Assalam aleikum! -johdanto islamiin

Transkriptio

1 Assalam aleikum! -johdanto islamiin Uskontodialogi tarkoittaa uskontojen välistä kohtaamista ja vuoropuhelua. Sitä käydään monin eri tavoin eikä oikeastaan olekaan mitään oikeaa tai väärää tapaa. Uskontojen vuoropuhelun pyrkimys ja päämäärä on siinä, että opimme tuntemaan toisiamme yhä paremmin ja tuntemisen myötä oppisimme myös elämään rauhassa, sovussa ja keskinäisessä kunnioituksessa. Koska elämme hyvin moniuskontoisessa maailmassa, emme voi ummistaa silmiämme todellisuudelta. On jatkuvasti mietittävä, miten erilaisia maailmankuvia edustavien uskontojen kannattajat voisivat elää rauhassa keskenään? Paavali antaa meille Raamatussa (Room. 12:18) kullanarvoisen neuvon: Jos on mahdollista, ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa. Tämä neuvo mielissämme voimme käydä vuoropuheluun myös muslimiveljiemme ja sisartemme kanssa. Islam on toiseksi suurin maailmanuskonto heti kristinuskon jälkeen ja se myös kasvaa nopeimmin. Jo siinä on riittämiin syytä tutustua islamiin syvemmin. Asianmukainen tieto on tärkeää siksikin, että tiedotusvälineiden antama kuva islamista tuppaa olemaan varsin yksipuolinen. Yleistä islamista Islam on yli miljardin ihmisen uskonto ja valtauskontona noin 50 valtiossa. Muslimivähemmistöjä on tosin syntynyt viime vuosikymmeniä eri puolille maailmaa. Sana islam merkitsee uskonnollisessa mielessä alistumista Jumalan tahtoon. Islaminuskoiset kutsuvat itseään nimellä muslim, suomeksi muslimi ja tämä sana on myös johdettu samasta juuresta kuin islam. Muslimi merkitsee alistunutta, antautunutta. Islam pitääkin juuri alistumista ihmisen oikeana suhtautumisena suureen, ainoaan ja kaikkivaltiaaseen Jumalaan.

2 Islamin perustaja oli arabialainen kauppias Muhammad ja hän julisti sanomaa, jonka uskoi saaneensa arkkienkeli Gabrielin välityksellä Jumalalta. Muhammad syntyi Mekassa (sijaitsee nykyisessä Saudi- Arabiassa) noin vuonna 570 jkr ja kuoli Medinassa 632. Muhammadin sanoman ja julistuksen sisältö oli aluksi Jumalan suuruus ja hyvyys, joiden edessä ihmisen tulee olla kiitollinen. Arabien monijumalaista uskontoa vastaan Muhammad korosti Jumalan ykseyttä. Jumalan ykseydestä tulikin islamin tärkein oppi ja varsinainen uskontunnustus: la ilaha illa llah = ei ole muuta jumalaa kuin Jumala. Tätä ei saanut eikä saa ymmärtää oman mielensä mukaisesti, vaan niin kuin profeetta sitä julisti. Siksi uskontunnustukseen liitetään aina toinen osa: wa muhammadun rasul ullah = ja Muhammad on Jumalan lähettiläs. Uskontunnustus siis kuuluu kokonaisuudessaan: la ilaha illa llah wa muhammadun rasul ullah. Islamin syntyaikoina arabeilla oli useita jumalia, joista ylintä nimitettiin Allahiksi. (Allah-sanaa käyttivät myös arabialaiset kristityt jo ennen islamia!) Muhammad alkoi julistaa vuonna 610, että Allah on ainoa Jumala, jota ihmisen tulee palvella. Aluksi Muhammadia vastustettiin, mutta vuosi 622 toi käänteen: silloin Muhammed seuralaisineen sai tukipaikan Medinan kaupungista, jossa sitten pääsikin pian johtavaan asemaan. Islamin ajanlasku alkaa tästä tapauksesta; tällä hetkellä muslimit elävät siis vuotta Ennen islamin syntyä olivat juutalaisuus ja kristinusko jo kauan vaikuttaneet Arabiassa. Joitakin kristittyjä asui mahdollisesti jopa Mekassa ja esimerkiksi Medinassa oli vanhaa juutalaisasutusta. Kristitty lukijakin löytää Koraanista -muslimien pyhästä kirjasta- monia Raamatusta tuttuja hahmoja (mm. Aadam, Abraham, Mooses ja Jeesus) ja kertomuksia. Koraanissa on tosin myös paljon vieraita seikkoja tuttujakin

