Öljy- ja biopolttoainealan näkemyksiä hallitusohjelman tavoitteisiin
|
|
- Väinö Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Öljy- ja biopolttoainealan näkemyksiä hallitusohjelman tavoitteisiin Hallitusohjelman tavoitteet: lisätään päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin, ja omavaraisuus yli 55 prosentin sisältäen mm. turpeen, luovutaan hiilen käytöstä energiatuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin luvun aikana, nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin kannustetaan tuontiöljyn korvaamiseen lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla
2 2 (15) 1. Öljy Suomen energiapaletissa Öljy täytti Suomen energiatarpeesta 23 % vuonna Öljyn osuus on säilynyt suhteellisen samana 1980-luvulta lähtien. Öljyn käytössä Suomi on yksi OECD-maiden vähiten öljyriippuvainen maa ja saanut kiitosta mm. kansainväliseltä energiajärjestöltä (IEA) monipuolisesta energiapaletistaan. Suomessa käytetystä öljystä 53 % käytetään liikenteessä. Toiseksi suurin käyttökohde on raaka-aine- ja voiteluainekäyttö (18 %), josta pääosa on petrokemian syöttöaineita. Vesi- ja tuulivoima Sähkön nettotuonti 4 % 5 % Maakaasu 7 % Turve 5 % Muut 3 % Öljy 23 % Hiili 10 % Ydinvoima 18 % Puupolttoaineet 25 % * ennakollinen tieto Lähde: Tilastokeskus Kuva 1. Energiakulutuksen jakauma vuonna 2014 (ennakollinen tieto) Maa- ja metsätalous, rakennustoimi 10 % Rakennusten lämmitys 7 % Teollisuuden energia 12 % Liikenne 53 % Raaka- ja voiteluaineet 18 % Lähde: Tilastokeskus, Öljy- ja biopolttoaineala ry Kuva 2. Öljytuotteiden kulutus käyttäjäryhmittäin vuonna 2013
3 1 000 tonnia Euroa Lokakuu (15) Öljytuotteiden yhteenlaskettu myynti kotimaahan vuonna 2014 oli yhteensä vajaat 8 miljoonaa tonnia, mikä oli 1 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan öljytuotteiden myynti on laskenut tasaisesti vuodesta 2004 vuoteen ,35 miljoonasta tonnista 7,75 miljoonaan tonniin eli yhteensä 1,6 miljoonaa tonnia. Samanaikaisesti Suomen BKT/asukas on kasvanut, joten Suomen öljyintensiteetti on pienentynyt kymmenen vuoden aikana. Vähennystä on tapahtunut erityisesti kevyen ja raskaan polttoöljyn myyntimäärissä. Vastaavasti dieselöljyn myynti on hieman kasvanut. Dieselöljyn kulutus on perinteisesti seurannut BKT:n kehitystä, kun taas moottoribensiinin myynnin kehitykseen talousvaihtelut eivät merkittävästi ole vaikuttaneet. Puolet öljytuotteiden kotimaan myynnistä vuonna 2014 oli nk. keskitisleitä eli dieselöljyä tai kevyttä polttoöljyä Moottoribensiini Dieselöljy Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Muut öljytuotteet* BKT / asukas Muut öljytuotteet: nestekaasu, lento- ja teollisuusbensiini, lentopetroli, erikoisöljyt, bitumituotteet, voiteluaineet, petrokemian raaka-aineet. Lähde: Öljy- ja biopolttoaineala ry Kuva 3. Öljytuotteiden kotimaan myynti ja BKT/asukas Verrattaessa kevyen polttoöljyn käytön kehittymistä vuosina 2004 ja 2013 käyttäjäryhmittäin voidaan todeta, että käyttö on vähentynyt erityisesti rakennusten lämmityksessä. Nykyisin kevyestä polttoöljystä vajaat 70 % käytetään muuhun tarkoitukseen, kuin rakennusten lämmitykseen (öljylämmitykseen). Tilastokeskus sisällyttää ryhmään Maa- ja metsätalous kuivurit, maatalouskoneet, kasvihuoneet ja metsätyökoneet. Ryhmä Koti- ja ulkomaanliikenne koostuu vesiliikenteestä ja rautateistä. Ryhmään Teollisuus kuuluvat erillinen sähköntuotanto, muu sähkön ja lämmön tuotanto ja muu teollisuuskäyttö. Kevyen polttoöljyn kulutus on vuodesta 2004 vuoteen 2013 pienentynyt 2,19 miljoonasta tonnista 1,67 miljoonaan tonniin.
