Regean toimintakertomus Riitta Suuronen

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS

2 Julkaisija: Tampereen yliopisto, Regea Kuvat: Regea Taitto: Persoona Oy Painopaikka: Offset Ulonen, Tampere 2008

3 Vuosi 2007 oli Regealle menestyksen vuosi. Teimme historiaa hoitamalla ensimmäiset luupuutospotilaat rasvan kantasolujen ja biomateriaalien yhdistelmällä. Uutinen, joka julkistettiin kesäkuussa 2007, levisi myös laajalti maailmalla, minkä vuoksi saimme runsaasti yhteydenottoja ympäri maailmaa. Aloitimme myös uusia potilashoitosovelluksia, joiden tulokset arvioidaan ensi vuonna. Nämä hoidot avaavat tietä tulevaisuuden hoidoille mottomme mukaisesti Tutkimuksesta tulevaisuuden hoitoihin. Tieteellisellä rintamalla regealaiset menestyivät hyvin. Julkaisuja hyväksyttiin korkeatasoisiin kansainvälisiin lehtiin, kaksi patenttihakemusta jätettiin ja kolmas väitöskirjamme, Antti Asikaisen tutkimus biohajoavasta tyrosiinista, valmistui tammikuussa Tekesin rahoittama Finland Distinguished Professor, George Sándor, aloitti 5-vuotisessa virassaan Hän vahvistaa regealaisten osaamista kasvutekijäsektorilla sekä yhteistyötä Toronton yliopiston kanssa ja on näin hyvin tervetullut lisä joukkoomme. Kudospankkitoiminta laajeni merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Laatujärjestelmämme myös yhteistyökudospankeillemme valmistuivat ja oma kudosvalikoimamme kasvoi. Etenkin sarveiskalvojen välittäminen lisääntyi merkittävästi ja niiden avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sarveiskalvosiirtojonot on saatu lähes kokonaan purettua. Myös Lääkelaitos teki ensimmäisen tarkastuskäyntinsä loppuvuodesta 2007, minkä seurauksena odotamme saavamme toimilupamme vuoden 2008 alussa. Kulunut vuosi oli taloudellisesti hyvä vuosi, sillä taloutemme jäi hieman ylijäämäiseksi vuoden vaihteessa. Regealaiset saivat myös tutkijatohtorin virkoja Suomen Akatemialta todisteena korkeatasoisesta tutkimustyöstämme. Kaikki ryhmät ovat hakeneet aktiivisesti ja menestyksellisesti rahoitusta tutkimusprojekteilleen, mikä on osaltaan mahdollistanut hyvän taloustilanteen. Erityisen hienoa oli, että pystyimme aloittamaan uuden tutkimusalueen, silmäsairauksien hoidon kantasolujen avulla, merkittävän yksityisen lahjoituksen turvin, mistä olemme erittäin kiitollisia lahjoittajalle. Vuosi 2007 oli Regealle voimakasta kasvun aikaa, mikä vaati henkilöstöltämme paljon venymistä. Ilman taitavaa ja motivoitunutta henkilöstöä Regea ei olisi sitä mitä se nyt on Suomen johtava kudosteknologiakeskus. Tästä kiitos kuuluu koko henkilöstölle. Lopuksi haluan kiittää kaikkia rahoittajiamme ja yhteistyökumppaneitamme menestyksellisestä vuodesta. Toivon lämpimästi, että jatkamme samaan tahtiin kohti uusia menestysvuosia. Tampereella Riitta Suuronen Regean toimintakertomus

4 Talouskatsaus Regean budjetti vuonna 2007 oli noin 3,1 miljoonaa euroa. Toteutuneet kokonaistulot olivat 2,9 miljoonaa euroa ja kokonaismenot 2,85 miljoonaa euroa, joten talous jäi hieman ylijäämäiseksi. Ylijäämä tullaan käyttämään tulevina vuosina. Regean suurin rahoittaja vuonna 2007 oli entiseen tapaan Tekes, joka kattoi lähes 40 % Regean hankkimasta rahoituksesta. Regean toiseksi suurimmaksi rahoittajaksi Tekesin jälkeen nousi Regean oma tulorahoitus. Pääasiallisia syitä tähän olivat kudospankkitoiminnan kasvaminen sekä Regean puhdastilojen vuokraustoiminnan käynnistyminen. On kuitenkin huomioitava, että kudospankkitoiminta on voittoa tavoittelematonta ja näin ollen vain kattaa omat kulunsa. Regean toimintaa rahoittivat myös TE-keskus, Suomen Akatemia, BioneXt, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma, useat eri säätiöt ja yksityiset lahjoittajat. Tampereen yliopiston perusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta jatkoi edelleen kasvuaan noin yhdeksällä prosenttiyksiköllä 11 prosentista lähes 20 prosenttiin. Menopuolella henkilöstömenojen suhteellinen kasvu jatkui odotetusti muodostaen vuonna ,5 % kaikista Regean menoista kasvun ollessa 12,5 prosenttiyksikköä. Tähän ovat vaikuttaneet paitsi henkilöstön kasvu, myös siirtyminen yliopistojen uuteen palkkausjärjestelmään, joka on nostanut palkkoja suurella osalla henkilöstöä. Toisaalta, Regean infrastruktuurin rakentamisen ollessa loppusuoralla, koneiden ja laitteiden osuus on laskenut vain neljään prosenttiin kaikista menoista, kun vuonna 2006 vastaava osuus oli peräti 26,6 %. BioneXt 4,3 % PSHP 3,9 % Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma 0,8 % Sydäntutkimussäätiö 0,8 % Koneet ja laitteet 4,0 % Matkakulut 3,2 % Lahjoitukset 0,1 % Suomen Akatemia 4,5 % Tilavuokrat 12,7 % TE-keskus 5,8 % Tay/perusvoimavarat 19,8 % Tekes 39,7 % Ulkopuoliset palvelut 16,6 % Henkilöstökulut 43,5 % Tulorahoitus 20,6 % Yleiskustannukset, aineet ja tarvikkeet 20,0 %

5 Henkilöstökatsaus Regean henkilöstön määrä jatkoi kasvuaan myös vuonna 2007, ja vuoden lopussa Regeassa työskenteli 50 henkilöä, mikä oli 16 henkilöä enemmän kuin vuoden 2006 vastaavana ajankohtana. Uuden henkilökunnan perehdyttäminen ja kouluttaminen tehtäviinsä jatkuivat siten vilkkaana edellisten vuosien tapaan. Regeassa teki lisäksi vuonna 2007 opintoihinsa liittyviä töitä 23 opiskelijaa. Regean henkilöstön määrä»jatkoi kasvuaan. Regean henkilöstö jakautui tutkimus-, kudospankki-, hallinto-, laboratorio- ja laadunvalvontahenkilöstöön. Tutkimus työllisti koko henkilöstöstä 45 %, kudospankki 13 % ja hallinto 12 %. Regean työntekijöiden keski-ikä oli 33 vuotta ja se pysyi samana kuin vuonna Suurin ikäryhmä oli edelleen vuotiaat, mutta toiseksi suurimmaksi ryhmäksi nousi nyt vuotiaat, kun edellisenä vuonna se oli vuotiaat v