3 tapahtumia ja henkilöitä koskevissa kertomuksissa. Mutta nämä yhteydet todistavat siitä, että kolmella ns. kirjauskonnolla eli juutalaisuudella, kristinuskolla ja islamilla on yhteiset juuret. Islamin usko Islamin perustajaksi nimetään usein Muhammad-niminen arabialainen kauppias. Muslimit itse kuitenkin pitävät vääränä sanoa Muhammadin perustaneen islamin. Heidän uskonsa mukaan islam on nimittäin aina ollut olemassa. Muslimit ajattelevat, että jo Aadam ja kaikki profeetat ja myös Jeesus olivat muslimeja. Muhammad on muslimeille profeettojen sinetti, viimeinen ja täydellinen profeetta, joka tuli korjaamaan edellisiin ilmoituksiin tehtyjä muutoksia. Juutalaisuuden ja kristinuskon samankaltaisuudet islamin kanssa selittyvät sillä, ettei näiden pyhissä kirjoissa ole muutettu kaikkea. Muhammadin jälkeen ei tule enää uutta profeettaa, sillä uskonto on nyt täydellinen. Sitä ei voi enää pilata eikä muuttaa, niin kuin aikaisempia uskontoja. Koraanissa juutalaisuutta ja kristinuskoa pidetään ns. kirjan uskontoina. Vuosisatojen aikana ja lukuisten kansojen keskuudessa on islamin piirissä syntynyt erilaisia suuntia ja ryhmittymiä, ja niillä saattaa olla keskenään suuriakin eroja. Suurin jakauma syntyi jo 600-luvulla, kun Muhammadin vävy Ali valittiin kalifiksi (häntä edelsi kolme kalifia, eli profeetan sijaista). Alin ja hänen poikiensa seuraajista muodostui shiia, islamin toiseksi suurin suuntaus, jolla silläkin on omia alaryhmiään. Shiialaisuuden mukaan muslimien johto kuuluu profeetan jälkeläisille, kun taas islamin ylivoimaisesti suurin suuntaus eli sunnalaisuus korostaa profeetan perinnettä. Uskonnon ydin näissä molemmissa on kuitenkin sama.

4 Islam opettaa riippuvuutta Jumalasta ja hänen velvollisuuksiaan tätä kohtaan. Islam puhuu myös viimeisestä tuomiosta, jossa ihmisten hyvät ja pahat teot punnitaan ja heidät tuomitaan niiden mukaisesti. Suurin synti on asettaa Jumalan rinnalle toisia jumalia. Monijumalaiset ja vääräuskoiset joutuvat helvettiin, ikuiseen rangaistukseen, ja muslimit pääsevät lopulta paratiisiin. Jos muslimin synnit painavat enemmän kuin hänen hyvät työnsä, hän joutuu kärsimään aikansa helvetissä. Yleisesti opetetaan kuitenkin, että jokainen muslimi lopulta pelastuu paratiisiin koska Jumala on armollinen. Koraanin mukaan islam on Jumalan valitsema uskonto. Siihen kuuluvat uskonkohdat, jotka jokaisen oikean muslimin on uskottava sekä velvollisuudet, jotka hänen on täytettävä. Uskonkohtia on kuusi: 1) usko Jumalaan (erityisesti hänen ykseyteensä) 2) usko profeettoihin 3) usko Jumalan lähettämiin kirjoihin 4) usko enkeleihin 5) usko siihen, että kaikki hyvä ja paha tulee Jumalalta 6) usko viimeiseen tuomioon ja iankaikkisuuteen Velvollisuuksia on viisi: 1) uskon tunnustaminen 2) paasto (paastokuukausi ramadan) 3) rituaalinen rukous viidesti päivässä