4 1 000 tonnia tonnia Lokakuu (15) Teollisuus Liikenne Maa- ja metsätalous Rakennustoiminta Muut työkoneet Rakennusten lämmitys Ulkomaanliikenteen polttoaineet Vuoden 2014 tiedot julkaistaan loppuvuodesta Lähde: Tilastokeskus Kuva 4. Kevyen polttoöljyn käyttökohteet Raskaan polttoöljyn osalta kulutus on pienentynyt selvästi ulkomaan liikenteessä, teollisessa käytössä, sähkön ja lämmön tuotannossa sekä masuunin injektioöljykäytössä. Kokonaiskulutus on vuodesta 2004 vuoteen 2013 laskenut 1,62 miljoonasta tonnista 0,58 miljoonaan tonniin Kulutus raakaaineena Kotimaan vesiliikenne Erillinen sähköntuotanto Muu sähkön ja lämmön tuotanto Masuunin injektioöljy Muu teollisuus Maatalous Rakennusten lämmitys Ulkomaanliikenteen polttoaineet Vuoden 2014 tiedot julkaistaan loppuvuodesta Lähde: Tilastokeskus Kuva 5. Raskaan polttoöljyn käyttökohteet
5 5 (15) 2. Öljy Suomen kansantaloudessa Suomessa öljytuotteilla on suuri merkitys kansantalouteen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tekemän selvityksen mukaan 1 suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomen öljynjalostusteollisuus on Euroopan suurimpia. Öljyjalosteiden tuotanto Suomessa ylittää nykyisin niiden kotimaisen kysynnän runsaalla kolmanneksella. Lähde: Öljy- ja biopolttoaineala ry, Neste Oyj Kuva 6. Suomen öljymarkkinat vuonna 2014 (miljoonaa tonnia). Yksinkertaistetussa kaaviossa on kuvattu tärkeimmät öljyvirrat Suomen markkinoilla. Suomessa öljytuotteiden osuus maan kemianteollisuuden viennissä on hyvin merkittävä: öljytuotteiden viennin osuus kemianteollisuuden kokonaisviennistä on lähes puolet. Kemianteollisuuden viennin osuus puolestaan on lähes neljännes Suomen koko tavaraviennistä, joten kemianteollisuuden viennillä on suuri merkitys vientitulojen kannalta. Vuonna 2014 Suomen kemianteollisuuden viennin arvo oli kaikkiaan 12,9 miljardia euroa. Öljytuotteiden osuus kemianteollisuuden viennissä oli 46 %. 1 Öljyala Suomen kansantaloudessa, ETLA lokakuu 2012
6 6 (15) Öljytuotteet kemianteollisuuden viennissä vuonna % 36 % 10 % 46 % Öljytuotteet Kemikaalit ja kemialliset tuotteet Lääkeaineet ja lääkkeet Kumi- ja muovituotteet Lähde: Tulli Kuva 7. Öljytuotteet Suomen kemianteollisuuden viennissä ETLAn selvityksessä todetaan, että Suomen öljynjalostusteollisuus auttaa tasapainottamaan öljykaupan tasetta; öljytuotteiden vienti pienentää taseen alijäämäisyyttä. Ilman omaa öljynjalostusteollisuutta Suomen kauppataseen ylijäämä olisi ollut vuosina noin 1,3 2,5 miljardia euroa toteutunutta pienempi, ja kauppatase olisi vientiä kohdanneen taantuman vuoksi kääntynyt alijäämäiseksi kahta vuotta aiemmin eli vuonna Se, että Suomessa on öljynjalostusta ja öljyalan yritykset ovat jo kauan kehittäneet korkealaatuisia polttoaineita, on luonut edellytyksiä kehittää myös uusiutuvia nestemäisiä polttoaineita. Niiden tuotannon käynnistäminen olisi teollisessa mittakaavassa ollut vaikeampaa, ellei peräti mahdotonta, ilman öljynjalostusteollisuutta. Nykyaikainen biopolttoainetuotannon perusta on öljynjalostusteollisuudessa: polttoaineisiin liittyvä tietotaito on tarjonnut tiedollisen pohjan ja vahva tase ja kassavirta ovat luoneet teknologia- ja tuotekehitykselle sekä investoinneille taloudelliset edellytykset. Monipuolinen liiketoimintaosaaminen on puolestaan helpottanut tuotteiden kaupallistamista. ETLAn arvion mukaan laajasti määritelty öljyala tuotti vuonna 2010 arvonlisäystä lähes miljoonaa euroa eli noin 0,8 % vuoden bruttokansantuotteesta. Luku sisältää arvonlisäyksen öljynjalostus- ja petrokemian teollisuudessa, raakaöljyn ja öljytuotteiden meri- ja maakuljetuksissa sekä nestemäisten polttoaineiden ja muiden öljytuotteiden tukku- ja vähittäiskaupassa.
