Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus



Samankaltaiset tiedostot
Viheralueiden virkistyskäytön kysyntä

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki

Luonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten hyvinvoinnille

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Ulkoilun tulevaisuuden kuvat ja ennusteet Suomessa

Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset


Kansallispuistokävijät matkailijoina

Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Tuija Sievänen Eija Pouta Marjo Neuvonen

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS

Arvioi seuraavia väittämiä. Puistojen äänimaisemaan sopivat äänet

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä

Metsien monikäyttö ja PEFC

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta?

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Vesillä virkistäytyjien profiilit

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Miten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua?

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Luonnon virkistyskäyttö ja ulkoilu tutkimus vapaa-ajan tutkimuksen kentässä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Ulkoilun tulevaisuudenkuvat ja ennusteet Osa 1

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Hämeenlinnan pendelöintitutkimus. Kehittämispalvelut

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi

Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi

Kansallispuistojen luokitus

Lapsia liikuttava kaupunki

Metsävarallisuus kansantaloudessa

VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

Seinäjoki Kaavoitusjohtaja Martti Norja

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta

Suomen Ladun lausunto liikuntapoliittisen selonteon liikkumisen olosuhteisiin vaikuttavista asioista

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa


Jokamiehen oikeuksien toteutuminen rannikolla ja saaristossa. Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Q1 Vastaajan sukupuoli

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

LCA IN LANDSCAPING. Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi. Tiina Ruuskanen

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry

Kotkalle ominaista. Maanpinnan ja vesialueiden typologia. Monikeskuksisuus. Hajautunut palvelurakenne. Väestö, elinkeinot

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

PUISTOJEN JA VIHERALUEIDEN HOITO VERRATTUNA MUIHIN KAUPUNKEIHIN. Ympäristö ja liikenne Nurmes 2010

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Transkriptio:

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA

Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja virkistäytymistä luonnossa kodin läheisyydessä Merkitys Suurin osa ulkoilukerroista lähiulkoilua keskimäärin 167 krt/v Ulkoiluharrastukset kävelylenkkeily 34%, koiran kanssa ulkoilu, pyöräily, lasten kanssa ulkoilu... kalastus, hiihto, kesämökkeily Kuva: Ashley Selby Kuva: Ashley Selby

Lähiulkoiluympäristö Suuntautuminen alueille 44% kunta, 5% valtio, 51% yksityismaat, vesialueet, kesämökit.. Saavutettavuus kävelyetäisyydellä 71% kulkuneuvo 0.5h 18% ja yli 0.5h 11%

Tässä tutkimuksessa selvitetään vaikuttaako viheralueiden määrä lähiulkoiluaktiivisuuteen? mitkä muut tekijät vaikuttavat?

Tutkimusasetelma Tapaustutkimuksen kohde Helsinki LVVI -aineisto tieto viheralueiden määrästä n = 368, ulkoilu kohdistunut lähialueille Jako esikaupungissa ja keskusta-alueella asuviin Tilastollinen malli (negatiivinen binomiregressiomalli)

Helsinkiläisten lähiulkoilu Lähiulkoilukertoja / vuodessa Keskusta Esikaupunki Kaikki helsinkiläiset ulkoilijat 137 169 160 matkaa puistoon, km 0,8 0,5 0,6 viheralueprosentti < 32 31-59 37 metsää, % pintaalasta 6-13 19-46 25 (vaihteluväli) puistoja, % pintaalasta (vaihteluväli) 8-11 3-7 6

Lähivirkistyskerrat ja viheralueet Kysyntää lisäävät tekijät Vähentävät tekijät YMPÄRISTÖTEKIJÄT viheralueiden määrä lyhyt etäisyys puistoon PERSOONA- /SOSIAALINEN tekijä työssäkäynti ~ vapaa-ajan määrä PERSOONA tekijä liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa

Esimerkki vaikutuksista Viheralueiden määrän ja etäisyyden vaikutus lähivirkistyskertoihin viheralue 60%, etäisyys 0km viheralue 60%, etäisyys 0.5km viheralue 30%, etäisyys 1km 30-35% väestöstä ulkoilee vähintään 3 kertaa viikossa viheralue 25%, etäisyys 2km 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 Lähivirkistyskertoja viikossa

Muita lähivirkistyskertoja lisääviä tekijöitä Lähellä sijaitseva metsä ulkoilupuisto pyöräilyreitti Vastaajan naissukupuoli 65+ ikä korkea koulutustaso

Johtopäätökset Hyvät ja helposti saavutettavat mahdollisuudet ulkoiluun lisäävät lähivirkistykertoja Kaikille tarjottavat hyvät ja tasa-arvoiset lähiulkoilumahdollisuudet ovat hyvän elinympäristön mittareita ja elämänlaadun osoittimia hyvinvointiyhteiskunnan asukkaille Lähiulkoilun kokonaisvaikutus terveyteen on suuri, ja siksi lähiulkoiluun osallistumisen pitäisikin olla mahdollisimman helppoa.

Johtopäätökset LÄHIULKOILUN ERITYISRYHMÄT erityisesti suurissa kaupungeissa: lapset ja lapsiperheet ikääntyvä väestö autoton väestö = >Heidän ulkoilutarpeensa tulisi tuntea nykyistä paremmin riittävien ja houkuttelevien ulkoilupalvelujen tarjoamiseksi

Toimenpiteet Lähivirkistysalueiden tulisi sijaita asutuksen välittömässä läheisyydessä turvallisten kulkuyhteyksien päässä. Nämä näkökohdat tulisi ottaa huomioon jo kaavoituksessa, kun päätetään viheralueiden sijoittelusta suhteessa asumiseen. KIITOS!