksen. Kunnan sosiaalipalvelut eivät aina riitä, ja kuulemme, että erilaisia palveluita leikataan kokonaan tai osittain rahan puutteen vuoksi. Silloin seurakunnan antama tuki tulee lähelle ihmistä aivan tavallisessa arjessa. Lapsille seurakunta tarjoaa monenlaisia kerhoja, kursseja ja retkiä. Seurakunnan perhekerhot ovat monien äitien säännöllinen vierailupaikka, lapset leikkivät ja aikuiset voivat jutella keskenään arjestaan. Nuoriso on jatkuvasti vailla kokoontumispaikkoja, täällä Kempeleessäkin seurakunta tuo oman osansa nuorisotyöhön ylläpitämällä nuorten kerhoja, jotka tarjoavat nuoria kiinnostavaa toimintaa. On yökahvilaa, peli- ja nuorten iltoja. Kirkon vanhustyö ja diakoniatyö tuo helpotusta ja valoa moneen yksinäiseen hetkeen. Perheiden kriisitilanteissakin voi kääntyä seurakunnan puoleen. Avioliiton natistessa liitoksissaan voi ottaa yhteyttä kirkon tarjoamaan perheneuvontaan, ja surun hetkellä seurakunta tarjoaa lohtua erilaisten suru- ja tukiryhmien muodossa. Monesti ei tule ajateltua sitä, että seurakunta on hiljaa läsnä elämän eri vaiheissa alusta loppuun. Seurakunta lähestyy auttamisen ajatusta erilaisesta kulmasta kuin kunta. On tärkeää, että Kempeleessä kunnan ja seurakunnan yhteistyö on varsin likeistä ja näin yhdessä kannetaan vastuuta lähimmäisistä.

Vietimme yhteistä äitienpäivää Hovilan äitien kanssa. HOPEALINNUT -- 7 -- KEMPELEEN KOKOOMUKSEN TAPAHTUMIA V. 2010 Ben Zyskowicz kuunteli kuntalaisia Zeppelinissä. Kokoomuslaiset partiolaisten kämpänrakennus talkoissa Ystävänpäivä tapahtuma Zeppelinissä Vihreät Toivotalkoot Hovilan PIHAsiivouksen merkeissä. Kokoomus-keilaus Kempeleen Kokoomus ry:n edustajat puoluekokouksessa Jyväskylässä. Kempeleen Kokoomus ry, vireä, luotettava ja näkyvä toimija Kempeleen Kokoomus on 39- vuotias poliittinen yhdistys, joka on vireä, energinen ja osallistuva. Yhdistyksen perustamisesta saakka, sen keskeinen tehtävä on ollut tuoda esiin kokoomuslaisia periaatteita ja arvoja päätöksenteossa ja toiminnassa. Yhdistys haluaa turvata ihmisille tekojen kautta mahdollisuuksien tasa-arvon ja yksilöllisen arvostuksen. Se katsoo tulevaisuuteen ja siihen luotetaan. Viimeisten kolmen vuoden aikana Kokoomus on nostanut sekä kannatustaan, että äänimääräänsä jokaisissa kunnallisissa vaaleissa. Yhdistys uskoo jalkautumisiin, kuntalaisten kohtaamiseen arjessa ja rohkeuteen tehdä päätöksiä. Yhdistys rakastaa tekoja enemmän kuin puhetta, se tekee Toivotalkoita - tule mukaan toimintaamme ja olet tekemässä tulevaisuuden tekoja. www.kempeleenkokomus.fi

