MUSLIMIEN KOHTAAMINEN SOSIAALIALAN TYÖSSÄ - Tutkimus ja tietopaketti

Transkriptio

1 MUSLIMIEN KOHTAAMINEN SOSIAALIALAN TYÖSSÄ - Tutkimus ja tietopaketti Emily Kulmala - Anna Suvilampi Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja Sosionomi (AMK), diakoni

2 TIIVISTELMÄ Kulmala Emily & Suvilampi Anna. Muslimien kohtaaminen sosiaalialan työssä Pori, syksy sivua 4 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja & sosionomi (AMK), diakoni. Opinnäytetyössä tutkittiin, millaisia asioita sosiaalialan ammattilaisten mielestä olisi hyvä tietää islamista ja islamilaisesta kulttuurista, kun työskennellään muslimien parissa. Tutkimuksen pohjalta tuotettiin sosiaalialan työntekijöille ja opiskelijoille suunnattu tietopaketti islamista. Tutkimukseen osallistui työntekijöitä pakolaisten vastaanottokeskuksista, päiväkodeista, maahanmuuttajien parissa työskentelevistä yhdistyksistä ja evankelisluterilaisista seurakunnista. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin postikyselynä avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella. Tutkimustuloksista ilmenee, että työntekijöiden mielestä sosiaalialan työssä olisi hyvä tietää perusasioita islamin teologiasta ja siitä miten islam vaikuttaa ihmisten arkeen. Olisi myös hyvä tietää muslimiperheen jäsenten välisistä suhteista sekä kasvatuksesta. Tutkimuksen perusteella voidaankin todeta, että vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamista helpottaa, kun tuntee hänen uskontoaan ja kulttuuriaan. Kun tietää miksi joku toimii niin kuin toimii, on helpompaa ymmärtää itselle vieraita tapoja ja käsityksiä. Käsitys naisesta, miehestä ja lapsesta eroaa islamilaisessa kulttuurissa monin tavoin suomalaisesta käsityksestä. Näiden eroavaisuuksien tiedostaminen auttaa kohtaamaan muslimiasiakkaita ja edistää molemminpuolista ymmärtämistä. Asiasanat: islam; muslimi; kulttuuri; sosiaalityö Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Kulmala, Emily & Suvilampi, Anna. Social Work and Muslim Customers. Pori, Autumn 2004, 64 pages, Language: Finnish, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Pori Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The aim of this study was to find out what kind of facts social workers need to know about Islam and Islamic culture when they meet with Muslim customers. The data were collected using a questionnaire. The study was qualitative and the questionnaire included open questions and. The enquiry was sent to refugee reception centres, day care centres, organisations that work with immigrants and to Evangelical Lutheran parishes in Finland. Part of this thesis was to produce an information booklet about Islam. The booklet was based on the results of this study. The purpose of the booklet is to give basic information of Islam and Islamic culture to social workers and students who work with Muslims. According to the results, it would ease the work with Muslims if social workers had basic knowledge about the theology of Islam and if they knew how Islam affects Muslims everyday lives. Relationships between family members are different in Islamic cultures from those in Finnish culture. That is why it would be good to know the Islamic view of man, woman and child. It is easier to meet with people from other cultures if one knows their religion and culture. Knowing why people act like they do it is easier to understand their behavior and viewpoints. There are many differences between Islamic and Finnish cultures. When cultural differences are understood it becomes easier to meet with Muslim customers and it improves mutual understanding. Keywords: Islam; Muslim; culture; social work

4 Kun maahanne tulee muukalaisia asumaan teidän keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne - - -Raamattu 3.Moos. 19:33-34

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT I TUTKIMUS 1 JOHDANTO 6 2 ASIAKKAAN USKONNON JA KULTTUURIN KOHTAAMINEN SOSIAALIALAN TYÖSSÄ 7 3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 3.1 Kulttuuri Islam Muslimi 11 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu 13 5 TUTKIMUKSEN TULOKSET 14 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 17 7 TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS 18 8 POHDINTA 19 II TIETOPAKETTI 22

6 LÄHTEET 50 LIITTEET Liite 1. Moskeijoita Suomessa. Liite 2. Hautausmaita, joille on Suomessa haudattu muslimeja (1997) Liite 3. Kyselylomake 1 Liite 4. Kyselylomake 2

7 1 JOHDANTO Vieraiden kulttuurien ja uskontojen kohtaaminen on usein hämmentävä kokemus. Omasta kulttuurista poikkeavat tavat ja tottumukset herättävät ihmetystä ja kahden erilaisen kulttuurin kohdatessa syntyy tilanteita, jotka nostavat esiin monia erilaisia tunteita ja ajatuksia. Sosiaalialan työntekijät kohtaavat asiakkaitaan monissa arkipäivän tilanteissa, joissa sekä asiakas että työntekijä toimivat suomalaisen kulttuurin säännöin. Monet arkipäiväiset tavat saattavat kyseenalaistua, kun kohdataan vieraasta kulttuurista tulevia asiakkaita. Esimerkiksi naistyöntekijän eteen saattaa tulla tilanne, jossa muslimimies ei tahdo kätellä häntä. Tämä voi herättää ihmetystä tai jopa tuntua loukkaavalta, jos ei tiedä, miksi asiakas toimii näin. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia asioita sosiaalialan työntekijöiden mielestä olisi hyvä tietää islamista, kun työskennellään muslimien parissa. Suomessa asuu noin muslimia, joita kohdataan myös sosiaalialan työssä. Heidän uskontonsa tunteminen avaa ovia asiakkaan ja työntekijän välillä. Islam ja islamilainen kulttuuri on tullut suomalaisten tietoisuuteen myös median välityksellä. Tiedotusvälineet eivät kuitenkaan aina anna oikeaa kuvaa islamista ja siihen liitetään myös monia negatiivisia asioita kuten terrorismi. Tällainen kuva islamista on leimannut turhaan monia muslimeja. Ennakkoluulojen vähentämiseksi ja väärinkäsitysten ehkäisemiseksi perustiedot islamista ovat tarpeellisia. Kiinnostus tutkimusaiheeseen heräsi Lontoossa suorittamamme monikulttuurisuusharjoittelun aikana syksyllä Kohtasimme harjoittelumme puitteissa muslimeja ja perehdyimme islamiin. Uusi tieto auttoi ymmärtämään itselle vierasta uskontoa ja helpotti kohtaamisia. Tästä heräsi ajatus koota tietopaketti islamista sosiaalialan opiskelijoille ja työntekijöille. Tekemämme tutkimuksen pohjalta toteutimme tietopaketin, joka sisältää perustietoja islamista ja islamilaiseen kulttuuriin liittyvistä tavoista. Tämä tietopaketti on opinnäytetyömme toinen osa.

