Itsemääräämisoikeuslaki. Mika Paavilainen Kuntamarkkinat 2014

Transkriptio

1 Itsemääräämisoikeuslaki Mika Paavilainen Kuntamarkkinat 2014

2 Itsemääräämisoikeushanke Taustalla useita erilaisia selvityksiä ja kartoituksia. Lainsäädäntöhanke käyntiin kesällä 2010, työryhmän toimikausi päättyi vuoden 2014 helmikuun lopussa. Työryhmän toimikautta jatkettiin useaan otteeseen erillisillä päätöksillä. Erittäin laaja ja haastava tehtävänanto ja suhteellisen rajalliset resurssit sen toteuttamiseen

3 Mitä piti tehdä? Hankkeen asettamispäätöksen (STM067:00/2010) mukaan: Tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa potilaan/asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavat säädökset koottaisiin mahdollisuuksien mukaan samaan säädökseen lukuun ottamatta lastensuojelua ja tartuntatautien vastustamistyötä koskevia säännöksiä. Oikeuspsykiatristen potilaiden hoidosta ja tutkimuksesta säädettäisiin erikseen. Lisäksi tulisi selvittää se, miten on tarvetta ja tarkoituksenmukaista kehittää ja uudistaa lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja tarvittaessa muuta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä niin, että säädökset tukevat ja vahvistavat potilaan/asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja asemaa palveluissa. Tavoitteena on myös vahvistaa moniammatillista yhteistyötä, palvelujen saatavuutta ja kehittämistä siten, että uudistukset vähentävät tarvetta turvautua itsemääräämisoikeuden rajoituksiin. Uudistuksen yhteydessä arvioidaan virkavastuuta koskevaa sääntelyä osana palvelujärjestelmän kehittämistä

4 Mitä piti tehdä? Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeudesta ja sen rajoittamisesta. Uudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työturvallisuuden vaatimuksiin sekä YK:n vammaissopimuksen asettamiin edellytyksiin

5 Mitä alettiin tehdä? Käynnistettiin asettamispäätöksen mukaisesti itsemääräämisoikeuslain ja siihen liittyvien lain muutosten valmistelu. Tästä laajemmasta kokonaisuudesta irrotettiin hankkeen alkuvaiheessa raskaana olevien päihteiden käyttäjien tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat säännökset ja mielenterveyslain mukaista tarkkailulähetettä (M1) ja virkaapua koskevat kysymykset. Peruspalveluministerin linjaamalla tavalla raskaana olevien päihteiden käyttäjien tahdosta riippumatonta hoitoa koskeva valmistelu lopetettiin myöhemmin. Mielenterveyslakia on muutettu voimaantulleella lailla 438/2014 niin, että myös muu kuin virkasuhteinen lääkäri voi laatia tarkkailulähetteen. Samassa yhteydessä lakiin otettiin uudet säännökset potilasta hoitavaan sairaalaan nähden ulkopuolisen lääkärin lausunnon pyytämisestä, ennen kuin tahdosta riippumattoman hoidon jatkamisesta päätetään

6 Mitä alettiin tehdä? Myös itsemääräämisoikeuslakiin tarkoitettuja suurempia kokonaisuuksia varten perustettiin alatyöryhmiä: Vanhukset ja vammaiset ryhmä Akuutit ja päivystystilanteet ryhmä Nyt melkein valmiina oleva uusi laki perustuu keskeisimmin näiden kahden ryhmän työhön. Oikeuspsykiatria ryhmälle ei voitu osoittaa hankkeen myöhemmissä vaiheessa valmistelijaa Joten sen osalta työ jäi tältä erää kesken Tästä on tiettyjä seurauksia Vaikka ilmeisesti tämän osuuden valmistelu jatkuu omana kokonaisuutenaan kuluvana syksynä. Lyhyemmän aikaa hankkeen tukena toimivat myös oikeusturvakysymyksiä ja päätöksenteossa tukemista pohtineet ryhmät

