Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.6.2015
Esityksen sisältö Hanke, tavoitteet ja toteutus Ravinteiden kierrätyksen hyödyt Kuntien rooli hankkeessa ja teemat Tuloksena ravinneneutraali kunta. Mikä se on? Kuntien ravinneneutraalius ja Itämeri-strategia 2 Kuva: Sanna Tikander
Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke. Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää uusi Ravinneneutraali kunta -toimintamalli (brändi). 3
Ravinneneutraali kunta -hanke Kartoitetaan mahdollisuudet ja puutteet alueella syntyvien orgaanisten ravinteiden kierrätyksessä. Etsitään eri alojen yhteistyönä käytännön ratkaisuja, jotka tukevat ympäristön ja talouden kannalta kestäviä ravinteiden kierrätyksen menetelmiä. 4 Kuva: Ilmakuva Vallas Oy, 2010
Ravinneneutraali kunta hanke etenee Hankkeen ensimmäinen vuosi (2015) painottuu kuntaorganisaatioiden ravinteiden kierrätystyön edistämiseen ja aloitetaan Ranku-brändin kehitystyö. Toisena vuonna (2016) panostetaan kuntaorganisaatioiden lisäksi yritystoimijoihin ja toimintamallin kehittämiseen brändiksi sekä aiheeseen liittyvien hallinnollisten käytäntöjen ja taloudellisten ohjauskeinojen ongelmien sekä mahdollisuuksien kartoitukseen ja kehitystyöhön. Hankkeen kahden ensimmäisen vuoden tulosten jalkauttaminen ja luodun Ravinneneutraali kunta -brändin kehitys- ja markkinointityö tehdään hankkeen kolmantena vuotena (2017). 5
Hankkeen organisaatio Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus Kaksi hanketyöntekijää + viraston asiantuntijat käytettävissä Ympäristöministeriö myöntänyt rahoituksen (ns. Raki-rahoitus) Hankkeella ohjausryhmä Biotalouden keinoin kohti ilmastokestävyyttä (BILKE) hankkeen kanssa Yhteistyökumppaneina kunnat (alussa 6 pilottikuntaa) Selvityksiä, laskelmia ja suunnitelmia ostopalveluina Yhteistyötahoja myös yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, muut hankkeet ja organisaatiot 6 Kuva: Sanna Tikander
Ravinteiden kierrätyksen hyötyjä Ravinnekuormitus vähenee ja ympäristön laatu paranee Ravinteiden omavaraisuus lisääntyy, väkilannoitteiden tarve vähenee Edistää ja synnyttää yritystoimintaa sekä uuden tekniikan kehittämistä ja käyttöön ottoa Eri toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät Brändi ja siihen sisältyvä toiminta lisää kuntien vetovoimaisuutta ja tuotteiden tunnettavuutta Tehokasta resurssien käytön tarkastelua koko alueella (kuntatasolla koko organisaation läpileikkaava teema) 7 Kuva: Sanna Tikander
Kuntatyö hankkeessa Luodaan arvio kunnan ravinteiden kierrätyksen vahvuuksista ja mahdollisuuksista sekä heikkoudet ja uhat (SWOT-analyysi) alustava arvio työn pohjaksi keväällä ja hankkeen aikana tarkempi analyysi tulevaisuuden suuntaamista varten Valitaan tarkasteltavat teemat SWOT-analyysin pohjalta Yhdessä viedään haluttuja asioita eteenpäin Järjestetään teemakohtaisia työpajoja ja yleisötilaisuuksia tarpeen mukaan Kunnan työ ei ole mitään uutta tai lisätyötä, vaan olemassa olevan suuntaamista resurssiviisaaseen ravinteiden kierrättämiseen Kuva: Sanna Tikander
Pilottikunnat ja teemat Kuuden pilottikunnan työn kautta eteenpäin: Pori, Nakkila, Taivassalo, Mynämäki, Vehmaa ja Turku Yhdeksän teemaa: Putsarilta hyötykäyttöön Haja-asutuksen jätevedet Biojätteet Eläinsuojasta pellolle Hyvät viljelykäytännöt Teollisuusravinteet Veneily Biokaasulaitos Hankinnat Kuva: " Jere Anttila / Turun seudun puhdistamo Oy
