Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin

Transkriptio

1 Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen anturina toimii LDR vastus. Kun jääkaapin ovi on kiinni, kaapin sisällä on pimeää. Kun ovi on auki, kaapin sisällä loistaa valo, jonka laitteen LDR vastus havaitsee. Kun jääkaapin ovi avataan, laitteen ledin tulee vilahtaa 50 ms ajan 3 sekunnin välein. Ledin tarkoituksena on pääasiassa osoittaa, että laite toimii ja sen paristo on kunnossa. Kun jääkaapin ovi on jäänyt liian kauaksi aikaa auki, laite alkaa toistaa hälytysääntä. Hälytysääni on kaksi 0,1 s piippausta joiden välissä on 0,1 s tauko. Tätä hälytysääntä toistetaan niin kauan, kunnes jääkaapin ovi suljetaan. Tehtävässä annetut ajat ovat ohjeellisia, niistä voidaan poiketa ±20 %. Kuva 1. laitteen toiminta. Hälyttimen kytkentäkaavio on esitetty tehtäväpaperin liitteenä. Kytkennästä näkyy, mihin ATtiny25 mikroohjaimen liitäntöihin on liitetty anturina käytetty LDR vastus, ledi ja piezo summeri. Em. komponenttien toimisuunta pitää päätellä kytkentäkaaviosta tai selvittää mittaamalla/kokeilemalla. Laitteen mikro ohjaimeen ei ole kytketty ulkoista kidettä tai oskillaattoria, joten mikro ohjainta tahdittaa sen sisäinen RCoskillaattori (piirin oletus). Nyt käytössä oleva laite on ns. tuotekehittelyprototyyppi. Lopullinen laite pitää luonnollisesti koteloida ja laitteen piirilevy suunnitellaan kotelon asettamien mittojen mukaan. Lopullisessa versiossa ei tietysti ole enää ohjelmointiliitintä ja piirilevyn komponentit tulevat olemaan tuotannollisista syistä pintaliitoskomponentteja. Laitteen paristona olevan 3 V litium pariston kapasiteetti on vain 25 mah. Jos laite toimisi mikro ohjaimen sisäisen RC oskillaattorin 1 MHz taajuudella koko ajan aktiivisena (virran kulutus n. 2,5 ma), laite toimisi paristolla korkeitaan 10 tuntia! Mikäli se vilkuttaisi lediä ja hälyttäisi summerilla, käyttöaika olisi vielä pienempi. Siksi lopulliseen ohjelmaan tulee sisällyttää mikro ohjaimen asettaminen Power down virransäästötilaan, missä koko laitteen virrankulutus on noin 2 µa ja tällöin laitteen toiminta aika yli yhden vuoden.

2 Ohjelmointitehtävä, ohjelmointi 1. Tee ensin pieni testiohjelma, joka vilkuttaa jotenkin kortilla olevaa lediä. Näytä kilpailun valvojalle, että ole saanut laadittua testiohjelman, ladattua sen kortille ja se toimii kortillasi (ohjelman kehitysympäristösi on kunnossa ja osaat käyttää sitä). Tästä saa jo ensimmäiset pisteet. 2A. Tee jääkaapinovihälytin kortille ohjelma, joka vilauttaa laitteen lediä joka 3 s välein (50 ms vilaus), jos kaapin ovi on auki jos kaapin ovi on ollut yhtämittaisesti auki vähintään 15 s, ledin vilkutus loppuu ja laitteen piezosummeri piippaa kaksi kertaa (0,1 s pituista piippausta, joiden välissä on 0,1 s välinen aika) 3 s välein (ks. kuva 1) äänimerkkiä toistetaan jatkuvasti, jos jääkaapin ovi on auki ohjelma ei saa tehdä mitään muita toimintoja, kuin mitä edellä on määritelty! ledin vilkkumisväli ja piezo summerin piippaus väli pitää määritellä ohjelmassa vakiona, jotta sen arvo voitaisiin helposti muuttaa lopullista ohjelmaa varten 2B. (Mukautettu suoritus) Mikäli et saa tehtyä kohdassa 2A määriteltyä tehtävää, voit silti saada pisteitä tekemällä jommankumman seuraavista ohjelmista. Ensimmäinen on helpompi ja toinen on vaikeampi. Toisesta saat enemmän pisteitä kuin ensimmäisestä vilkuttaa laitteen lediä epäsymmetrisesti, esim. 0,1 s vilaus 3 s välein vilkuttaa laitteen lediä epäsymmetrisesti, esim. 0,1 s vilaus 3 s välein, jos laitteen LDR näkee valoa Kun olet valmis, näytä tehtävän valvojalle, että ohjelmasi toimii määritellyllä tavalla. Talleta lopuksi ohjelmasi lähdekielinen tiedosto muistitikulle ja anna se tehtävän valvojalle. Nimeä tiedosto: Etunimi_Sukunimi.c Esim. August_September.c