7 Mitä alettiin tehdä? Hankkeeseen liittyen pyrittiin kuulemaan niitäkin keskeisiä sidosryhmiä, jotka eivät olleet mukana työryhmässä tai sen alaryhmissä. Seminaarit Kuulemistilaisuus Mahdollisuus kirjallisen lausunnon antamiseen Kahden alaryhmän osalta lausuntokierros 2012 Itsemääräämisoikeuslain ja siihen liittyvän lainsäädännön osalta lausuntokierros syksyllä 2013, valitettavan lyhyt määräaika Lisäksi hankkeesta ehdittiin jo kantelemaan EOA:lle hyvissä ajoin ennen lakiehdotuksen valmistumista ja kirjelmöimään ministeriön poliittiselle johdolle

8 Mitä saatiin aikaiseksi? Laaja hallituksen esityksen muotoon laadittu loppuraportti (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:14), sis. mm. vaikutusarvaukset ja arvion suhteesta perustuslakiin Hallituksen esitys HE 108/2014 elokuussa 2014 Ehdotusten hyväksyminen lienee edellytyksenä sille, että YK:n vammaissopimus voidaan ratifioida ennen vaaleja mm. tästä syystä hanketta nyt kiirehditään? Uuden lain ja siihen liittyvien muiden lakien muutosten ehdotetaan tulevan voimaan jo

9 Mitä saatiin aikaiseksi keskeiset ehdotukset Uusien säännösten tavoitteet asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen aikaisempaa tarkempi asiakirjamerkintöjen sääntely oikeussuojakeinot lakiin valvonta menettelyä koskevat vaatimukset sosiaali- ja terveyspalveluiden saannin turvaaminen myös niissä tilanteissa, joissa välttämättömän sosiaali- ja terveydenhuollon antaminen ei ole mahdollista ilman asiakkaan tai potilaan perusoikeuteen kohdistuvaa rajoitusta ehkäistä ennalta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaalija terveydenhuollossa pääsääntönä yhteisymmärrys asiakkaan tai potilaan kanssa rajoitustoimenpiteet tarkoitettu viimesijaiseksi keinoksi rajoitustoimenpiteiden käytölle asetettaisiin laintasoiset edellytykset eräissä nyt sääntelemättömissä tai puutteellisesti säännellyissä tilanteissa painopiste ennakollisiin keinoihin tilaratkaisut, henkilöstön perehdytys ja täydennyskoulutus sekä itsemääräämisoikeutta tukevat työmenetelmät

10 Mitä saatiin aikaiseksi keskeiset ehdotukset Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeudesta ja rajoittamistoimenpiteiden käytön edellytyksistä. Uusi laki koskisi sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa, eri hoito- ja palvelumuotoja sekä laajasti eri potilas- ja asiakasryhmiä. Poikkeukset lain soveltamisalaan lueteltaisiin erikseen. Hankkeen tehtävänanto sulkee lastensuojelun ja tartuntatautien vastustamistyön uudistuksen ulkopuolelle. Lastensuojelussakin sovellettaisiin kuitenkin asiakkaan olinpaikkaan pääsyä koskevaa säännöstä (siirrettäisiin lähes sellaisenaan vanhasta sosiaalihuoltolaista) Mielenterveyslain mukaista tahdosta riippumatonta hoitoa ja tutkimusta sekä näiden kestäessä käytettäviä rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset jäävät tässä vaiheessa mielenterveyslakiin. Uusi laki ei koskisi myöskään päihdehuoltolain mukaista tahdosta riippumatonta hoitoa