8 7 2 ASIAKKAAN USKONNON JA KULTTUURIN KOHTAAMINEN SOSIAALIALAN TYÖSSÄ Sosiaalialan ammattilaiset kohtaavat työssään yhä enemmän ulkomailta Suomeen muuttaneita ihmisiä. Nämä ihmiset edustavat monia eri uskontoja ja kulttuureja ja niiden kohtaaminen työssä tuo mukanaan monia erilaisia haasteita. Asiakkaan kulttuuri ja uskonto ovat läsnä jokaisessa kohtaamisessa, vaikka ne eivät aina olisi näkyvästi esillä. Pirkko Pitkäsen ja Satu Koukin (1999) tutkimuksessa Vieraiden kulttuurien kohtaaminen viranomaistyössä ilmenee, että viranomaiset kaipaavat lisäkoulutusta maahanmuuttajien kulttuurisista käytännöistä ja niiden takana olevista arvo- ja normijärjestelmistä. Kaksi kolmasosaa viranomaisista kokee myös tarvitsevansa lisäkoulutusta vieraista uskonnoista. Tutkimus toteutettiin lomakekyselyllä, johon osallistui eri viranomaisryhmiä: rajavartioita, poliiseja, sosiaali- ja työvoimaviranomaisia sekä opettajia. Tutkimuksessa selvitettiin viranomaisten kokemuksia erilaisten kulttuurien kohtaamistilanteista sekä heidän suhtautumistaan maahanmuuttajiin. (Pitkänen & Kouki 1999, 20-23, ) Tietoa eri kulttuureista kaivataan ja sen koetaan helpottavan kohtaamisia vieraista kulttuureista saapuvien kanssa. Kaikissa sosiaalialan töissä on kuitenkin mahdotonta perehtyä jokaisen asiakkaan kulttuuritaustaan, eikä se ole edes tarkoituksenmukaista. Kaisu Laitinen (2002) on pro gradu-tutkielmassaan tutkinut sitä, miten sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kulttuurit kohtaavat turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskuksissa. Haastateltujen sosiaalityöntekijöiden mukaan erilaisten kulttuurien kirjo vastaanottokeskuksissa on niin suuri, että jokaisen kulttuurin huomioimista ja toimimista niiden vaatimalla tavalla pidetään mahdottomana. Perusajatuksena on, että ihmisen kanssa pystyy toimimaan riippumatta hänen kulttuuritaustaan. Kulttuurien tuntemuksen perustana työntekijät pitävät oman kulttuurin tuntemusta. On tärkeää tiedostaa ja havaita oman kulttuurin vaikutus työssä, koska sen pohjalta työtä tehdään. Erilaisten kulttuurien tuntemus kuitenkin lisää

9 8 ihmisten ja asioiden syvällisempää ymmärrystä ja helpottaa asioiden hoitamista. (Laitinen 2002, 48, 67.) Suomessa asuu noin muslimia ja sosiaalialan työntekijät kohtaavat heitä työssään yhä useammin. Myös Lampainen ja Vähäkainu (2000) ovat pro gradu tutkielmassaan todenneet, että sosiaalityöntekijöiden on tärkeä tietää islamilaisuudesta ja maahanmuuttajien erilaisista kulttuuritaustoista ymmärtääkseen, miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Islam ohjaa ihmisen elämäntapaa ja asettaa tarkkojakin käyttäytymissääntöjä. Tuntemalla islamin erityispiirteet työntekijä voi välttää loukkaamasta omalla käytöksellään muslimiasiakasta. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä sosiaalityöntekijää, jotka kohtaavat työssään muslimimaahanmuuttajia. (Lampainen & Vähäkainu 2000, 69, 114.) Suomalaisessa yhteiskunnassa uskoa pidetään jokaisen henkilökohtaisena asiana ja siitä harvoin keskustellaan julkisesti. Muslimit puolestaan tulevat kulttuurista, jossa uskonto on osa jokapäiväistä elämää ja se yhdistää ihmisiä toisiinsa. Uskosta puhuminen on muslimeille luonnollinen asia. Saapuminen suomalaiseen kulttuuriin, jossa uskosta ei puhuta, saattaa olla muslimeille hämmentävä kokemus. Koistinen ja Stenström (2000) ovat opinnäytetyössään haastatelleet evankelisluterilaisen kirkon diakoniatyöntekijöitä siitä, millaisia kokemuksia heillä on uskonnollisesta kohtaamisesta muslimien kanssa. Uskonnollisella kohtaamisella tarkoitettiin tutkimuksessa niitä tilanteita, joissa uskonto tavalla tai toisella nousee esille diakoniatyöntekijöiden ja muslimitaustaisten asiakkaiden kohtaamistilanteissa. (Koistinen & Stenström 2000, ) Diakoniatyöntekijöiden kokemusten mukaan muslimit keskustelevat mielellään uskontoon liittyvistä asioista. He eivät hämmenny tai loukkaannu islamin uskoon liittyvistä kysymyksistä. Uskonnosta puhuminen ei ole muslimeille vaikeaa, sillä se on heille osa jokapäiväistä elämää. Usko on muslimeille avoin asia, eikä se rajoitu paikkaan tai tilanteeseen. (Koistinen & Stenström 2000, ) Ihminen on aina oman kulttuurinsa edustaja, hän on omaksunut sen viitekehyksen, jonka sisällä hän on kasvanut ja elänyt. Kahden erilaisen viitekehyksen kohtaaminen esimerkiksi sosiaalialan työssä tuo monia haasteita.

10 9 Kulttuurinen herkkyys on piirre, joka auttaa ihmistä arvioimaan toisesta kulttuurista saapuvia objektiivisemmin. Kulttuurista herkkyyttä edesauttaa itselle vieraaseen kulttuuriin tutustuminen ja samalla se ohjaa pois oman kulttuurin korottamisesta muiden yläpuolelle. Kulttuurinen avoimuus on työntekijöille etenkin maahanmuuttajia kohdatessa tärkeä ominaisuus ja toisen kulttuuriin perehtyminen helpottaa kohtaamisia. Mitä vähemmän työntekijä tuntee asiakkaan kulttuuria, sitä vaikeampaa hänen on ymmärtää toisen poikkeavaa käytöstä. Samalla hän rikkoo helposti toisen kulttuurissa vallitsevia tapoja, tabuja, normeja ja standardeja vaikeuttaen entisestään kohtaamista. (Halinoja 1998, ) Pohjimmiltaan kulttuurien välisissä kohtaamisissa ja siihen oppimisessa on kyse omien ennakkoluulojen tunnistamisesta ja esteiden poistamisesta. Usein vieraan kulttuurin koetaan uhkaavan omia arvoja ja normeja ja vieras tapakulttuuri saattaa tuntua pelottavalta ja käsittämättömältä. Hyväksyäkseen uuden kulttuurin, on ensin tunnistettava omat ennakkoluulonsa ja tietämättömyytensä sekä olla valmis muuttamaan omia asenteitaan. Tavoitteena olisikin pyrkiä tunnistamaan asiakkaan kulttuurin viitekehystä ilman, että oma viitekehys hylätään. (Halinoja 1998, 119, 126; Sabour, 215.) 3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 3.1 Kulttuuri Hollantilainen kulttuurien tutkija Geert Hofstede (1993) toteaa, että kulttuuri kapeimmassa merkityksessään tarkoittaa sivilisaatiota ja mielen sivistämistä eli kasvatusta, taidetta tai kirjallisuutta. Kulttuuriin sen laajemmassa merkityksessään kuuluu Hofsteden mukaan kaikki elämän tavalliset ja yksinkertaiset asiat, kuten tervehtiminen tai syöminen. Kulttuuri on aina kollektiivista, sillä se on yhteinen tekijä ihmisille, jotka elävät samassa sosiaalisessa ympäristössä. Se on mielen ohjelmointia, joka erottaa jonkin ryhmän tai luokan ihmiset toisesta. Kulttuuri on opittua ja suuri osa siitä on omaksuttu sosiaalisesta ympäristöstämme jo varhaislapsuudessa. Omaksuttu