3

4 Ohjelmointitehtävä, teoria osa Nimi: Pisteet: Koulu: Vastaa sopivassa seuraaviin ohjelmointitehtävään liittyviin kysymyksiin. Katso samalla laitteen kytkentäkaaviota, osa kysymyksistä selviää sen avulla. ATtiny25 mikro ohjaimessa on vain yksi I/O liitäntäportti, jossa on kuusi liitäntää. Näistä vain viittä (PB0 PB4) voidaan käyttää käytössämme olevilla ohjelmointilaitteilla tuloina tai lähtöinä. I/O portin bittien suunnat määritellään rekisterillä DDRB. Rekisterin bitin arvo 0 tarkoittaa tuloa ja 1 tarkoittaa lähtöä. DDRB PB7 PB6 PB5 PB4 PB3 PB2 PB1 PB ?? 0? 0 Ne bitit, jotka eivät ole käytössä tai ei käytetä (esim. ohjelmointiliitännän bitit jätetään tuloiksi), arvoksi asetetaan nolla (tulo). Muut bitit pitää asettaa kytkennän mukaan tuloksi (0) tai lähdöksi (1). 1. Kirjoita C kielinen lause, joka asettaa DDRB rekisterille tehtävässä tarvittavan arvon. Rekisterin arvo pitää antaa C kielen syntaksin mukaisena heksalukuna. PORTB rekisterissä annetaan lähtöjen kohdalle lähtöbitin tila mikro ohjaimen käynnistettyä (0 = lähtö alatilassa, 1 = lähtö ylätilassa). Vastaavasti tulon kohdalla bitin tila vastaa tuloon kytkettävää ylösvetovastusta (0 = ylösvetovastus ei ole kytketty, 1 = ylösvetovastus on kytketty). Tässä tehtävässä kaikki lähdöt pitää asettaa siten, että ne eivät ole aktiivisessa tilassa (LED ei loista, piezosummeri ei soi). LDR vastukselle pitää kytkeä ylösvetovastus. Muut (käyttämättömät) liitännät ovat tuloja, joihin ei aseteta ylövetovastusta käyttöön. 2. Kirjoita C kielinen lause, joka asettaa PORTB rekisterille tehtävässä tarvittavan arvon. Rekisterin arvo pitää antaa C kielen syntaksin mukaisena heksalukuna.

5 3. Kirjoita C kielinen lause, jolla kytkennässä oleva ledi (LD1) saadaan loistamaan. 4. Kirjoita C kielinen lause, jolla verrataan, onko PB1 tulon tila alatilassa (LDR vastus) 5. Kirjoita C kielinen ohjelmanpätkä, joka vilkuttaa kytkennän lediä 5 kertaa. Ledin pitää loistaa 0,1 s ja vilkahdusten väli on 1 s. Kirjoita myös tarvittavien muuttujien tyyppi määrittelyt. Muuttujat pitää olla unsigned char tyyppiä (8 bittinen positiivinen luku). Palauta tämä kaksisivuinen vastauspaperi kilpailun valvojalle, kun olet vastannut kysymyksiin.

