mpäristöministeri vaatii nopeaa puuttumista

Transkriptio

1

2 mpäristöministeri vaatii nopeaa puuttumista päristölupa päättyy ensi keväänä, ja yhtiö haluaa uuteen lupaan helpotuksia päästöihin vuoteen 2015 saakka. Aluehalhtiö ei saa ylittää ajusti itse settamiaan äästörajoja. MPÄRISTÖMINISTERI Ville iinistö (vilir) patistaa Talvi aaran kaivosyhtiötä. puuttuaan ympäristöongelmiin. Niinistö ei hyväksy, että yh- tiö ylittää rajusti itse määrittelemänsä päästärajat. "Yhtiöllä on ollut toiminnassaan paljon harjoittelua. On ollut pöly- ja hajuhaittoja, ja nyt on todettu vesistön ongelmat." Niinistö oli pari viikkoa sitten Sotkamossa tutustumassa kaivokseen. Sen nykyinen ym lintoviraslon tehtävänä on harkita luvan rajat. UUDEN luvan käsittelyn yhteydessä tulee esille myös elykeskuksen vaatimus jätevesien käsittelyn parantamisesta. Niinistön mielestä ympäristövaikutusten arviointi oli aikoinaan puutteellinen. Siinä ei huomioitu uraanin sivutuotantoa eikä kaivoksen vaikutuksia vesistöön. Suljettu jätevesikierto ei ole onnistunut. "Ympäristövaikutusten arviointivaihe on erittäin tärkeä. Silloin seudun asukkaiden pitäisi saada tietää, mitä heidän ympäristössään todella tapahtuu", Niinistö sanoo. Hän muistuttaa, että laki antaa mahdollisuuden keskeyttää kaivpksen toiminta, jos ympäristöluvan ehdot eivät täyty. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok) ei halua vielä kommentoida, mihin Talvivaaran ongelmat johtavat. "Siitä on meneillään useita viranomaistutkimuksia. Näyttää siltä, että ympäristö}uvan myöntämisen yhteydessä ei osattu arvioida kaikkia vaikutuksia." Sotkamon kunnanjohtaja Petri Kauppinen sanoo, että kunta puoltaa ehtojen tiukentamista. TALVIVAARAN kaivosyhtiön suurin omistaja on sen perustaja Pekka Perä. Hänellä on 22,85 prosenttia osakkeista. Vakuutusyhtiö Varma omistaa yli 8,5 prosenttia ja Ilmarinen runsaat 6 prosenttia osakkeista. Neljäs yli viiden prosentin omistaja on valtion omistama sijoitusyhtiö Solidium. Entisen ympäristöministerin Paula Lehtomäen (kesk) puoliso Jyri Sahlsten omistaa kaivoksesta 0,02 prosenttia. Lehtomäki oli ympäristöministerinä, kun Talvivaaran kaivos aloitti toimintansa. HS orin silmättömät silakat löi.vät 198o-Iuvulla vauhtia päästökeskusteluun EMIRAN titaanioksiditehdas orissa oli 30 vuotta sitten uomen suurin yksittäinen aastuttaja. Tehdas laski vuositain Pohjanlahteen kymmeniäuhansia tonneja rikkihappoa ja autasulfaattia. Isot alueet me enpohjaa kuolivat kokonaan. UNSAASTI julkisuutta saivat ilmättämät silakat, joita kalastaat saivat pyydyksistään. Silmien ENSIMMÄINEN koko Suomea puhuttanut ympäristöongelma oli lievestuoreen selluloosatehdas Laukaassa. Se tuli tunnetuksi jätelammestaan, jonne oli vuosikymmenien ajan johdettu jäteli peää. Lampi syntyi padotulle suolle. Tehdas laski jätevesiä myös Lievestuoreenjärveen. Tehdas suljettiin ensimmäisen kerran 1967 heikon kannattavuu den ja tiukkenevien ympäristömenettäminen johtui rautasulfaatin aiheuttamasta verenpaineen noususta, joka sai kalojen silmänpohjien verisuonet repeämään. Kemiran tapauksen ympärillä käytiin tiedotussotaa ympäristösuojelijoiden ja teollisuuden välillä. Kemira tilasi 1987 uudet puhdistuslaitteet, ja 1990-luvun alussa jätevesipäästöt olivat vähentyneet lähes olemattomiin. vaatimusten vuoksi. Tehdas käynnistettiin uudelleen Se toimi 14 vuotta ennen lopullista sulkemistaan Laitoksen silloinen omistaja jäi kiinni vesinäytteiden väärentämisestä. L1PEÄLAMPI pumpattiin tyhjäksi. Hidas työ valmistui 2000 luvun alussa. Jorma Erkkilä Ympäristönsuojelijat leiriytyivät vuonna 1984 Kemiran Porin-tehotaan läheisyyteen ja toivat ongelmat esiin. =m",} M' ~ " m k)..,, "'t" ~l~,,"" (n'", ''1 'C'D ',\ 1) :1,

