TOIMINTASUUNNITELMA lukuvuodeksi

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA lukuvuodeksi Jyväskylän seudun Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Jälkkäri Liikkumista, leikkimistä, oppimista, iloa ja suuria tunteita PIENI KOULULAINEN

2 SISÄLTÖ 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT LAINSÄÄDÄNTÖ YLEISTÄ TOIMINTAAN HAKEMINEN JA TOIMINTAMAKSUT TUKEA TARVITSEVAT LAPSET AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TILAT JA VÄLIPALA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA YHTEISTYÖ ERI HALLINTOKUNTIEN KANSSA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SISÄLTÖ RYHMÄKOHTAISEN TOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN JÄLKKÄRIN TOIMINTASUUNNITELMASSA ON HUOMIOITAVA JÄLKKÄRIN ORGANISAATIO JÄLKKÄRI-KUNNAT VALMISTELEVA RYHMÄ JÄLKKÄRI KOORDINAATTORI PALVELUNTUOTTAJAT OHJAAJAT BUDJETTI TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI TOIMINNAN SISÄINEN JA ULKOINEN SEURANTA SEKÄ TULOSTEN JULKISTAMINEN TOIMINNAN ITSEARVIOINTI LUKUVUODEN PAINOPISTEALUEET...12 LIITE 1. Toiminnansuunnittelun koosteet. 13

3 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta (115/2004). Opetushallituksen antamat toiminnan perusteet (annettu ) tulivat voimaan ja uudistetut perusteet Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (1138/2003) tuli voimaan Yleistä Laki aamu- ja iltapäivätoiminnasta tuli voimaan Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, jota kunta voi järjestää tai hankkia ja saada siihen valtionosuutta. Jos kunta järjestää tai hankkii tätä toimintaa, sitä tulee tarjota ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Toimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon eri kieliryhmien tarpeet. Opetushallitus on hyväksynyt perusopetuslain 48 a :n 3 momentin mukaiset aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteita ja sisältöjä ohjaavat perusteet. Aamu- ja iltapäivätoiminta tulee järjestää voimaantulleiden uudistettujen perusteiden mukaisesti. Jälkkäri on yhteinen nimi kolmen kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnalle. Aamu- ja iltapäivätoiminnan lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Aamupäivätoiminnan tarve kartoitetaan vuosittain ja sitä järjestetään alueittain harkinnan mukaan. Kunta vastaa siitä, että sen järjestämä tai hankkima aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään lainmukaisesti. Jyväskylän seudun Jälkkäri-koordinaattori yhdessä kuntien edustajien kanssa valvoo ja ohjaa toiminnan toteutumista. Kunta on vakuuttanut aamu- ja iltapäivätoiminnassa mukana olevat lapset.

4 Toimintaan hakeminen ja toimintamaksut Toiminnan piiriin kuuluvat 1-2. luokkien oppilaat sekä erityistä tukea tarvitsevat luokkien oppilaat. Toimintaan voi osallistua myös muiden vuosiluokkien oppilaita, mikäli ryhmissä on tilaa. Palveluntuottaja valitsee toimintaan otettavat oppilaat. Opetusjohtaja tekee yhteispäätöksen toimintaan valituista lapsista. Toimintaan pyritään ottamaan mukaan kaikki hakuaikana hakeneet. Lapsia valittaessa ensisijaisessa asemassa ovat 1. ja 2. luokkien oppilaat sekä koulussa tukea tarvitsevat lapset. Jälkkäriin hakemisesta tiedotetaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Huoltajat saavat hakulomakkeen ja tiedotteen, jossa kerrotaan toiminnan tavoitteista ja periaatteista. Hakuaika toimintaan on kouluun ilmoittautumisesta saakka. Toimintaan valituille ilmoitetaan kirjeitse mennessä. Toimintaan voidaan hakea erityisin perustein myös kesken toimintakauden. Jälkkärit noudattavat kouluvuoden työaikoja. Toimintaa tarjotaan keskimäärin 5 6 tuntia päivässä kello välisenä aikana ja muutamilla kouluilla järjestetään aamutoimintaa. Koulujen loma-aikoina toimintaa voidaan järjestää alueellisen tarpeen mukaan. Toiminnasta peritään toimintamaksu, jonka Jyväskylässä sivistyslautakunta vahvistaa vuosittain. Toimintakauden toimintamaksut ovat 95 /kk, toiminta-ajan ollessa 5-6 tuntia klo 11.00/ välisenä aikana tai 60 /kk 12 päivää kuukaudessa. Elokuun 2011 toimintamaksu on 75 /kk. Sisarusalennus on 20 kuukausimaksusta (alennusta ei myönnetä elokuun maksusta) 1.4. Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätoiminnassa Tukea tarvitsevan lapsen aamu- ja iltapäivätoiminnassa noudatetaan toiminnan yleisiä tavoitteita ja sisältöjä. Lapsen huoltajien kanssa tulee sopia, kuinka lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät tavoitteet huomioidaan. Toimintaympäristöä ja työskentelytapoja suunniteltaessa tulee huomioida lasten ikä, kehitysvaihe ja yksilölliset tarpeet. Toiminta tapahtuu ensisijaisesti muun aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteydessä. Tukea tarvitsevia lapsia kannustetaan ja tuetaan aloitteellisuuteen, omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tukea lapsen itsetunnon kehittymistä, sosiaalista kasvua ja itsenäistymistä lapsen omien edellytysten mukaisesti. Heille tarjotaan mahdollisuuksia onnistumisen kokemiseen ja yhdessä toimimiseen. Kehityksessään tukea tarvitseville lapsille tärkeää on ajankäytön ja toiminnan suunnittelu ja selkeys sekä tilanteiden ennakointi. Lasten kehitystä voidaan edistää monipuolisen toiminnan kuten erilaisten leikkien, liikunnan ja pelien avulla. Samalla voidaan harjoitella sääntöjen noudattamista, itsesäätelyä ja vuorovaikutustaitoja.