6 Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Nimi: Pisteet: Koulu: Lue liitteenä jaettu artikkeli Solar Lamp (Elector Electronics 9/2005) ja selvitä itsellesi laitteen toiminta. Tätä artikkelia ja siinä olevaa kytkentää tullaan käyttämään lähteenä varsinaisessa suunnitteluosassa. Vastaa seuraaviin kysymyksiin artikkelin pohjalta tai sovella siinä olevaa tietoa (laita ruksi oikeaan vaihtoehtoon). Jokaisessa kohdassa on vain yksi oikea vaihtoehto. 1. Kytkennässä olevat aurinkokennot toimivat jännitelähteenä virtalähteenä ei kumpanakaan edellä mainituista 2. Miksi kytkennässä ei ole akun ylilataantumisen estoa? Koska, käytännössä D1 estää akkujen ylilataantumisen. Koska, aurinkokennojen jännite ei nouse niin suureksi, että akku voisi ylilataantua. Koska akun kapasiteetti on paljon suurempi, kuin aurinkokennon päivän aikana antama kapasiteetti. 3. Kytkentä voidaan jakaa kolmeen osaan: akun varauspiiri, hämäräkytkin ja jännite/virta muunnin. Merkitse ruksilla, mihin osaan näistä kyseiset komponentit kuuluvat. Komponentti Varauspiiri Hämäräkytkin D1 R1 R2 R3 R4 R5 C1 L1 T1 T2 T3 U/I muunnin

7 4. Ledi D2 loistaa aina silloin, kun transistori T2 johtaa kelaan L1 varautuu energiaa transistori T2 ei johda 5. Muunninkytkentä on käytännössä jännite/virta muunnin (U/I muunnin), koska se nostaa jännitteen aina akun jännitettä korkeammaksi sen lähtöön voidaan kytkeä minkä hyvänsä värinen ledi (eri jännitehäviö) se sisältää (80 khz) oskillaattorin 6. Kytkentään on valittu diodiksi D1 Schottky diodi, koska sen jännitehäviö on pienempi kuin tavallisen diodin sen virtakesto on suurempi kuin tavallisen diodin sen tehonkesto on suurempi kuin tavallisen diodin 7. Nämä kysymykset ovat jo oppimaasi tietoa. Ne liittyvät edelleenkin liitteenä olevaan kytkentään, mutta niihin ei löydy suoraa vastausta artikkelista. Seuraavassa väittämä on joko oikein tai väärin. Väärin Oikein Väittämä Kun kytkennän LDR vastus on päivänvalossa ja laitteen LED lamppu ei loista, transistorin T1 kannan potentiaali on yli 0,5 V Kun Transistori T1 johtaa, transistori T2 ei voi johtaa samanaikaisesti.

8 Suunnittelutehtävä, kytkennän suunnittelu Sinun pitää piirtää kytkentä, jolla 1,5 3,0 V paristojännitteestä voidaan nostaa noin 3,5 V jännite sinistä tai valkoista lediä varten. Suunnittelun lähtökohtana käytetään äsken tarkasteltua kytkentää (Solar Lamp). Valitse kytkennästä U/Imuuntimen tarvitsemat komponentit (ja niiden väliset kytkennät), karsi pois muut komponentit, joita ei tarvita tässä kytkennässä. Piirrä kytkentä piirikaavion suunnitteluohjelmalla. käytä eurooppalaisia piirrosmerkkejä piirrä kytkentä sopusuhtaisesti ja sijoita se sopivan kokoisen arkin keskelle laita komponenttien tunnukset ja arvot näkyviin, sijoita ne järjestelmällisesti samalla tavalla suhteessa komponentteihin laita tietosi arkin otsikko osaan (nimi, koulu yms.) voit laittaa pariston paikalle pariston piirrosmerkin tai sopivat liittimien piirrosmerkit (piirilevylle tulee pariston sijaan kaksi erillistä juotostäplää, jotka toimivat pariston liitäntänä). Tulosta kytkentä tiedostoon PDF tai XPS formaattiin. Kopioi tiedosto muistitikulle ja palauta se kilpailun valvojalle tulostusta varten. Tallenna tiedosto nimelle, missä on sanat kytkentä ja oma nimesi sekä pääte PDF tai XPS (riippuu tulostusformaatista). Esim. Kytkentä_Paavo_Pesusieni.pdf tai Kytkentä_Oiva_Hämäys.xps Kun olet palauttanut oman näkemyksesi kytkennästä kilpailun valvojalle, saat häneltä oikean kytkennän. Tee tarvittavat muutokset omaan kytkentääsi. Tämän jälkeen voit edetä piirilevyn suunnitteluun.