11 10 tieto ohjaa käyttäytymistämme eri tilanteissa. Kasvuympäristömme lisäksi käyttäytymismalliamme muokkaa muun muassa politiikka, uskonnolliset vakaumukset, maalliset ideologiat ja tieteelliset teoriat. (Hofstede 1993, 19-21, 338.) Räty (2002) toteaa, että kulttuuri on kehys, jonka kautta maailmaa tulkitaan. Kulttuurin kautta omaksutaan käsitys oikeasta ja väärästä sekä olemassaolon ja elämäntehtävän merkityksestä. (Räty 2002, ) Kulttuuria ovat ajatusrakennelmat, asenteet ja uskomukset, joita ihmisillä on elämästä ja kuolemasta (Alitolppa-Niintamo 1993, 19). Tässä tutkimuksessa kulttuurilla tarkoitetaan sitä arkipäivän todellisuutta, jossa ihmiset elävät ja jossa opitaan yhteisön tapa käyttäytyä ja ajatella. Kulttuuria on myös ihmisten elämäntapa arvoineen ja normeineen. Ihminen omaksuu yhteisöstään sen, mikä on sallittua ja kiellettyä ja mikä on oikein, sopivaa ja arvostettua. Ympäristöstä omaksutaan myös sosiaalisen kanssakäymisen säännöt; se miten ihmiset kommunikoivat toistensa kanssa sekä se keille on missäkin tilanteessa tai seurassa sopivaa puhua. Ympäristöstä omaksutaan lisäksi hierarkiasuhteet sekä roolimallit, eli se mikä on naisen, miehen, lapsen ja vanhuksen asema perheessä ja yhteiskunnassa. Kulttuuri on se viitekehys, jonka kautta ihmiset tarkastelevat asioita silloinkin, kun ovat vieraassa kulttuurissa. 3.2 Islam Islam on monoteistinen uskonto, jonka perusti Muhammad ibn Abdullah ( ). Se on maailman toiseksi suurin uskonto, heti kristinuskon jälkeen. Tällä hetkellä islam kasvaa nopeammin kuin mikään muu uskonto ja se on valtauskontona 44:ssä maassa (Cooper & Maxwell 2003, ). Uskonnon harjoittaminen näkyy monin tavoin islaminuskoisten eli muslimien elämässä. Muslimien arkea rytmittävät rukous viisi kertaa päivässä sekä paasto ramadan-kuukauden aikana. Muita muslimin uskonvelvollisuuksia ovat uskontunnustus, almujen antaminen vähävaraisille ja pyhiinvaellus Mekkaan. (Hämeen-Anttila 2004, ) Muslimien elämään vaikuttavat myös monet Koraanista eli muslimien pyhästä kirjasta nousevat säädökset, jotka koskevat muun muassa pukeutumista, ruokailua ja ihmisten välistä kanssakäymistä. (Haeri 1996, 151, 167; Hallenberg 2001, 22, 63.)

12 11 Uskonnon ilmeneminen muslimien elämässä, vaihtelee eri maiden ja alueiden välillä. Muslimimaiden kulttuurinen kirjo on suuri ja jokaisella maalla on omat erityispiirteensä, johon uskonto on antanut oman leimansa. Fadhlalla Haeri (1996) kuitenkin toteaa, että muslimeja yhdistää rakkaus profeetta Muhammadiin, asenne perheen kunniaan, erityisesti naisten kunniaan, ja suhtautuminen omaan maahan ja pyhiin paikkoihin. Uskonnolliset juhlat ovat samanlaisia ja kaikki haluavat lähteä pyhiinvaellukselle. Muslimeja yhdistävät myös arabian kieli, jolla alkuperäinen Koraani on kirjoitettu, sekä uskonnollisten rituaalien samankaltaisuus varsinkin rukoukset ja pyhiinvaellus. (Haeri 1996, 149.) Tässä tutkimuksessa islamilla tarkoitetaan sekä uskontoa että islamia kulttuurisena tekijänä. Islamilaisella kulttuurilla tarkoitetaan sellaisten maiden kulttuuria, joissa islam on valtauskonto ja vaikuttaa maan kulttuuriin. Valtiossa, jonka virallinen uskonto on islam, elävät myös etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen edustajat islamilaisen kulttuurin vaikutuspiirissä (Allahwerdi 1992, 16). Ei kuitenkaan voida määritellä yhtä ainoaa islamilaista kulttuuria, koska kulttuuriset erot muslimimaiden välillä ovat suuria. Näin ollen islamin voidaan ajatella olevan kaikkia muslimeja kaikkialla maailmassa yhdistävä tekijä, kun taas islamilainen kulttuuri on jotain mikä vaihtelee ja saa uusia ilmenemismuotoja maiden ja maanosien mukaan. Kuitenkin sen pohjana kaikissa muodoissaan on uskonto, islam, ja siitä nousevat käsitykset: arvot, normit ja tapa ajatella ja elää. 3.3 Muslimi Tässä tutkimuksessa muslimilla tarkoitetaan muslimiksi tunnustautuvaa islamin uskon harjoittajaa, joka asuu tai oleskelee Suomessa. Suomessa asuvista muslimeista on mahdoton saada tarkkaa tilastollista lukumäärää, mutta maassamme muslimeja arvioidaan olevan noin (Hämeen-Anttila 2004, 187; Sakaranaho & Pesonen 2000, 8, 11) Vaikka kulttuuritaustat vaihtelevat, islam yhdistää kaikkia muslimeja kaikkialla maailmassa. Monet sellaisista muslimeista, joita kaikki eivät kutsuisi uskoviksi, uskontoaan harjoittaviksi muslimeiksi, pitävät itseään muslimeina. He ovat omaksuneet islamin

13 12 kulttuuriperinteen ja pitävät sitä omanaan. Islamin historia on heidän maailmanhistoriaansa ja islam määrittää heidän identiteettinsä, se antaa sanoille ja eleille merkityksen ja sisällön. (Hjärpe 1992, 119.) 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Tutkimuksen lähtökohta Suoritimme Diakonia-ammattikorkeakoulun monikulttuurisuusharjoittelumme Lontoossa syksyllä Harjoittelupaikassamme kohtasimme muslimeja ja koska emme tunteneet islamia ja islamilaista kulttuuria ennestään, osallistuimme Lontoossa islamia käsitteleville luennoille. Luennoitsijana toimi Jay Smith, joka on Arab World Missionin työntekijä ja tekee islamiin liittyvää tohtorinväitöskirjaa Oxfordin yliopistossa. Islamiin perehtyminen helpotti muslimien kohtaamista ja auttoi ymmärtämään erilaisesta kulttuurista tulevia ihmisiä, joiden maailmankatsomus eroaa paljon omastamme. Tämän kokemuksen pohjalta heräsi kysymys, kuinka paljon sosiaalialan työntekijät Suomessa kohtaavat muslimeja ja millaisten asioiden tietäminen islamista helpottaisi heidän työtään. 4.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia asioita sosiaalialan ammattilaisten mielestä olisi hyvä tietää islamista, kun kohdataan muslimeja esimerkiksi vastaanottokeskuksissa, päiväkodeissa ja seurakunnan työssä. Tutkimuksen pohjalta tuotettiin sosiaalialan työntekijöille suunnattu islamista kertova tietopaketti, joka helpottaa työntekijän perehtymistä islamiin.

14 13 Tutkimustehtävät: 1. Tutustua islamiin ja islamilaiseen kulttuuriin. 2. Tutkia millaisia asioita muslimien parissa työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten olisi hyvä tietää islamista ja islamilaisesta kulttuurista? 3. Koota sosiaalialan työntekijöille ja opiskelijoille suunnattu tietopaketti, joka sisältää perustiedot islamista ja islamilaisesta kulttuurista. 4.3 Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu Tutkimus on kvalitatiivinen, sillä sen lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimuskohdetta pyritään kuvaamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 152). Kvalitatiivisen tutkimusotteen käyttö on perusteltua, koska tutkimuskohteena on islam ja islamilainen kulttuuri sekä se, miten nämä näkyvät käytännössä sosiaalialan työssä. Kulttuuri ja uskonto koskettavat ihmisen elämää niin kokonaisvaltaisesti, että määrällinen tutkimus ei olisi antanut vastauksia tutkimustehtävään. Työntekijöiden kokemuksia tutkiessa kvalitatiivinen ote antoi mahdollisuudet aiheen laajempaan tarkasteluun. Tutkimus toteutettiin enimmäkseen avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella (ks. liite 3 & 4). avoimet kysymykset antavat vastaajalle mahdollisuuden kertoa, mitä hänellä on todella mielessään (Hirsjärvi ym. 2001, 188). Kysymyksin kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia muslimien kohtaamisesta. Kyselylomakkeet lähettiin postitse touko-kesäkuussa 2004 paikkoihin, joissa sosiaalialan työntekijät kohtaavat muslimeja: pakolaisten vastaanottokeskuksiin, päiväkoteihin, maahanmuuttajien parissa työtätekeviin yhdistyksiin ja ev.lut. seurakuntiin. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 18 paikkaan, joihin jokaiseen lähetettiin kolme lomaketta. Saatekirjeessä pyydettiin, että kyselyyn vastaisi työpaikalla eri työtehtävissä toimivia henkilöitä. Yhteensä lomakkeita lähetettiin 56 kappaletta. Kyselylomakkeita saatiin takaisin 29 kappaletta 11 paikasta. Lisäksi kyselyyn vastasi kuusi henkilöä Muslimien