11 Mitä saatiin aikaiseksi ja mitä ei Itsemääräämisoikeustyöryhmän aloittaessa työnsä vuonna 2010 oli tarkoituksena, että voimassa olevat säännökset rajoitustoimenpiteiden käytöstä kehitysvammaisten erityishuollossa olisi saatettu ajan tasalle itsemääräämisoikeuslain valmistelun yhteydessä. Samalla rajoitustoimenpiteiden käytöstä olisi annettu uudet säännökset eräissä sellaisissa tilanteissa, joista säännökset tällä hetkellä puuttuvat kokonaan. Kehitysvammalain muutosta ei kuitenkaan voitu toteuttaa suunnitellussa laajuudessa itsemääräämisoikeuslakia valmisteltaessa. Kehitysvammalakiin ehdotetaan tässä vaiheessa tehtäväksi muutokset, joita YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnin katsotaan välttämättä (minimissään) edellyttävän. Muilta osin kehitysvammalainsäädännön kokonaisuudistus toteutetaan vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamishankkeen yhteydessä. (Käytännössä siis katseet kääntyvät siihen niiltä osin, kuin muutoksia ei ole saatu tehtyä itsemääräämisoikeushankkeessa.) Rikokseen syyllistyneitä mutta rangaistukseen tuomitsematta jätettyjä kehitysvammaisia henkilöitä koskevat säännökset on tarkoitus uudistaa sosiaali- ja terveysministeriössä syksyllä 2014 asetettavassa työryhmässä, joka uudistaa myös oikeuspsykiatriaa koskevan lainsäädännön

12 Muita poimintoja ehdotuksista Päätöksenteossa tukemisen sääntely? Vielä työryhmän loppuraportissa kaavailtiin tällaista sääntelyä asiakaslakiin ja potilaslakiin Päätöksenteossa tukeminen kummittelee vielä viittauksena joissakin pykälissä (esim. yhteydenpidon rajoittamista koskeva 37 ) ja HE:n perusteluissa, mutta ilmeisesti asiakaslain ja potilaslain muutosten toteuttamisesta tässä yhteydessä on luovuttu..? Suhde muihin STM:n hankkeisiin, joissa on kaavailtu samantapaisia säännöksiä? Erityisesti suhde uuteen sosiaalihuoltolakiin, jos sosiaalihuollon asiakkaan kohtelua koskevat säännökset sulautetaan siihen? Vartijalle tai järjestyksenvalvojalle mahdollisuus avustaa rajoitustoimenpiteen toteutuksessa? Henkilöstön työturvallisuuskysymykset Voimankäyttöön liittyvä koulutus ja osaaminen Huom. ei koskisi ainakaan tässä vaiheessa esim. mielenterveyslain mukaista tahdosta riippumatonta hoitoa

13 Itsemääräämisoikeus ja perusoikeudet Yksilön itsemääräämisoikeus on monien muiden oikeuksien käytön perustana. Itsemääräämisoikeuden voidaan katsoa kuuluvan osana perusoikeusjärjestelmäämme huolimatta siitä, ettei sitä nimenomaisesti mainita perustuslain säännöksessä. Se voidaan ymmärtää osaksi yleisperusoikeutena turvattua oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Perusoikeusuudistuksen esitöissä (HE 309/1993) todetulla tavalla henkilökohtainen vapaus on luonteeltaan yleisperusoikeus, joka suojaa ihmisen fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Lisäksi itsemääräämisoikeus liittyy läheisesti esimerkiksi yksityisyyden suojaa, liikkumisvapautta ja omaisuudensuojaa koskeviin perusoikeuksiin. Lähtökohtana sosiaali- ja terveydenhuollossa on potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä vapaaehtoisuuteen perustuva hoito ja huolenpito. Perustuslakivaliokunta ottanee kantaa siihen, onko perusoikeuksien rajoittaminen lakiehdotuksessa mainituilla tavoilla sopusoinnussa perustuslain kanssa