5 4) almu köyhille tai islamin edistämiseksi 5) pyhiinvaellus Mekkaan ainakin kerran elämässä (koskee kyllin varakkaita) Islam ei kuitenkaan ole vain uskonto niine rajoineen, joissa me olemme tottuneet uskontoja ajattelemaan. Islam ei nimittäin tunnusta valtion ja uskonnon eroa. Islamissa ajatellaan, että valtion tulee edistää islamia ja näin myös valtion lakien tulisi seurata uskonnon lakeja (sharia). Muhammad itsekin oli sekä profeetta että poliittinen johtaja. Hän johti myös muslimien sotaretkiä monijumalaisia toisia heimoja vastaan, puolustustaisteluja ja Arabian sotilaallista alistamista islamin valtaan. Vaikka islamin maailmassa on käytännössä monia erilaisia ratkaisuja valtion ja uskonnon suhteissa, ei islam kuitenkaan periaatteessa hyväksy uskonnollisesti neutraalia ja varsinkaan ei-islamilaista valtiota islamin maailmassa. Islamin keskeisin julistus on Jumalan ykseys. Koraanin tärkeimpiin kuuluva 112. suura (eli luku) toteaakin asian ytimekkäästi: Sano: Hän, Jumala, on yksi, Jumala, Ikuinen. Ei Hän ole siittänyt eikä syntynyt, eikä Hänellä ole ketään vertaista. Alun perin tällä julistuksella on torjuttu pakanallinen usko jumalan tyttäriin. Jo varhaisessa vaiheessa torjuttiin myös kristittyjen opetus Jeesuksesta Jumalan poikana ja maailman vapahtajana. Muualla Koraanissa sanotaankin: Ne, jotka sanovat; Messias, Marian poika, on Jumala, eivät ole uskovia. Koraani Koraani koostuu ilmestyksistä, joita Muhammad sai 23-vuotisen toimintansa aikana. Kun hän vielä eli, hänen seuraajansa opettelivat ilmestykset ulkoa ja osa niistä kirjoitettiin muistiin. Kolmannen kalifin

6 Uthmanin ( ) aikana kirjan koko teksti sitten koottiin yhdeksi, viralliseksi laitokseksi ja siitä poikkeavat versiot hävitettiin. Koraani on hieman lyhyempi kuin Uusi testamentti. Se on jaettu 114 suuraan eli lukuun, jotka on puolestaan jaettu jakeisiin. Ja kaikki suurat - yhtä lukuun ottamatta- alkavat Jumalan, Armeliaan Armahtajan nimeen. Mitään aikajärjestystä suurat eivät noudata, vaan ne on järjestetty suurin piirtein pituuden mukaan. Pitemmät suurat edeltävät lyhyempiä. Poikkeuksena pituusjärjestykseen Koraanin ensimmäinen suura on vain seitsemän jakeen pituinen. Tämä Avauksen suura onkin eniten käytetty luku ja se kuuluu näin: Jumalan, Armeliaan Armahtajan nimeen. Kunnia Jumalalle, maailman Herralle Armeliaalle Armahtajalle, Tuomiopäivän ruhtinaalle. Sinua me palvomme, Sinua me huudamme avuksi. Johdata meidät oikealle tielle, niiden tielle, joille Sinä olet suosiollinen, ei niiden, joiden päälle Sinun vihasi lankeaa ja jotka vaeltavat eksyksissä. Koraani ei sinänsä muodosta mitään yhtenäistä kertomusta, ja sen pitemmät luvut koostuvatkin katkelmista, jotka käsittelevät keskenään hyvin erilaisia aiheita. Teos kuitenkin sisältää islamin perustavat opit ja muslimit pitävät Koraania kirjaimellisesti Jumalan sanana. Suurin osa muslimeista myös pitää Koraania luomattomana, aina olemassa olleena. (Jos vähän vertaillaan, niin me kristitythän uskomme Jeesuksen olleen Jumalan luona jo ennen aikojen alkua. Muslimit siis uskovat, että Jumalan Sana on tullut kirjaksi, kun me kristityt uskomme että Sana on tullut ihmiseksi. Jotain yhteistä siis, mutta silti jotain hyvin erilaista!) Muslimit pitävät Koraania kieleltään, tyyliltään ja sisällöltään täysin jäljittelemättömänä ja jumalallista alkuperää olevana; Koraanin kieli on arabia ja sitä pidetäänkin täydellisenä Jumalan puheena vain alkuperäisessä muodossaan, eli arabiankielisenä. Käännöksiä toki on,