7 Miljardia euroa Lokakuu (15) 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Autovero Polttoainevero/bensiini Polttoainevero/dieselöljy Moottoriajoneuvovero Ajoneuvovero Vakuutusmaksuvero ALV Lähde: Tulli, Valtiokonttori, Autoalan Tiedotuskeskus, Öljy- ja biopolttoaineala ry Kuva 8. Valtion verotulot tieliikenteestä Liikennepolttoaineiden valmisteverot kerryttivät vuonna 2014 valtion kassaan noin 2,7 miljardia euroa ja arvonlisäveroa noin 1,5 miljardia euroa. Kaikkiaan liikenteestä kerättiin vuonna 2014 verotuloja noin 7,9 miljardia euroa. Liikenteessä kaikkia nestemäisiä polttoaineita (sekä fossiilisia, että uusiutuvaa alkuperää olevia) verotetaan valmisteverotuksessa tasapuolisesti energiasisällön ja päästöjen perusteella. Sen sijaan liikenteen muista polttoaineista maakaasu maksaa lämmityspolttoaineiden alempaa verokantaa, biokaasu on vapautettu veroista ja sähkö maksaa alempaa sähköveroa. Eli niitä ei veroteta liikenteen veromallin mukaisesti, vaan niihin kohdistuu nestemäisiin polttoaineisiin verrattuna huomattavasti alempi verorasite, käytännössä verotuki. Merkittävät poikkeamat energiaverotuksen periaatteista johtavat väistämättä yksittäisten energiamuotojen suosimiseen ja murentavat veromallin johdonmukaisuutta. Eri energiamuotojen erilainen verokohtelu vääristää kilpailua ja heikentää taloudellista tehokkuutta. Jos näitä alemmin verotettuja käyttövoimia lähdetään merkittävästi lisäämään, vähenee valtion valmisteverotuotto huomattavasti. Kaiken kaikkiaan kansantalouden ja verovarojen käytön kannalta on järkevintä edistää liikenteessä kustannustehokkaasti sellaisia ratkaisuja, joissa päästövähennysvaikutus suhteessa käytettyihin euroihin on suurin. Tämä on tärkeä periaate, kun tehdään ratkaisuja tulevaisuuden liikenteen osalta.
8 8 (15) 3. Öljy ja huoltovarmuus Öljyllä on merkittävä rooli Suomen energiahuollon turvaamisessa erityyppisissä häiriötilanteissa, sillä se on myös muiden polttoaineiden kuten maakaasun varapolttoaine. Öljyhuolto on Suomessa varmistettu kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen hyvin ja monipuolisesti. Öljytuotteita pidetään varmuusvarastoissa ja kriisitilanteissa varmistetaan myös puolustusvoimien öljyhuolto. Varmuusvarastojen lisäksi öljyn maahantuojat pitävät yllä lakisääteisiä velvoitevarastoja. Suomessa koko huoltovarmuustoiminnan rahoitus perustuu suurelta osin energiatuotteista kerättävään huoltovarmuusmaksuun. Huoltovarmuusmaksun määrä eri energiatuotteilla on seuraava: bensiini 0,68 snt/l kevyt poltto- ja dieselöljy 0,35 snt/l raskas polttoöljy 0,28 snt/kg sähkö 0,013 snt/kwh kivihiili 1,18 /t *) maakaasu 0,084 snt/nm 3 *) lämmöntuotannossa Vuositasolla kerättävä huoltovarmuusmaksumäärä on 50 miljoonaa euroa, joista 35 miljoonaa kerätään öljytuotteista. Öljyn kotimaan käytön vähentämisen myötä tulee huoltovarmuusmaksun maksupohja uudelleen pohdittavaksi. Tuontiöljyn kotimaan käytön puolittamisella olisi merkittävä vaikutus myös huoltovarmuustavoitteiden asettamiseen. Öljyn varmuusvarastointi perustuu käyttömääriin, joten varmuusvarastoinnin määrä pienenisi, mikä vähentäisi varastoinnin kustannuksia. Toisaalta huoltovarmuus saattaisi heikentyä varautumisen tason laskiessa. On otettava huomioon myös se tosiasia, että kotimaisuus ei välttämättä aina merkitse luotettavaa huoltovarmuuden tasoa. Tämä on nähty mm. turpeen kohdalla, kun heikkojen tuotantovuosien jälkeen turpeen huoltovarmuutta on jouduttu turvaamaan muilla polttoaineilla kuten öljyllä.
9 9 (15) 4. Hallitusohjelman tavoitteet toteutusmahdollisuudet sektoreittain Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi: 1) lisätä päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin, ja omavaraisuus yli 55 prosentin sisältäen mm. turpeen, 2) luopua hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolittaa tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana, 3) nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin, 4) kannustaa tuontiöljyn korvaamiseen lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla Hallitusohjelmassa todetaan, että suurimmat mahdollisuudet uusiutuvan energian lisäämiseksi saavutetaan nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa. Öljy- ja biopolttoaineala katsoo, että edellä luetellut tavoitteet ovat erittäin haastavia ja niihin pääseminen vaatii hyvin monenlaisia työkaluja. On tärkeä muistaa, että tavoitteeksi on asetettu tuontiöljyn kotimaan käytön puolittaminen, ei öljyn tuonnin puolittaminen, sillä öljynjalostus on Suomen tärkeimpiä vientialoja. On myös tärkeää määritellä vertailuvuosi, johon käytön puolittamistavoitetta verrataan. Koska Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty erittäin merkittäviä energiatehokkuustoimia öljyn käytön vähentämiseksi esimerkiksi öljylämmityksessä, olisi oleellista ottaa huomioon nämä jo tehdyt toimet ja ottaa vertailuvuodeksi esimerkiksi vuosi Myös EU-tavoitteita asetettaessa vuosi 2005 on yleisesti käytetty vertailuvuosi. Seuraavassa on kuvattu pääpiirteissään öljyn käytön kehitys eri käyttösektoreilla ja kunkin sektorin mahdollisuudet vastata hallitusohjelman tavoitteeseen. Liikenne Arvioita polttoaineiden kulutuksen ja autokannan kehityksestä Öljyn kotimaan käytöstä 53 % kulutetaan liikenteessä (vuosi 2013). Liikennekäytössä dieselin osuus vuonna 2014 oli 59 % ja bensiinin 41 %. Dieselin ja bensiinin välinen suhde on muuttunut 1990-luvun alusta seuraavasti:
10 1 000 tonnia Lokakuu (15) Dieselöljy Bensiini Lähde: Öljy- ja biopolttoaineala ry Kuva 8. Bensiinin ja dieselöljyn myynti vuosina Öljyalan Höylä III -energiatehokkuussopimuksen liikennesektoria varten laadittu raportti (Tieliikenteen Tietokeskus 2013) on arvioinut liikenteen energiatehokkuuden kehittymistä sekä ennustanut liikennepolttoaineiden kulutusta. Raportin laskentamallin lähtökohtina on käytetty aikaisempien vuosien liikennepolttoaineiden myytyjä määriä sekä liikennesuoritteita ja autokannan muutoksia. Käytetty menetelmä mahdollistaa polttoainemyynnin osittamisen kolmeen osaan: liikennesuoritteiden muutoksesta, autokannan muutoksesta ja muista syistä aiheutuviin osiin. Raportin johtopäätöksenä on, että henkilöautojen energiatehokkuuden kehitys on ollut kaikkia muita ajoneuvotyyppejä (kuorma-autot, pakettiautot, linja-autot) nopeampaa. Ennustelaskelman mukaan tieliikenteen yhteenlaskettu polttoaineenkulutus tulee vähenemään painottuen bensiiniin. Bensiinin kulutus vuonna 2014 oli 1,51 miljoonaa tonnia ja ennusteen mukaan kulutus vähenee 0,84 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Dieselpolttoaineen kokonaiskulutus kasvaa aluksi hieman ja tulee sitten säilymään lähes muuttumattomana. Dieselin kulutus vuonna 2014 oli 2,43 miljoonaa tonnia ja on ennusteen mukaan 2,61 miljoonaa tonnia vuonna Dieselin kulutukseen heijastuu ennen kaikkea yleisen taloustilanteen vaikutus tavaraliikenteeseen ja sitä kautta kuorma-autojen käyttämään polttoaineen määrään. Osasyynä kulutuksen kasvuun on myös kasvava dieselhenkilöautojen osuus, vaikkakin polttoaineen kulutuksen kasvua hidastaa henkilöautojen energiatehokkuuden paraneminen. Raportin arvioimia henkilöautojen polttoaineiden kulutustuloksia voidaan perustella tällä hetkellä trendinä olevalla dieselhenkilöautojen suosiolla ja ajoneuvokannan uusiutumisen hitaudella. Dieselautojen osuus vuonna 2014 myydyistä uusista henkilöautoista oli 39 %, vaikka niiden osuus koko henkilöautokannasta on vain 23,5 % (vuosi 2014). Henkilöautojen keski-iän ollessa yli 10 vuotta ei koko ajoneuvokanta muutu nopeasti
11 11 (15) dieselpainotteisemmaksi. Korkea keski-ikä näkyy myös koko ajoneuvokannan uusiutumisnopeudessa: tämän päivän (vuosi 2013) liikenteessä olevien ajoneuvojen arvioidaan edustavan 68:aa prosenttia liikenteessä käytössä olevista ajoneuvoista vuonna 2020 ja 27:ää prosenttia vuonna Tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2014 lopussa liikennekäytössä noin 3 miljoonaa autoa, josta 2,6 miljoonaa henkilöautoa. Pakettiautoja oli noin , linja-autoja noin ja kuorma-autoja vajaa Vuoden 2014 lopussa liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli 11,4 vuotta ja romutusikä 20,4 vuotta. Suomalaisten henkilöautojen keski-ikä on Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan noussut yhtäjaksoisesti 1960-luvun puolivälistä. Keskimääräinen romutusikä EU-maissa on 15 vuotta. Jotta autokanta alkaisi nuortua, tulisi Suomessa rekisteröidä vuosittain yli henkilöautoa. Nykyinen ensirekisteröintimäärä on noin autoa. VTT ja VATT arvioivat tuoreessa selvityksessään Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen , että Suomen henkilöautokaluston energiatehokkuus paranee autokannan uudistumisen (ja samalla pienemmän kulutuksen) myötä keskimäärin 1,5-2,5 % ja muissa autoluokissa 0,5 % jaksolla Lopputulos energiatehokkuuden paranemisesta on, että liikenteen CO 2-päästöt vähenevät noin 21 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tarvitaan muita keinoja, mikäli liikenteessä tavoitellaan 40 %:n päästövähenemää vuoteen Raportissa päädyttiin kansantalouden kannalta edullisimpaan KEHITYS-skenaarioon, jossa päästövähennykset saavutettiin pääasiassa kotimaisten biopolttoaineiden avulla. Kyseisessä skenaariossa tukeuduttiin liikennesuoritteiden osalta Liikenneviraston valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen arvioimaan suoritteen kasvuun vuoteen Arvioita hallitusohjelman