14 Julkisen vallan käyttöä sisältävän tehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle? Perustuslain 124 :n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Ehdottomana rajana merkittävä julkisen vallan käyttö Huom. erilaiset tilanteet yksityisesti järjestetyt palvelut yksityisesti tuotetut palvelut (erit. kunnan tai kuntayhtymän käyttämät ostopalvelut) Perustuslakivaliokunta on mielenterveyslain muutoksia käsitellessään todennut (ks. PeVL 5/2014), että tavallisen lain säätämisjärjestyksessä voidaan antaa myös muulle kuin virkasuhteiselle lääkärille oikeus laatia mielenterveyslain mukainen tarkkailulähete (M1). Lastensuojelulain muutoksia käsitellessään perustuslakivaliokunta on lähtenyt siitä, että yksityisen lastensuojelulaitoksen johtajalle voidaan antaa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä toimivaltaa eräisiin laitokseen sijoitettuun lapseen kohdistuvien rajoitustoimenpiteiden käyttöön (ks. PeVL 5/2006). Ehdotettavassa itsemääräämisoikeuslaissa rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset, joita koskevaa toimivaltaa voisi käyttää myös muu kuin viranomainen, koskisivat laajempaa asiakas- ja potilaskuntaa kuin aikaisemmin käsitellyissä lakien muutoksissa. Toimivaltaa käyttäisivät myös muut kuin lääkärit ja toimintayksiköiden johtajat

15 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ennakolliset toimet Yleiset toimenpiteet jokaiselle toimintayksikölle yleinen itsemääräämisoikeussuunnitelma (5 ) henkilöstön koulutus (6 ) tilaratkaisut (6 ) itsemääräämisoikeutta koskeva tiedonantovelvollisuus (7 ) tilastointi ja valvonta (44 ja 45 ) Yksilökohtaiset toimenpiteet itsemääräämiskyvyn arviointi (9-11 ) päätös itsemääräämiskyvyn alenemisesta (12 ) yksilöllinen itsemääräämisoikeussuunnitelma (13 )

16 Kenen itsemääräämisoikeutta saisi lain mukaisilla edellytyksillä rajoittaa? Edellytyksenä lain mukaisessa menettelyssä todettu itsemääräämiskyvyn aleneminen Asiakkaan tai potilaan itsemääräämiskyky voitaisiin todeta alentuneeksi, jos hän ei sairaudesta, vammasta tai muusta vastaavasta syystä johtuen kykene tekemään sosiaali- tai terveydenhuoltoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia ja jos hän tämän vuoksi todennäköisesti vaarantaa terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta taikka vahingoittaa merkittävästi omaisuutta. Asiakkaan tai potilaan itsemääräämiskykyä ei saisi pitää alentuneena, jos hän kykenee asianmukaisesti tuettuna käyttämään itsemääräämisoikeuttaan

17 Kenen itsemääräämisoikeutta saisi lain mukaisilla edellytyksillä rajoittaa? Palvelujen järjestäjä vastaa siitä, että asiakkaan tai potilaan itsemääräämiskyky arvioidaan lain mukaisessa menettelyssä, jos saatavissa olevan selvityksen perusteella on syytä epäillä, että hänen itsemääräämiskykynsä on alentunut pysyvästi, pitkäaikaisesti tai toistuvasti. Asiakkaan tai potilaan itsemääräämiskyky on arvioitava ottaen huomioon yleinen itsemääräämisoikeussuunnitelma sekä käyttäen luotettavia, yleisesti hyväksyttäviä ja tilanteeseen sopivia sosiaali- ja terveydenhuollon arviointivälineitä ja -menetelmiä. Arvioinnissa on otettava huomioon henkilön sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeen taikka toiminta- tai itsemääräämiskyvyn arviointia varten aiemmin tehdyt selvitykset. Asiakkaan tai potilaan itsemääräämiskykyä on arvioitava myös hänen asuin- ja toimintaympäristössään niin, että hänen yksilöllinen elämäntilanteensa otetaan huomioon. Asiakkaan tai potilaan itsemääräämiskyky on arvioitava uudelleen, jos siinä tapahtuu olennaisia muutoksia. Arvioinnista vastaavalla on oltava riittävä perehtyneisyys asiakkaan tai potilaan tilanteeseen ja itsemääräämiskyvyn arviointiin. Itsemääräämiskyky on arvioitava moniammatillista asiantuntemusta hyödyntäen. Itsemääräämiskyky on arvioitava yhteistyössä asiakkaan tai potilaan ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa taikka lähiomaisensa tai muun läheisensä kanssa, jollei siihen ole ilmeistä estettä. Itsemääräämiskykyä arvioitaessa on selvitettävä asiakkaan tai potilaan oma käsitys itsemääräämiskyvystään. Asiakkaan tai potilaan osallistumista itsemääräämiskykynsä arviointiin on tuettava. Itsemääräämiskyvyn arvioinnin perusteella on tehtävä päätös. Yksilökohtainen suunnittelu käynnistettävä viimeistään, kun itsemääräämiskyvyn aleneminen on todettu päätöksellä

