Jätteestä liikennepolttoaineeksi hanke näyttää vihreää valoa biokaasun liikennekäytölle

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Jätteestä liikennepolttoaineeksi hanke näyttää vihreää valoa biokaasun liikennekäytölle"

Armas Härkönen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi hanke näyttää vihreää valoa biokaasun liikennekäytölle Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

2 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on kansainvälisesti arvostettu tutkimuslaitos, joka tuottaa innovaatioita uusiutuvista luonnonvaroista Vuonna 2010 MTT:ssä tehtiin noin 760 henkilötyövuotta yhteensä14 eri toimipaikalla eri puolilla Suomea Tutkijoiden ja akateemisten asiantuntijoiden osuus henkilöstöstä on lähes puolet

Vuonna 2010 MTT:ssä tehtiin noin 760 henkilötyövuotta yhteensä14 eri toimipaikalla eri

3 W-Fuel hanke Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: Projektin rahoitus: EU, Varsinais-Suomen liitto, projekti partnerit sekä muut partnerit Projekti kuuluu Central Baltic Interreg IV A ohjelmaan Etelä-Suomi ja Viro alaohjelma

2012 Projektin rahoitus: EU, Varsinais-Suomen liitto, projekti

4 Projektin organisaatio MTT TUT Tallinnan teknillinen yliopisto SEI-T Stocholm Environment Institute HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Ympäristöministeriö Tallinn Environment Board Lääne-Viru County Goverment OÜ Mõnus Minek SEES AS Terts Baltic Biogas OÜ Turun seudun jätehuolto Oy Kymen Vesi Oy Kymenlaakson Jäte Oy Rouskis Oy Liikelaitos Salon Vesi Suomen biokaasuyhdistys

Lääne-Viru County Goverment OÜ Mõnus Minek SEES AS Terts Baltic Biogas OÜ Turun seudun

5 Tavoitteet Päätavoite on edistää biokaasun tuotantoa ja sen liikennekäyttöä Tavoitteet neljälle alueelle Suomessa ja kahdelle Virossa: Vähentää tuotetun jätteen ja lietteen määrää sekä parantaa niiden kestävää käsittelyä Edistää biokaasun tuotantoa Edistää biometaanin liikennekäyttöä Tuottaa työkaluja tavoitteiden saavuttamiseksi Parantaa kuntien, yritysten, yhteisöjen ja tutkimuslaitosten sekä Suomen ja Viron yhteistyötä edellä mainituissa asioissa Kasvattaa tietoisuutta biometaanin liikennekäytön ympäristö-, talous- ja alueellisista vaikutuksista

liikennekäyttöä Tuottaa työkaluja tavoitteiden saavuttamiseksi Parantaa kuntien, yritysten, yhteisöjen ja tutkimuslaitosten sekä Suomen ja

Tutkimusalueella 1/3 väestöstä TURKU 340 000 as Maapinta-ala 4000 km 2 Josta 25 %

1 200 km 2 9 % peltoa Kotka KYMEN- LAAKSO 6 000 km 2 16 % peltoa Legend roads Gas

6 Tutkimusalueella 1/3 väestöstä TURKU as Maapinta-ala 4000 km 2 Josta 25 % peltoa SALO as km 2 26 % peltoa Salo HELSINKI as km 2 9 % peltoa Kotka KYMEN- LAAKSO km 2 16 % peltoa Legend roads Gas network in Finland Planned extensions of the gas network Gas network in Estonia (appr.) WFuelRegion

7 Menetelmät Alueiden biojätteiden, lietteiden ja lantojen sekä tuotettavissa olevien energiakasvien määrien selvittäminen Ominaisuudet Biokaasupotentiaali Tuottaa suunnitelmat neljälle kohdealueelle (v. 2020) Biojätteen ja lietteen määrän vähentämisestä Biokaasun tuotannosta Biometaanin liikennekäytöstä Vertaaminen perusskenaarioon ja ympäristö- ja talousvaikutusten arvioiminen