tavoitteiden toteutumisesta liikennesektorilla Suomi on asettanut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassaan tavoitteeksi vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä 15 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Tämä merkitsee noin 4 miljoonan CO 2-tonnin vähennystä, josta neljäsosa on arvioitu saavutettavan lisäämällä uusiutuvaa energiaa liikenteessä - käytännössä nestemäisiä biopolttoaineita. Liikenne- ja viestintäministeriön energia-ja ilmastopoliittisen ohjelman vuoden 2014 tilannekatsauksen mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat luvun alun laman jälkeen vuoteen 2007 asti. Vuodesta 2008 lähtien päästöt ovat pääsääntöisesti pienentyneet. Tämä merkitsee, että talouskasvun eriytyminen kuljetussuoritteen kasvusta (decoupling) on Suomessa onnistunut. Päästöjen pienenemiseen on vaikuttanut liikennesuoritteen maltillinen kasvu, biopolttoaineiden lisääntynyt käyttö sekä uusien henkilöautojen entistä pienemmät ominaispäästöt. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 noin 12,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Vuonna 2020 päästöt saisivat olla tavoitteen mukaisesti enää 11,4 miljoonaa tonnia. Vuonna 2014 Suomessa polttoaineen jakelijoille asetetun jakeluvelvoitteen johdosta kasvanut biopolttoaineiden käyttö vähensi liikenteen hiilidioksidipäästöjä arviolta 1,2 miljoonaa tonnia. Käytetyistä biopolttoaineista 95 % oli nk. tuplalaskettavia eli jäte- ja tähdeperäisistä raaka-aineista valmistettuja. 2 Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoimavaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset, VTT/VATT 2015 (VTT-R ) 3 Valtakunnallinen tieliikenne ennuste 2030, Liikennevirasto 13/2014
12 12 (15) Öljy- ja biopolttoaineala arvioi, että hallitusohjelmaan kirjatun tuontiöljyn kotimaan käytön puolittamistavoitteen suurin potentiaali on liikennesektorilla ja että kirjaus liikenteen uusiutuvan energian 40 prosentin osuudesta on rohkea ja kunnianhimoinen. Toimia ja päätöksiä tarvitaan sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla: EU-taso Suomi vaikuttaa kaikilla tasoilla aktiivisesti ja johdonmukaisesti EU-päätöksiin ja lainsäädäntöön, jolla on merkitystä biopolttoainealan toimintaympäristöön. Tavoitteena on, ettei EU:n suunnalta synny toimintaa rajoittavia tai eri energia/voimanlähteiden tasapuolista kilpailua vääristäviä elementtejä Biopolttoainekäytön tavoitteet 2030 ja edistäminen (mm. polttoaineiden laatudirektiivin (FQD) jatko, erillinen tavoite liikenteen uusiutuvalle energialle, biopolttoaineiden sisällyttäminen poliittiseen työkaluvalikoimaan ylätasolla yhtenä konkreettisena ratkaisuna, pohjoismainen yhteismarkkina vähähiiliselle liikenteelle) Biosisällöltään nykyistä suurempipitoisten laatujen käytön mahdollistaminen (suurempien pitoisuuksien standardointi kuten E20, sisämarkkinakysymykset) Biopolttoaineiden riittävän laajan raaka-ainepohjan varmistaminen (mm. ILUCdirektiivin jatko post-2020 ja tulkinta, kiertotalouspaketti ja jätedirektiivin kierrätyksen määritelmä, kiinteän biomassan kestävyyskriteerit) EU-tasoisten ohjauskeinojen harmonisoiminen, mukaan lukien verotus (mm. Suomen tasapuolisen ja edistyksellisen liikenteen polttoaineiden veromallin nostaminen uudelleen keskusteltavaksi EU:n yhteiseksi malliksi, EU:n minimiverolainsäädännön muuttaminen tai siitä poikkeamisen mahdollistaminen biopolttoaineiden osalta) Kansallinen taso Kansalliset toimet tukevat pitkäjänteistä politiikkaa, joka luo biopolttoaineille kysyntää ja yrityksille ennustettavuutta ja varmuutta investoida uusiin biojalostamoihin Käynnistetään mahdollisimman nopeasti keskustelut siitä, miten liikenteen uusiutuvaa energiaa lisätään vuoden 2020 jälkeen Tasapuoliset ja teknologianeutraalit ohjauskeinot (mm. ajoneuvojen ja polttoaineiden verotus ja päästöjen laskenta, mm. liikenteelle liikenteen verot eli sama energiasisältölaskenta kaikille liikenteen polttoaineille ja nykyveromallissa jäljellä olevien poikkeusten oikaisu. Lisäksi päästöjen laskennassa tasapuolisuus eli sähköautojen CO 2- päästöt eivät ole nolla, vaan riippuvat sähkön tuotantotavasta. Päästölaskennassa tulisi huomioida sekä polttoaineiden että ajoneuvon aiheuttamat päästöt eli well-to-wheels ketju ja kehittää myös autoverotusta tältä pohjalta). Biopolttoaineiden kysyntää lisäävät toimet (mm. suurien kaupunkien vähähiilisiin ohjelmiin mukaan tavoite/velvoite uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiseksi esimerkiksi linja-autoliikenteessä, raskaan liikenteen kannustaminen suurempiin biopolttoainepitoisuuksiin rajatussa kalustossa, vanhempien bensiiniautojen etanolikonversioiden hallinnollinen hyväksyminen).