5 3 Välineiden ja tilojen tulee soveltua tukea tarvitseville lapsille. Huomiota on kiinnitettävä tilojen kokoon, muunneltavuuteen, esteettömyyteen ja kulkureitin toimivuuteen. Näihin asioihin huomiota kiinnittämällä voidaan tukea lapsen itsenäistä toimimista ja liikkumista tiloissa. Värienkäyttö ja valaistus auttavat tilan hahmottamisessa ja antavat virikkeitä. Toiminnassa huolehditaan aina lasten psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Tukea tarvitsevien lasten kanssa työskenteleviä ohjaajien osaamista vahvistetaan perehdytyksen ja täydennyskoulutuksen avulla. Keskeistä on ohjaajien, erityisopettajien ja oppilashuoltoryhmän välinen yhteistyö ja näiden tahojen antama konsultaatio ohjaajille. Lapsen saama tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Tarvittaessa aamu- ja iltapäivätoiminta voi olla osa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Oppilaat, joille on tehty erityisen tuen päätös, ovat oikeutettuja aamu- ja iltapäivätoimintaa Jyväskylässä 5. luokkaan asti. Aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Jyväskylässä pääosin integroimalla tukea tarvitseva lapsi oman ikäkauden mukaisiin ryhmiin. Erityishuoltolain mukainen kehitysvammaisten ja autististen lasten iltapäivähoito järjestetään vammaispalveluiden toimesta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa suunniteltaessa on tärkeää moniammatillinen yhteistyö sekä yhteistyö lapsen vanhempien ja koulun kanssa. Näin voidaan yhdessä miettiä kuinka tehostettua tai erityistä tukea saavan oppilaan tarpeet ja tavoitteet huomioidaan aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Tukea tarvitsevan lapsen oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) voidaan kuvata, kuinka aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet ja toimintamallit tukevat lapsen kehitystä. Näiden asiakirjojen siirtäminen aamu- ja iltapäivätoimintaan edellyttää huoltajilta tiedonsiirtolupaa. Huoltajan luvalla ohjaaja voi myös osallistua lapsen oppimissuunnitelman ja HOJKS:n laadintaan. Tehostettua tai erityistä tukea saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Kuljetusmahdollisuus sekä lisäresurssin tarve kartoitetaan jokaisen tukea tarvitsevan lapsen osalta erikseen myös aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta. Kuljetuksia järjestettäessä on huolehdittava turvallisuudesta, vastuunjaosta ja kaikkien toimijoiden riittävästä ohjeistuksesta Aamu- ja iltapäivätoiminnan tilat ja välipala Pääsääntöisesti aamu- ja iltapäivätoiminta tapahtuu koulun tiloissa. Mikäli koulun tilat eivät sovellu Jälkkäri-toimintaan, etsii palveluntuottaja yhdessä koordinaattorin kanssa sopivat tilat ja hyväksyttää ne kunnan viranomaisella toiminnan käyttöön. Toimintapaikoilla tulee olla voimassa oleva turvallisuus- ja pelastussuunnitelma.

6 4 Tilojen ja välineiden tulee olla turvallisia. Toimintaympäristön tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lähtökohtana tiloja valittaessa on toiminnan luonteen ja tarkoituksen huomioiminen sekä lapsen kiinnostuksenkohteet ja toiminnan monipuolisuus. Tilojen tulisi tarjota lapselle myös mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen. Lapsille tarjotaan päivittäin välipala. 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön ja opetushallituksen antamien perusteiden mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Tämä tavoite velvoittaa kaikkia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa mukana olevia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea myös perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen seuraavista näkökulmista: Lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen Lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen Varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen (Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011) Jyväskylän Jälkkäreiden tavoitteena on tarjota lapselle mahdollisuudet osallistua monipuoliseen, virkistävään ja turvalliseen toimintaan pysyvien ammattikasvattajien ohjauksessa tukea pienen koululaisen kasvua ja kehitystä yhteistyössä kodin ja koulun kanssa tarjota lapselle eheä päivä, jossa monipuolisen tekemisen ohessa mahdollisuus rauhoittumiseen mahdollistaa hyvien vapaa-ajanviettotapojen etsimisen ja löytämisen vahvistaa osallisuutta ja sosiaalisia taitoja edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa

7 5 Toimintaa suunniteltaessa on otettava huomioon lapsen yksilölliset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Toiminnan tulee olla luonteeltaan laadukasta vapaa-ajantoimintaa, jossa korostuu vapaaehtoisuus ja myönteiset elämykset Yhteistyö kotien kanssa Aamu- ja Iltapäivätoiminnan tulee tukea kodin kasvatustyötä. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Jälkkärissä ohjaajilla on vastuu lapsen kasvatuksesta kyseisen yhteisön jäsenenä. Yhteistyö edellyttää avointa ja luottamuksellista vuorovaikutusta kodin kanssa sekä keskinäiseen kunnioitukseen ja tasa-arvoon perustuvaa yhteistyötä. Huoltajia kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus, jolla tarkoitetaan ammattikasvattajien sitoutumista toimimaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Keväällä 2011 vanhemmilta on kysytty seurantakyselyllä mielipidettä Jälkkärin toiminnasta. Vanhempainiltoja voidaan toteuttaa Jälkkärin puitteissa tai yhteistyössä koulun kanssa. Myös muita luontevia yhteistyötapoja pyritään löytämään ja kehittämään Yhteistyö koulun kanssa Aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään yhteistyössä rehtorin, opettajien ja koulunkäyntiavustajien kanssa. Yhteistyö vaatii ohjaajalta aloitteellista ja aktiivista toimintaa kouluun päin. Aamu- ja iltapäivätoiminta tukee yhdessä oppilashuollon kanssa lapsen kasvua, kehitystä ja koulunkäyntiä. Yhteistyö koulun kanssa lisää ohjaajien oppilaan tuntemusta. Yhteisen päämäärän tulee näkyä yksittäisen lapsen asioiden hoidossa, tiedonsiirrossa ja ohjaajien osallistumisessa huoltajien luvalla lasta koskeviin neuvotteluihin. Toiminnassa tulee kunnioittaa koulun opetussuunnitelmaa ja tavoitteita, jotka ohjaavat koulun tiloissa tapahtuvaa aamu- ja iltapäivätoimintaa. Ohjaajien tulee kertoa koulun opettajille toiminnan periaatteista ja sisällöistä. Tavoitteena on molemminpuolisen tiedonkulun lisääminen ja hyödyntäminen toiminnassa Yhteistyö eri hallintokuntien ja kuntien kanssa Jälkkärissä tehdään poikkihallinnollista yhteistyötä lapsen parhaaksi. Tällä hetkellä mukana toiminnassa ovat sivistys- ja opetuspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, Kylän Kattaus, Jyväskylän seudun oppilaitokset, Keski-Suomen liikunta ja muita lasten toimintaan liittyviä tahoja. Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään aamu- ja iltapäivätoimintaan, aikaisemman järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava opetuksen tai toiminnan järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksenjärjestäjän pyynnöstä. (Perusopetuslaki 40 2 mom. (642/2009)

8 6 3. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SISÄLTÖ Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on sisällöllisesti oma erityisluonteensa, jolle on ominaista toiminnan monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Jälkkäri tarjoaa monipuolista tekemistä mm. erilaisissa harrastekerhoissa. Jälkkäriin on turvallista tulla, sillä paikalla on kasvatusalan koulutuksen saanut ohjaaja. Jälkkäri on yhdistelmä virkistystä ja lepoa. Toiminnan yksityiskohtaiset sisällöt määritellään ryhmäkohtaisessa toimintasuunnitelmassa, jota tehdessä huomioidaan paikalliset olosuhteet ja käytännön mahdollisuudet. Sisältöjen tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tarvittaessa toimintoja on voitava eriyttää ja taattava mahdollisuus pienryhmätyöskentelyyn. Toiminnassa korostuu lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. Sisältöjä suunniteltaessa huomioidaan lasten tarpeet ja toiveet. Samoin vanhempien ja ohjaajien välinen vuoropuhelu lapsen kiinnostuksenkohteista ja tarpeista on keskeisellä sijalla. Muita sisältöihin vaikuttavia tekijöitä ovat paikalliset olosuhteet, kulttuuritekijät, eri vuodenaikojen ja muiden käytännöntekijöiden tarjoamat mahdollisuudet, yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa, ohjaajien omat vahvuudet ja toteuttajien painotukset. Sisällöt tulee suunnitella siten, että toiminta muodostaa lapsen kannalta ehyen ja monipuolisen kehitystä tukevan kokonaisuuden, joka lisää lapsen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, tarjoaa sosiaalista vuorovaikutusta, esteettisiä kokemuksia, vireyttä edistävää liikkumista ja päivittäistä ulkoilua sekä mahdollisuuden omaan toimintaan, rentoutumiseen ja lepoon. Sisältöjä valittaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Toiminta voi liittyä erilaisiin tavoitteellisiin harrastuksiin tai muuhun kehitystä tukevaan toimintaan kuten liikuntaan, kädentaitoihin, kielelliseen ja kuvalliseen ilmaisuun, musiikkiin, arkiaskareisiin ja erilaisiin tiedollisiin aihepiireihin. Toiminnassa vahvistetaan lapsen kulttuurillista identiteettiä laulujen, leikkien ja juhlien avulla. Myös ruokailuhetki on kasvatuksellista. Lyhyesti sanottuna sisällölliset kokonaisuudet ovat seuraavat eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus leikki ja vuorovaikutus liikunta ja ulkoilu ruokailu ja lepo kulttuuri ja perinne kädentaidot ja askartelu kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu mediataidot arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa

9 7 erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit Toimintasuunnitelman liitteenä ovat Jyväskylän kaupungin yhteisesti kootut sisältöjen suunnitelmat ja toteutukset Ryhmäkohtaisen toimintasuunnitelman laatiminen Toiminnan sisällön suunnittelua ohjaa Jyväskylän seudun aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma. Ryhmäkohtainen toimintasuunnitelma sitoo ohjaajat toimintaan ja kukin ohjaaja osallistuu suunnitteluun taitojensa ja resurssiensa mukaan huomioiden vanhempien ja lasten osallisuuden. Suunnittelun toimintatavat ja vastuujako tulee sopia ryhmäkohtaisesti. Toiminnan suunnittelu tulee jakaa kausiin esim. toimintakausi, kuukausi, viikko ja tuokio. Lukuvuonna yhteisenä teemana on lapsen tunteiden kohtaaminen Jälkkärin toimintasuunnitelmassa on huomioitava Koulun opetussuunnitelman tukeminen Kalenterivuoden juhlapäivät, joiden ympärille voi suunnitella erilaista toimintaa kuten liikuntaa, askartelua, retkiä ym. Käytettävissä olevat tilat ja välineet Vuodenaikojen vaihtelut, joiden mukaan voi rakentaa teemoja Yhteiset tapahtumat, joiden suunnitteluun tarvitaan riittävästi aikaa Suunnitelma tehdään realistiseksi. Toimintoja suunnitellaan sen verran kuin niitä on mahdollista toteuttaa ajan ja budjetin raameissa. Toimintasuunnitelmassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota kokonaisuuteen, teemoihin ja vaihteluun.

10 8 4. JÄLKKÄRIN ORGANISAATIO Jyväskylän seudun aamu- ja iltapäivätoiminnassa Jälkkärissä on mukana kolme yhteistyökuntaa: Jyväskylä, Muurame ja Laukaa. Yhteistyötä tehdään seutukunnallisesti mm. koulutusten, tapahtumien ja arvioinnin merkeissä. Jälkkäri-kunnat Jyväskylä, Muurame ja Laukaa Kuntien päättävät elimet Jyväskylän opetuspalvelut Jälkkärin koordinaattori Toiminta Ohjaajat Valmisteleva ryhmä Palveluntuottajat/Kunnat ja kuntakoordinaattorit Toimintapaikat Toimintapaikat Toimintapaikat 4.1. Jälkkäri-kunnat Kukin kunta päättää toiminnan yleisistä linjauksista ja toimintamaksuista sekä vastaa kuntansa taloudesta ja lain toteutumisesta Valmisteleva ryhmä Valmisteleva ryhmä mm.: toimii koordinaattorin tukena käytännön tehtävissä suunnittelee ja kehittää Jälkkäreiden toimintaa Valmistelevan ryhmän jäsenet ovat toiminnan kehittämiseen sitoutuneita henkilöitä, jotka edustavat palveluntuottajia, ohjaajia ja yhteistyötahoja. Valmistelevan ryhmän kokoonpano on noin viisi henkilöä. Jälkkärin koordinaattori toimii valmistelevan ryhmän puheenjohtajana.

11 Jälkkäri koordinaattori Jälkkäri koordinaattorin tehtävät ovat seuraavat: sisällöllinen vastuu Jyväskylän kaupungin opetuspalveluiden omista toimintaryhmistä (17 kpl) toiminnan yleinen organisointi valmistelevan ryhmän puheenjohtaja ja koollekutsuja tiedottaminen ohjaajien koulutuksesta vastaaminen Jälkkäri-toiminnan arvioinnista vastaaminen yhteistyön rakentaminen ja suunnittelu erikseen sovittavat selvitystyöt Opetushallituksen nimeämän alueellisen kehittämisverkoston yhteyshenkilönä toimiminen 4.4. Palveluntuottajat Palveluntuottajaksi hyväksytään rekisteröity yhdistys/järjestö tai yksityinen yrittäjä, jonka todistamiseksi on oltava ennakkoperintärekisteriote. Lasten kanssa työskentelevän palveluntuottajan tulee toimittaa oma rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote kunnalle, ohjaajat toimittavat rikosrekisteriotteensa palveluntuottajalle. Palveluntuottaja on velvollinen toteuttamaan toimintaa kunnan toimintasuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Palveluntuottaja vastaa, että toiminnassa on mukana riittävä määräkelpoisuusehtojen mukaista henkilökuntaa. Palveluntuottaja valitsee ohjaajansa ja vastaa ohjaajiensa työnantajavelvoitteista sekä huolehtii siitä, että sen palkkalistoilla olevilla ohjaajilla on mahdollisuus osallistua kunnan yhteisiin ohjaajatapaamisiin. Palveluntuottaja huolehtii, että aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä ja toiminnassa muuten tietoon tullutta yksityistä tai perheen salaisuutta ei luvatta ilmaista ja että salassapidosta noudatetaan voimassaolevia säännöksiä ja määräyksiä. Palveluntuottaja sitoutuu antamaan kunnalle sen tarvitsemat tilastotiedot ja tekemään toiminnastaan seurantaa ja arviointia. Palveluntuottaja on velvollinen laatimaan yhdessä ohjaajien kanssa ryhmäkohtaisen toimintasuunnitelman, josta ilmenee toiminnan pääperiaatteet ja toimintatavat. Palveluntuottajille järjestetään kokoontumisia noin neljä kertaa vuodessa.