6 Tutkija Heidi Hakala tutkii tukisolujen merkitystä alkioperäisille kantasoluille. Alkion kantasolujen GMP-tuotantoryhmä Ihmisen alkion kantasolut (hesc) ovat lupaava solujen lähde kudosteknologiassa. Ihmisen alkion kantasolut (hesc) ovat lupaava solujen lähde kudosteknologiassa. Valitettavasti erilaisten patogeenisten kontaminaatioiden vaara on suuri käytettäessä niin kutsuttuja xenogeenisiä (toisesta lajista peräisin olevia) tai allogeenisia (samasta lajista, mutta eri yksilöstä peräisin olevia) kasvatus- tai viljelyliuosaineita. Eläinperäiset materiaalit voivat myös aiheuttaa kantasolujen hyljintää ihmisen elimistössä, mikäli solujen viljelyssä käytetään tällaisia aineita. Lääketieteen sovelluksia varten tarvitaan kestävä ja taloudellinen keino näiden solujen tuottamiseksi GMP (Good Manufacturing Practice) -laatuvaatimusten mukaisesti ilman eläinperäisiä aineita. Regean ihmisen alkion kantasolujen GMP-tuotantoprojektin tavoitteena on tuottaa kliiniseen käyttöön tarkoitettuja alkion kantasolulinjoja ilman eläinperäisiä aineita. Niiden lähteinä ovat ainoastaan hedelmöityshoidoissa ylijääneet alkiot, joiden hävittämisestä on jo aiemmin päättänyt vapaaehtoinen luovuttava pariskunta. Tutkimusryhmän päätavoite vuonna 2007 oli jatkaa vuonna 2006 alkanutta tutkimusprojektia, jonka tavoitteena on saattaa ihmisen alkioperäisten kantasolujen perustamis- ja tuotantomenetelmät vastaamaan GMP-standardin asettamia laatuvaatimuksia sekä kehittää soluille uusi kasvatusliuos, joka ei sisällä mitään eläinperäisiä materiaaleja. Lisäksi ryhmä vastasi Regeassa kaikkien alkion kantasoluja käyttävien tutkimusryhmien tarvitsemasta solutuotannosta käyttäen laajaa kantasolulinjakokoelmaa, joka on perustettu professori Outi Hovatan johtaman tutkimusryhmän toimesta Tukholman Karoliinisessa Instituutissa. Tutkimusryhmän tavoitteena oli myös derivoida tutkimuskäyttöön soveltuvia uusia kantasolulinjoja hedelmöityshoidoissa ylijääneistä alkioista. Tutkimusryhmä tuotti vuoden 2007 aikana kaksi tutkimusartikkelia, yhden Review-artikkelin kantasolujen kasvatusolosuhteista, neljä abstraktia kansainvälisiin kokouksiin sekä kaksi filosofian maisteritut- 6 Regean toimintakertomus 2007

7 kinnon opinnäytetyötä. Tämän lisäksi ryhmä perusti vuoden aikana neljä uutta alkioperäistä kantasolulinjaa käytettäväksi Regean eri tutkimusprojekteissa. Tutkimusryhmämme merkittävimmät yhteistyökumppanit olivat Tampereen yliopistollisen sairaalan naistenklinikka ja lastenklinikka, Ovumia Oy, Turun yliopistollisen sairaalan naistenklinikka, Vivoxid Oy, Dosentti Seppo Auriola Kuopion yliopisto, Professori Petr Dvorakin tutkimusryhmä Masaryk University, Tsekinmaa sekä Anis Feki, University of Geneve, Sveitsi. Ihmisen alkion kantasolujen GMPtuotantoprojektin tavoitteena on tuottaa kliiniseen käyttöön tarkoitettuja alkion kantasolulinjoja ilman»eläinperäisiä aineita. Tutkimustamme rahoittivat vuonna 2007 Tekes, Suomen Akatemia, Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), Tampereen yliopisto sekä Kaupallisten ja Teknillisten tieteiden tukisäätiö KAUTE. Ryhmän jäsenet Heli Skottman, FT, dosentti, vt. professori (6/2007 alk.), ryhmän vetäjä Outi Hovatta, LKT, professori, kantasolututkimuksen johtaja (vv. 6/ /2007) Heidi Hakala, FM, tutkija Niina Ikonen, laborantti Elina Konsén, laboratorioanalyytikko Hanna Koskenaho, bioanalyytikko Outi Melin, bioanalyytikko, vastaava laboratoriohoitaja Kristiina Rajala, FM, tutkija Suvi Aivio, fil. yo, opiskelija Katariina Maaninka, fil. yo, opiskelija Marisa Ojala, fil. yo, opiskelija Sari Tuomisto, fil. yo, opiskelija Hanna Vaajasaari, fil. yo, opiskelija Regean toimintakertomus

8 Rotan sydänlihassoluja kasvamassa laktidikalvon päällä. Sydänryhmä Tutkimuksemme keskittyy sydänlihassolujen erilaistamismenetelmien ja kasvatusympäristön kehittämiseen. Alkion kantasoluista erilaistetut sydänlihassolut voivat toimia potentiaalisena tulevaisuuden soluterapiana sydänkudoksen vaurion korjaamisessa. Niistä voidaan kehittää myös solu- ja kudosmalleja sydämen kehityksen ja toiminnan tutkimiseen, lääkekehitykseen ja lääkkeiden turvallisuustestauksiin. Tutkimuksemme keskittyy sydänlihassolujen erilaistamismenetelmien ja kasvatusympäristön kehittämiseen. Tähän liittyy niin biokemiallisten kuin fysikaalisten tekijöiden vaikutuksien tutkimista sydänlihassolujen erilaistumiseen, kypsymiseen ja ominaisuuksiin. Vertaamme myös ihmisen alkion kantasolulinjojen välisiä eroja sekä niiden kykyä erilaistua sydänlihassoluiksi. Pyrimme selvittämään sydänerilaistumisen taustalla olevia mekanismeja, signaalireittejä ja geenejä. Tutkimme myös sydänsolujen erilaistamiseen ja kasvattamiseen soveltuvia biomateriaaleja. Yhdistämällä sydänlihassolut biomateriaaliin, voitaisiin mahdollisesti edesauttaa solujen elinkykyä, toiminnallisuutta ja integroitumista isäntäkudokseen. Toiminnan ja menetelmien vakiintumisen jälkeen keskityimme alkion kantasolulinjojen erilaistumiskyvyn ymmärtämiseen ja erilaistamistekniikoiden hiomiseen. Tehokkuus, jolla saimme tuotettua sydänlihassoluja, parani huomattavasti edellisestä vuodesta. Tutkimme eri kantasolulinjojen erilaistumista sydänlihassoluiksi ja varhaista erilaistumista eri alkionkerrosten suuntaan kvantitatiivisella PCR:llä. Myös biomateriaalitestauksia jatkettiin käyttäen vastasyntyneen rotan sydänlihassoluja. Aloitimme yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa rasvan kantasolujen tutkimisen hiiren infarktimallissa. Jatkoimme intensiivistä sydänlihassolujen rakenteellista ja toiminnallista karakterisointia varmentuaksemme siitä, että solut ovat oikeiden sydänlihassolujen kaltaisia. Meillä oli käytössämme lukuisia eri tekniikoita, kuten immunovärjäykset, elektronimikroskopia, solujen kasvatus- ja seurantajärjestelmä Cell IQ, Western Blot, sekä solujen elektrofysiologiseen ja farmakologiseen karakterisointiin käytettävä Micro Electrode Array (MEA) sekä yhteistyössä Orionin kanssa 8 Regean toimintakertomus 2007

9 patch clamp -tekniikat. Teimme Orionin kanssa yhteistyötä erilaistettujen sydänlihassolujen elektrofysiologisessa ja farmakologisessa karakterisoimisessa. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Ragnar Granit Instituutin tutkijoiden kanssa jatkoimme MEA-ympäristön kehittämistä. Jatkoimme myös eri alkion kantasolulinjojen geeniprofiilien tutkimista ja analysointimenetelmien kehittämistä yhteistyössä TTY:n Laskennallisen systeemibiologian ryhmän kanssa. Tutkimme eri kantasolulinjojen erilaistumista sydänlihassoluiksi ja varhaista erilaistumista eri alkionkerrosten suun-»taan mm. kvantitatiivisella PCR:lla. Katriina Aalto-Setälä lähti loppuvuodesta vierailevaksi tutkijaksi Bruce Conklinin laboratorioon, Gladstone Instituuttiin, joka sijaitsee San Franciscossa, Kalifornian yliopistossa. Tutkimustamme rahoittivat Suomen Akatemia, Sydäntutkimussäätiö, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kilpailutettava tutkimusrahoitus, Suomen kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Ida Montinin säätiö, Kalle Kaiharin säätiö, Tampereen kaupungin tiederahasto ja Aarne Koskelon säätiö. Ryhmän jäsenet Katriina Aalto-Setälä, kardiologi, LKT, dosentti, Regean Kudospankin lääketieteellinen johtaja (vv. 11/2007 alk.) Erja Kerkelä, FT, vanhempi tutkija Kaisa-Leena Aho, FM, tutkija (TTY) Liisa Lehtonen, DI, tutkija Mari Pekkanen-Mattila, FM, tutkija Tuija Toivonen, laboratorioanalyytikko Niina Elsinen, lääk. yo, opiskelija Ville Kujala, fil. yo, opiskelija Mika Pietilä, fil. yo, opiskelija Sanna Toivonen, fil. yo, opiskelija Regean toimintakertomus