9 Suunnittelutehtävä, piirilevyn suunnittelu Suunnittele kytkennästä piirilevy. Piirilevyn toisessa reunassa keskellä pitää olla vaakatasoon asennettu ledi ja piirilevyn toisessa päässä pitää olla kaksi juotostäplää (Pad), jotka toimivat laitteen paristojännitteen liittiminä. Voit valita piirilevyn koon ja muodon vapaasti (sivujen suhde). Tässä halutaan kuitenkin sopivan pientä piirilevyä, jotta se olisi käytännössä valmistettavissa kouluissa syövyttämällä tai jyrsimellä. kaikki komponentit mahtuvat siihen vaakatasoon asennettuina komponenttien ja piirilevyjohteiden sijoittelussa ruudukko (Grid) saa olla 25, 50 tai 100 Mils komponenttien juotostäplien ja piirilevyjohteiden välillä on riittävä etäisyys 16 MILS (0,4 mm) komponenttien juotostäplät ovat riittävän suuret min 60 Mils (mieluummin Mils) paristoliitäntöjen napaisuuden voi valita itse (kuvassa ylempi olisi + ja alempi ) piirilevydokumenteissa polaaristen komponenttien napaisuus pitää näkyä

10 Suunnittelutehtävän komponentit Vastukset ja kela Kondensaattori Transistorit TO 92 kotelo kumpi hyvänsä alla olevista juotostäplien sijoittelusta käy 1 = C, 2 = B, 3 = E LED Normaali vaakatasoon asennettu 5 mm ledi, jonka jalkojen väli on 100 Mils

11 Page 1 of Semifinaalin ennakkotiedot Ohjelmat Elektroniikkalajin semifinaalitapahtuma järjestetään Iisalmessa Ylä-Savon ammattiopistolla, Asevelikatu 4,74100 IISALMI. easting= &northing= &resolution=32&label=yl%e4-savon+ammattiopisto%2c+asevelikatu+4 Tiistai Aamupäivä aikaa matkustamiselle Iisalmeen klo Majoittautuminen, Sokos Hotelli Koljonvirtaan klo Siirtyminen Ylä-Savon ammattiopistolle klo Aloitus Ylä-Savon ammattiopisto Auditorio. Ylä-Savon ammattiopiston esittely ja kahvi. klo Paikallisen elektroniikkayrityksen puheenvuoro ja tutustumien tuotantoon, Genelec Oy:n hallituksen pj Ilpo Martikainen ( kilpailijat osallistuvat myös vierailuun) Tehdasvierailun jälkeen palataan koululle, jossa tilaisuus jatkuu ( kilpailijat eivät osallistu) klo Elektroniikka-alan opetuksen kehittäminen, keskustelutilaisuus, Pj. Olavi Lähteinen klo Uusien opsien soveltaminen - Ysao:n opetussuunnitelman toteuttaminen Primus / Wilma ympäristössä. - Kouvolan ammattiopiston OPSi sovellus, Jari Koskinen - Keskustelua klo Tutkimusten esittely Tutkimus 1, Euro-Skills elektroniikkalajin kehityksen yhteydessä tehty kysely, Olavi Lähteinen Tutkimus 2, Oulun seudun teollisuudelle tehty kysely elektroniikkaopetuksen kehityksestä, Jouni Lievonen klo Tuote-esittelyjä - Analogiaelektroniikan uusii oppimateriaali, Timo Haiko - Nylund Groupin tuotteiden esittely, Jari Häkli klo Ruokailu koululla klo Keilailua ja Sauna Keskiviikko Klo Elektroniikan semifinaalit Semifinaali kestää yhden päivän ja sen sisältö on seuraava: Ilmoittautuminen Suunnittelutehtävä (oikea CAD-ohjelma), 35 p Kädentaito 1 (juottaminen), 15 p Ruokailu Kädentaitotehtävä 2 (osien irrotus ja kiinnitys), 15 p