12 Ohjaajat Valtioneuvosto on antanut asetuksen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta..aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö, 1) joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka 2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on lasten hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Ohjaajan myönteisellä suhtautumisella ja läsnäololla on tässä suuri merkitys. (Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, 2011) Jyväskylän seudun Jälkkäreissä vastaavana ohjajana on henkilö, joka täyttää valtioneuvoston antaman asetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajan kelpoisuudesta. Ryhmissä työskentelee pääsääntöisesti vähintään yksi ohjaaja 12 kokopäiväistä lasta kohden. Vastuuohjaajana on henkilö, jolla on lastenkasvatukseen liittyvä koulutus tai kunnan hyväksymä soveltuvuus alalle. Jyväskylän opetuspalveluiden omissa toimipaikoissa ohjaajina toimivat pääsääntöisesti koulunkäynninohjaajat. Suuremmissa ryhmissä jokaista lasta kohden ryhmässä tulee olla kelpoisuusehdot täyttävä ohjaaja. Päivittäisestä toiminnasta vastaa vastuuohjaaja yhdessä muiden ohjaajien, harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Vastaavalla ohjaajalla on päävastuu toiminnan toteutuksesta. Toiminnassa avustavalta henkilöstöltä edellytetään taitoa ja soveltuvuutta tehtävään. Toiminnan tulee olla niiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaista, jotka on säädetty aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa, kunnan toimintasuunnitelmassa ja Jälkkäri kohtaisessa toimintasuunnitelmassa. Ohjaajilta pyydetään nähtäväksi rikosrekisteriote. Uudet ohjaajat osallistuvat perehdytyskoulutukseen sekä vanhoille järjestettyihin kesäpäiviin Lisäksi ohjaajille järjestetään vähintään 4-6 ohjaajakokousta/koulutusta toimintavuoden aikana vuoden teemaan liittyen. Poikkeuksellisista toiminta-ajoista tai toimintapisteiden tilapäisestä sulkemisesta (1-2 päivää lukuvuoden aikana) koulutustilaisuuksien vuoksi, tulee vanhemmille tiedottaa riittävän ajoissa. Vastaavan ohjaajan tehtäviin kuuluu mm. päävastuu suunnitelmien tekemisestä ja lapsiryhmästä sekä toiminnan ohjaamisesta. Vastuuohjaaja huolehtii yhteydenpidosta koordinaattoriin, kotiin ja kouluun yhteistyössä ryhmän muiden ohjaajien kanssa. Ohjaaja toimii vastaavan ohjaajan kumppanina ja avustajana lapsiryhmän ohjaamisessa, järjestelyissä ja suunnittelussa. Ohjaaja osallistuu yhteisiin ohjaajatapaamisiin.

13 11 5. BUDJETTI Kukin kunta tekee oman rahoitussuunnitelmansa Jälkkärin taloudesta. 6. TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI Aamu- ja iltapäivätoiminnan laki velvoittaa kunnan olemaan yhteistyössä kotien ja palveluntuottajien kanssa, arvioimaan aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä julkistamaan arvioinnin keskeiset tulokset Toiminnan sisäinen ja ulkoinen seuranta sekä tulosten julkistaminen Jyväskylän seudun Jälkkäreissä toiminnan toteutuminen varmistetaan seurantakyselyjen avulla ja niiden tulosten huomioimisella toiminnan toteutumisessa.. Seurantakyselyssä selvitetään, ovatko aamu- ja iltapäivätoiminnassa mukana olevat tahot tyytyväisiä toimintaan sekä toteutuvatko toiminnalle asetetut tavoitteet (määrälliset ja laadulliset) heidän mielestään. Palveluntuottajien ja kunnan on oltava valmiita tarvittaessa muuttamaan toimintaansa saadun palautteen mukaan. Seurannan tulokset julkistetaan esittelemällä ne Sivistyslautakunnalla ja vuosittain pidettävissä ohjaajien toiminnansuunnittelupäivissä. Kyselyjen kohderyhmät vaihtelevat Opetushallituksen asettaman seurannan mukaan. Lapsilta kysytään oman Jälkkärin toiminnasta, viihtymisestä, ohjaajista, kavereista, tiloista, välipaloista ja välineistä. Vanhemmilta kysytään mm. tyytyväisyyttä tarjonnan määrään, sisältöön, ohjaajiin, yhteistyöhön sekä käsitystä lapsensa viihtymisestä toiminnassa. Yhteistyötahoilta kysytään mm. perusteiden tavoitteiden toteutumisesta, yhteistyön toteutumisesta ja toiminnan laadukkuudesta 6.2. Toiminnan itsearviointi Jälkkäreistä saatu palaute toimii itsearvioinnin pohjana. Toiminnan itsearviointia tehtäessä tulee selvittää kunnassa toteutettavat kehittämishankkeet, joista kerättyä tietoa tulee hyödyntää myös aamu- ja iltapäivätoiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Itsearviointia tehtäessä otetaan huomioon toimintasuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. missä onnistuttiin? mikä ei toiminut? miten kehitämme toimintaa paremmaksi?