10 Tutkija Riikka Lappalainen tarkastelee ihmisalkion kantasoluista eristettyjä hermosoluja. KUVA: Sami Helenius Neuroryhmä Neuroryhmä keskittyy hermo- ja hermotukisolujen erilaistamiseen ihmisalkion kantasoluista. Keskus- ja ääreishermostoa rappeuttavat sairaudet ja traumat ovat kolmanneksi yleisin vaikean invaliditeetin tai kuoleman aiheuttaja länsimaissa. Aivovammojen ja kroonisten hermoja rappeuttavien sairauksien taustalla on hermo- ja hermotukisolujen kuolema, joka aiheuttaa aivotoimintojen muutoksia johtaen jopa potilaan ennenaikaiseen menehtymiseen. Nykyiset hoitomuodot tähtäävät pääasiassa oireiden lievitykseen, eikä parantavia hoitoja vielä ole tarjolla. Kantasolupohjaiset hoitomuodot voivat tarjota mahdollisuuden hoitaa näitä vaikeita sairauksia tulevaisuudessa. Regean Neuroryhmä keskittyy hermo- ja hermotukisolujen erilaistamiseen ihmisalkion kantasoluista. Yhteistyössä kliinikoiden, eläinmalliasiantuntijoiden, solubiologien ja teknisten asiantuntijoiden kanssa tähdätään sellaisten hermosolusiirteiden tuottamiseen, joiden avulla voitaisiin hoitaa monia hermoston sairauksia. Samanaikaisesti teemme perustutkimusta, jossa selvittelemme hermosolujen erilaistumisen ja kehittymisen geneettisiä ja molekyylibiologisia taustoja. Tutkimusryhmän päätavoite oli jatkaa vuonna 2006 alkaneita tutkimusprojekteja, joissa keskityttiin erilaistamaan puhtaita hermo- ja hermotukisolupopulaatioita. Tuotettuja solupopulaatioita karakterisoitiin molekyylibiologisin ja elektrofysiologisin menetelmin. Solujen käyttöä transplantaatioissa tutkittiin muun muassa selvittämällä solujen optimaalista siirtoreittiä ja solujen monitorointia magneettikuvantamisen avulla elävissä eläimissä. Tuotettujen solujen hoidollista vaikutusta tutkittiin aivoverenkiertohäiriö- ja selkäydinvammamallissa. Tutkimme myös solujen elinkykyä ja erilaistumista erilaisilla biomateriaalialustoilla, joita voidaan mahdollisesti käyttää osana tuotettavia siirteitä. Haimme myös uutta rahoitusta sekä meneillään olevien että uusien projektien rahoittamiseksi. Tutkimusryhmän yhteistyökumppaneina toimivat mm. Prof. Jari Koistinahon, Prof. Seppo Ylä-Herttualan, ja Dos. Jukka Jolkkosen tutkimusryhmät Kuopion yliopistosta, Prof. Erik Sundströmin tutkimusryhmä Karoliinisesta Instituutista Tukholmasta, Prof. Jari Hyttisen, 10 Regean toimintakertomus 2007

11 Prof. Minna Kellomäen ja Prof. Ali Harlinin tutkimusryhmät Tampereen Teknillisestä yliopistosta sekä Prof., ylilääkäri Irina Elovaara ja Prof., ylilääkäri Juha Öhman Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Edelliseltä vuodelta jatkuivat Suomen Akatemian Neuro-ohjelman rahoittama konsortioprojekti Ihmisalkion kantasolut neurodegeneratiivisten sairauksien eläinmalleissa. Inflammaation vaikutus, sekä Tekesin rahoittama StemtoClin -projekti. Saimme myös Suomen Akatemialta rahoitusta 2008 alkavaan nelivuotiseen Prof. Jari Hyttisen johtamaan Biomimeettinen aktiivinen ympäristö hermo- ja sydänlihassolujen erilaistamiseen ja kasvattamiseen kantasoluista -projektiin yhteistyössä Tampereen Teknillisen yliopiston kanssa sekä 2008 alkavaan kolmivuotiseen tutkijatohtoriprojektiin Susanna Narkilahdelle. Tutkimusryhmän päätavoite oli jatkaa vuonna 2006 alkaneita tutkimusprojekteja, joissa keskityttiin erilaistamaan puhtaita hermo- ja hermotukisolupopu-»laatioita. Vanhempi tutkija, ryhmän vetäjä Susanna Narkilahti teki kuuden kuukauden postdoc fellowship -vierailun Saksaan EU:n rahoittaman ESTOOLS-konsortion tukemana, paikkana Prof. Oliver Brüstlen tutkimusryhmä, Institute of Reconstructive Neurobiology, Bonnin yliopisto. Tutkimustamme rahoittivat vuonna 2007 Tekes, Suomen Akatemia, Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), Tampereen yliopisto, Neurologiasäätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kulttuurirahasto: Pirkanmaan rahasto, Orion-Farmos, Kordelinin säätiö, Maire Taposen säätiö, Jenny ja Antti Wihurin Säätiö sekä yksityinen lahjoitus. Ryhmän jäsenet Susanna Narkilahti, FT, vanhempi tutkija, ryhmän vetäjä Outi Hovatta, LKT, professori, kantasolututkimuksen johtaja (vv. 6/ /2007) Kaisa-Leena Aho, FM, tutkija Virpi Himanen, FM, laboratoriohoitaja Tuomas Huttunen, LK, tutkija Riikka Lappalainen, FM, tutkija Maria Sundberg, FM, tutkija Teemu Heikkilä, tekn. yo, lääk. yo, opiskelija Leo Hilman, tekn. yo, opiskelija Jenni Jumpponen, lab. ana., opiskelija Johanna Ketolainen, fil. yo, opiskelija Laura Kuoppala, lääk. yo, opiskelija Pia Lindberg, fil. yo, opiskelija Tiina Rajala, fil. yo, opiskelija Leena Rantala, fil. yo, lab. ana., opiskelija Minna Salomäki, fil. yo, opiskelija Salla Virtanen, fil. yo, opiskelija Laura Ylä-Outinen, tekn. yo, opiskelija Regean toimintakertomus