15 14 kohtaaminen Suomessa kurssilla Kauniaisissa , jonka järjesti Muslimien kohtaamisen Suomen toimikunta (MUST) yhdessä Suomen Raamattuopiston kanssa. Yksi kyselylomake jouduttiin hylkäämään, koska vastauksesta kävi selkeästi ilmi, ettei vastaaja työskennellyt muslimien parissa. Yhteensä analysoitavia vastauksia oli 34 kappaletta. Kerätty aineisto luettiin useaan kertaan läpi ja purettiin tietokoneelle. Aineistosta muodostettiin kategorioita sisällönanalyysiä käyttäen. Sisällönanalyysi on aineiston analyysimenetelmä, jolla pyritään saamaan kuvaus tutkittavasta ilmiöstä tiivistetyssä ja yleisessä muodossa, lopputuloksena tuotetaan tutkittavaa ilmiötä kuvaavia kategorioita (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4). Analyysimenetelmäksi valittiin sisällön analyysi, koska sen avulla aineisto voitiin jakaa kategorioihin, joista muslimien parissa työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten olisi hyvä tietää. 5 TULOKSET Yhteensä tutkimukseen vastasi 34 työntekijää, joista naisia oli 76 %. Vastanneista noin 78 %:a kohtaa muslimeja työssään päivittäin. Päiväkoteihin lähetetyissä lomakkeissa ei kysytty muslimien kohtaamisen yleisyyttä, joten päiväkodeissa työskenteleviä ei laskettu mukaan näihin prosentteihin. Vastanneiden päiväkotiryhmissä muslimilapsia oli 1-6. Vastanneet olivat saaneet tietonsa islamista pääosin käytännöntyöstä (91,2%) ja kirjallisuudesta (82,3%). Tietoa oli saatu myös esimerkiksi koulutuksen ja kurssien pohjalta. Vastaajista noin puolet (47 %) koki tietonsa islamista riittäviksi. Tutkimuskysymykseen, millaisia asioita sosiaalialan työntekijän olisi hyvä tietää islamista ja muslimien kohtaamisesta, saatiin hyvin erilaisia vastauksia. Jaoimme nämä vastaukset neljään kategoriaan, joita ovat: 1) Islamin teologia, 2) islamilaisten maiden kulttuuri; miten islam vaikuttaa ihmisten arkeen sekä 3) islamista nouseva käsitys ihmisestä. Näiden lisäksi esille nousi 4) asioita, joita on hyvä tietää kohdatessa yleensä vieraan kulttuurin edustajia.

16 15 Islamin teologiasta katsottiin hyväksi tietää perusasioita islamin opista ja historiasta. Tieto islamin rituaaleista ja säännöistä helpottaa työtä käytännössä sekä auttaa ottamaan erilaiset uskonnolliset tavat huomioon. Suomessa, jossa uskonto ei ole niin näkyvästi esillä, unohdetaan helposti uskonnon arkipäiväisyys esimerkiksi muslimeilla. Muslimin joka tulee islamilaisesta maasta, on vaikea ymmärtää kristittyä, joka ei noudata uskontoaan. Muslimimaassa jokainen joutuu ottamaan huomioon islamilaisen lain, vaikka ei uskoisi muslimin tavalla. Länsimainen moraali tulkitaan kristilliseksi, siksi kristillistä moraalia halveksitaan ja pelätään omien lasten omaksuvan sen. (T2) Uskonto vaikuttaa monella tavalla muslimien arkeen. Tällaisia asioita ovat ruokailu, vaatetus, tapakulttuuriin liittyvät seikat sekä yleisimmät juhlat. Muslimikulttuurien kirjo on kuitenkin suuri ja tämä tulee ottaa huomioon; täytyy varoa, ettei yleistä jotakin tapaa koskemaan kaikkia eri islamilaisista maista tulevia muslimeja. Vastaajat pohtivat myös sitä, millainen suhtautumistapa islamista nousee muihin kansoihin. Islamilaisen kulttuurin ja länsimaalaisen kulttuurin kohdatessa nousee esiin monia pieniä käytännön asioita. Aikakäsitykset ja käyttäytymiskoodit ovat erilaisia eri kulttuureissa. Osa työntekijöistä oli kohdannut tilanteita, joissa muslimimies ei halunnut kätellä naistyöntekijää. Käytännön työssä nousee esiin myös erilaisia sukupuolten väliseen kanssakäymiseen liittyviä asioita, kuten se että naisille pitäisi olla naislääkäri ja mahdollisuuksien mukaan myös naistulkki. Joskus on tuntunut, että muslimimiehistä on vaikea ymmärtää, että Suomessa voivat naiset määrätä tai sanoa mielipiteensä vapaasti. Naisen asema on niin erilainen heidän kulttuurissaan. (L1) Asiakastilanteisiin vaikuttavat asiakkaan ja työntekijän erilaiset käsitykset miehestä, naisesta ja lapsesta. Perheen merkitys on erilainen islamilaisessa kulttuurissa verrattuna suomalaiseen kulttuuriin. Usein asiakkaana on koko perhe ja vaikka asiakkaana olisikin vain yksi perheenjäsen, asia koskettaa koko perhettä. Työntekijän olisi hyvä tietää, että mies on perheen pää ja tulee usein paikalle, vaikka kyse olisikin vaimon asioista. Työntekijöiden mielestä uuden työntekijän olisikin hyvä tietää naisen, miehen ja lapsen asemasta islamilaisessa kulttuurissa.

17 16 Etenkin päiväkodeista palautetuissa vastauksissa pohdittiin sitä, kuinka muslimilasten vanhemmat suhtautuvat suomalaisten uskonnollisiin juhliin. Työntekijät miettivät myös; voiko muslimilasta riisua päiväunille mennessä ja voiko lapsen ottaa syliin ja halata, jälkimmäistä asiaa pohdittiin erityisesti poikalasten kohdalla. Muslimiperheiden lapset saattavat myös olla aamupäivisin väsyneitä, sillä joissakin perheissä lapsetkin herätetään yöllä rukoushetkeen. Muslimien suhtautuminen uskontoon vaihtelee. Työntekijän olisi tärkeää huomata, että ns. tavallinen muslimi on hyvin samanlainen kuin ns. tavallinen kristitty. Toisille uskonnon merkitys on suurempi kuin toisille ja toiset ovat uskonnossaan tiukempia kuin toiset. Tämän tiedostaminen on jopa tärkeämpää, kuin tietää erilaista tavoista ja tottumuksista. Islam on hyvin erilainen eripuolilla maailmaa ja tapojen noudattaminen vaihtelee henkilöstä riippuen. Toiset ovat tarkempia sääntöjen suhteen kuin toiset. Islamilaiset kulttuurit ja kohtaamamme muslimit poikkeavat toisistaan vähintäänkin yhtä paljon kuin kristinusko/kristityt pitää tietää, että tärkeää on toisen ihmisen kunnioittaminen (sekä islamissa että kristinuskossa). (T27) Lähes kaikissa päiväkodeissa oli käsitelty lasten kanssa vieraita uskontoja ja tapoja. Muissa työpaikoissa toimineista kaksi kolmasosaa oli kohdannut työssään tilanteita, joissa kristinuskoon liittyvät asiat olivat nousseet esille muslimien kanssa keskustellessa. Kuitenkin tutkimukseen osallistuneista vain pieni osa työskentelee kristillisessä seurakunnassa ja on työnsä puolesta tekemisissä kristinuskoon liittyvien asioiden kanssa. Vastauksissa painotettiin vahvasti sitä, että vaikka on hyvä tietää erilaisista islamiin liittyvistä tavoista, on kuitenkin tärkeää muistaa olla yleistämättä. Monet työntekijät painottavat, että pitäisi opetella kysymään, kun ei tiedä asiakkaan kulttuuriin liittyvistä asioista. Jos tietää miksi joku toimii niin kuin toimii, on helpompi ymmärtää ja kunnioittaa toisen tapoja. Pitäisi opetella sanomaan: Ymmärsin asian näin, ymmärsinkö sinua oikein? (T17)