18 Millä edellytyksillä rajoitustoimenpiteitä saisi käyttää? Rajoitustoimenpide olisi sallittu ainoastaan silloin, kun sen käyttäminen on tilanteessa välttämätöntä ja muut, lievemmät keinot eivät ole rajoitustoimenpiteen käytön tarkoitus huomioon ottaen soveltuvia tai riittäviä. Rajoitustoimenpiteen olisi oltava potilaan ja asiakkaan hoidon tai huollon kannalta perusteltu, tarkoitukseen sopiva ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Jos asiakkaaseen tai potilaaseen kohdistetaan useampia rajoitustoimenpiteitä samanaikaisesti tai peräkkäin, niiden yhteisvaikutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rajoitustoimenpide on toteutettava asiakkaan tai potilaan ihmisarvoa kunnioittaen, mahdollisimman turvallisesti ja asiakkaan tai potilaan perustarpeista huolehtien. Rajoitustoimenpiteen käyttö on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä tai jos se vaarantaa asiakkaan tai potilaan turvallisuuden. Jos rajoitustoimenpide kohdistuu alaikäiseen asiakkaaseen tai potilaaseen, rajoitustoimenpidettä toteutettaessa on otettava huomioon lapsen etu sekä hänen ikänsä ja kehitystasonsa. Ennen toimenpiteeseen ryhtymistä on alaikäisen asiakkaan tai potilaan lisäksi mahdollisuuksien mukaan kuultava hänen huoltajaansa tai edunvalvojaansa. Näiden yleisten edellytysten lisäksi jokaisella rajoitustoimenpiteellä olisi omat laissa säädetyt erityiset käyttöedellytyksensä

19 Ihan valmista tuli? Itsemääräämisoikeustyöryhmän loppuraporttiin sisältyy useita täydentäviä lausumia Oikeusministeriö toteaa, että lakiehdotukset ovat vielä monelta osin keskeneräisiä, viimeistelemättömiä ja harkintaa vaativia ja viittaa ehdotettavien säännösten ja perustuslain väliseen suhteeseen sekä julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien että perusoikeusherkän itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevan sääntelyn osalta. OM:ä mietityttää myös tuetun päätöksenteon sääntely, joka sen käsityksen mukaan edellyttää perusteellista jatkovalmistelua. Asiakkaita ja potilaita edustavien järjestöjen edustajat korostavat tavoitetta ratifioida YK:n vammaissopimus ja mainitsevat eräitä, em. syistä tekemättä jääneitä, muutoksia (tahdonvastaista erityishuoltoa koskevien säännösten muuttaminen tai kumoaminen). Järjestöjen edustajien lausumassa tuodaan esille syitä ehdotettavien säännösten keskeneräisyyteen ja viimeistelemättömyyteen: Itsemääräämisoikeustyöryhmä nimitettiin syyskuussa 2009 ja sille asetettua määräaikaa on pidennetty kolme kertaa. Työryhmän jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti työskentelyyn, mutta kaiken aikaa ongelmana on ollut työn laajuuteen ja vaativuuteen nähden liian vähäiset ja vaihtuvat lakimiesresurssit, jonka vuoksi asioita on jatkuvasti jouduttu siirtämään eteenpäin. Lakia kirjoittaneet lakimiehet ovat tehneet parhaansa vaikeassa tilanteessa. Työn loppuun saattamiseen on osoitettava riittävästi lakimiestyövoimaa, jotta työtä ei jouduta viemään keskeneräisenä eduskuntaan. Kuntaliitto kiinnittää lausumassaan huomiota valmistelun aikatauluun ottaen huomioon millaisessa vaiheessa säännökset olivat raporttia luovutettaessa, aikataulua voidaan edelleen pitää liian tiukkana. Erityisesti liitto kommentoi lain toimeenpanon liian kunnianhimoista aikataulua ja lain kustannusvaikutuksia