12 Pyyhkäisyelektronimikroskoopilla kuvattuja rasvakudoksen kantasoluja kiinnittyneenä biomateriaalitukirankaan. Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmä Regean aikuisen kantasolujen tutkimus painottuu solujen karakterisointiin, kasvuolosuhteiden optimointiin sekä solujen käyttöön luu-, rusto-, iho- ja pehmytkudossovelluksissa. Regean aikuisen kantasolututkimus painottuu solujen karakterisointiin, kasvuolosuhteiden optimointiin sekä solujen käyttöön luu-, rusto-, iho- ja pehmytkudossovelluksissa. Tutkimukset toteutetaan aina kliinistä käyttöä silmällä pitäen, sillä ryhmän tavoitteena on luoda uusia soluhoitoja. Kantasoluilla tehtävät kliiniset potilashoidot keskittyvät tällä hetkellä luusovelluksiin ja niinpä solujen eristys ja kasvatus tapahtuvat Regean puhdastiloissa. Vuoden 2007 suurimpana tavoitteena onkin ollut toimivien puhdastilakäytäntöjen ja -ohjeiden luominen solusovelluksiin. Monikykyisiä aikuisen kantasoluja olemme eristäneet sekä rasvakudoksesta että viisaudenhampaista. Nämä solut voivat erilaistua mm. luu-, rusto-, rasva-, jänne- ja lihassoluiksi. Tämä solujen monikykyinen luonne heijastuu myös ryhmämme tutkimuskohteisiin. Rasvakudosnäytteitä olemme saaneet Tampereen yliopistollisen sairaalan plastiikkakirurgian ja gastroenterologian osastoilta. Viisaudenhampaita olemme saaneet Tampereen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS) viisaudenhampaiden poistoleikkauksista. Sekä rasvakudoksen että viisaudenhampaan kantasoluja on karakterisoitu virtaussytometrian avulla. Kantasolujen kasvuolosuhteiden optimointia, erityisesti kliiniseen käyttöön soveltuvien tarvikkeiden testausta on myös tehty paljon. Ihmisen rasvakudoksen kantasoluja sekä viisaudenhampaan kantasoluja on erilaistettu luu- ja rustosolujen suuntaan. Rustoerilaistukseen on käytetty kanin ja ihmisen rasvakudoksen kantasoluja sekä ruston soluja. Rustotutkimuksessa teemme tiivistä yhteistyössä mm. Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen Solututkimuskeskuksen kanssa. Luu- ja rustokudoksen osalta biomateriaalitutkimus on ollut hedelmällistä etenkin TTY:n Biomateriaalitekniikan ja Kuitumateriaalitekniikan laitoksien, usean Helsingin yliopiston laitoksen, HUS:n suuja leukasairauksien klinikan sekä biomateriaalialan yritysten kanssa. Biomateriaalitukirakenteiden kuvantamista (MRI, CT, SEM ja esem) on tehty yhteistyössä Turun, Kuopion ja Helsingin yliopistojen sekä TTY:n Ragnar Granit Instituutin kanssa. Merkittävänä uutena hankkeena alkoi ryhmässämme kantasolujen ja kasvutekijöiden yhdistelmien tutkimus luusovelluksessa George 12 Regean toimintakertomus 2007

13 Sándorin FiDiPro professuurin myötä. Hanke on Tekesin rahoittama ja kestää viisi vuotta. Kliinisiä kantasoluhoitoja rasvakudoksen kantasoluilla on tehty yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Kantasoluhoidot on toteutettu potilaiden omien kantasolujen ja biomateriaalien yhdistelmillä luukudossovelluksissa. Viimeisimmässä, paljon julkisuutta saaneessa hoidossa tehtiin potilaalle uusi yläleuka luuduttamalla siirre potilaan vatsalihaksen sisällä. EvoStem Finland Oy:n ja Regean yhteistyössä toteuttama kenttätutkimus hevosen rasvan kantasoluilla antaa paljon uutta tietoa kantasolujen tehokkuudesta jännesovelluksissa. Regean kudospankkituotteista olemme tutkineet amnionkalvoa kudosteknologisen rasvan muodostuksessa. Ihonäytteitä olemme saaneet Tampereen yliopistollisen sairaalan plastiikkakirurgian osastolta. Tavoitteena on luoda keinoihoa kudosteknologisin keinoin. Näytteistä on eristetty keratinosyyttejä, eli ihon epiteelisoluja, joita on lisätty soluviljelmissä. Keratinosyyttien kasvua on tutkittu yhdessä biomateriaalitukirakenteen kanssa. Uutta tietoa näiden solujen kasvutavasta on saatu mm. Cell-IQ-analyyseistä ja vasta-ainevärjäyksistä. Tutkimus etenee in vivo ja in vitro. Kliiniset kantasoluhoidot rasvakudoksen kantasoluilla on toteutettu potilaiden omien kantasolujen ja biomateriaalien yhdistelmillä»luukudossovelluksissa. Lupaavia tuloksia olemme saaneet yhteistyössä RGI:n kanssa solujen ja biomateriaalitukirakenteiden non-invasiivisten, eli solu- ja kudosrakenteita tuhoamattomien mittaustekniikoiden kehittelyssä sekä solujen erilaistamisesta fysikaalisten tekijöiden vaikutuksesta. Projekteista on jo valmistunut yksi diplomityö ja valmistumassa kaksi diplomityötä ja yksi pro gradu tutkielma. Tutkimuksemme merkittävimpiä rahoittajia olivat Tekes (COMBIOohjelma, StemToClin-hanke ja FiDiPro), Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, HUS, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan maakuntarahasto sekä Tampereen kaupunki. Ryhmän jäsenet Riitta Suuronen, LT, HLL, professori George Sándor, MD, DDS, PHD, Finnish Distinguished Professor (Tekes) Susanna Miettinen, FM, ryhmän vetäjä Suvi Haimi, FM, tutkija Sari Kalliokoski, laboratoriohoitaja Rashi Khanna-Jain, DDS, tutkija Bettina Lindroos, FM, tutkija Yan-Ru Lou, FT, vanhempi tutkija (8/2007 asti) Katja Mäenpää, FM, tutkija Panu Nordback, LK, tutkija Annemari Salonen, HLK, LK, tutkija Niina Suuriniemi, fil.yo, tutkija Annukka Vuorinen, HLL, tutkija Anna-Maija Honkala, lab. ana., opiskelija Santeri Itälinna, LK, opiskelija Laura Saarinen, LK, opiskelija Minna Salomäki, lab. ana., opiskelija Lauri Tuomisto, LK, opiskelija Piia Wilpola, farmaseutti, opiskelija Regean toimintakertomus

14 Sarveiskalvosiirre säilytysliuoksessaan. KUVA: Sami Helenius Kudospankki Regean kudospankin päätavoitteena oli tehostaa kudosluovutuksia, erityisesti sarveiskalvoluovutuksia. Vuoden 2007 aikana Regean kudospankin toiminta jatkui kudosten tallentamisen ja välittämisen lisäksi toiminnan edelleen kehittämisenä. Laatujärjestelmän pystyttämistä ja luupankkihenkilökunnan perehdytyskoulutusta jatkettiin TAYS:n ERVA-alueen sairaaloissa, Tekonivelsairaala COXA:ssa sekä Reumasäätiön sairaalassa Heinolassa. Pääosin Tekonivelsairaala COXA:n suorittamista lonkkaleikkauksista saatavan tuorepakastetun reisiluunpään välittämisen lisäksi kudospankki vastasi TAYS:n ja KYS:n sarveiskalvopankkitoiminnasta, amnionkalvojen prosessoinnista ja välittämisestä, sekä massiivisiirteiden (pitkät luut ja jänteet) hankinnasta ja välittämisestä. Kesäkuussa 2007 voimaan saatetun muutetun kansallisen kudoslain (101/2001; muutettu lailla 547/2007) vaatimusten mukaisesti Regean kudospankki jätti Lääkelaitokselle määräaikaan mennessä toimilupahakemuksen kudospankkitoiminnan harjoittamista varten. Lääkelaitos tarkasti Regean kudospankkitoiminnot lokakuussa Tarkastuksessa ei havaittu merkittäviä puutteita. Ensimmäiset kudoslaitosluvat Lääkelaitos myöntää vuoden 2008 alussa. Vuonna 2007 Regean kudospankin päätavoitteena oli tehostaa kudosluovutuksia, erityisesti sarveiskalvoluovutuksia. Tavoitteen toteuttamiseksi Regean kudospankki aloitti yhteistyön TAYS:n ja KYS:n patologian laitosten kanssa, koulutti sarveiskalvojen irrottajia TAYS:ssa ja KYS:ssa sekä tiedotti sairaaloiden hoitohenkilökuntaa kudosluovutuksiin liittyen. Järjestelmän kehittäminen sellaiseksi, että kaikki TAYS:ssa ja KYS:ssa kuolleet henkilöt voivat olla kudosluovuttajia, toimikin loppuvuotta kohti tehokkaasti. TAYS:n ja KYS:n patologian osastojen toimiessa irrottajaorganisaatioina, Regeassa irrotettiin vuoden 2007 aikana yhteensä 95 sarveiskalvoa. Näistä 67 % välitettiin sarveiskalvon siirtoleikkauksiin TAYS:n (47 %), HUS:n (14 %), OYS:n (3 %), TYKS:n (2 %) ja KYS:n (1 %) silmäklinikoille. Näiden siirteiden avulla mm. TAYS:n sarveiskalvosiirteitä odottavien potilaiden jono purettiin ennätyksellisen lyhyeksi! Kliiniseen käyttöön hyväksyttävien sarveiskalvosiirteiden laatuun kiinnitettiin erityistä huomiota. Kaikki kudospankissa prosessoidut sarveiskalvot mikroskopoitiin niiden endoteelin kunnon tarkastamiseksi. Lisäksi tutkittiin siirteiden steriilisyys. Osa irrotetuista siirteistä jouduttiin hylkäämään siirteen mikroskopointi- (8 %) tai steriilisyystestitulosten (3 %) takia. Muita syitä siirteiden hylkäämiselle olivat tekniset ongelmat irrotuksessa tai kudospankkiprosessissa (11 %) sekä luovuttajasta johtuvat syyt (11 %). 14 Regean toimintakertomus 2007