18 17 Ihmiset ovat aika samanlaisia riippumatta siitä mihin uskovat ja antavat yllättävän paljon anteeksi toisilleen silloin, kun kyse on siitä, ettei tunneta toistensa uskontoa/kulttuuria. (T27) Erehdyksille ja oppimiselle on aina tilansa eikä kaikesta voi eikä tarvitse tietää kaikkea. Työntekijän on myös hyvä tunnistaa oma kulttuurinsa ja sen aiheuttamat käyttäytymisja ajattelutavat. Kun työskennellään ihmisten kanssa, on aina väärinkäsitysten mahdollisuus. On vaikea erottaa, milloin väärinkäsitykset johtuvat kulttuurista tai uskonnosta tai kenties jostain aivan muusta. Asiakkaan kohtaamisessa avainsanoina ovat toisen ihmisen ja hänen uskontonsa kunnioittaminen sekä tasavertaisuus. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen mukaan noin puolet työntekijöistä kaipaa lisää islamiin liittyvää tietoa. Myös Pitkäsen ja Koukin (1999) tutkimuksen mukaan viranomaiset kaipaavat lisää tietoa vieraista kulttuureista. Suomalaisten sosiaalialan ammattilaisten tietoisuuteen islam on noussut vähitellen maahanmuuttajien kautta. Uskonnon harjoittaminen vaikuttaa monin eri tavoin muslimien arkeen. Näiden tapojen tietäminen auttaa työntekijää ottamaan asiakkaansa tavat huomioon käytännössä, mikä helpottaa asiakkaan ja työntekijän kohtaamista. Tällöin työntekijä ei esimerkiksi sovi vastaanottoaikaa perjantaille, joka on muslimien pyhäpäivä. Teoriatieto myös lisää tapojen ymmärtämistä. On helpompi hyväksyä ja ymmärtää vieraan kulttuurin tapoja, kun tietää miksi joku toimii niin kuin toimii. Oman kulttuurin tunteminen on pohjana toisten kulttuurien ymmärtämiselle. Vieraita uskontoja ja tapoja on helpompi kohdata, kun tiedostaa mihin itse uskoo, eikä koe toisen uskontoa tai kulttuuria uhkaksi omalleen. Kun tiedostaa omat tapansa toimia ja tietää mistä tavat tulevat, on niistä myös helpompi joustaa. Asiakasta pidetään parhaana tietolähteenä, hän tuntee itse oman kulttuurinsa parhaiten. Asiakkaalta kannattaa kysyä hänen kulttuuristaan. Tällainen keskustelu edesauttaa myös asiakkaaseen tutustumista. Jokaiseen kulttuuriin sisältyy kuitenkin myös tapoja, joista ei

19 18 puhuta tai jotka ovat niin itsestään selviä, ettei niitä osata selittää. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi ihmiskäsitykseen liittyvät asiat. Asiakkaalta voi ja kannattaa kysyä kulttuuriin ja uskontoon liittyvistä tavoista, mutta toisaalta on myös asioita, joista saa helpommin tietoa kirjallisuudesta. Työntekijöiden mielestä on tärkeää tietää, millainen käsitys miehestä, naisesta ja lapsesta nousee islamista. Työtä perheiden kanssa helpottaa, jos tietää perusasioita muslimiperheen jäsenten välisistä suhteista sekä lasten kasvatuksesta. Kun työntekijä tiedostaa sekä oman että asiakkaan käsityksen, toisen kulttuurin ymmärtäminen helpottuu. Työntekijä pystyy kertomaan asiakkaalle, missä kohdin suomalainen käsitys tai toimintatapa eroaa asiakkaan lähtökulttuurin käsityksestä tai toimintatavasta. Tämä auttaa asiakasta sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin paremmin, kun hän ymmärtää esimerkiksi millä tavalla naisen asema eroaa hänen kulttuuristaan. Kun työntekijä tietää molempien osapuolien kulttuurisista käytännöistä, on helpompi toimia yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. 7 TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS Muslimien kohtaaminen Suomessa kurssilla järjestettyyn kyselyyn anottiin tutkimuslupa suullisesti Suomen Raamattuopiston rehtorilta ja Muslimien kohtaamisen Suomen toimikunnan puheenjohtajalta. Postissa lähetetyt kyselyt osoitettiin työpaikkojen johtajille ja saatekirjeessä kerrottiin, mihin tutkimustietoja tullaan käyttämään. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Tutkimuksen eettisyyden kannalta on tärkeää, että tutkimukseen osallistuneiden henkilöllisyys ei ole tunnistettavissa tutkimuksessa (Soininen 1995, 129). Tutkimusta tehtäessä huolehdittiin siitä, että tutkittavat pysyvät tuntemattomina. Vastaukset numeroitiin, eikä niitä ryhmitelty esimerkiksi sen mukaan millaisessa työpaikassa vastaaja toimii.

20 19 Tutkimuksen luotettavuuden takaamiseksi on tärkeää, että tutkimustulokset perustuvat edustaviin vastaajiin (Soininen 1995, 126). Tähän tutkimukseen vastanneista työntekijöistä noin 78% kohtaa muslimeja työssään päivittäin. Vastaajilla on siis paljon kokemusta työstä muslimien parissa ja he tuntevat tätä kautta islamiin liittyviä tapoja. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää myös se, että tutkimusmenetelmä mittaa juuri sitä, mitä on tarkoituskin mitata (Hirsjärvi ym. 2001, 213). Kyselylomakkeen sisältämien kysymysten kautta saatiin vastaus siihen tutkimustehtävään, joka oli asetettu. Kyselylomake oli ensimmäisen kerran käytössä Muslimien kohtaaminen Suomessa kurssilla Suomen Raamattuopistolla, jossa kyselyyn vastasi kuusi henkilöä. Näiden vastausten perusteella kyselylomakkeessa muutettiin yhtä kysymystä. Muiden kysymysten osalta kurssilla saadut vastaukset ovat mukana tutkimusaineistossa. Tutkimusjoukko on pieni, joten sen perusteella tulokset eivät ole yleistettävissä. Kuitenkin aikaisemmat aihetta sivuavat tutkimukset tukevat tämän tutkimuksen tuloksia. Tietopakettia kootessa jouduttiin jatkuvasti pohtimaan, mikä islamiin liittyvä tieto on sellaista, että se koskee kaikkia muslimeja riippumatta siitä, mistä maasta he ovat kotoisin. Uskonnon harjoittamisessa on paljon kulttuurisia tapoja ja nämä tavat vaihtelevat maittain ja maiden sisälläkin. Tietopaketissa on pyritty kertomaan sellaisia islamiin liittyviä seikkoja, jotka yhdistävät kaikkia muslimeja. Tutkimukseen vastanneet työntekijät painottivat, että on hyvä tuntea uskontoon ja kulttuuriin liittyviä tapoja, mutta samalla täytyy varoa yleistämistä. Tämä on pyritty ottamaan huomioon tietopakettia laadittaessa. 8 POHDINTA Tutkimusprosessi on ollut ajoittain raskas mutta antoisa. Islamiin tutustuminen on avartanut maailmaamme ja tiedon kasvamisen myötä suhtaudumme nyt myös paljon kriittisemmin esimerkiksi tiedotusvälineiden välittämään kuvaan islamista.