7 mutta niitä pidetään sitten enemmänkin tulkintoina. Siksi muslimit opettelevat lukemaan ja lausumaan Koraania arabian kielellä, riippumatta äidinkielestään. Koraanin omimpana muotona pidetäänkin sen lausumista ääneen ja sen lausuntaa eli resitaatiota arvostetaan suuresti, se on jopa oma taidemuotonsa. Varsinkin Koraanin ulkoa osaaminen on suuri hyve. Koraani on muslimeille myös pyhä esine, jonka ulkoasun tulisi olla kaunis, ja jota käsitellään suurella kunnioituksella. Siihen ei tulisi koskea rituaalisesti epäpuhtaana eikä sitä pitäisi koskaan asettaa sydämen tason alapuolelle, eikä ainakaan missään tapauksessa lattialle. Muslimit pitävät myös eräitä muita kirjoja kuin Koraania Jumalan ilmoituksena. Näistä tärkeimmät ovat juuri Toora, Psalmit ja Evankeliumi eli juutalaisten ja kristittyjen pyhät kirjoitukset. Muslimit uskovat kuitenkin, että nämä aiemmat kirjat ovat muuttuneet, ja ainoastaan Koraani säilynyt muuttumattomana. Muslimien näkemys onkin, että Koraanin ja Raamatun yhtäläisyydet selittyvät niiden yhteisellä jumalallisella alkuperällä, ja erot puolestaan Raamatun muuttumisella alkuperäisestä muodostaan. Mitä elämä muslimina on? Uskontunnustus on muslimin ensimmäinen velvollisuus. Tämän uskontunnustuksen muslimi lausuu aina uskonnollisia rituaaleja suorittaessaan ja se kuuluu elämän tärkeisiin tilanteisiin syntymästä hautajaisiin. Muslimin on viidesti päivässä suoritettava rukous, ja sen voi suorittaa ihan missä tahansa kunhan suuntana on Mekka. Rukous yleensä edellyttää rituaalista peseytymistä. Perjantain keskipäivän rukous suoritetaan mielellään moskeijassa, jolloin rukouksen johtaja eli imaami

8 pitää saarnan. Näitä viittä päivittäistä rukoushetkeä on joskus verrattu kristittyjen jumalanpalvelukseen. Niiden lisäksi muslimitkin voivat toki rukoilla milloin tahtovat. Almuverolla tarkoitetaan muslimin velvollisuutta maksaa määräosuus tuloistaan ja omaisuudestaan puutteenalaisille. Almuveroksi on määritelty 2,5 % mutta koska useissa islamilaisissa maissa on nykyisin maallinen verolainsäädäntö eikä valtio enää huolehdi almuveron keräämisestä, on sen maksaminen muslimien henkilökohtaisen aktiivisuuden varassa. Almuveron lisäksi muslimien tulisi myös antaa ylimääräisiä avustuksia köyhille, aina mahdollisuuksiensa mukaan. Ramadan-kuussa suoritettava paasto kestää 30 päivää; sen aikana muslimin tulee pidättäytyä syömisestä, juomisesta ja seksuaalisesta kanssakäymisestä aina auringonnoususta auringonlaskuun. Ramadankuukausi päättyy suureen juhlaan. Paastosta ovat vapautettuja ainoastaan ne, joille se olisi liian suureksi terveydelliseksi rasitukseksi (mm. sairaat, lapset, raskaana olevat naiset). Ja koska islamissa noudatetaan kuukalenteria, niin ramadan ajoittuu aurinkovuoteen nähden joka vuosi hieman aikaisemmaksi; se ei siis ole meidän näkökulmastamme joka vuosi samaan aikaan. Pyhiinvaellus Mekkaan ainakin kerran elämän aikana on jokaisen muslimin velvollisuus, mikäli terveys ja varallisuus antavat myöten. Mekassa sijaitsee nimittäin islamin pyhin paikka, Kaaban temppeli, jonka uskotaan olevan profeetta Abrahamin rakentama. Pyhiinvaellus kestää useamman päivän (paikan päälläkin) ja siihen kuuluu monia erilaisia rituaaleja. Pyhiinvaelluksella on suuri merkitys paitsi muslimeille henkilökohtaisesti myös eri maiden muslimien yhdistäjänä.