14 Lukuvuoden painopistealueet Uudistettujen Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen jalkauttaminen yhteistyö koulun kanssa; molemminpuolisen tiedonkulun lisääminen ja tarkoituksenmukaisten tilojen mahdollistaminen ryhmien käyttöön huoltajien ja lasten osallisuus toiminnansuunnittelussa ohjataan lasta tunnistamaan erilaisia tunteita ja säätelemään omaa toimintaansa

15 13 Liite1. Toiminnansuunnittelun koosteet PIENI KOULULAINEN Liikkumista, leikkimistä, oppimista, iloa ja suuria tunteita Eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus, ruokailu ja lepo Tavoitteet: Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ja sosiaalinen vahvistaminen. Toiminnan tulee lisätä onnistumisen kokemuksia ja osallisuutta. On tärkeää, että lapset tulevat kuulluksi toiminnassa ja voivat osallistua sen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja järjestetään tarvittavaa tukea. Onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä eri tahojen kesken. Toimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala, joka noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia ja ottaa huomioon ruokailuun liittyvät erityistarpeet. Välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin, hyviin ruokavalintoihin sekä ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Rentoutuminen ja levähtäminen ovat toiminnassa tärkeitä. Menetelmät; kuinka tavoitteet toteutetaan? Järjestetään riittävä määrä aikuisia vastaamaan ryhmän toiminnasta. Huomioidaan lasten omat toiveet toiminnan suunnittelussa ja pyritään yksilöllisyyteen. Lisätään ohjaajien välistä ja moniammatillista yhteistyötä sekä yhteistyötä koulun kanssa. Lapsen kannalta tärkeän tiedon siirtämistä pyritään tehostamaan ja ottamaan yksilölliset erot huomioon toiminnassa ja sen suunnittelussa. Ruokailuhetkistä pyritään tekemään rauhallisia ja lapsille opetetaan hyviä käytöstapoja ruokailussa sekä ekologisuutta ja kestävää elämäntapaa. Myös ohjaajien työssäjaksamista tuetaan varmistamalla, että toimintapäivän aikana on mahdollisuus pitää tauko. Sisällöt; mitä asioita tehdään? Suunnitellaan syksyisin ja keväisin toiminnan sisältöjä yhdessä lasten kanssa. Pyritään toimintaympäristön mukaiseen yhteistoimintaan ja yhteisiin sääntöihin koulun ja lähiympäristön kanssa. Hyvä ryhmäyttäminen toiminnan murrosvaiheissa on tärkeää. Aktiivisuutta, yhteistyötä ja yhteisten tavoitteiden rakentamista koulun ja kodin välillä lisätään ottamalla myös vanhempia mukaan toiminnan suunnitteluun. Hyvä keino on vaikkapa toiveiden ja ideoiden kerääminen syksyisin ja keväisin lomakekyselyn avulla. Arviointi; miten asetetut tavoitteet toteutuivat? Seuranta puolivuosittain; missä onnistuttiin, tuliko vanhempien ja lasten äänet riittävästi kuuluviin, miten vielä voitaisiin kehittyä? Saavutettiinko yhdenvertainen ja tasa-arvoinen, avoin Jälkkäri?

16 14 Leikki ja vuorovaikutus, liikunta ja ulkoilu Tavoitteet: Kiinnitetään erityistä huomiota lasten ikätason mukaiseen kasvua ja kehitystä tukevaan leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Liikkuminen ja ulkoilu on toiminnassa tärkeää ja iltapäivien aikana pyritään tarjoamaan kahden tunnin päivittäisestä liikuntasuosituksesta vähintään yksi tunti. Lasten osallisuutta ja toiminnan yhteisöllisyyttä vahvistetaan monipuolisella kokonaisuudella. Toiminta tarjoaa kasvua ja kehitystä tukevaa sosiaalista vuorovaikutusta, ilon ja virkistyksen kokemuksia, esteettisiä kokemuksia ja mahdollisuuden kehittää erilaista osaamista. Menetelmät; kuinka tavoitteet toteutetaan? Kartutetaan vuorovaikutustaitoja yhdessä tekemällä, ilman kilpailua ja suorittamista. Järjestetään toiminnalle suotuisat tilat ja välineet. Lisätään tarjonnan monipuolisuutta ja valinnan mahdollisuuksia. Hyödynnetään myös ohjaajien omia vahvuuksia ja vapaa-ajan harrastuksia, esim. liikunnan ja leikin alueella. Etsitään yhdessä lasten kanssa mukavia ja uusia toimintamuotoja ja jätetään lapsille oivaltamisen riemu. Ohjaajat toimivat ideapankkeina, jotka tarjoavat eväitä, mutta jättävät pääpainon havaitsemisesta lapsille. Lapsia kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen ja ulkoilua/ liikkumista tarjotaan tunti jokaisena toimintapäivänä. Kaikki tekeminen on valvottua ja aikuisen tukemaa. Sisällöt; mitä asioita tehdään? Sovitaan yhteisistä säännöistä. Ohjatun ja järjestelmällisen tekemisen lomassa jätetään tilaa ja aikaa myös lasten omaehtoiselle leikille. Järjestetään halukkaille mahdollisuuksien mukaan aktiivisempaa ja tavoitteellisempaa liikkumista, hyödynnetään myös koulun kerhotoimintaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Otetaan vanhempia mukaan aktiiviseen tekemiseen esim. ulkoilu/ puuhapäivien merkeissä. Elävöitetään leikki- ja liikuntatuokioita musiikilla, saduilla, draamalla ja muilla havainnollistamiskeinoilla. Hyödynnetään monialainen yhteistyö ja alueen oppilaitokset ja opiskelijat leikin ja liikunnan ohjauksessa. Arviointi; miten asetetut tavoitteet toteutuivat? Keskustellaan asioiden toteutuksesta vanhempien ja lasten kanssa. Mitataan tyytyväisyyttä aistinvaraisesti, mutta myös seurantakyselyin vuosittain. Otetaan vastaan välitön palaute ja hyödynnetään se toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Saatiinko liikunnasta osa jokaisen lapsen jokapäiväistä elämää?