15 Luu- ja jännesiirteitä kudospankki irrotti ja tallensi yhteensä 278 kpl. Irrotusorganisaatioina toimivat tekonivelsairaala COXA (76 %), Ähtärin sairaala (10 %) ja Regea (15 % = massiivisiirteiden irrotukset). Irrotetut luukudokset jakautuivat seuraavasti: caput (reisiluunpää) mis-caput (reisiluunpää, joka on irrotettu palasina mini-invasiivisessa leikkauksessa) ja jaettu caput yhteensä 238 kpl, sekä massiivisiirteiden irrotuksia kaksi kappaletta, joissa yhteensä 40 irrotettua kudosta. Tuontikudoksia (massiiviluu- ja jännesiirteitä) Regea hankki 30 kpl. Kliiniseen käyttöön luu- ja jännesiirteitä Regea välitti 230 kpl. Näistä pääosa välitettiin Pirkanmaan sairaaloille. Regean puhdastilassa valmistettiin amnionkalvoista yhteensä 90 amnionkalvosiirrettä, joita välitettiin kliiniseen käyttöön 20 kpl. Pirkanmaan sairaaloiden lisäksi kudospankki palveli useita muita sairaaloita Suomessa. Kudospankin kudoskoordinaattorit ja lääketieteellinen johtaja luennoivat ja tiedottivat Regean kliinisen kudospankin toiminnasta laajasti. Tiedotustilaisuuksia pidettiin mm. TAYS:n eri osastoilla. Tiedottamisen tarkoituksena oli sekä muodostaa toimivaa yhteistyötä osastojen kanssa että muistuttaa kudosluovutusten tärkeydestä. Kudoskoordinaattori kävi tiedottamassa KYS:n ja OYS:n sarveiskalvoasiantuntijoita lainsäädännön muuttumisesta, Regeassa tapahtuvasta mikroskopoinnista ja yhteistyömahdollisuuksista. Keväällä Regean kudospankki esittäytyi Silmä- ja kudospankkisäätiön kokouksessa Helsingissä. Vuoden lopulla Silmä- ja kudospankkisäätiö jakoi Regean sarveiskalvojen irrotustoimintaan aktiivisesti osallistuneille henkilöille stipendit tunnustukseksi irrottajien työn tärkeydestä Suomen sarveiskalvonsiirtopotilaiden hoidossa. Yleisen tietoisuuden (kudosluovutuksista) lisäämiseksi Regean kudospankki järjesti suojalasi-kampanjan Lempäälän Ideaparkissa uudenvuoden 2008 kynnyksellä. Tilaisuudessa Regean kudospankki jakoi 500 kpl Silmä- ja kudospankkisäätiön lahjoittamia suojalaseja sekä elinluovutuskortteja ja kudospankkitietoutta. Kaikki kudospankissa prosessoidut sarveiskalvot mikroskopoitiin niiden endoteelin kunnon tarkastamiseksi ja»lisäksi tutkittiin siirteiden steriilisyys. Edellisvuosien tapaan kudospankin henkilökunnan työaikaa kului myös puhdastilan toiminnan suunnitteluun prosessien ja käytettävien materiaalien ja reagenssien osalta, sekä prosessi- ja siivousvalidointien suunnitteluun ja toteutukseen. Syksyllä 2007 kudospankkiin rekrytoitiin kudospankin kehittämispäällikön virkavapauden ajalle tuotantopäällikön tehtäviin FT Hanna Kankkonen, sekä lääketieteellisen johtajan virkavapauden ajalle viransijaiseksi LL Juhana Laine. Katriina Aalto-Setälä edusti Regeaa Euroopan kudospankkiyhdistyksen kongressissa (EATB) Budapestissä, Unkarissa. Annika Hakamäki edusti Regeaa Euroopan silmäpankkiyhdistyksen (EEBA) kongressissa Bratislavassa, Slovakiassa. Johanna Hyytinen edusti Regeaa Euroopan elinsiirtoyhdistyksen (ESOT) kongressissa Prahassa, Tshekissä. Regean välittämien sarveiskalvosiirteiden siirtoleikkaukset ja hylättyjen siirteiden hylkäysperusteet vuonna 2007 Ryhmän jäsenet Katriina Aalto-Setälä, LKT, dosentti, lääketieteellinen johtaja (vv. 11/2007 alk.) Juhana Laine, LL, vt. lääketieteellinen johtaja (11/2007 alk.), tutkija Annika Hakamäki, FT, kehittämispäällikkö (vv. 10/2007 alk.) Hanna Kankkonen, FT, tuotantopäällikkö (9/2007 alk.) Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö Johanna Hyytinen, sh (sisätaudit/kirurgia), kudoskoordinaattori Niina Ikonen, laborantti Noora Kailanto, FM, farmaseutti, tuotantokoordinaattori Elina Konsén, laboratorioanalyytikko Sari Sarkaniemi, sh (sisätaudit/kirurgia), kudoskoordinaattori Vanhentunut siirre 1 % Bakteeri-/sienikontaminaatio 3 % bakteerikontaminaatio, sienikontaminaatio Muu siirteen laatu 2 % siirteen ulkonäkö Luovuttaja 11 % serologia, muu vasta-aihe Endoteelin morfologia 6 % solulukumäärä, yleiskuva Muut 10 % Kliiniset syyt (siirteen vastaanottajan status), tekniset ongelmat mm. irrotukseen liittyen Siirretty 67 % TAYS 47 %, HUS 14 %, OYS 3 %, TYKS 2 %, KYS 1 %