13 13 (15) Lämmitys Suomessa kevyt polttoöljy käytetään pääosin muissa kohteissa kuin pientalojen lämmityksessä. Öljy- ja biopolttoainealan Höylä-energiatehokkuussopimuksen puitteissa on tehty pitkäjänteistä energiatehokkuustyötä öljylämmitysjärjestelmien ja kiinteistöjen parantamiseksi vuodesta Lämmitysöljyn käyttömäärä on vähentynyt huomattavasti yksittäisissä öljylämmityskiinteistöissä 2000-luvun alusta: keskimääräisen öljylämmitystalon (150 m 2 ) vuosikulutus on laskenut noin 2900 litrasta noin 2300 litraan. Kevyen polttoöljyn öljylämmityskäytön väheneminen johtuu paitsi öljylämmitysjärjestelmien ja -rakennusten energiatehokkuuden paranemisesta ja öljylämmityksen rinnalle asennettujen uusiutuvaan energiaan perustuvien ratkaisujen yleistymisestä, myös öljylämmityskannan luonnollisesta poistumasta, jonka arvioidaan jatkuvan edelleen. Alan skenaarioissa öljylämmityskanta pienenee vuoteen 2020 mennessä nykyisestä n noin yksikköön. Poistumaksi on arvioitu n öljylämmitysjärjestelmää vuodessa. Poistumatahdin arvioidaan jopa kiihtyvän markkinaehtoisesti vuoteen 2030, jolloin öljylämmitysjärjestelmiä olisi jäljellä enää yksikköä. Lähtöoletuksista riippuen (mm. öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitys) kannan poistuma painottuu joko jakson alku- tai loppupäähän, mutta kaikissa skenaarioissa kevyen polttoöljyn öljylämmityskäyttö on vuonna 2030 vain % vuoden 2005 kulutuksesta. Näinollen öljyn käytön puolittamistavoite toteutuu öljylämmityksen osalta selvästi. Valtion verotulokertymän näkökulmasta tilanne on haasteellinen, sillä vuosittain poistuvat 5000 järjestelmää aiheuttavat n. 4 miljoonan euron verotulojen menetyksen vuodessa 4. Öljy- ja biopolttoaineala ei näe tarvetta kiihdytetylle öljylämmityksen alasajolle, koska luontainen poistuma käytännössä hoitaa hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet öljyn kotimaan käytön puolittamiseksi lämmityksessä. Hyvässä kunnossa olevien öljylämmitysjärjestelmien ennenaikainen alasajo ei myöskään noudata kustannustehokkuuden periaatetta. On tärkeää huolehtia energiatehokkuustyön jatkamisesta jäljellä olevissa öljylämmityskiinteistöissä niin, että kiinteistönhaltijoille on edelleen tarjolla kohtuullisin kustannuksin vaihtoehtoja lämmitysjärjestelmiensä energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian liittämiseen olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalle. 4 Laskettuna karkeasti nykyhinnoilla 80 snt/litra, josta veron osuus n. 35 snt/litra, keskimääräinen vuosikulutus 2300 litraa.
14 14 (15) Öljy- ja biopolttoaineala näkee, että seuraavat toimet ja näkökulmat on huomioitava asetettaessa tavoitteita kevyen polttoöljyn lämmityskäytön vähentämiselle: Tuetaan nykyisen öljylämmityskannan energiatehokkuustoimia kustannustehokkaasti Uudistetaan ja jatketaan öljyalan ja valtiovallan välistä Höyläenergiatehokkuussopimusta vuodesta 2017 eteenpäin niin, että mukaan sopimukseen otetaan määrällinen tavoite lisätä uusiutuvaa energiaa öljylämmityksen yhteyteen (kuten biopolttoöljy, aurinkokeräimet, ilma-vesilämpöpumput). Öljylämmityskanta pienenee merkittävästi luonnollisen poistuman kautta vuoteen 2030 ja energiatehokkuusohjelma muokkaa jäljelle jäävää kantaa niin, että rinnakkaisten lämmitysmuotojen yleistyessä (aurinkokeräimet, ilmavesilämpöpumput) öljylämmityskattilaa käytetään käytännössä vain kylmimpinä talvikuukausina. Tällä on tärkeä tehtävä myös huoltovarmuuden näkökulmasta: talvikuukausina käytössä oleva öljylämmitys vähentää merkittävästi sähkön huippukapasiteetin ja -tuotannon tarvetta sellaisena aikana, jolloin sähkönkulutus on muutenkin suuri. Valittavien ohjauskeinojen tulee olla kohtuullisia, sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja kohdella kansalaisia tasapuolisesti niin, ettei yhden lämmitystavan piirissä nyt olevia kansalaisia aseteta muita huonompaan asemaan saati rangaista asuinkiinteistönsä lämmitysjärjestelmän vuoksi. Energiatehokkuuden asianmukaisilla edistämistoimilla huolehditaan samalla siitä, ettei hyvin toimivia lämmitysjärjestelmiä pakoteta vaihtamaan ennenaikaisesti kokonaan joksikin muuksi järjestelmäksi, koska tällainen toiminta olisi