8 BIOJÄTE LIETTEET LANTA ENERGIA- KASVIT PERUSSKENAARIO 2020 METAANISKENAARIO 2020 Biojätteen erilliskeräys ja käsittely kuten suunniteltu vuonna 2009 Yhdyskuntalietteet: biokaasu prosessi + CHP Teollisuuslietteet: poltto Lanta käsitellään perinteisesti ja käytetään pelloilla Ei energiakasvien viljelyä tai sivutuotteiden hyödyntämistä Syntyvä yhdyskuntabiojätteen määrää vähennetään 30%, tehostetaan biojätteen erilliskeräystä, erilliskerätty biojäte käsitellään biokaasuprosessissa. Tuotetaan biokaasua liikennekäyttöön. Lietteet käsitellään biokaasuprosessissa. Tuotetaan biokaasua liikennekäyttöön. Lanta käsitellään biokaasuprosessissa ja jäännös käytetään pelloilla. Tuotetaan biokaasua liikennekäyttöön Energiakasvia viljellään, energiakasvit ja maatalouden sivutuotteet käsitellään biokaasuprosessissa. Tuotetaan biokaasua liikennekäyttöön. Skenaarioiden ympäristö- ja talousvaikutuksen selvitetään ja tulosten perusteella tehdään alueelliset suunnitelmat

tehostetaan biojätteen erilliskeräystä, erilliskerätty biojäte käsitellään biokaasuprosessissa. Tuotetaan biokaasua liikennekäyttöön. Lietteet käsitellään biokaasuprosessissa.

9 Tulokset Suomen kohdealueilla Ruokajätteen vähentäminen 30 % vuoden 2009 jätemäärästä toisi t CO 2 eq päästövähennykset vuonna 2020 Saatavissa olevista biomassoista voitaisiin kohdealueilla tuottaa yhteensä 3 TWh biometaania Alueille voitaisiin rakentaa noin 50 suuren mittakaavan biokaasulaitosta Ympäristöhyöty biokaasun liikennekäytössä vastaa yli henkilöauton poistamista liikenteestä Jos huomioidaan myös ruokajätteen vähentyminen 30 % ympäristöhyöty olisi vielä henkilöautoa lisää Biometaanin tuotto jätemateriaaleista on kannattavaa Biometaanin tuottaminen maatalousmassoista tulee kannattavaksi kun kysyntä vakiintuu

biokaasun liikennekäytössä vastaa yli 130 000 henkilöauton poistamista liikenteestä Jos huomioidaan myös ruokajätteen vähentyminen 30 % ympäristöhyöty olisi

10 GWh/a Biokaasupotentiaali jätemateriaaleista Turku area Salo area Helsinki area Kymenlaakso Municipal biowaste Industrial biowaste WWTP sludge Landfills

11 GWh/a Biokaasun tuotanto potentiaali kohdealueilla Noin 40 % alueen henkilöautojen kulutuksesta Noin 34 % alueen henkilöautojen kulutuksesta Noin 5 % alueen henkilöautojen kulutuksesta Turku area Salo area Helsinki area Kymenlaakso Municipal biowaste WWTP sludge Silage Industrial biowaste Manure Agricultural waste and side products

alueen henkilöautojen kulutuksesta 200 0 Turku area Salo area Helsinki area Kymenlaakso

12 Biokaasulaitokset Biokaasulaitosten sijainnin suunnitteluun vaikuttavat Biomassan sijainti Potentiaalisten käyttäjien sijainti Mahdollisen maakaasuputken sijainti Muut kaasun käyttökohteet Kaavamääräykset Alue Laitosten lukumäärä Laitosten kok. potentiaali GWh Laitosten kokoluokka MW Turku ,1-7,4 Salo ,4 Helsinki ,5-14,5 Kymenlaakso ,5-7,4 Yhteensä ,1-14,5

Kaavamääräykset Alue Laitosten lukumäärä Laitosten kok.

