Serial Shipping Container Code (SSCC) erikoistavaroiden toimitusketjussa

Transkriptio

1 Liikenne- ja kuljetustekniikka Tutkimusraportti Serial Shipping Container Code (SSCC) erikoistavaroiden toimitusketjussa Sari Sallanniemi, Harri Rauhamäki, Sinikka Mäki

2

3 Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tutkimusraportti 54 Tampere University of Technology. Institute of Transportation Engineering. Research Report 54 Sari Sallanniemi, Harri Rauhamäki & Sinikka Mäki Serial Shipping Container Code (SSCC) erikoistavaroiden toimitusketjussa Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tampere 2004

4 ISBN ISSN

5 ALKUSANAT Tämä julkaisu perustuu tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin sarjatoimitusyksikkökoodin (Serial Shipping Container Code, SSCC) käyttöä erikoistavaroiden toimitusketjussa. Hankkeessa on tarkasteltu yhtä erikoistavaroiden logistiikkaketjua ja SSCC-koodin käyttöä sekä koodin käyttöön liittyviä hyötyjä ja edellytyksiä caseketjussa. Lisäksi hankkeessa on laadittu yleinen toimintamalli SSCC:n hyödyntämiseksi toimitusketjuissa laajemminkin. Tutkimushanke on kuulunut Liikenne- ja viestintäministeriön Verkostojen ajantasainen logistiikka (VALO) ohjelmaan. Tutkimus on tehty Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella. Tutkimusryhmään kuuluivat tutkija Sari Sallanniemi, erikoistutkija Harri Rauhamäki ja tutkimusapulainen Sinikka Mäki. Hankkeeseen osallistui neljä yritystä, joita kutakin edusti yksi henkilö projektiryhmän jäsenenä. Mukana projektiryhmässä olivat Ilpo Lindeman Inex Partners Oy:stä, Jarkko Karhinen Kiitolinja Oy:stä, Jari Kilpeläinen Kaukomarkkinat Oy:stä ja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy:stä. Lisäksi hankkeessa haastateltiin noin kahtakymmentä henkilöä eri yrityksistä ja asiantuntijaorganisaatioista. Hanketta ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Jari Gröhn (puheenjohtaja) Liikenneja viestintäministeriöstä, Jari Helenius ja Ilpo Lindeman Inex Partners Oy:stä sekä Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Ohjausryhmän sihteerinä toimi Harri Rauhamäki Tampereen teknillisestä yliopistosta. Tekijät haluavat kiittää toimivasta yhteistyöstä hankkeen johtoryhmää ja projektiryhmää sekä kaikkia toteutukseen osallistuneita tahoja. Lisäksi erityiskiitos asiatietojen oikeellisuuden tarkastamisesta EAN-Finland Oy:n Sven-Gustaf Lindroosille. Tampereella joulukuussa 2003 Jorma Mäntynen 3