12 Page 2 of Ohjelmointitehtävä (kohteena todellinen laite), 35p Yhteensä 100 pistettä Yrityskäynti IS-VET Oy:llä ke klo Käynti on varattu kilpailijoiden saattajille. Kilpailijan tarvitsemat välineet ja ohjeet Kilpailija tarvitsee suunnittelu- ja ohjelmointitehtäviä varten kannettavan mikrotietokoneen. Kilpailijoiden koneissa on oltava mahdollisuus tulostaa tiedostoon joko pdf- tai microsoftin xps-formaatissa. Tehtävät, jotka palutetaan, tulostetaan tiedostoon ja tallennetaan muistitikulle tuomarien tarkastelua varten. XPS Windows Vistan ja Windows 7:n mukana on jo oletusarvoisesti asennettuna XPS-tulostinajuri. Tarkista omasta koneestasi voitko valita tulostimeksi "Microsoft XPS Document Writer" nimisen tulostimen. Jos sellainen löytyy on asia kohdaltasi kunnossa, jos ei löydy asenna koneeseesi XPS-tulostinajuri alla olevien ohjeiden mukaan. "Microsoft XPS Essentials Pack" on ohjelmisto, jonka avulla voidaan asentaa XPS-tulostinajurin. Se sisältää myös XPS-tiedostojen katseluohjelma jolla voi myös tulostaa niitä. Sen voi ladata Microsoftin sivuilta: Lisätietoa XPS:stä: PDF PDF-tiedostoja voi tuottaa useammalla eri tavalla. Yleisin tapa on käyttää PDF-tulostinajuria. Sellainen voi tulla esimerkiksi jonkin Adobe-tuotteen mukana tai sen voi asentaa erillisenä. Eräs ilmainen ja ainakin XP-koneisiin hyvin sopiva PDF-tulostinajuri on "PDF Creator". Sen saa toimimaan myös Vistassa, mutta tiettyä epäyhteensopivuutta Vistan UAC:n kanssa on raportoitu. Asennuspaketti ja asennusohjeet löytyvät mm. näistä osoitteista: Kilpailija ei tarvitse tämän kertaisissa tehtävissä oskilloskooppia eikä sähkölähdettä. Suunnitelutehtävä Suunnitelutehtävässä pitää osata soveltaa annettuja lähtötietoja (engannin kielinen artikkeli) ja tämän perusteella piirtää tarvittava kytkentäkaavio ja suunnitella siitä yksipuoleinen piirlevy. Kytkennässä voi olla elektroniikan peruskomponentteja, kuten liittimiä, vastuksia, kondensaattoreita, keloja, diodeja,