9 Uskonnolliset juhlat Muslimien viikoittainen juhlapäivä on perjantai, yhteisrukouksen päivä. Silloin jokaisen aikuisen muslimimiehen tulisi suorittaa keskipäivän rukous moskeijassa (naisille tämä on vapaaehtoista). Monissa islamilaisissa maissa perjantai on myös yleinen vapaapäivä, mutta se ei ole lepopäivä muslimeille samalla tavalla kuin sunnuntai kristityille tai sapatti juutalaisille, vaan he voivat tavalliseen tapaan työskennellä ennen ja jälkeen rukoushetken. Merkittävä vuotuinen juhla on uhrijuhla (id al-adha, käytetään myös nimitystä suuri juhla), joka on Mekkaan suuntautuvan pyhiinvaelluksen huipennus. Pyhiinvaeltajat viettävät uhrijuhlaa osana pyhiinvaellusta, mutta sitä vietetään samaan aikaan kaikkialla muuallakin islamilaisessa maailmassa. Tämä uhrijuhla muuten perustuu kertomukseen Abrahamista, jota Jumala vaati uhraamaan poikansa (tuttu tarina!). Abrahamin uhri on tulkittu islamissa hieman eri tavoin kuin kristinuskossa. Kristityt ovat yleensä nähneet tuossa kertomuksessa Kristuksen ristinkuolemaa ennakoivan sovitusuhrin, mutta muslimeille sovitusuhrin ajatus on vieras. Heille kertomuksessa on keskeistä Abrahamin antama esikuva Jumalan tahdon ehdottomasta noudattamisesta. Uhrijuhlassa uhrataan eläimiä; uhraaminen ikään kuin muistuttaa Abrahamin antamasta esikuvasta ja ilmaisee muslimin valmiutta uhrauksiin ja kuuliaisuuteen Jumalan tahdolle. Toinen muslimien suurista vuotuisista juhlista on paaston päättymisjuhla (id al-fitr), ja se alkaa ramadan-paastokuukauden päätyttyä, kun uusi kuu on havaittu taivaalla uuden kuukauden alkamisen merkkinä. Tätä juhlaa vietetään iloisesti ja yhteisöllisesti, silloin syödään juhla-ateria ja paljon muitakin juhlallisuuksia tähän liittyy. Viettotapansa perusteella paaston päättymisjuhlaa on verrattu joskus kristittyjen jouluun.

10 Islamin laki ei oikeastaan tunnekaan muita juhlia kuin nämä kaksi. Islamilaisessa maailmassa tunnetaan kyllä muitakin uskonnollisia juhlapäiviä, ja yleensä ne liittyvät profeetta Muhammadin elämään. Juhlapäivien ajoitus on meidän näkökulmastamme ehkä hieman erikoinen. Monessa muslimimaassa noudatetaan rinnakkain sekä islamilaista että länsimaista ajanlaskua, mutta muslimien uskonnolliset juhlapäivät määräytyvät itsestään selvästi heidän oman kalenterinsa mukaan. Tuo kalenteri perustuu kuuvuoteen, joka on noin 11 päivää aurinkovuotta lyhyempi. Tästä syystä islamilaiset juhlapäivät siirtyvät länsimaisen kalenterin suhteen joka vuosi hieman aikaisemmaksi, ja käyvät näin vähitellen läpi kaikki vuodenajat. Kristinuskon pelastus ja islamin johdatus Islamissa ei ole samanlaista pelastuksen käsitettä kuin kristinuskossa; islamissa ei nimittäin uskota ihmiskunnan lankeemukseen ja perisyntiin vaan ajatellaan että ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja kykenee noudattamaan Jumalan tahtoa. Kuolemaa ei myöskään pidetä synnin seurauksena, vaan maallisen elämän luonnollisena loppuna. Näin ollen muslimit eivät näe mitään tarvetta pelastukselle synnin ja kuoleman vallasta. Kristillinen näkemys Jeesuksesta syntien sovittajana on muslimeille siten vieras ja jopa Jumalan oikeudenmukaisuuden vastainen, koska islamissa jokainen on itse vastuussa omista teoistaan eikä kukaan toinen voi ottaa kantaakseen hänen syntiensä seurauksia. Yleensä islamissa puhutaankin pikemmin johdatuksesta kuin pelastuksesta ja maallinen elämä nähdään koetuksen aikana. Elämän aikana ihmisen pitäisi valita oikean ja väärän välillä. Tässä häntä auttaa Jumalan johdatus. Ja koska ihmisen perustava ongelma ei ole synti, vaan tietämättömyys Jumalan tahdosta, johdatus ilmenee ennen kaikkea