17 15 Kulttuuri, perinteet, arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa Tavoitteet: Lasten kulttuurista identiteettiä vahvistetaan monipuolisella sisältötarjonnalla. Suomalaiseen ja muihin, lasten eri kulttuuritaustoihin liittyviin perinteisiin tutustutaan mm. laulujen, leikkien ja juhlien avulla. Sisältö voi liittyä erilaisiin tavoitteellisiin harrastuksiin ja muuhun kehitystä tukevaan toimintaan. Sisältöön vaikuttavat myös paikalliset olosuhteet ja kulttuuritekijät, eri vuodenaikojen tarjoamat käytännön mahdollisuudet, yhteistyö eri toimijoiden kanssa, ohjaajien omat vahvuudet sekä toteuttajien painotukset Toiminnassa korostuu lasten oikeus turvalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. Kestävää elämäntapaa kunnioitetaan kaikessa toiminnassa ja pyritään lisäämään lasten tietoisuutta sen merkityksestä. Menetelmät; kuinka tavoitteet toteutetaan? Lisätään vuorovaikutusta eri kulttuurien kesken. Otetaan kulttuurierot huomioon jo toiminnan suunnittelussa ja lisätään myös vieraampien kulttuurien edustajille kotimaamme kulttuurin tuntemusta. Kieliongelmissa käytetään tulkkauspalveluita apuna asioiden selvittämisessä. Seurataan kulttuurien juhlapyhiä ja muita merkkitapahtumia ja lisätään lasten tietoisuutta niistä. Lisätään turvallisuutta sopimalla yhteisesti säännöistä ja toimintatavoista. Terveitä elämäntapoja korostetaan esimerkillä ja ohjaamalla: ruokailutavat, ulkoilu, liikunta ja lepo otetaan osaksi keskustelua ja em. arvojen merkitystä korostetaan. Myös aikuisen antaman esimerkin voima otetaan huomioon. Ohjaajat ovat työajalla savuttomia. Sisällöt; mitä asioita tehdään? Huomioidaan juhlapyhät ja kutsutaan mahdollisuuksien mukaan ryhmään vierailijoita kertomaan oman kulttuurinsa juhlatavoista. Etsitään ryhmälle sopivia teemaviikkoja esim. perinteiden ympärille ja ohjataan lapsia niissä. Kestävää elämäntapaa kunnioitetaan kaikessa toiminnassa: kierrättämällä, ekologisilla valinnoilla ja lapsia ohjaamalla. Aikuisen esimerkin tulee olla ohjaavaa. Arviointi; miten asetetut tavoitteet toteutuivat? Tarkkaillaan, lisääntyikö suvaitsevaisuus ja muuttuiko asenne vieraita asioita kohtaan. Opittiinko uusia asioita? Uusien asioiden oppiminen, asenteiden muuttuminen ja suvaitsevaisuus lisäävät myös itseluottamusta. Lasten toimintaa seurataan ja varmistutaan, että opitut asiat siirtyvät leikkeihin ja muihin lasten luontaisiin puuhiin.