13 Page 3 of ledejä, transistoreita ja operaatiovahvistimia. Kilpailijan tulee huolehtia, että hänen suunnitteluohjelmassa ovat nämä komponentit eurooppalaisina piirosmerkkeinä. Kilpailijan on tarvittaessa osattava luoda puuttuva piirrosmerkki ja annettujen mittapiirrosten perusteella komponentin piirilevylle tuleva dekaali (piirilevysymboli, component footprint). Piirilevyn komponentit ovat kaikki läpiladottavia komponenttejä. Seuraavissa ohjeissa saattaa esiintyä hieman erilaisia määrityksiä, kuin normaaleissa piirilevyn tuotantoon tarkoitetuissa dokumenteissa, koska tässä tehtävässä dokumenteistä ei ole tarkoitus tehdä piirilevyä, vaan arvioida piirilevysuunnitelmaa. Palautettavat tulosteet Piirilevy sunnittelutehtävän palautteena tulostetaan neljä tulostetta: Piirikaavio Komponenttisijoittelu Juotospuolen johdinkuvio Yhteistuloste Tulosteet tulostetaan tiedostoon joko PDF- tai XPS-formaatissa. Tiedostot talletetaan muistitikulle, joka palautetaan arvostelua varten. Piirikaaviotulosteessa kompontit ovat piirretty europpalaisin piirrosmerkein. Komponenteissä pitää näkyä sen tunnus (Reference Designator) ja tyypilliset arvot. Piirikaaviossa pitää olla otsikko-osio, jossa näkyy kilpailijan tiedot. Piirilevytulosteissa eri kerrokset (johdinkuvio, piirilevyn ääriviiva, komponenttien ääriviivat jne) pitää tulostaa eri väreillä (tai harmaa sävyinä), jotta tulosteen tarkastelu paperikopiona olisi mahdollisimman selkeää. Värien valinnan voi tehdä vapaasti, kunhan ne eivät peitä muita tärkeitä kerroksia. Jokaisessa tulosteessa pitää näkyä piirilevyn ääriviiva. Kaikissa tulosteissa pitää näkyä riittävät tunnistetiedot: Kilpailijan nimi Koulu Tulosteen nimi Seuraavassa on suositus siitä, millaiselta piirilevytulosteet pitäisi näyttää. Oleellista tulosteissa on se, että tuomarit voivat verrata niitä helposti keskenään. Komponenttisijoittelu

14 Page 4 of Komponenttien sijoittelukuva vastaa lähes normaalia Silkscreen Top -dokumenttia, jolla tarkoitetaan piirilevyn komponenttipuolelle tehtävää painatusta. Tässä tehtävässä komponenttiensijoittelukuva vastaa enemmänkin dokumenttia, jonka perusteella piirilevy voitaisiin käsityönä kalustaa tarvittavilla komponenteilla. Komponenttisijoittelukuvassa pitää näkyä komponenttien ääriviivat (outline), komponenttien tunnukset (reference descrinators), hyppylangat sekä kaikki mekaaniset osat, kuten esimerkiksi jäähdytyslevy tai kiinnikkeet. Tulosteessa pitää näkyä myös kaikkien polaaristen komponenttien asennussuunta, kuten esimerkiksi elektrolyyttikondensaattoreiden (+, -) tai ledien (A, K) napaisuus. Napaisuusmerkinnän voi vapaasti määritellä, kunhan tuomarien ei tarvitse sitä itse arvailla. Tulosteessa pitää näkyä myös komponenttien liitoskohdat piirilevyyn. Läpiasennettavilla komponenteilla juotostäplä (pad) ja/tai juotostäpälän reikä (hole). Tulosteessa voi näkyä myös piirilevyn mittapiirrokset tai muita selventäviä tietoja. Komponenttisijoittelukuva esimerkki Juotospuolen johdinkuvio Juotospuolen johdinkuviossa (bottom layer) pitää näkyä piirilevyn juotoskuviot (trace) ja niihin liittyvät juotostäplät (pad). Jos juotostäplä on kuparialueen sisällä ja siinä ei ole lämmönsiirtymisen kannalta tehtyä kevennystä (thermal relief), pitää komponentin liitosjohdon läpivientireikä näkyä kuparialaueella.