21 20 Opinnäytetyöprosessimme alkoi jo monikulttuurisuusharjoittelumme aikana syksyllä 2003, vaikka varsinainen aihe saikin lopullisen muotonsa myöhemmin. Ennen harjoittelua tietomme islamista oli vähäistä ja jälkeenpäin tunnistimme monia hölmöjäkin ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä, joita meillä oli islamista. Harjoittelun aikana luennoilta saamamme tieto poisti vääriä käsityksiä uskonnosta ja vähensi ennakkoluuloja muslimeja kohtaan. Omien ennakkoluulojen tunnistaminen auttoi suhtautumaan avoimemmin vieraaseen uskontoon ja kulttuuriin ja innosti myös etsimään lisää tietoa. Opinnäytetyötä varten luetusta kirjallisuudesta saimme vahvistusta jo opitulle tiedolle sekä saimme paljon uutta tietoa. Työn tekeminen antoi myös valmiuksia vieraan kulttuurin kohtaamiseen. Olemme oppineet paljon sekä islamilaisesta kulttuurista että omasta, suomalaisesta kulttuuristamme ja tämä antaa valmiuksia kohdata muslimiasiakkaita tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tekeminen kokonaisuudessaan oli mielenkiintoinen ja avartava prosessi. Tutkimusta tehdessä jäimme pohtimaan, miten paljon vastaajien asenteisiin on vaikuttanut se, että me tutkimuksen tekijät olimme Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Muslimien uskoon ja uskontoon liittyvien asioiden tutkiminen aiheutti muutamassa vastaajassa negatiivista suhtautumista, joka näkyi vastauksissa. Usko koetaan Suomessa usein hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi eikä siitä puhuta kovin avoimesti ja uskonnon käsitteleminen koetaan toisen henkilökohtaiseen elämään puuttumisena. Työtä tehdessä olemme myös pohtineet, miten luterilaisuus näkyy meidän kulttuurissamme ja toisaalta myös sitä tahdommeko me suomalaiset myöntää sitä, että meidän uskontomme vaikuttaa tapoihimme toimia. Muslimeille me olemme kristinuskon edustajia, tahdoimme sitä tai emme. Toisaalta pohdimme myös sitä, millaisen kuvan yhteiskuntamme antaa kristinuskosta. Yksittäiseen islamilaiseen maahan matkustaminen ja sen kulttuuriin tutustuminen voisi antaa harhaan johtavan kuvan islamista. Kuitenkin ihminen joka ei tunne islamia entuudestaan muodostaisi kuvan islamista niiden kokemusten perusteella. Samoin Suomi edustaa muslimeille kristillistä maata, vaikka meidän kulttuurimme antama kuva kristinukosta ei olisikaan lähellä totuutta.

22 21 Yhtenä tutkimustehtävänä oli koota islamista kertova tietopaketti, joka on suunnattu sosiaalialan työntekijöille palvelemaan heidän tarpeitaan ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Tietopaketin kokoaminen islamista on ollut mielenkiintoista ja uskomme kokoamastamme tietopaketista olevan apua työntekijälle tai opiskelijalle, joka perehtyy islamiin ensimmäistä kertaa. Ennen kaikkea tietopaketti on orientoiva ja voi toimia alkusysäyksenä perusteellisempaan kulttuuriin ja uskontoon tutustumiseen. Tekemämme tutkimus toimi hyvänä työkaluna tietopaketin rakentamissa. Tietopaketti on opinnäytetyömme toinen osa, mutta työntekijöiden käyttöön se annetaan erillisenä kokonaisuutena. Kootessa nousi esille myös joitakin terveydenhuoltoon liittyviä asioita, ja vastaavan tietopaketin kokoaminen voisikin olla tarpeellista myös terveydenhuollon puolella työskenteleville.

23 ISLAM Kulmala Emily & Suvilampi Anna Opinnäytetyön Islam tietopaketti Syksy 2004 Diakonia Ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

24 23 SISÄLLYS: 1 JOHDANTO 24 2 ISLAM 2.1 Historia Sunnalaisuus ja shiialaisuus Viisi peruspilaria ja uskonkohdat Levinneisyys 29 3 PERHE ELÄMÄN KESKUKSENA 3.1 Avioliitto perhe-elämä ja lasten kasvatus Yksilön ja perheen kunnia Naisen ja miehen asema 34 4 ARJEN ISLAM 4.1 Ruokailu Vaatetus Kuvakielto Ympärileikkaus Ramadan Hautaus Kalenteri Islamilainen ajanlasku Pyhäpäivä ja uskonnolliset juhlat Islamilainen vuosi ja juhlapyhät Yleisiä tapoja 44 5 ISLAM JA KRISTINUSKO 5.1 Historiaa Opillisia eroja 47

25 24 1 JOHDANTO Islam on noussut suomalaisten tietoisuuteen viime vuosina etenkin median kautta, ja Suomen katukuvassakin vähitellen näkyvät Suomessa asuvat noin muslimia. Muslimit herättävät monissa suomalaisissa hämmennystä, kiinnostusta ja ehkä ennakkoluulojakin. Perustiedot heidän uskonnostaan ja kulttuuristaan saattavat monella olla aavistusten tasolla. Eräs sosiaalialan työntekijä totesi osuvasti: Jotta ymmärtäisi ja kunnioittaisi toisen tapoja, on hyvä tietää, miksi joku toimii niin kuin toimii. Tähän tarpeeseen olemme koonneet tietopaketin, joka sisältää sellaisia perustietoja islamista ja islamilaisesta kulttuurista, joista olisi hyötyä käytännön työssä. Tietopaketti on suunnattu erityisesti sosiaalialan ja kirkollisen alan opiskelijoille ja työntekijöille. Islam vaikuttaa muslimien jokapäiväiseen elämään huomattavalla tavalla, siitä huolimatta, että kaikki eivät välttämättä harjoita uskontoaan aktiivisesti. Se värittää heidän ajattelutapansa ja on luonnollinen osa koko elämää. Islamilaisten maiden alueella uskonto vaikuttaa sekä kulttuurielämään että koko yhteiskuntaan ja luo yhtenäisyyttä islamilaisten maiden välille, vaikka kullakin alueella on luonnollisesti omat erityispiirteensä. (Hjärpe 1992, 7.) Kokosimme siis tietopakettiin niitä asioita, jotka yhdistävät islamilaista maailmaa ja jotka nousevat Koraanista sekä islamilaisesta lainsäädännöstä. Islamilaisen kulttuurin maat Lähi-idästä Afrikkaan ja Aasiaan ovat niin kirjavia, että jokaisen maan erityispiirteitä olisi ollut mahdotonta käsitellä. Aihepiiri on laaja ja aiheesta löytyy useita tutustumisen arvoisia teoksia. Tietopaketin lopusta löytyy suositeltavaa kirjallisuutta niille, jotka ovat kiinnostuneita etsimään enemmän ja syvemmälle luotavaa tietoa. Tietopaketti voikin toimia orientoivana lukukokemuksena, josta lukija saa perustiedot ja joka voi innostaa etsimään lisää tietoa islamista ja islamilaisesta kulttuurista. Tietopaketin lähdeviitteet löytyvät opinnäytetyöstä Kulmala, E. & Suvilampi, A. Muslimien kohtaaminen sosiaalialan työssä.