16 Laatuosasto Laatuosaston työssä painottuivat vuonna 2007 laadunvalvontalaboratorioiden perustaminen, puhdastilaprosesseihin liittyvän laadunvalvonnan pystyttäminen, kudoslaitostoimintaan liittyvät toimilupa- ja dokumentointiasiat, tietoturvajärjestelmän kehittäminen, sekä hallinnon ja tutkimuksen laadunvarmistustoimintojen suunnittelu. Laadunvalvontaosaston (QC) toiminta kasvoi ja vakiintui vuoden 2007 aikana. Heti alkuvuonna valmistuneet laadunvalvontalaboratoriot mahdollistivat puhdastilaprosesseissa (sarveiskalvo, amnionkalvo, rasvakudoksen kantasolut) edellytettävien laadunvalvontatoimintojen pystyttämisen. Merkittävää oli muun muassa mikrobikantakokoelman perustaminen analyysimenetelmien validointeja sekä eri toiminnoissa käytettävien aineiden ja materiaalien testauksia varten. Puhdastilojen mikrobiologiselle olosuhdevalvonnalle laadittiin ohjeistus, ja yhdessä tuotanto-osaston kanssa tehtiin suunnitelma puhdastilasiivouksen validoinnille. Laadunvalvontaosasto aloitti myös kriittisten laboratoriolaitteiden kvalifioinnit. Lisäksi vastuisiin kuului mikrobiologista olosuhdevalvontaa koskevan valvonnan toteuttaminen puhdastilassa toimivalle ulkopuoliselle yritykselle, Ovumia Oy:lle. Kudoslaitoksia koskevan lainsäädännön astuttua voimaan Lääkelaitokselle laadittiin toimilupahakemus. Lääkelaitos tarkasti Regean kudospankin toiminnan lokakuussa. Tarkastus oli molemmin puolin informatiivinen ja hyödyllinen, ja antoi kudospankki- ja laatuosaston henkilökunnalle ajatuksia toiminnan edelleen kehittämistä varten. Myöhemmin saadun tarkastusraportin mukaan Regean kudospankkitoiminnan laatujärjestelmä on lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Lainsäädäntö kudoslaitostoimintaa koskien astui voimaan kokonaisuudessaan , minkä jälkeen Lääkelaitoksella on mahdollisuus myöntää toimilupia kudoslaitoksille. Laatujärjestelmiä rakennettiin Regean kudospankin lisäksi Regean yhteistyökudospankeille. Näiden kudospankkien osalta laadittiin myös toimilupahakemukset, mutta Lääkelaitoksen tarkastukset ajoittuvat vasta vuodelle Kantasolutuotannon laadunvarmistus- ja laadunvalvontatoimintojen suunnittelu ja pystyttäminen jatkuivat vuoden 2007 aikana. Vuoden aikana laadittiin ja otettiin käyttöön osa kliinisiin hoitoihin valmistettavien rasvakudoksen kantasolutuotteiden laadunvalvontamenetelmistä. Suunnittelutyön jatkamisessa ja laadunvalvonnan edelleen kehittämisessä auttaa vuoden 2007 lopussa hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus pitkälle kehitetyissä terapioissa käytettävistä lääkkeistä ja niitä koskevista viranomaisvaatimuksista. Teknisiä vaatimuksia koskeva ohjeisto on kuitenkin vasta luonnosvaiheessa. Laatuasioiden tiimoilta toimittiin tiiviissä yhteistyössä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyö puhdastila- ja GMP-koulutuksen suhteen oli aktiivista koko vuoden ajan. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun järjestämien useiden puhdastilakurssien osallistujat suorittivat Regean opetuspuhdastilassa Regean henkilökunnan ohjaaman puhdastilapukeutumis- ja puhdastilatyöskentelykoulutuksen. Regean henkilöstö myös luennoi laatu- ja puhdastilakysymyksistä yhteistyössä järjestetyillä kursseilla. Tuloksekasta koulutusyhteistyötä suunniteltiin jatkettavan ja kehitettävän entisestään myös tulevaisuudessa. Tietoturvastandardin valmistelua jatkettiin edelleen. Tietoturvaan liittyvä riskinarviointi valmistui, ja Regeassa suoritettiin ensimmäinen tietoturvaa koskeva sisäinen auditointi henkilöstöhallintoon ja toimitilojen turvallisuustekijöihin liittyen. Uusi henkilöstö koulutetaan Regeassa järjestelmällisesti eri tietoturvallisuutta varmentaviin toimintatapoihin eli sähköiseen tietoturvaan, fyysiseen tietoturvaan sekä luottamuksellisen tiedon käsittelyyn. Hallinnon ja tutkimuksen laadunvarmistukseen liittyen tehtiin itsearviointiraportti ko. toiminnoista sekä aloitettiin vakiotoimintaohjeiden laatiminen niille osa-alueille, joista henkilöstö on toivonut ohjeistusta. Tämä ohjeistus painottuu erityisesti talous- ja henkilöstöasioihin. Henkilöstön perehdytykseen on kiinnitetty huomiota ja perehdytystoimintoja on kehitetty kaikilla yksikön toiminnan osa-alueilla. Hallinnon ja tutkimuksen laatujärjestelmän rakentamisessa otetaan huomioon vuonna 2008 tapahtuva Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittama auditointi Tampereen yliopistolla. Henkilökunta Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö Laadunvalvonta Riika Adamson, FK, mikrobiologi Marko Lahti, FM, laboratorioteknikko (4/2007 asti) Outi Lumme, laborantti Kristiina Rajala, FM, tutkija Hallinto ja tietoturva Jonna Rinne, FM, suunnittelija Pasi Vetämäjärvi, tradenomi, järjestelmäsuunnittelija 16 Regean toimintakertomus 2007

17 Julkaisut Väitöskirjat Asikainen Antti Bioabsorbable Tyrosine-derived Polycarbonate in Guided Bone Regeneration. An experimental study. Acta Universitatis Tamperensis; Tampere University Press. Pro Gradu -työt 1. Aivio Suvi, Optimizing xeno-free culture media for human embryonic stem cells, tammikuu Ketolainen Johanna, Characterization of human embryonic stem cell-derived neural cell populations using fluorescence activated cell sorter, huhtikuu Lehtonen Liisa, Sydänlihassolujen viljely biomateriaaleilla, elokuu Lindberg Pia, Genetic modification of human embryonic stem cells and derived neural cells with chemical transfection and viral infection, elokuu Tuomisto Sari, Component Screening for Novel Xeno-Free Medium for Human Embryonic Stem Cells, marraskuu Patenttihakemukset 1. Rajala K, Suuronen R, Hovatta O, Skottman H. Formulations and methods for culturing embryonic stem cells. Finnish Patent Appl , (filed June 5th 2007). 2. Paassilta K, Suuronen R, Hyttinen J. Järjestely ja menetelmä. Finnish Patent Appl , (filed Dec 31st 2007). Abstraktit 1. Aalto-Setälä K, Skottman H, Kerkelä E, Narkilahti S. Derivation and early controlled differentiation of human embryonic stem cell lines with the aim of clinical quality. Stem Cells & Regenerative Medicine 2007 San Francisco Meeting, USA, January Ellä V, Mauno J, Suomalainen A, Robinson S, Laitinen O, Lindqvist C, Kellomäki M, Suuronen R. Temporomandibular joint implant. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Hakala H, Rajala K, Suuronen R, Hovatta O, Skottman H. Establishment of Clinical Grade Human Embryonic Stem Cell Lines. Nordic stem cell meeting, Sigtuna, Sweden, June Hakala H, Suuronen R, Hovatta O, Skottman H. Xeno-free and GMP-quality feeder cells for human embryonic stem cells. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Hakkarainen T, Särkioja M, Lehenkari P, Miettinen S, Ylikomi T, Suuronen R, Desmond RA, Kanerva A, Hemminki A. Human mesenchymal stem cells for delivery of infectivity enhanced oncolytic adenoviruses into orthotopic lung and breast tumors. ASGT, Hanhijärvi R, Kellomäki M, Suuronen R. Hygiene risks of tissue engineered products in different production stages from the cell culture laboratory scale to the hospital operation theatre. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Huttunen M, Maijala M, Mäki T, Suuronen R, Kellomäki M. Composite scaffolds for bone tissue regeneration. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Huttunen T, Lappalainen R, Salomäki M, Pihlajamäki H, Suuronen R, Narkilahti S, Hovatta O. Analysis and quantification of human embryonic stem cells derived neuronal cells using automatized system. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Jaatinen L, Mäenpää K, Sippola L, Kellomäki M, Ylikomi T, Miettinen S, Suuronen R, Hyttinen J. Application of electric impedance method to assass the viability of adipose stem cells cultured as monolayer and in biodegradable 3-dimensional PLA 96/4-scaffolds. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Jansson L, Ketolainen J, Pihjalamäki H, Suuronen R, Hovatta O, Narkilahti S. Characterization of human embryonic stem cells and their neuronal derivatives using flow cytometry. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Kerkelä E, Pekkanen-Mattila M, Elsinen N, Tanskanen JMA, Hyttinen J, Hovatta O, Aalto-Setälä K. Differentiation and Characterization of Cardiomyocytes from Human Embryonic Stem Cells. International Society for Stem Cell Research (ISSCR) Annual Meeting, Cairns, Australia, June Regean toimintakertomus