kansantaloudellista tuhlausta ja haittaisi myös energian huoltovarmuutta. Muu öljyn käyttö Petrokemian raaka-aine Raakaöljy on monipuolinen raaka-aine. Modernit yhteiskunnat käyttävät öljytuotteita ja niiden jatkojalosteita mitä moninaisimmissa sovelluksissa. Öljyn muu kuin polttoainekäyttö on sekä määrältään että merkitykseltään suurta. Öljyn käytön vähentämisen kannalta muulla käytöllä on kuitenkin vähäinen potentiaali. Suomessa noin 1,1 miljoonaa tonnia öljystä (vastaa n. 14 % kotimaahan toimitetuista tuotteista) menee petrokemian ja edelleen muoviteollisuuden raaka-aineeksi. Globaalisti 2/3 kemianteollisuuden raaka-aineesta on peräisin öljynjalostamoilta. Petrokemian tuotteita, kuten kemikaaleja ja erilaisia muoveja on kaikkialla ihmisten arjessa, mm. tekstiileissä, kosmetiikassa, rakennuksissa, autoissa, useimmissa kuluttajatavaroissa jne. Jokin osa tästä öljytuotteiden käytöstä voidaan korvata uusiutuvista raaka-aineista tehdyillä tuotteilla, kuten biopohjaisilla muoveilla ja uusiutuvista raaka-ainesta tehdyillä kemikaaleilla. Petrokemian teollisuus ja muoviteollisuus tuottaa merkittävän lisäarvon, joten kansantaloudellisesti tämän tuotannon säilyttäminen on järkevää.
15 15 (15) Bitumituotteet ja voiteluaineet Muita tuoteryhmiä, joiden osalta kotimaan käytön olennainen muutos ei ole näkyvissä - tai toivottavaakaan - ovat bitumituotteet ( tonnia/vuosi) tienpäällystykseen ja rakennusteollisuuteen, erilaiset voiteluaineet ( tonnia/vuosi) ja liuottimet. Jalostamoiden tarvitsema energia Jalostamot käyttävät jalostusprosessin energiantuotannossa sellaisia öljyjakeita (sivuvirtoja yms.), jotka eivät päädy myyntiin. Mitä monipuolisempi ja puhtaampia tuotteita valmistava jalostamo on kyseessä, sitä enemmän se käyttää energiaa. Energia on jalostamolle iso käyttökustannus, joten energiatehokkuus on hyvällä tasolla. Vuonna 2014 jalostamoiden oma käyttö oli tonnia eli noin 10 % kotimaan kulutuksesta. 5. Yhteenveto Öljy- ja biopolttoaineala katsoo, että hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet (öljyn kotimaan käytön puolittaminen, liikenteen uusiutuvien polttoaineiden lisääminen) ovat rohkeita ja haastavia. Öljyn eri käyttösektoreilla on erilainen mahdollisuus toteuttaa edellä mainittuja tavoitteita. Öljy- ja biopolttoaineala näkee, että suurimmat mahdollisuudet toteuttaa hallituksen kärkihanketta Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti liikenteessä saavutetaan energiatehokkuuden ohella nestemäisillä biopolttoaineilla, joilla on jo olemassa valmis jakeluinfrastruktuuri. Tuontiöljyn kotimaan käytön puolittamistavoitteen osalta on tärkeä määritellä mihin vuoteen tavoitetta verrataan. Öljyn käyttö on vähentynyt yli 1,5 miljoonaa tonnia viimeisen 10 vuoden aikana, joten olisi luontevaa ottaa vertailuvuodeksi vuosi 2005, jota käytetään yleisesti vertailuvuotena EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita asetettaessa. Kustannustehokkuus ja teknologianeutraalius ovat tärkeitä ohjenuoria tavoitteiden toteuttamisessa. Tämä pätee sekä liikenteeseen että öljylämmitykseen. Öljylämmityksen nopea alasajo ei ole järkevää, eikä kustannustehokasta. Öljykattiloiden luonnollinen poistumatahti ja jatkuvasti kasvava energiatehokkuus noudattavat hyvin öljyn kotimaan käytön puolittamistavoitteen aikataulua. Öljytuotteista kerätään nykyisin merkittävästi verotuloja ja huoltovarmuusmaksuja. Onkin tärkeä pohtia, mistä vastaavat verotuotot kerätään öljyn kotimaan käyttöä vähennettäessä. Öljy- ja biopolttoainealan yritykset ovat vahvasti mukana rakentamassa kestävää energiatulevaisuutta toimimalla vastuullisesti, tuottamalla nestemäisiä biopolttoaineita ja kehittämällä uusia ratkaisuja. Ei kuitenkaan riitä, että biopolttoaineita tuottavat yritykset investoivat lisää uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon, vaan markkinoilta on löydyttävä kasvava kysyntä kattamaan lisääntyvä tuotanto ja tuotetarjonta. Tämän osalta tarvitaan työkaluja ja ohjauskeinoja riittävän kysynnän varmistamiseksi. Sen lisäksi on varmistettava, että EU-politiikka huomioi Suomen erityisolosuhteet, eikä vaikeuta kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa.