Tuloksena Kartoitus kunnan/alueen ravinteiden kierron tilasta (kunnan/alueen ravinnetase ) Kriteerit sille millainen on ravinneneutraali kunta Toimintasuunnitelma miten asetetut tavoitteet saavutetaan Suunnittelutyö ei sido toteutukseen, vaan antaa mahdollisuuksia resurssitehokkaaseen toimintaan Verkostoitumista ja uusia innovaatioita Kirjallisia julkaisuja hankkeen aikaisista kokeiluista ja kokemuksista Elyn julkaisusarjat, hankkeen Internet-sivut, facebook 10
Esimerkkejä kuntien teemoista Eläinsuojasta pellolle Lannan tehokas käyttö ja hyödyntäminen, tilayhteistyötä, hevosenlannan keräys Hyvät viljelykäytännöt Suojavyöhykeheinän tehokas käyttö, viljelykierto, kerääjäkasvit, (kipsi?) Hankinnat Lähiruoka, puhdistamolietteen käsittelymenetelmä Hankintalaki nähdään ongelmana Kuvat: Sanna Tikander
Esimerkkejä kuntien teemoista Biojätteet Pientaloalueiden yhteisiä keräyspaikkoja Teollisuusravinteet Silakan perkuutähteet ja ravinteikas prosessivesi Biokaasulaitos Isot keskitetyt laitokset vai pienet paikalliset laitokset? Lanta, yhdyskuntajäte, ruoko, perkuutähteet 12 Kuva: Sanna Tikander
Esimerkkejä kuntien teemoista Putsarilta hyötykäyttöön Jätevesilietteen biokaasutus ja mahdollinen peltolevitys Haja-asutuksen jätevedet Yhdessä Valonian kanssa, jätevesiasioiden lainsäädäntö haasteena Veneily Septitankkien käytännöllisyys veneilijöitten jätevesille Kuva: Teho-hanke 13
Biotalouden keinoin kohti ilmastokestävyyttä (BILKE) -hanke Yhteisiä tavoitteita ja yhteinen ohjausryhmä Ravinneneutraali kunta-hankkeen kanssa Käynnistyy kesällä 2015 Rahoittaja MMM (rahoitus vuodelle 2015) Tavoitteet Varautua ilmastonmuutokseen Edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamista bioenergialla ympäristöyrittäjyyttä sekä uusien teknisten innovaatioiden ja toimenpiteiden kehittämistä ja käyttöön ottoa Ravinteiden kierrätystä Toimia sateenvarjona Mynälahden hankkeille 14
Ilmastokestävyys ja ilmastonmuutokseen varautuminen Arvioidaan skenaarioiden perusteella tulevia sääilmiöitä ja suunnitellaan varautumis- ja sopeutumistoimet Ilmastonmuutoskestävyyden tarkastelualueet Paimionjoki, Sirppujoki, Mynäjoki ja Mynälahden ympäristö Laaditaan ilmastonmuutoskestävyyden arviointiperusteet Tarkastellaan mallinnuksilla toimien vaikutusta sisävesien ja Saaristomeren ravinnekuormitukseen 15
Ravinneneutraali kunta. Mikä se on? Kunta tai alue, jossa: ravinteet kiertävät järkevästi maaseutu ja asutuskeskukset hyödyttävät toisiaan ravinteiden kierrättäminen nähdään kokonaisuutena, joka hyödyttää aluetaloutta, parantaa ympäristön tilaa ja lisää viihtyvyyttä julkiset organisaatiot, yritykset ja yksityiset ihmiset toimivat yhteisten päämäärien eteen 16
Kuntien ravinneneutraalius ja Itämeri-strategia Meren pelastaminen kokonaisuus (Save the Sea ) PA Nutri = ravinnepäästöjen vähentäminen PA Agri = kestävä maatalous, kalastus ja biotalous PA Hazards = haitallisten aineiden torjuminen PA Ship = puhdas merenkulku PA Safe = meriturvallisuus PA Secure = suojautuminen PA Bio = biodiversiteetti Yksilö ja aluetasolla kohti Itämeristrategian tavoitteita 17
Itämeri-strategia ja Ravinneneutraalit kunnat 18
Ota yhteyttä RANKU-hanke Sanna Tikander, koordinaattori 0295 023 019, sanna.tikander@ely-keskus.fi Kuva: Teho-hanke Janne Heikkinen, erityisasiantuntija 0295 023 029, janne.heikkinen@ely-keskus.fi Hankkeen Internetsivut: www.ymparisto.fi/ranku Hanke Facebookissa: www.facebook.com/ravinneneutraalikunta BILKE-hanke Juha-Pekka Triipponen, yhteyshenkilö 0295 022 953, juha-pekka.triipponen@ely-keskus.fi 19