6 Julkaisun nimi Serial Shipping Container Code (SSCC) erikoistavaroiden toimitusketjussa Julkaisun tekijät Sari Sallanniemi, Harri Rauhamäki, Sinikka Mäki Tiivistelmä Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä toimijoina vaan koko verkon voimalla. Toimitusketjuista on tullut, sekä toimijoiden määrää että kuljetettavaa matkaa tarkastellen, pitkiä. Mitä enemmän toimijoita ketjuissa tai verkossa on ja mitä pidempi niiden välinen fyysinen välimatka on, sitä tärkeämpää on toimitusketjun hallinta. Toimitusketjun hallinta ei ole ainoastaan välttämätön toimitusten sujumiselle, vaan sillä voidaan saada merkittävää lisäarvoa suhteessa toisiin ketjuihin tai verkkoihin. Myös JIT- (Just In Time tai JOT eli juuri oikeaan tarpeeseen) ja QR- (Quick Response eli nopea vastine) toimitusten lisääntymisen takia tiedonkulun tulisi tapahtua tehokkaasti ja nopeasti, toimitusketjua tukien. Tiedonkulun toimimiseksi sujuvasti tulee ratkaista kollitunnistuksen ongelma ja tuntea kollien kulku koko toimitusketjun läpi. Tutkimushankkeessa kartoitettiin tarkastelukohteena olleen erikoistavaroiden toimitusketjun toimitusten tiedonhallinnan ja jäljityksen nykytilaa, luotiin yleinen toimintamalli SSCC-koodin ja EDIn hyödyntämiseksi toimitusketjussa ja nimettiin konkreettisia keinoja case-ketjun kehittämiseksi kustannustehokkaammaksi. Tutkimukseen osallistui neljä kohdeyritystä. Kohdeyritykset edustivat tavarantoimittajia, logistiikkayrityksiä ja kuljetusyrityksiä. Case-ketjun viides toimija eli myymälöiden edustaja sijaitsi fyysisesti logistiikkayrityksen sisällä. Tietoa kerättiin kirjallisuustutkimuksella, case-yritysten haastatteluilla sekä haastattelemalla myös muita logistiikkaketjun toimintaan oleellisesti liittyviä tahoja ja asiantuntijaorganisaatioita. SSCC-koodin käytön sovittamiseksi laajemmin suomalaiseen käytäntöön laadittiin toimintamalli, jonka tavoitteena on määrittää toiminnan yleiset periaatteet logistiikkaketjussa. Lähtökohtana mallissa on tiedon hallinta, jonka todettiin olevan ratkaisevin tekijä myös SSCC-koodin käytössä. Toimintamalli perustuu siihen ajatukseen, että toimitusketjussa edellinen toimija lähettää seuraavalle aina ensin tiedon ja vasta sitten tuotteet. Tiedon välitys ketjussa tapahtuu sähköisessä muodossa. Koko logistiikkaketjun läpi hyödynnettävän SSCC-koodin tuottaa pääsääntöisesti tavarantoimittaja. Ketjussa tapahtuvat kuittaukset perustuvat vertailuun, jossa vastaanotettua kollia ja siitä luettua viivakoodia verrataan ennakkoon saapuneeseen tietoon. Lisäksi SSCC-koodi luetaan aina kollin tai kuljetusyksikön siirtyessä organisaatiorajojen yli. Hankkeessa luotu toimitusketjun yleinen malli on sovellettavissa myös muissa kuin tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä tarjoten toimintaperiaatteet koko logistiikkaketjun tehostamiseksi. Avainsanat SSCC, EDI, erikoistavarakauppa, toimitusketju, jäljitys ja seuranta, logistiikka Julkaisusarjan nimi ja julkaisun numero Julkaisuajankohta Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tutkimusraportti 54. tammikuu 2004 ISSN ISBN

7 Name of the publication Serial Shipping Container Code (SSCC) in speciality goods supply chain Authors Sari Sallanniemi, Harri Rauhamäki, Sinikka Mäki Abstract Globalisation and networking of companies emphasise the importance of information transfer. Companies search for competitive advantage not only as single actors but as entire networks. Supply chains have become extended both in number of actors and in transport distances. The more actors there are in a network and the longer their physical distance is the more important it is to manage the supply chain. Supply chain management is not only essential to functionality of network but also to gaining significant additional value compared to other chains and networks. Also due to increase in JIT- and QR-deliveries the flow of information ought to be efficient and quick and thus support supply chain. For the fluent flow of information the problem of package identification is to be solved. Equally important is to be familiar with the flow of packages through the entire supply chain. In this research project the present state of managing information and tracking and tracing of packages in a speciality goods supply chain were examined. A general operations model for exploiting the SSCC and EDI in supply chain was constructed. Concrete means for improving case companies cost efficiency were specified. There were four case companies in this study. Two of them represented suppliers, one logistics companies and one hauliers. The fifth actor in supply chain was retail trade. Information was gathered through literature survey and interviewing case companies representatives as well as other specialists. An operations model was constructed to adjust the use of SSCC in Finnish practice. The purpose of the model was to define general operational principles in a logistics chain. The most essential factor in applying SSCC and the basis of the model is to manage information. The operations model is based on an idea that the former actor sends the following actor information first and only then the goods. Information transfer in the chain is executed by using electronic communication. The SSCC that is exploited through the whole logistics chain is mainly produced by the supplier. Acknowledgments and confirmations are based on comparison where the package received and barcode scanned are compared to the information that is earlier received. Furthermore, SSCC is always scanned when package is moving across organisational boundaries. The general operations model can be applied widely offering operational principles to increase effectiveness in the entire logistics chain. Keywords SSCC, EDI, speciality goods commerce, supply chain, tracking and tracing, logistics Name of the publication series Published Tampere University of Technology. Institute of Transportation Engineering. Research Report 54. January 2004 ISSN ISBN