16 Öljy- ja biopolttoaineala ry Öljy- ja biopolttoaineala ry on alan yritysten etu- ja yhteistyöjärjestö, joka edustaa alaa ja toimii asiantuntijana yhteisissä alaa koskevissa energia-, ilmasto-, ympäristö- ja liikennepoliittisissa asioissa. Jäsenet: Neste Oyj ja Neste Markkinointi Oy Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK (ABC) St1 Oy Oy Teboil Ab Öljy- ja Kaasutekniikka ry. Järjestön tavoitteena on edistää nestemäisten polttoaineiden vastuullista käyttöä ja osallistua kestävän energiatulevaisuuden kehittämiseen sekä rakentaa puitteita alan kannattavalle toiminnalle. Toiminnan ja tehtävien keskeisen osan muodostaa lainsäädäntötyöhön liittyvä edunvalvonta. Lisäksi järjestö hoitaa alan tilastointia, vastaa alan valmiussuunnittelusta ja toimii standardoinnin toimialayhteisönä sekä tiedottaa ajankohtaisista kysymyksistä.
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien
LisätiedotLausunto. Kun puntaroidaan yksittäisten energia- ja tekniikkavaihtoehtojen paremmuutta on otettava huomioon seuraavat kysymykset:
Öljy ja biopolttoaineala ry Lausunto 22.05.2017 YM014:00/2015 Asia: YM014:00/2015 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma 1. Kommentoikaa suunnitelmassa linjattuja päästövähennystoimia tai
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotHallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp
HE laeiksi * biopolttoöljyn käytön edistämisestä * biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä * biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta
LisätiedotBiopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta
Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta Liikenteen päästöt Suomessa Liikenne tuottaa n. 20 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä
LisätiedotHallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp
HE laeiksi * biopolttoöljyn käytön edistämisestä * biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä * biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta
LisätiedotLiikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma
Liikenneverotus Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma 7.12.2017 Leo Parkkonen Liikenteen verotus Kokonaisuutena verotuksen painopistettä on
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotKehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa
Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Biomass policies asiantuntijaseminaari 23.1.2016 Öljy- ja biopolttoainealan kommenttipuheenvuoro Helena Vänskä www.oil.fi @OilFi www.oil.fi Hallitusohjelman tavoitteet
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotLiikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 15 14 Liikenteen CO 2 ekv. päästöt LIPASTO-baseline 14.6.2016 Kokous 23.3.2017 13
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotÖljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä
Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotEU:n energiaunioni ja liikenne
EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotHiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli
Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotNeste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen
Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.
LisätiedotMitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari
Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotAjankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011
Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron
LisätiedotLämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa
Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia 10.02.2017 Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Esityksen rakenne Nykyisen energia- ja liikenneverotuksen rakenne, tasot ja
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia
Energiaverotuksen muutokset Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen taustaa Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotLiikenneverotus Leo Parkkonen Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä
Liikenneverotus 23.03.2017 Leo Parkkonen Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä Esityksen rakenne Liikenneverotuksen rakenne, tasot ja toiminta Verotuotot Ajoneuvokannan kehitys Yhteenveto verojärjestelmästä
LisätiedotBIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE
VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE 8. MARRASKUUTA 2018 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING, VATT, TEC TRANSENERGY CONSULTING SUOMELLA ON HYVÄT MAHDOLLISUUDET SAAVUTTAA TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖTAVOITTEET
LisätiedotTaustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset
LisätiedotLiikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.
Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEnergian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.
LisätiedotLämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotSt1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030
St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 St1, Mika Aho 1 30% velvoitetta ei pidä lukita EU säädöstö auki
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.
LisätiedotKivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.
Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä
LisätiedotMiten autokannan päästöjä vähennetään?
Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergian hinnat laskivat toisella neljänneksellä
Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.
LisätiedotEnergian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes
Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun
LisätiedotEnergian hankinta, kulutus ja hinnat
Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä
LisätiedotÖljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2015 Energian hinnat 2015, 1. neljännes Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan polttonesteiden kuluttajahinnat laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä
LisätiedotLämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat
Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotBIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY TALOUSVALIOKUNNALLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE
BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY TALOUSVALIOKUNNALLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE 24. MARRASKUUTA 2018 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING, VATT, TEC TRANSENERGY CONSULTING PSTA ESA
LisätiedotKehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy
Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy 1 9/7/2015 Maailmantalous ja energia Population Primary energy GDP Kärkihanke
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotLiikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä
Kohti päästötöntä liikennettä 2045 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä 23.1.2018 1 Liikenteen päästövähennystavoitteet energia- ja ilmastostrategiassa ja Kaisussa Liikenteen päästöjä tulee
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotEnergian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
LisätiedotSavukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953
Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan
LisätiedotYmpäristöverotus osana koko verojärjestelmää
Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten
LisätiedotLiite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
LisätiedotGlobaali energiahaaste
Bio-öljyssä mahdollisuus Lämmitystekniikkapäivät 2015 Turku Matti Pentti St1 oy 1 Globaali energiahaaste 2 1 Maailmantalous ja energia 2030 Population Primary energy GDP 3 Source: BP 2012, Energy Outlook
LisätiedotTulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä
Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes
Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050
Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
Lisätiedot