18 12. Lappalainen R, Narkilahti S, Huhtala T, Liimatainen T, Närväinen A, Hovatta O, Jolkkonen J. Detection of human embryonic sten cell derived neuronal cells in vivo using SPECT/CT divice. IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Lappalainen R, Narkilahti S, Huhtala T, Liimatainen T, Suuronen T, Närvänen A, Suuronen R, Hovatta O, Jolkkonen J. Spect imaging shows accumulation of stem cells into internal organs after systemic administration. Stroke Symposium, Kuopio, June Lappalainen R, Salomäki M, Pihlajamäki H, Suuronen R, Hovatta O, Narkilahti S. Human embryonic stem cells have a line specific differentiation capacity towards neural cells in a prolonged suspension culture. Neuroscience 2007, San Diego, USA, November Lappalainen R, Suuronen R, Hovatta O, Narkilahti S. Stem cell therapy in stroke. Nordic stem cell meeting, Sigtuna, Sweden, June Lindroos B, Miettinen S, Suuronen R. Surface marker expression on adipose stem cells and impacted tooth cells. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Mäenpää K, Sippola L, Kellomäki M, Suuronen R, Ylikomi T, Miettinen S. In vitro chondrogenic differentiation of rabbit adipose stem cells in biodegradable 3-dimensional PLA 94/4- scaffolds. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Narkilahti S, Jansson L, Sundberg M, Ketolainen J, Pihlajamäki H, Suuronen R, Skottman H, Hovatta O. Characterization of human embryonic stem cells and their neural derivatives using flow cytometry. Neuroscience 2007, San Diego, USA, November Pekkanen-Mattila M, Kerkelä E, Taattola KL, Tanskanen J, Koivisto AP, Hyttinen J, Hovatta O, Suuronen R, Aalto-Setälä K. Differentiation of Cardiomyocytes form Human Embryonic Stem Cells. Annual EAS congress, Helsinki, June Pekkanen-Mattila M, Kerkelä E, Taattola KL, Tanskanen J, Koivisto AP, Hyttinen J, Hovatta O, Suuronen R, Aalto-Setälä K. Differentiation of Cardiomyocytes form Human Embryonic Stem Cells. Nordic stem cell meeting, Sigtuna, Sweden, June Rajala K, Hakala H, Suuronen R, Hovatta O, Skottman H. Derivation and characterization of human embryonic stem cell lines aiming for clinical quality. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Rajala K, Hakala H, Suuronen R, Hovatta O, Skottman H. Derivation and Characterization of Human Embryonic Stem Cell Lines Aiming for Clinical Quality. 5th ISSCR Annual Meeting, Cairns, Australia, June Ruusuvuori P, Selinummi J, Lehmussola A, Suuronen R, Hovatta O, Yli-Harja O, Narkilahti S. Image analysis methods for analysis of growth in stem cell population. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Salonen A, Lindroos B, Miettinen S, Suuronen R. Spare parts from wisdom teeth. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Sándor GK, Suuronen R. Tissue and cellular responses to stresses of hypoxia and hyperoxia of importance in tissue engineering. 3rd International Congress on Stress Response in Biology and Medicine and 2nd International Congress of Stress Research, Budapest, Hungary, August Cell Stress & Chaperones 12(2), e263, Soini J, Saarnio E, Miettinen S, Hyttinen J, Suuronen R. Pulsed electromagnetic field stimulation in tissue engineering in vitro. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Sundberg M, Jansson L, Suuronen R, Hovatta O, Narkilahti S. Human embryonic stem cell differentiation towards oligodendrocytes. Glial meeting, London, UK, September Suuronen R, Miettinen S, Tallinen T, Hakamäki A. From bone bank to stem cells possibilities in CMF surgery. (In Finnish). Finnish Surgical Society Operative Days, Abstract Book, Suuronen R, Narkilahti S. Stem cells in nerve damage? (In Finnish). Finnish Surgical Society Operative Days, Abstract Book, Taattola KL, Kerkelä E, Narkilahti S, Autio R, Niemi J, Lahesmaa R, Skottman H, Hovatta O, Suuronen R, Yli-Harja O. Systems biology methodology for studying differentiation of human enbryonic stem cells. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Taattola KL, Kerkelä E, Narkilahti S, Autio R, Niemi J, Lahesmaa R, Skottman H, Hovatta O, Suuronen R, Yli-Harja O. Systems biology methodology for studying differentiation of human embryonic stem cells. International Society for Stem Cell Research (ISSCR) Annual Meeting, Cairns, Australia, June Regean toimintakertomus 2007

19 32. Tanskanen JMA, Soini J, Pekkanen-Mattila M, Lehtonen L, Narkilahti S, Kerkelä E, Aalto-Setälä K, Suuronen R, Hyttinen J. Effects of microelectrode array reference electrode constellations on electrical measurements from cardiomyocyte stem cell cultures. Abstract Book of IV Tampere Tissue Engineering Symposium, Tampere, March Tanskanen JMA, Soini J, Väisänen J, Pekkanen-Mattila M, Lehtonen L, Narkilahti S, Kerkelä E, Aalto-Setälä K, Suuronen R, Hyttinen JAK. Effects of microelectrode array reference/ground electrode constellations on electrical stimulation of cell cultures. 6th International Conference on Bioelectromagnetism, Fukushima, Japan, October Artikkelit 1. Albilia JB, Lam DK, Blanas N, Clokie CML, Sándor GKB. Small mouths...big problems? A review of ascleroderma and its oral heath implications. Journal of the Canadian Dental Association. 2007, 73: Scleroderma or Progressive Systemic Sclerosis (PSS) is an autoimmune rheumatic condition affecting the connective tissues that has profound implications on the oral health of those individuals affected. Common orofacial findings may include xerostomia, gastroesophageal reflux disease, and limited mouth opening. This review article describes scleroderma or PSS and its various manifestations. The features of CREST syndrome and morphea are reviewed. Concerns relevant to the prevention of dental disease and the safe delivery of dental care in this group of challenging patients are emphasized. 2. Albilia JB, Lam DK, Clokie CML, Sándor GKB. Systemic lupus erythematosus: A review for dentists. Journal of the Canadian Dental Association. 2007, 73: Systemic lupus erythematosus (SLE) is a chronic disease with far-reaching implications. The hallmark feature in SLE is chronic inflammation. It can affect the skin, joints, kidneys, lungs, nervous system, serous membranes such as the pleura and pericardium, mucous membranes and other organs of the body. It is imperative that the dental practitioner be familiar with the broad range of systemic and oral implications including the clinical and biochemical features of systemic lupus erythematosus. This review article discusses the multiple organ systems afflicted by this heterogeneous disease process which are most relevant to the general practitioner and dental specialist. In particular, the recognition and management of the oral and dental manifestations of this systemic illness are presented. 3. Asikainen A, Hagström J, Noponen J, Sorsa T, Juuti H, Kellomäki M, Pihlajamäki H, Lindqvist C, Hietanen J, Suuronen R. Soft tissue reactions to bioactive glass combined with chitosan, J Biomed Mater Res. 2007, 83A: 2: Epub 2007: DOI: /jbm.a In this study, rabbit soft tissue reactions to bioactive glass mesh were evaluated by using a histology and immunohistochemistry. Bioactive glass (13-93) mesh fixed with 3 wt % chitosan was implanted into the dorsal subcutaneous space of New Zealand White rabbits (n=18) for six, 12, and 24 weeks. After 6 weeks the bioactive glass remnants were surrounded by foreign-body granuloma with eosinophilic granulocytes. After 12 and 24 weeks the implanted material was mainly absorbed, but, if any particles still remained the foreign-body reaction was notably milder. Matrix metalloproteinase (MMP) -2, -3, -13 and tissue inhibitory protein (TIMP-1 and -2) expressions were studied by immunohistochemistry. MMP-3, -13, TIMP-1, and -2 positivity were detected throughout the follow-up period. MMP-2 positivity was only occasionally seen in the 24 week samples, which is constitutively expressed but is not related to inductive MMP-3 and -13 cascade. The presence of eosinophilic granulocytes in some of the samples raises the question of possible allergic reaction. 4. Asikainen AJ, Pelto M, Noponen J, Kellomäki M, Pihlajamäki H, Lindqvist C, Suuronen R. In vivo degradation of poly (DTE carbonate) membranes. Analysis of the tissue reactions and mechanical properties. J Mater Sci Mater Med, Epub Different bioabsorbable polymers and their co-polymers have been used to construct an optimal material for guided bone regeneration applications. Our aim was to evaluate a a poly(dte carbonate) bioabsorbable material in a soft tissues. In this study, a thin poly(dte carbonate) membrane was implanted into 20 NZW rabbits subcutaneous pouches for 6, 12, 24 and 52 weeks. The reaction to the material was evaluated histologically and mechanical properties of the membrane were evaluated as well. Based on this study, it can be concluded that the material elicited a very modest foreign body reaction in the soft tissues which was uniform throughout the study. Varying amounts of calcification was seen in the fibrous capsule surrounding the implant. 5. Du Val MG, Davidson S, Ho A, Cohen R, Park M, Nourian S, Baker G, Sándor GKB. Albright s hereditary osteodystrophyt with extensive heterotrophic ossification of the oral and maxillofacial region: How fetuin research may help a seemingly impossible condition. Journal of the Canadian Dental Association. 2007, 73: Albright s hereditary osteodystrophy (AHO) is a complex genetic disorder characterized by brachydactyly, gonadotropin resistance, hypothyroidism, psuedohypoparathyroid syndrome as well as heterotopic ossification (HO). HO rarely occurs in the maxillofacial region, and reported cases have been attributed to myositis ossificans traumatica (MOT) or fibrodysplasia ossificans progressiva (FOP). Only one previous case of AHO with HO affecting the maxillofacial region has been reported. 6. Freilich MM, Alexander L, Sándor GKB, Judd P. Effectiveness of two scavenger mask systems for reducing exposureto nitrous oxide in a hospital-based pediatric dental clinic: A pilot study. Journal of the Canadian Dental Association. 2007, 73: d. Chronic exposure to elevated ambient air levels of nitrous oxide during nitrous oxide-oxygen sedation can result in deleterious side effects in dentists and auxiliary staff. A sampling survey was performed in the outpatient dental clinic at the Hospital for Sick Children to determine if airborne nitrous oxide gas concentrations were within established regulatory limits. Two mask/scavenger systems were compared for efficacy in reducing airborne contamination. The Porter/Brown system was found to be superior in minimizing nitrous oxide exposure during outpatient nitrous oxide-oxygen sedation for pediatric dental procedures. Regean toimintakertomus