8 KÄSITTEET Bottom-up jäljitettävyys. Kun toimitusketjun aiemmasta kohdasta katsottuna halutaan tietää, mihin tuote on myöhemmin kulkenut, puhutaan bottom-up -jäljitettävyydestä. Bottom-up - jäljitettävyytenä voidaan pitää mahdollisuutta paikantaa tuote missä tahansa toimitusketjun vaiheessa käyttäen yhtä tai useampaa hakukriteeriä. Bottom-up -jäljitettävyys on tärkeää esimerkiksi tuotteiden takaisinotoissa tai jos tietty tuote joudutaan vetämään pois markkinoilta. (Gencod EAN France 2001, s. 6-7 ja 11) DESADV, DESpatch ADVice eli OVT-kuormakirja. DESADV-sanoma toimii lähetyksen ennakkoilmoituksena. DESADV-sanomaan voidaan sisällyttää esimerkiksi tiedot lähetyksen toimituspäivästä, kuljetustavasta, SSCC-koodista, määrästä, erästä, tuotekuvauksesta, tuotantopäivästä, parasta ennen päivästä tai viimeisestä voimassaolopäivästä sekä tuotteen alkuperämaasta. (Gencod EAN France 2001, s. 49) ECR, Efficient Consumer Response (engl.), on erityisesti päivittäistavarakaupan piirissä käytetty toimintamalli, joka korostaa asiakaslähtöisyyttä, yhteistyötä ja arvoa tuottamattomien vaiheiden karsimista. ECR:n mukaan vähittäis- ja tukkukaupan toimintaa kehitetään logistista yhteistyötä ja menetelmiä parantaen, uusia tiedonkeruu- ja tiedonvälitysteknologioita ja laskentamalleja käyttäen. (Karrus 2001, Jaakola et al. 2000, Tarpila et al. 1999) EDI, Electronic Data Interchange (engl.) tai organisaatioiden välinen tiedonsiirto eli OVT. Erikoistavarakauppa. Vähittäiskauppa voidaan jakaa päivittäis- ja erikoistavarakauppaan. Erikoistavarakaupalle ominaista on mm. tuotenimikkeiden suuri määrä ja tuotteiden korkea yksikköhinta päivittäistavarakauppaan verrattuna. Esimerkkejä erikoistavarasta ovat mm. kodintekniikka, tekstiilit ja auton varaosat. Jäljitettävyys tarkoittaa toimitusten seurannan näkökulmasta tuotteen fyysisen virran ja siihen liittyvän tietovirran yhdistämistä, jolloin pystytään tarvittaessa jälkikäteen selvittämään tuotteen kulkua. Käyttäjän näkökulmasta jäljitettävyys tarkoittaa mahdollisuutta saada aikaan ja paikkaan liittyvää tietoa tuotteesta ja erityisesti sen laadusta sekä ominaisuuksista. (Gencod EAN France 2001, s.4) Lukulaite on elektroninen laite, jolla luetaan viivakoodeja ja muunnetaan ne tietokoneen ymmärtämiksi sähköisiksi signaaleiksi. (Maailmanlaajuinen EAN/UCC-käyttöopas 7/2003, s. 54) OVT, organisaatioiden välinen tiedonsiirto eli EDI. OVT tarkoittaa strukturoidun tiedon sähköistä siirtämistä yhteisesti sovittujen sanomastandardien mukaisesti sovellusohjelmasta toiseen siten, että ihmisen osuus tapahtumassa on mahdollisimman vähäinen. OVT korvaa kaikki aikaisemmin paperina lähetetyt asiakirjat sanomilla tietokoneiden välillä. (Maailmanlaajuinen EAN/UCC-käyttöopas 7/2003, s. 49) SCM, Supply Chain Management (engl.) eli toimitusketjun hallinta on tavara- ja tietovirtojen koordinoitua ohjausta koko arvoketjussa raaka-ainetoimittajilta lopulliselle kuluttajalle. (mm. Tarpila et al. 1999) 6