20 Tämä ei jää tähän (ehkä) Toimeenpano-ohjelma Toivottavasti keskeisten toimijoiden mielenkiinto lakia kohtaan riittää myös toimeenpanovaiheeseen Tehokas toimeenpano edellyttää riittävää ja realistista resursointia Lain toimeenpanossa painopisteen on tarkoitus olla ennakollisissa keinoissa ja pakon käytön vähentämisessä Valtion tuettava toimeenpanoa oikeasti, tätä ei saa ulkoistaa kunnille, kuntayhtymille ja järjestöille Valtion talousarvio, eri viranomaisten tulossopimukset Toimeenpanolle varattu aika? Hallituksen esityksen mukaan laki tulisi voimaan jo tämän vuoden marraskuun alusta lukien Mahdottoman lyhyt aika toimeenpanolle tällä tulisi olemaan omat seurauksensa Seuranta ja valvonta Valmiudet muuttaa perusoikeusherkkiä säännöksiä kohtuullisen nopeasti, mikäli niiden tultua voimaan ilmenee tarvetta muutoksille? Koska perusoikeuksiin kohdistuvista rajoituksista pitää säätää lain tasolla, tältä osin sääntelyn muuttaminen on raskas prosessi

21 Mitä kuntien pitäisi tehdä lain voimaantuloon mennessä? Yleisen tason suunnittelu ja omavalvonta laitettava lain edellyttämään kuntoon (ellei se jo ole) Arvioinnit toteutettava, tai muuten rajoitustoimenpiteitä ei saisi käyttää muuten kuin oikeassa kiiretilanteessa Luotettavat arviointimenetelmät? Sääntelemättömästä tilanteesta laittomaan tilanteeseen yhdessä yössä? Yksilöllisten suunnitelmien laatiminen? Kirjaamiskäytännöt muutettava uutta lakia vastaaviksi Henkilöstö koulutettava ja ohjeistettava Mahdollisesti tarvittavat muutokset johtosääntöihin tehtävä Ehkä siirrettävä tiettyjä asiakkaita tai potilaita (jos esim. yksityinen palveluntuottaja ei jatkossa saisi toteuttaa ao. henkilön tapauksessa välttämättömiä rajoitustoimenpiteitä)

22 Poliittisen tahdon kysymyksiä (Edes jotenkin) säännelty vai tietoisesti sääntelemättä jätetty tilanne? Siis olisiko lain voimaantulosta aiheutuva riski perusoikeuksille suurempi vai pienempi kuin sääntelemättömästä tilanteesta aiheutuva riski? Uusien ja laajentuvien tehtävien antaminen kunnille? Hallituksen lupaukset ja toimenpiteet? Onko poliittista tahtoa antaa julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä laajasti muulle kuin viranomaiselle? Oikeuttaako tavoite ratifioida YK:n vammaissopimus ja budjettikytkennän säilyttäminen sen, että lakiehdotus viedään eduskuntaan kiireellä niin että toimeenpanoaika ennen lain voimaantuloa lasketaan käytännössä viikoissa?