13 Biokaasun tuotantosuunnitelma Kymenlaaksossa Mahdollinen sijaintipaikka Maakaasuputki Metaanipotentiaali m3/km2 0-5, ,195-15,582 15,583-28, ,568-41,552 41,553-55,836 55,837-85,701 85, , , , , ,118 ID Teho Metaani Biomassa Jäte Liete Lanta Pelto biomassa MW Milj. m3/a t/a t/a Metaanin t/a t/a t/a 10 1 Iitti kk kokonais- 2 Taasia potentiaali: Kuusank Koria ~98,500, Nm Anjalank Kotka Kouvola Myllykoski Lapinjärvi Klamila Kimonkylä Ratula Elimäki Selänpää Kymenlaakso

1 23 000 6 400 16 600 kokonais- 2 Taasia 6 4.8 42 900 potentiaali: 2 200 40 700 3 Kuusank. 3.8 3.0 57 100 3 400 38 600 2 000 13 200 4 Koria 7.4 5.9 64 200 200 ~98,500,000 16 Nm3 700 47 200 5 Anjalank.

14 Biokaasun tuotantosuunnitelma Turun seudulla TURKU ID Teho Metaani Biomassa yhteensä Jätteet Liete Lanta Peltobiomassa Milj. Nm3/a t/a t/a t/a t/a t/a MW 1 Mietoinen Paattinen Turku Lemu Nousiainen Vahto Maaria Aura Lieto Raisio Pöytyä Karinainen Tilkanen Karvionkulm Ollila Tarvasjoki Yläne Kumila Mynämäki Kaarina Marttila Uusikartano Turun seutu

5 44 200 200 9 200 34 800 6 Vahto 3.8 3.1 43 000 100 18 200 24 700 7 Maaria 3.1 2.5 22 800 400 1 500 20 900 8 Aura 6.7 5.4 62 500 400 24 300 37 800 9 Lieto 6.2 4.9 46 100 700 7 100 38 400 10 Raisio 2.

15 Biokaasun tuotantosuunnitelma Salon seudulla SALO ID Teho Metaani Biomassa Jätteet Lietteet Lanta Peltobiomassa MW Nm3/a t/a t/a t/a t/a t/a 1 Paimio Sauvo Kumio Kuusjoki Pertteli Kiikala Märy Muurla Koski Perniö Pöylä Kemiö Kisko Salon seutu

5 68 600 200 10 800 57 500 6 Kiikala 5.4 4.3 50 500 100 17 900 32 600 7 Märy 6.6 5.3 58 200 2 100 7 400 7 000 41 800 8 Muurla 6.5 5.2 57 800 400 9 900 47 500 9 Koski 4.7 3.

16 Biokaasun tuotantosuunnitelma Helsingin seudulla

17 t, CO 2 -eq. Biometaanin liikennekäytöllä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä % 68 % 65 % Kymenlaakso Salo area Turku area Kymenlaakso Salo area Turku area Base case Raw material transportation Petrol/diesel car traffic emissions Reject transportation Methane case Raw material extraction Biomethane transportation Biomethane car traffic emissions

150 000 67 % 68 % 65 % 100 000 50 000 - Kymenlaakso Salo area Turku area Kymenlaakso Salo area Turku

18 Helsingin alueen kokonaispäästöt t, CO 2 -eq Total N-ferilizer compensation Diesel compensation Biomethane busses Other 0 Raw material transportation Heat compensation Heat consumption Electricity compensation Electricity consumption Ämmässuo biogas plant Viikinmäki Blominmäki Agricultural plant Total Helsinki area

Other 0 Raw material transportation Heat compensation -20000 Heat consumption -40000

19 /MWh Investment, Milj. /MW Biometaanin tuotannon taloudellisuus 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,25 0, Upgrading Biogas production Production cost of biomethane Upgrading power output, MW 100 Tuotannon mittakaava Refuelling Biomethane transport Digestate spreading Digestate transport Biomass transport Käytetyt raaka-aineet 0-20 Biowaste Manure and silage Silage Upgrading to biomethane Biogas production

Upgrading Biogas production Production cost of biomethane Upgrading power output, MW 100 Tuotannon mittakaava 80

20 Loppuraportti (englanniksi) sekä alueelliset raportit (suomeksi) saatavana lähiviikkoina hankkeen nettisivuilta: Yhteystiedot Hankkeen koordinaattori Maarit Hellstedt GSM Tutkija, tieteellinen koordinaattori Saija Rasi GSM

info Yhteystiedot Hankkeen koordinaattori Maarit Hellstedt GSM +358 400 555

Samankaltaiset tiedostot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)