3

4 KESKIVIIKKONA 9 MAHHASKUUTA 2Ull::;;;;;;::;;;;::::;;:;;:;;:::::::;;;::;;:=;:;;;::;;;;;;:;;=;;:::;;::=:>::================:::::!SO'::==::!!!==::lO:====:.:..,.a...'!iiiiI""",.,OE:SW5::i!OL=i hs.kotlmaaehs.f1 Uutlsvlnklt: (09) 122 7S75 PL sanoma r I falvivaara ylittää sulfaattipäästörajat monikymmenkertaisesti ~aapurit kärsivät haitoista 'IMeitä vedettiin I:löplästä, kun h~i:u~~:amo~~~~:' ppio Mainio HS SOTKAMO. '"Onko meidän kilo listi kärsittävä pöly- ja haju' ~~toista? Talot, maat ja rannat ovat arvottomia", kysyy tmäntä Salme Kananen, 67, ja \eipoo pullaa pirtissä Sotka JPon Taattolass3. ~-'rähistöllä on Hakonen-järvi. j~a pinta on alkanut merkil U~sti kuplia. Talvivaaran kaivokselle on viisi kilometriä. "Järven rannassa on kolme suurta muurahaispesää. Viime kesänä kaikki muurahaiset hävisivät. Olen kulkenut järvellä lapsesta saakka, enkä ole koskaan nähnyt tällaista'", Kananen kertoo. f,uoliso Juhani Kananen, 6~ esittelee ilmansaasteita mittaavia sadeveden keruuastioita takapihalla, jossa on 50 metriä syvä porakaivo. '"Pöyryn, nykyisen Naplaksen, miehet ovat kahden vuo den ajan käyneet ottamassa niistä kuukausinäytteet. Ei niistä ole juuri mitään löytynyt. Talvella hanki on kuin täytekakku, jossa on mustia grafiittipölykerroksia. Vallitsevat tuulet puhaltavat lounaasta, jossa on kaivos." Juhani Kananen ei uskalla vankimman hajun aikana kävellä edes postilaatikolle. Rikkivety salpaa astmaatikon hengityksen. "MEITÄ vedettiin höplästä, kun kaivosta oltiin perustamassa. Luvattiin, että metallien talteenotossa on sisäinen kierto, eikä mitään kulkeudu kaivosalueen ulkopuolelle", naapuri Alpo Partanen sanoo. Hän istuu Sotkamon valtuustossa ja on teknisen lautakunnan jäsen. Sotkamon valtuusto vieraili rvl anl Nu a 10km Karttakeskus LH, TK I HS Vuo atti kaivoksella tiistaina, koska se halusi selvyyden ympäristöongelmista. SEKÄ Kainuun ely-keskus että osa Tuhkakylän asukkaista on jättänyt ympäristön turmelemisesta tutkintapyynnön poliisille. "Kaivoksella oli niin kitkerä kaivoksen käytössä olevat alueet ~~J~ka. Nlskala Talvivaaran kaivos Kolmi- SOPP' Sopenvaara Kalliojärvi Ir:H-;-a-;k-o-ne~>n-'~ 1----,,.,.,.'--- Em] 1870 I Skm Taattola Paavola rikkivedyn haju, että meinasimme palata ovelta bussiin ja lähteä pois. Talvivaaran johto kertoi, että yksi hajukaasupesuri on rikki. He näyttivät myös erilaisilla käppyröillä, miten päästöt ovat alenemassao Valitettavasti luottamus yhtiöön on loppunut", Partanen sanoo. POIMINTA Haju kestää pitkään KATKELMA Salme Kanasen päiväkirjasta Sotkamon Taattola: On kirkas poutasää ja tuulenvire Talvivaaran louhokselta. Metsän takaa alkaa hiljalleen nousta tumma pahaenteinen pilvi. Pellon reunassa alkaa näkyä kuin sumua, joka pikku hiljaa lähenee. Nyt tämä seutu on kokonaan harmaa. Ei se kirkastu silmälasia puhdistamalla. Ja sitten se pahin. Tämä voimakas ja karvas haju. Se kestää pitkään. Yhtiö on ylittänyt moninkertaisesti sille ympäristöluvassa vahvistetut päästöarvot. "Pahiten vesistöä kuormittaa sulfaatti. Ympäristöluvassa raja-arvoksi asetettiin yhtiön toivoma 130 milligrammaa kuutiossa. Todollisuudessa yhliön laskcmissa jatcvcsissä on sulfaattia milligrammaa kuutiossa", johtaja Saml Koi vula Pohjois-Suomen alueh.11 lintovirastosta kertoo. "Kaivoksille sallitaan Euro" passa sulfaattipäästöt, muu" eivät ne voi olla niin suuria, että järvet muuttuvat suolal seksi mereksi", Koivula sanoo. YHTIÖ hakee Koivulan mu kaan nyt uutta ympäristölupaa, jossa se haluaa korottaa raja-arvoa. Jäteveden mangaa nipä'3stöt se aikoo pitää aiem min luvatussa. Mangaania ja rautaa on mitattu suuria mää riä lähistön järvissä. "Olemme kehottaneet Talvivaaraa toimiin ympäristön tilan parantamiseksi. Valitettavasti isommat ratkaisut vievät aikaa", sanoo ympäristö- ja luonnonvarayksikön päällikkö Sirkka-liisa Markkanen Kai nuun ely-keskuksesta. Yksikkö on valvova viranomainen. Mielipide C 8 Matkailu kestävämpää kuin kaivostoiminta