15 Page 5 of Juotospuolen johdinkuvio -kuva esimerkki Yhteistuloste Yhteistulosteessa tulee näkyä komponenttien ääriviivat, hyppylangat, juotospuolen johdinkuvio ja juotostäplät (myös reijät mikäli mahdollista). Erityisesti tässä tulosteessa kannattaa valita eri kerrosten värit huolella, jotta kaikki tarvittavat objektit näkyvät selkeästi. Yhteistulostekuva esimerkki Kädentaidon tehtävä

16 Page 6 of Kädentaidon tehtävässä pitää osata juottaa sekä irrottaa läpivietäviä- ja pintaliitoskomponentteja. Komponenttien liittäminen tapahtuu tavallisella juottimella ja tinalangalla. Komponentin poistaminen tapahtuu juottimella ja tinaimulangalla. Komponentin poistossa poistetun komponentin kunnolla ei ole merkitystä. Piirilevyn pitää säilyä komponentin poiston jälkeen mahdollisimman ehjänä. Tarvittavia työvälineitä: juotin tinaa (saa olla lyijyllistä) tinaimulankaa pinsetit Muita sallittuja työvälineitä tai apuaineita: leikkurit, pihdit korjauslankaa (johtoa) puhdistusaineita lisäjuoksute (flux) käsineet ja muut suojavarusteet Kiellettyjä työvälineitä ja apuaineita: mekaaniset hiomavälineet (hiomapaperi tai teräsvilla) puhallinjuottimet ja imuasemat muut automaattiset työasemat juotospasta Ohjelmointitehtävä Ohjelmointitehtävässä kilpailijan pitää laatia C-kielinen ohjelma valmiiksi koottuun mikro-ohjain korttiin. Kortilla on ATtiny25 -AVR-mikro-ohjain ( Ohjelma voidaan ladata kortille siinä olevan 6-pinnisen piikkirimaliittimen kautta. Kortti toimii 3 V paristolla ja mikroohjaimen kellosignaalina käytetään piirin sisäistä RC-oskillaatoria. Ohjelmointitehtävän pohjaksi on laadittu kortille sopiva testiohjelma, jota käytetään tehtävän pohjana ja kilpailijan ohjelmointiympäristön toimivuuden testaamiseen. Pohja on laadittu CodeVisionAVR C-kääntäjällä. Ohjelmointitehtävää varten kilpailija tarvitsee: AVR-mikro-ohjaimen ohjelmointiympäristön. Esimerkiksi CodeVisionAVR C-kääntäjän Demo-versio. Ohjelmointiympäristön voit ladata tästä: Kilpailija voi halutessaan käyttää myös jotain muuta vastaavaa ohjelmointiympäristöä. Toinen vaihtoehto on Avt Studio/ WinAVR. AVR Studion saat osoitteesta Käytä versiota Tarvittava C-kääntäjän saat osoitteesta

17 Page 7 of Kaikkien ohjelmointiympäristöjen tapauksessa kilpailijan on itse todettava valitemansa työkalun toimivuus. ISP-ohjelmointilaite. Kortilla on standardi AVR-ympäristössä käytettävä 6-pinninen (piikkirima 2x3) ohjelmointiliitin. Ks. esim. linkki: AD003_W.JPG (vasemman puoleinen kuva). Suositeltava ohjelmointilaite on esimerkiksi Atmelin USBliitäntään liitettävä AVR-ISP MARK II -ohjelmointilaite ks: Myös jokin muu vastaava laite käy hyvin. Kilpailijan on syytä tarkastaa, miten hänen valitsemassa ohjelmointiympäristössä mikro-ohjaimen sulakebittien (Fuse Bits) ohjelmointi tapahtuu. Tehtävässä ei tarvitse ohjelmoida sulakebittejä, mutta joissain ohjelmointiympäristöissä ne saattavat ohjelmoitua vahingossa, mikäli ohjelmoija ei ole konfiguroinnut ohjelmaprojektia oikealla tavalla. Muita suositeltavia välineitä (ei pakollisia): Ohjelman simulointia ja vianetsintää helpottamaan suositellaan käytettäväksi AVRStudio -ohjelmaa. Voidaan ladata ositteesta: Tämä ei ole pakollinen, muta sen käyttö ja hallinta helpottaa vian etsintää monissa hankalissa vikatauksissa.