26 25 2 ISLAM Islam on lähtöisin Arabian niemimaalta ja sen perusti mekkalainen kauppias Muhammad ibn Abdullah ( ). Islam tarkoittaa kirjaimellisesti (Jumalalle) alistumista. Sana on samaa juurta kuin tervehdyksenä käytetty as-salám, rauha. Ihmisen ainoa oikea ja järkevä tapa suhtautua Jumalaan, Allahiin, on islam, antautuminen. Henkilö, joka alistuu Jumalan tahtoon, on muslim, antautunut eli muslimi. (Hämeen- Anttila 2001, 18; Soramies 2002b, 9.) 2.1 Historia Muhammad sai ensimmäiset ilmestyksensä noin neljänkymmenen vuoden iässä. Niiden kautta Jumala valitsi Muhammadin sanansaattajakseen ja islamin sanoman levittäjäksi. Sanomat korostivat yksijumalaisuutta sekä oikeudenmukaisuutta ja ihmisen moraalista vastuuta. Ne pitivät sisällään varoituksia ihmisten ylpeyttä ja kiittämättömyyttä vastaan; ihmisten tuli olla kiitollisia Jumalalle ja armollisia toisilleen. Lisäksi julistukseen sisältyi kehotus parannukseen sekä muistutus siitä, että ihminen joutuu vastaamaan teoistaan kuoleman jälkeen. Muhammadin sanoma sisälsi jo varhain myös juutalaisuudesta ja kristillisestä perinteestä tuttuja piirteitä, kuten yksijumalaisuuden sekä Raamatussakin mainittuja tapahtumia ja henkilöitä. (Hämeen-Anttila 2004, 15; Soramies 2002a, 9.) Muhammad koki alkuaikana paljon vastustusta, sillä hän saarnasi paikallista uskontoa, Mekan polyteismia, vastaan. Vastustuksesta huolimatta hän sai mukaansa pienen joukon kannattajia. Kun Muhammad kutsuttiin selvittelemään Yathribin-kaupungin pääheimojen välisiä ristiriitoja, Profeetta sai seuraajineen tilaisuuden paeta mekkalaisten vainoa. Yathrib sai myöhemmin nimen Medina, profeetan kaupunki. Muhammad lähti Mekasta vuonna 622 ja tästä paosta islamin katsotaan varsinaisesti alkaneen. Medinan kaudella Muhammadin ilmestykset pitenivät ja saivat myös poliittista sävyä. Ne vahvistivat Muhammadin asemaa ja kehottivat kuuliaisuuteen Jumalaa ja profeettaa kohtaan. Ilmoitukset pitivät sisällään yhä enemmän yhteiskuntaa ja uskovien yksityiselämää koskevia lakeja ja säädöksiä. Näistä ilmestyksistä koottiin Koraani,

27 26 islamin pyhä kirja ja islamilaisen lain, sharian, pääasiallinen lähde. Muhammad vaikutti melko lyhyen ajan; hän kuoli vuonna 632 jkr. Profeetan seuraajista muodostui islamilainen kansa, umma, joka yhdisti huomattavan osan arabiheimoista. Muhammadin kuoleman jälkeen islam levisi nopeasti suurimpaan osaan Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa sekä myöhemmin kohti itä-aasiaa. (ks. kartta s.29) (Hämeen-Anttila 2004, 17-19; Soramies 2002a, ) 2.2 Sunnalaisuus ja shiialaisuus Länsimaissa ajatellaan islam usein yhtenä yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa ei juurikaan erotella painotuksia tai suuntauksia. Islam on kuitenkin todellisuudessa yhtä kirjava kuin esimerkiksi kristinuskokin. Islam uskontona ja islamilainen maailma kulttuuripiirinä voidaan jakaa niin opillisesti, kulttuurisesti kuin alueellisestikin, mutta tyypillisimmin perusjako islamin sisällä tehdään opillisesta näkökulmasta. Sunnalaisuus ja shiialaisuus ovat islamin kaksi päähaaraa, joista sunnalaisuutta edustaa noin 90% maailman muslimeista. Suuntien ero on alun perin ollut poliittinen ja niiden opilliset erot ovat pieniä. (Hämeen-Anttila 2004, 174; 2001, ) Sunna tarkoittaa Muhammadin osoittamaa elämäntapaa. Sunnalaiset, eli sunnit, seuraavat tätä Profeetan antamaa esimerkkiä. Sunna perustuu Koraaniin ja perimätietoon eli hadith-kokoelmiin. Eläessään Muhammad oli umman uskonnollinen johtaja, mutta hänen kuoltuaan syntyi kiistaa tulevasta johtajasta. Valtaosa umman jäsenistä kannatti Muhammadin seuraajan, kalifin, valitsemista vaaleilla. Ensimmäiseksi kalifiksi valittiin vaaleissa hänen appensa, Abu Bakr. Osa muslimeista kannatti kuitenkin yhteisön johtajaksi profeetan serkkua ja vävyä Alia. Tämä ryhmä sai nimekseen shiialaiset, joka tulee arabien kielestä shi at Ali, Alin puolue. Shiiat eivät hyväksyneet kalifien valtaa, vaan heitä hallitsivat imaami, joilla oli paitsi poliittista, myös uskonnollista auktoriteettia. (Hämeen-Anttila 2001, 17, 28; Hallenberg 1992, 58, 242.) Sunnien ja shiiojen opillisista eroista suurin on imaamioppi. Shiialaisuudessa imaami on yhteisön hengellinen johtaja, jolle pitäisi kuulua myös maallinen valta. Tämä juontaa juurensa shiialaisuuden syntyajoilta, jolloin imaami oli Alin jälkeläisenä maallinen ja

28 27 hengellinen johtaja. Sunnalaisuudessa imaamin rooli on taas puhtaasti hengellinen; hän on rukousten johtaja ja yhteisönsä hengellinen neuvoja, jollaiseksi kelpaa kuka tahansa sydämeltään uskova. (Hämeen-Anttila 2001, 17; Hallenberg 1992, 58-59, 242.) 2.3 Viisi peruspilaria ja uskonkohdat Islamin oppi, teologia, pohjautuu Koraaniin sekä varhaiseen perimätietoon eli hadith kokoelmiin. Islamilaisen käsityksen mukaan Koraani on Jumalan puhetta eikä sitä ole koskaan luotu, alkuperäinen kirja on aina ollut olemassa Jumalan luona. Muhammadin vuosina saamat ilmestykset kirjoitettiin ylös ja parikymmentä vuotta profeetan kuoleman (v.632) jälkeen koottiin kirjaksi. Hadith on kertomus siitä, mitä profeetta Muhammad sanoi ja teki eri tilanteissa. Perimätieto yhdessä Koraanin kanssa muodostavat islamilaisen lain, shari an, pohjan. (Hämeen-Anttila 2001, 15, 19; Hallenberg 1992, 64.) Koraani on muslimien pyhä kirja, joka on koottu profeetta Muhammadin ilmestyksistä pari vuosikymmentä profeetan kuoleman jälkeen. Ainoastaan arabian kielistä Koraania pidetään oikeana Koraanina, muun kieliset käännökset Kuva 1. Koraanin lukua ovat vain tulkintoja tai selitysteoksia eikä niillä ole samaa auktoriteettia kuin arabiankielisellä Koraanilla. Koraani on tarkoitettu ennen kaikkea resitoitavaksi eli ääneen luettavaksi. Sitä luetaan laulavalla nuotilla, joka vaatii harjoittelua. Parhaiden lukijoiden luentaa äänitetään ja sitä kuunnellaan kaikkialla islamilaisessa maailmassa. Koraania luetaan rukouksissa ja myös monissa tilaisuuksissa kuten avioliittosopimusta

29 28 allekirjoitettaessa ja hautajaisissa. (Hallenberg 1992, 64-66; Hallenberg 2001, 64-65; Hämeen-Anttila 2004, ) Islamissa on olennaista se, mitä ihmisen pitää tehdä ja millaisia sääntöjä hänen tulee noudattaa. Voisi sanoa, että tärkeämpää on oikea käytäntö kuin oikea oppi. Tiukoista säännöistä huolimatta muslimit kuitenkin omistautuvat Jumalalle, tuntevat syvää hartautta ja uskonvarmuutta sekä kokevat uskonnollisia elämyksiä. (Hjärpe 1992, 119.) Ei hurskautta ole se, että käännätte kasvonne itään tai länteen, vaan hurskautta on uskoa Jumalaan, viimeiseen päivään, enkeleihin, Kirjaan ja profeettoihin, ja antaa sukulaisilleen, orvoille, köyhille, matkamiehille ja pyytäville omaisuuttaan, vaikka sitä rakastaakin. Hurskautta on lunastaa orjia vapaaksi ja suorittaa rukouksensa, antaa almuveroa ja täyttää, mitä on luvannut, olla kärsivällinen onnettomuuksien ja kärsimysten edessä ja vaikeuden hetkellä. Jotka näin tekevät, ovat vilpittömiä ja pelkäävät Jumalaa. Koraani 2:117 Muslimiksi tullaan lausumalla uskontunnustus arabiaksi siihen uskoen, todistajien läsnäollessa. Muslimin tulee noudattaa viittä niin sanottua islamin tukipylvästä, uskonvelvollisuutta, jotka ovat: 1. Shahada, uskontunnustus: ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, ja Muhammad on hänen lähettiläänsä. 2. Salat, rukous viisi kertaa päivässä Mekkaan päin kääntyneenä. 3. Saum, paasto 30 päivää Ramadan-kuukauden aikana. (ks. s.38) 4. Zakat, almut, joita tulee antaa köyhille uskon sisarille ja veljille sekä islamin levittämiseen. 5. Hajj, Pyhiinvaellus Mekkaan. Jokaisen muslimin velvollisuus, jos vain varallisuus antaa myöten, on käydä vähintään kerran elämässään islamin pyhässä kaupungissa. Pyhiinvaellus suoritetaan määrättynä aikana ja siihen liittyy monia käytäntöjä ja säädöksiä pukeutumisesta alkaen. Pyhiinvaellukseen saatetaan vapaaehtoisesti liittää myös käynti Medinassa, pyhässä kaupungissa, jossa on profeetta Muhammadin hauta. (Hämeen-Anttila 2001, 31-34; Hallenberg 1992, )