5 KESKIVIIKKONA 9. MARRASKUUTA 2011 LYHYESTI Valvooko valtio lupaehtojen noudattamista? ONKO Suomen valtiolla intressiä valvoa Talvivaaran ympä ristölupaehtojen noudattamista? Miten yhtiön merkittävä osakkeiden omistaja voi toimia myös valvovana viranomaisena? Kymmenen prosenttia suolaista vettä koko järven vesimassasta (HS Kotimaa ) ei taida olla lupaehtojen mukaista. Onko kyse mallista, jossa valtio (ja yhtiö) uskottelee kansalaisilleen ja ulkopuolisille kaiken olevan kunnossa tai että kaikki pannaan kuntoon? Tåssä tapauksessa tosin Talvivaaran talous lihoa samalla. kun ympäristö tuhoutuu pe: ruuttamattomasti. Onko sotkamolaisten ääni häipynyt kuulemattomlin? Ville Pynnönen insinööri, Sotkamon kesäasukas Janakkala Matkailu kestävämpää kuin kaivostoiminta Onke kaivostoiminta todella "elinkeinoelämän valopilkku", kuten pääkirjoituksessa (HS ) todettiin? Kaivostoiminnan vaikutuksia ympäristöön voi käydä seuraamassa vaikkapa Kittilässä. Suurikuusikon avolouhos.hämmentää suuruudellaan. "Vihreä", maanalainen kaivostoiminta ei näy, mutta sen seuraukset tulevat kyllä näkymään. Kultaa on vuoltavissa runsaat kymmenen vuotta, alkaako sitten todella maisemointi? Fennoskandian laatan hyödyntämisen mielekkyyteen on syytä paneutua. Ovatko jälkeen jäävät avolouhokset järkevä vaihtoehto Lapin ja Itä Suomen luonnon muulle, vähemmän kuluttavalie hyödyntämiselle? Ne ovat usein erämaa-alueita, joita Euroopassa ei ole haaskattavaksi. Vihreän kaivostoiminnan tuloksia voivat olla vihertävät ja samentuvat vesistöt, kuten Sotkamon Talvivaarassa on käynyt (HS Kotimaa 8.11.). Kaivoslain säätämisen yhteydessä eduskunnan ympäristövaliokunnalle annettiin väärää tietoa Talvivaaran kaivoksen ympäristövaikutuksista. Kokonaisuudessaan kaivoslain laadinnassa toistui vanha kaava: käsittelyn loppuvaiheessa lakia muutettiin kaivosyhtiöiden mielen mukaiseksi. Kaivosyhtiö Anglo American on muuttamassa Sodankylän ainutlaatuista luontoa euroiksi, innostusta on yrityksen lisäksi tietysti paikkakunnallakin. Vaheksymättä kaivostoiminnan työllisyysvaikutuksia on syytä muistaa, että luonto ja ympäristö voidaan tuhota vain kerran. Tuskin Kiinasta, Japanista tai Euroopasta tullaan katsomaan kaivosalueita, niitä näkee muuallakin. Matkailu palveluineen on kestävämpi vaihtoehto kuin Lapin rei'ittäminen sveitsinjuustoksi. Kaivostoiminta on herkästi riippuvainen raakaaineiden hinnoista. Kiinan ja Aasian kulutuksen jatkuminen nykyisen kaltaisena ei ole itsestäänselvyys- Pentti Tiusanen erikoislääkäri eduskunnan ympäristövaliokunta Kotka