20 7. Haimi S, Vienonen A, Hirn M, Pelto M, Virtanen V, Suuronen R. The effect of chemical cleansing procedures combined with peracetic acid-ethanol sterilization on biomechanical properties of cortical bone. Biologicals. 2008, 36: Epub The aim of this study was to study the effects of three different chemical cleansing procedures combined with PES on biomechanical properties of freeze-dried cortical bone. The effects of different processing methods and residual moisture content to mechanical properties of bone were studied performing three-point bending test for cortical bone samples.the bending strength and the absorbed energy of the processed cortical samples were increased slightly but the Young s modulus was decreased compared to unprocessed samples. When the residual moisture content of the processed cortical samples was reduced from < 5% to 0% all the mechanical properties studied were significantly decreased. Our results indicate that the cleansing procedure proposed combined with PES do not affect the mechanical properties of cortical bone adversely. 8. Hakkarainen T, Särkioja M, Lehenkari P, Miettinen S, Ylikomi T, Suuronen R, Desmond RA, Kanerva A, Hemminki A. Human mesenchymal stem cells lack tumor tropism but enhance the antitumor activity of oncolytic adenoviruses in orthotopic lung and breast tumors. Hum Gene Ther. 2007, 18: Systemic adenoviral delivery into tumors is inefficient because of liver sequestration of intravenously administered virus. One potential solution for improving bioavailability is the use of carrier cells such as human mesenchymal stem cells (MSCs). Here we investigated the capacity of capsid-modified adenoviruses to infect and replicate in MSCs. Further, biodistribution and tumor-killing efficacy of MSCs loaded with oncolytic adenoviruses were evaluated in orthotopic murine models of lung and breast cancer. The results suggest that MSCs loaded with oncolytic adenoviruses might be a useful approach for improving the bioavailability of systemically administered oncolytic adenoviruses. 9. Lam DK, Sándor GKB, Holmes HI, Carmichael RP, Clokie CML. Marble bone disease: A review of osteopetrosis and its oral health implications for dentists. Journal of the Canadian Dental Association. 2007, 73: Osteopetrosis is one cause of osteosclerosis and may result in serious oral complications such as osteomyelitis and exposed necrotic bone. As such, dentists should be familiar with osteopetrosis patients and the effect of defects in osteoclast function and consequent impaired wound healing capabilities on oral health. The purpose of this paper is to review the causes, pathogenesis, differential diagnoses of osteopetrosis, and to provide guidance to dentists on possible preventive measures and the management of patients afflicted with osteopetrosis. 10. McGuire TP, Gomes P, Forte V, Sándor GKB. Rapidly growing intra oral swelling involving the maxilla of an infant. Journal of Oral and Maxillofacial Surgery. 2007, 65: Melanotic neuroectodermal tumor of infancy (MNET) is a rare benign but locally aggressive tumor. This report describes the surgical management of MNET of the maxilla using a conservative intraoral approach. The tumor has not recurred in 15 months of follow-up. While some literature indicates that in some cases residual tumor islets may regress spontaneously after incomplete excision of MNET, other reports estimate the recurrence rate to be 15%. Conservative surgical excision in this case produced favorable results. Close follow-up consisting of regular post operative clinical examinations and CT scans is highly recommended. 11. Narkilahti S, Rajala K, Pihlajamaki H, Suuronen R, Hovatta O, Skottman H. Monitoring and analysis of dynamic growth of human embryonic stem cells: comparison of automated instrumentation and conventional culturing methods. Biomed Eng Online. 2007, 12; 6: 11. Epub ahead of print. Automation of culturing, monitoring and analysis is crucial for fast and reliable optimization of human embryonic stem cells (hescs) culturing methods. Continuous monitoring of living cell cultures reveals more information and is faster than using laborious traditional methods such as microscopic evaluation, immunohistochemistry and flow cytometry. In this study, we analyzed the growth dynamics of two hesc lines in a conventional culture medium containing serum replacement and a xeno-free X-vivo 10 medium. We used a new automated culture platform utilizing machine vision technology, which enables automatic observation, recording and analysis of intact living cells. We validated the results using flow cytometry for cell counting and characterization. In our analyses, hesc colony growth could be continuously monitored and the proportion of undifferentiated cells automatically analyzed. No labeling was needed and we could, for the first time, perform detailed follow up of live, undisturbed cell colonies, and record all the events in the culture. The new automated system enables rapid and reliable analysis of undifferentiated growth dynamics of hescs. We demonstrate the effectiveness of the system by comparing hesc growth in different culture conditions. 12. Narkilahti S, Jutila L, Alafuzoff I, Karkola K, Paljärvi L, Immonen A, Vapalahti M, Mervaala E, Kälviäinen R, Pitkänen A. Increased expression of caspase 2 in experimental and human temporal lobe epilepsy. Neuromolecular Medicine. 2007, 9: Temporal lobe epilepsy (TLE) is often caused by a brain insult that leads to epileptogenic phase that later on culminates on expression of spontaneous seizures, that is, epilepsy. Cell death mechanisms underlying epileptogenic phase are potential targets for new drug design to prevent development of epilepsy. In this study, the expression of caspase2, a protein involved in programmed cell death, was studied in hippocampal samples derived from epilepsy patients operated on for drug refractory TLE. Caspase 2 expression was further studied in the rat hippocampus after induction epileptogenic process and at onset of epilepsy. Our results showed that caspase 2 expression was upregulated in hippocampal neurons in epilepsy patients and in rat increased expression paralleled with neurodegeneration. This data suggest that caspase 2 mediated programmed cell death participates the seizure induced degeneration in TLE. 13. Nat R, Nilbratt M, Narkilahti S, Winblad B, Hovatta O, Nordberg A. Neurogenic neuroepithelial and radial glial cells generated from six human embryonic stem cell lines in serum-free suspension and adherent cultures. Glia. 2007, 55: Human embryonic stem (hes) cells offers the opportunity both for studying basic developmental processes in vitro as well as for drug screening, modeling diseases, or future cell therapy. Defined protocols for the generation of human neural progenies represents are, however, needed. 20 Regean toimintakertomus 2007