18 16 Käden taidot ja askartelu sekä kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu Tavoitteet: Toiminnan sisällön suunnittelussa otetaan huomioon lasten tarpeet ja omat toiveet. Lapsen, huoltajan ja ohjaajan keskustelu ja tiedonvaihto lasta kiinnostavista asioista ja mikä tuottaa lapselle iloa ja virkistystä, vaikuttaa toiminnan sisällön käytännön toteutukseen. Toiminnan tulee tarjota mahdollisuus erilaiseen luovaan ja ilmaisulliseen toimintaan ja tuottaa lapselle ilon ja virkistyksen kokemuksia, esteettisiä kokemuksia ja mahdollisuuden kehittää erilaista osaamista. Koulun kerhotoimintaan ja taiteen perusopetukseen osallistuminen voi olla osa lapsen aamu- ja iltapäivätoimintaan. Menetelmät; kuinka tavoitteet toteutetaan? Huomioidaan vanhempien ja lasten omat toiveet. Järjestetään lasten toivepäiviä, jolloin toteutetaan lasten omia ideoita mahdollisuuksien mukaan. Pyritään projektityöskentelyyn, jolloin projektit ovat lyhytkestoisia, ei koko vuoden mittaisia suorituksia. Tarjotaan monipuolisia sisältöjä eri aihealueilta. Huomioidaan yksilöllisiä vahvuuksia ja tuetaan niissä. Lasten luovuus, mielikuvitus ja kiinnostuksen kohteet otetaan luontevasti huomioon. Tilojen käyttöä pyritään monipuolistamaan (esim. koulun käsityöluokat) ja tarjoamaan vaihtoehtoja lasten toiveiden mukaan. Sukupuoli huomioidaan toiminnan sisällöissä ja aktivoidaan myös poikia entistä enemmän kädentaitojen pariin. Hyödynnetään lapsia kiinnostavia teemoja (inkkarit, dinosaurukset jne.) aktivoinnissa. Kaiken pohjana on vapaa toiminta ja leikki. Sisällöt; mitä asioita tehdään? Erilaisia taiteen muotoja hyödynnetään rohkeammin. Kuunnellaan, katsellaan, kosketellaan, aistitaan ja eletään asioita ilman, että niitä täytyy itse tuottaa tai suorittaa. Toteutuksessa huomioidaan lasten omat toiveet ja tarjotaan luovuudelle mahdollisuus kumpuilla vapaasti. Siirretään toimintaa myös luontoon ja lähiympäristöön; arvostetaan luonnon monimuotoisuutta ja opetellaan katsomaan sitä taiteena, johon ei tarvitse itse puuttua. Jatketaan käden taitojen, musiikin, ilmaisun, liikunnan ja eri kerhotoimintojen kautta ilmaisua lasten toiveita kuunnellen. Lisätään ryhmätyöskentelyä. Arviointi; miten asetetut tavoitteet toteutuivat? Tyytyväisyyskyselyt vuosittain. Asetetaan lasten töitä näyttelyiksi vanhemmille ja lisätään siten yhteistyötä ja osallisuutta myös perheille.

19 17 Mediataidot sekä erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit Tavoitteet: Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä. Toiminnassa pyritään lapsen omien tietojen ja taitojen kehittämiseen sekä uusien taitojen löytämiseen ja oppimiseen. Koulupäivän aikana tapahtuneet asiat tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon myös iltapäivätoiminnassa. Ryhmissä tulee olla riittävä määrä kelpoisuuden omaavia, osaavia ja ammattitaitoisia ohjaajia. Yhteistyötä eri toimijoiden ja tahojen kanssa tulee lisätä. *Erilaisia arkielämän taitoja opetellaan ja kannustetaan lapsia luottamaan omiin taitoihinsa. Mediamaailmassa lasten tietoja ja taitoja kartutetaan sekä opetetaan mediassa tarvittavaa kriittisyyttä. Menetelmät; kuinka tavoitteet toteutetaan? Nimetty ohjaaja ryhmästä vastaa mediakasvatuksen järjestämisestä. Ohjaajalle varataan tähän riittävästi suunnittelu- ja toteutusaikaa. Mahdollisuuksien mukaan jokaiselle ryhmälle hankitaan käyttöön tietokone ja verkkoyhteys. Näin sähköisen median käsittely ja ymmärtäminen helpottuu. Lapsia opetetaan mediakriittisyyteen keskustelujen ja asennekasvatuksen avulla. Elokuvien, pelien, julkaisujen, kännyköiden ja tietokoneiden oikeanlaista käyttöä ja käyttöön liittyviä ikärajoja pohditaan yhdessä ja tarvittaessa niistä viedään tietoa myös vanhemmille. Tehdään yhteistyötä koulun ja kodin kanssa; kunnioitetaan perheen omia arvoja ja koulun tekemiä linjauksia. Korostetaan myös yhteistä vastuutamme lasten turvallisen medialukutaidon opettamiseksi. Sisällöt; mitä asioita tehdään? Järjestetään ryhmissä mediakerhoja tai otetaan mediat osaksi muuta toimintaa: lehdet, videot, puhelimet, tietotekniikka, televisio jne. Tutkitaan ja pohditaan, mitä media on ja mikä on oikean käytön määritelmä. Huomioidaan myös sosiaaliset mediat ja niiden tulo lasten maailmaan. Hyödynnetään jo olemassa olevaa mediamateriaalia, kuten Suuri Mediaseikkailu ja ohjataan sen kautta lapsille oikeita median kohtaamistaitoja. Arviointi; miten asetetut tavoitteet toteutuivat? Seurataan lasten puheita ja leikkejä. Pyritään saamaan aikaiseksi pysyviä asennemuutoksia mediakriittisyyteen, medialukutaitoon sekä kiinnostuksen kohteisiin liittyen. Tarvittaessa kysely vanhemmille vuosittain tai toiminta-aikojen murrosvaiheissa.