11 jumalallisena ilmoituksena, Koraanissa. Islamissa uskotaan, että Jumala on ilmoittanut tahtonsa ihmiskunnalle profeettojen kautta, joita hän on lähettänyt kaikkien kansojen keskuuteen. Viimeinen profeetta oli Muhammad ja hänen välittämänsä Koraani sisältää Jumalan lopullisen ilmoituksen kaikille ihmisille ja sen mukaan pitäisi sitten vaan elää, niin paikka Paratiisissa on odottamassa. Lopuksi Olisi vielä monia asioita, joita voisi käsitellä; erityisesti naisen asema islamissa vaikuttaa kiinnostavan useimpia. Siihen ei kuitenkaan ole nyt mahdollisuutta paneutua kovin syvällisesti. Perinteisen islamilaisen ajattelun mukaan miehellä ja naisella on erilaiset, toisiaan täydentävät tehtävät, mutta Jumalan edessä he ovat samanarvoiset. Se, miten tätä Koraanista nousevaa ajatusta samanarvoisuudesta todeksi eletään, vaihtelee paljonkin eri kulttuureissa, ja vaikka meillä on vallalla näkemys siitä, että musliminaiset olisivat hyvin alistettuja, heidän oma kokemuksensa ei välttämättä ole kaikkialla tämä. Jotta me saisimme vielä enemmän tietoa ja ymmärrystä, meidän on rohkaistuttava itse käymään dialogia näiden sisartemme ja veljiemme kanssa. Onko meillä sama Jumala? Minä en osaa vastata siihen. Mutta ainakin muslimeille on luonnollista ajatella, että kristittyjen ja muslimien Jumala on yksi ja sama. Ja jos Paavali antoi meille kullanarvoisen ohjeen, niin opastetaanpa myös Koraanissa muslimeja: Väitelkää kirjan saaneiden kanssa sovinnollisesti tämä ei koske niitä jotka tekevät pahaaja sanokaa: Me uskomme siihen, mitä meille on lähetetty ja mitä teille on lähetetty. Meidän Jumalamme ja teidän Jumalanne on yksi, ja me alistumme hänelle. Nämä pyhien kirjojemme neuvot ovatkin itse asiassa

12 melko hyviä lähtökohtia avoimelle, toistemme vakaumuksia kunnioittavalle uskontodialogille. -- Tämä luento perustuu pitkälti Kirkon ulkoasiain neuvoston (KUN) asettaman Kirkko ja islam-työryhmän julkaisuun Hyvä tietää islamista. Kirkko ja islam. Sitä voi tilata Kirkkohallituksen julkaisu- ja AV-myynnistä hintaan 7 + postikulut. (Kirkkohallituksen julkaisu- ja AV-myynti, Satamakatu 11/PL 185, Helsinki, puh , julkaisumyynti@evl.fi) Islamiin voi syventyä myös seuraavien teosten avulla: Allahwerdi, Helena & Hallenberg, Helena (toim.): Islamin porteilla. 2. painos Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Juntunen, Marko & Martikainen, Tuomas & Sakaranaho, Tuula (toim.): Islam Suomessa: Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Ketola, Kimmo: Uskonnot Suomessa 2008: Käsikirja uskontoihin ja uskonnollistaustaisiin liikkeisiin. Martikainen, Tuomas & Sakaranaho, Tuula (toim.): Mitä muslimit tarkoittavat? Keskustelua islamilaisista virtauksista Suomessa ja Euroopassa.