30 29 Uskonvelvollisuuksien täyttämisen lisäksi muslimin tulee tunnustaa kuusi uskonkohtaa: 1) Usko yhteen Jumalaan, josta Muhammad julisti lopullisessa ilmoituksessa, Koraanissa. 2) Usko profeettoihin, joihin kuuluvat useat Raamatustakin tutut profeetat ja henkilöt, mm. Abraham, Mooses, Daavid ja Jeesus. Koraanin mukaan he julistivat aikanaan samaa sanomaa kuin Muhammad, joka on profeetoista viimeinen. 3) Usko kirjoihin, joita ovat Toora (annettu Moosekselle), Psalttari (annettu Daavidille), Evankeliumi (annettu Jeesukselle) ja Koraani (annettu Muhammadille). 4) Usko enkeleihin, jotka ovat Jumalan palvelijoita. Enkeli Gabriel välitti Muhammadille Jumalan viimeisimmän ilmoituksen. 5) Usko ylösnousemukseen ja tuomiopäivään. Viimeisenä päivänä tapahtuu ylösnousemus ja kunkin hyvät ja pahat teot punnitaan. Hyvien tekojen palkkana on paratiisi, syntien ja epäuskon palkkana kadotus. Jos hyviä tekoja on enemmän kuin pahoja, voi muslimi ajatella pääsevänsä Taivaaseen. Hän ei kuitenkaan voi olla siitä aivan varma, koska Jumala tuomitsee ihmisen oman päätöksensä mukaan, armahtaen tai tuomiten kenet tahtoo. 6) Usko siihen, että kaikki hyvä ja paha tulevat lopulta Jumalalta. Mitään hyvää tai pahaa ei tapahdu Jumalan sitä tahtomatta. (Islam ja Kristinusko 2001, 66; Soramies 2002a, ) 2.4 Levinneisyys Islam on maailman toiseksi suurin uskonto, heti kristinuskon jälkeen. Tällä hetkellä islam kasvaa nopeammin kuin mikään muu uskonto ja se on valtauskontona 44 maassa (Cooper & Maxwell 2003, ). Maailmassa on noin miljardi muslimia, joiden asuinalueet kattavat maantieteellisesti alueen Marokosta Indonesiaan (ks. kartta). Euroopassa ja Amerikassa muslimeja arvioidaan olevan yhteensä miljoonaa.

31 30 Kuva 2. Islamin levinneisyys Suomessa asuvista muslimeista on vaikea saada tarkkaa tilastollista lukumäärää ja Väestörekisterikeskuksenkin tilastot ovat vain suuntaa antavia. Tilastoista on luettavissa ulkomaalaiset maittain, jolloin oletetaan, että islamilaisista maista tulevat henkilöt ovat muslimeja. Kaikki näistä maista tulevat eivät kuitenkaan ole muslimeja vaan joukossa on myös muiden uskontojen edustajia. Tilastoista puuttuvat myös Suomen kansalaisuuden saaneet islaminuskoiset sekä islamiin kääntyneet suomalaiset. Suomessa asuvia muslimeja arvioidaan kuitenkin olevan yli Suomen moskeijoista löytyy lista tietopaketin lopusta, liitteestä 1. (Hämeen-Anttila 2004, 187; Sakaranaho & Pesonen 2000, 8, 11.) 3 PERHE ELÄMÄN KESKUKSENA 3.1 Avioliitto Muslimi elää aina osana suurempaa kokonaisuutta, ensin lapsuuden perhettään, jonka hän jättää mennessään naimisiin (etenkin naiset) ja myöhemmin osana omaa perhettään. Samassa talossa, korttelissa tai kylässä asuu yleensä samasta perheestä useampi sukupolvi. Yksilön tukena ja turvana on hänen perheensä ja sukunsa. Avioliittoa

32 31 odotetaan jokaiselta muslimilta ja naimattomuus on käytännössä erittäin harvinaista, vaikka mikään laki ei sitä kielläkään. Länsimaissa on normaalia, että naimaton nainen asuu yksin omassa taloudessaan, mutta muslimeille tämä on hyvin epätavallista. Avioliitto on naisen ja miehen suhteen luonnollisin muoto; yhdessä mies ja nainen luovat kokonaisuuden. (Hallenberg 1992, 70; 2001, 32.) Järjestetyt avioliitot ovat islamilaisissa maissa yleisiä. Tulevan parin miespuoliset sukulaiset ovat muodollisesti avioliiton järjestelijöitä, joskin molempien sukujen naisilla on merkittävästi sananvaltaa kulissien takana. Avioliiton solmimiseen vaaditaan molempien osapuolten suostumus. Aviopuoliso pyritään etsimään samasta yhteiskuntaluokasta ja sosiaalisesta taustasta, sillä sen ajatellaan edesauttavan onnistunutta liittoa. (Hallenberg 2001, 33; Palomurto 1992, 153.) Aviokumppanin valintaa säätelevät sosiaalisten vaatimusten lisäksi myös uskonnolliset vaatimukset. Avioituminen pakanan kanssa on kiellettyä, joten muslimin tulee avioitua muslimin kanssa. Miesten ja naisten välillä säädöksissä on joitakin eroja. Muslimimies voi avioitua myös juutalaisen tai kristityn kanssa, koska he eivät ole Koraanin mukaan pakanoita, vaan kirjan kansaa, joiden pyhistä kirjoista on myös löydettävissä Jumalan ilmoitusta, tosin ei niin puhtaana kuin Koraanista. Musliminainen sen sijaan saa avioitua ainoastaan muslimimiehen kanssa. Tämän vuoksi yleensä vain muslimimiehet solmivat seka-avioliittoja. Muslimimiehelle on myös sallittua ottaa itselleen useampi kuin yksi vaimo, mikäli hän pystyy elättämään ja kohtelemaan kaikkia tasavertaisesti. Käytännössä tämä on hyvin harvinaista, mutta moniaviosuutta pidetään sallittuna silloin kun vaimo ei kykene saamaan lapsia tai on pysyvästi sairas. (Hallenberg 2001, 33; Ishmael, My Brother 2003, ; Murdoch 1996, 80.) Perheen kunnia on sidottu sen naisten ja etenkin naimattomien tyttärien siveyteen. Islam ei hyväksy esiaviollisia eikä avioliiton ulkopuolisia suhteita, sillä seksuaalisuus on tarkoitettu ainoastaan avioliittoon. Avioliittoon astuessaan morsiamen oletetaan olevan neitsyt ja varjelleen omaa kunniaansa kaikin tavoin. Tytön mahdollisuudet avioliittoon romahtavat, mikäli hän on tahrannut oman ja sukunsa maineen esiaviollisilla suhteilla eikä toinen osapuoli suostu hänen kanssaan naimisiin. Tämä pätee myös raiskaustapauksissa, vaikka kanssakäyminen olisikin ollut vastentahtoista. Nainen