-- 8 -- HOPEALINNUT Seurakuntavaalit 14.-15.11.2010 ENNAKKOÄÄNESTYS 1.-5.11.2010 Ennakkoäänestyspaikka Osoite Päivämäärä Aika Kirkkoherranvirasto Tiilitie 1 1.-5.11.2010 klo 9-18 Kempeleen lukio Vihiluodontie 578 1.-2.11.2010 klo 10-13 Juurussuon kylätalo Mourungintie 2.11.2010 klo 16-18 Linnakangastalo Linnakaarto 20 3.11.2010 klo 15-18 Kauppakeskus Zeppelin Zeppelinintie 4.11.2010 klo 12-18 Kauppakeskus Zeppelin Zeppelinintie 5.11.2010 klo 12-16 VARSINAINEN ÄÄNESTYS 14.-15.11.2010 Äänestyspaikka Osoite Päivämäärä Aika Pyhän Kolminaisuuden kirkko Piriläntie 190 14.11.2010 11.30-20 Pyhän Kolminaisuuden kirkko Piriläntie 190 15.11.2010 9-13 Kokkokankaan seurakuntakeskus Kissaojantie 12 15.11.2010 14-18 Monipuolinen Luurinmutka palvelee seurakuntaamme Kempeleen seurakunnalle on tänä keväänä valmistunut uusi ja monikäyttöinen leirikeskus Utajärvelle. Leirikeskus Luurinmutka palvelee täysipainoisesti seurakuntamme toimintaa, niin leiri-, opetus- kuin virkistyskäytössä. Majoitustiloja on 40 henkilölle. Pihapiirissä on myös erilliset opetus- ja saunarakennukset. Leirikeskus vihittiin juhlallisesti käyttöön syyskuun alussa, kun se oli kesän ajan ollut aktiivisessa testikäytössä rippikoululeirien aikaan. Oma ja toimiva leirikeskus on niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti osoittautunut heti alkumetreillä tarpeelliseksi ja oikeaksi investoinniksi. Kirkkoväärti avaa oven jumalanpalvelukseen Suomen evankelis-luterilaisen kirkkomme tiedotuskeskuksen laaatimassa kirkkosanastossa Aamenesta öylättiin mainitaan kirkkoväärtistä seuraavasti: Kirkkoväärti oli seurakunnan tärkein luottamustehtävä 1800-luvulle saakka. Kirkkoväärtin tehtäviin kuului seurakunnan taloudesta vastaaminen. Koska seurakunnat huolehtivat ennen kuntajärjestelmän perustamista monista nykyään kunnille kuuluvista tehtävistä, kirkkoväärti oli melkein kuin kunnanjohtaja. Vaikka kirkkoväärtin toimenkuva onkin noista ajoista muuttunut, on tämä luottamustehtävänä yksi seurakuntamme tärkeimpiä ja arvostetuimpia tehtäviä. Nykyisin kirkkoväärti on eräänlainen jumalanpalveluksessa avustavien seurakuntalaisten esimies. Ennen messun alkua hän on toisen lukijan kanssa kirkkosalin ovella toivottamassa kirkkovieraita tervetulleeksi palvelukseen. Voitaneen sanoa, että kirkkoväärti avaa kirkkokansalle oven Jumalanpalvelukseen. Kirkkoväärtin näkyvin tehtävä messussa on kantaa kulkueen ristiä sekä kirkkoon että kirkosta ulos. Hänen johtama ristikulkue järjestäytyy kirkon aulassa ja liikkeelle kulkue lähtee alkuvirren soidessa. Seurakunta pääsee osallistumaan nousemalla seisomaan aina kun risti saapuu tai poistuu kirkkosalista. Risti ja kynttilät ovat messun ajan alttarin vieressä muistuttamassa meitä miksi olemme kirkkosaliin tulleet. Kirkkoväärti tarvittaessa avustaa myös suntiota kolehdin keräämisessä sekä kirkkotilan siistimisessä messun jälkeen. Tekstinluku on vapaaehtoisten seurakuntalaisten tärkein tehtävä. Kirkkoväärti lukee Vanhan testamentin lukukappaleen ja Uuden testamentin lukukappaleen lukee yleensä joku seurakunnan luottamushenkilö tai vapaaehtoinen. Tekstin lukija ilmoittaa lukukappaleensa jälkeen: Tämä on Jumalan sana, johon seurakuntalaiset antavat oman vastauksensa Jumalalle kiitos. Kirkkoväärtin tunnistaa rinnassaan olevasta Kirkkoväärti-nimikyltistä. in memoriam Kunniapuheenjohtaja Atte Autio s. 17.6.1925 k. 17.6.2010 Muistoa kunnioittaen, Kempeleen Kokoomus ry