9 SSCC, Serial Shipping Container Code (engl.) eli sarjatoimitusyksikkökoodi. SSCC on toimitusyksikön yksilöivä 18-numeroinen tunnistenumero. (Maailmanlaajuinen EAN/UCCkäyttöopas 7/2003, s. 54) Sähköinen sanoma on lukulaitteella luetusta ja tapahtumatiedoista muodostettu tietojoukko, jota käytetään tietojen varmentamiseen ja käsittelyyn käyttäjän sovelluksessa. (Maailmanlaajuinen EAN/UCC-käyttöopas 7/2003, s. 55) Toimitusketju, Supply Chain, SC (engl.), on ketju, jossa materiaalia toimitetaan alkutuotannosta ja muilta raaka-ainetoimittajilta markkinoille ja loppukuluttajille. Toimitusketju sisältää kaikki logistiikkaketjun osapuolet kuten raaka-ainetoimittajat ja alkutuotannon, tuotannon, myynnin, jakelun ja asiakkaat. Toimitusketju käsitteenä on laajempi kuin jakeluketju. Jakeluketju on osa toimitusketjua. (mm. Jaakola et al. 2000, Tarpila et al. 1999) Toimitusten hallinta on ECR-toiminnan yksi kolmesta osa-alueesta. Toimitusten hallinta keskittyy lähinnä logistiseen toimintaan. Toimitusten hallinnan tavoitteena on toimittaa oikea tuote oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. (mm. Tarpila et al. 1999) Toimitusyksikkö on mikä tahansa kuljetukseen ja/tai varastointiin tarkoitettu yksikkö, joka on hallittava toimitusketjussa. (Maailmanlaajuinen EAN/UCC-käyttöopas 7/2003, s. 55) Top-down -jäljitettävyydestä puhutaan, kun jossakin toimitusketjun vaiheessa halutaan selvittää tuotteen alkuperä tai tuntomerkit jossakin toimitusketjun aikaisemmassa vaiheessa. Tämänsuuntainen toimitusketjun seuranta korostuu erityisesti laadullisia ongelmia paikannettaessa. (Gencod EAN France 2001, s. 8 ja 11) Tuotejäljitettävyys ja logistinen jäljitettävyys. Tuotteen jäljitettävyys tarkoittaa tuotteen laatuun liittyvän tiedon saamista, kun taas logistisella jäljitettävyydellä tarkoitetaan tuotteen määrään liittyvän tiedon saamista. Sekä tuotejäljitettävyydessä että logistisessa jäljitettävyydessä tuotteeseen liittyvän oikean ja kattavan tiedon kirjaaminen on merkityksellistä. Logistisessa jäljitettävyydessä korostuu edellisten lisäksi myös toimitusketjun eri linkkien kirjaaminen. (Gencod EAN France 2001, s. 12) Upstream/downstream -jäljitettävyydessä tarkastellaan tuotteen seuraamista oman yrityksen näkökulmasta. Upstream-jäljitettävyyttä on, kun halutaan tietoja sellaisesta tuotteesta, joka ei ole vielä saapunut omaan yritykseen. Downstream-jäljitettävyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta jäljittää tuote, joka on jo lähtenyt omasta yrityksestä. (Gencod EAN France 2001, s. 9 ja 11) XML, Extensible Markup Language (engl.), on Internetissä yleisesti käytössä oleva joustava tapa luoda tiedonsiirtoa varten tarvittava yhteinen tiedonmuoto. (Kyöste, 2002) 7

10 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 KÄSITTEET... 6 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Hankkeen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimusmenetelmät ELECTRONIC DATA INTERCHANGE Taustaa EDI:stä EDI:n käytön edut ja haitat EDI:n käyttäjät SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC:n rakenne ja käyttö SSCC:n käyttäjät SSCC:n käytön etuja SSCC:n käytön edellytyksiä SSCC: ohjaus ja jäljitettävyys LOGISTIIKKA JA ERIKOISTAVARAKAUPPA Logistiikan kehitysnäkymät Erikoistavarakaupan ominaispiirteet ERIKOISTAVAROIDEN CASE-KETJUN NYKYTILA Tavarantoimittaja A Tavarantoimittaja B Logistiikkayritys Kuljetusyritys Myymälä Erikoistavaroiden toimitusketju CASE-KETJUN TOIMINTAMALLI TULEVAISUUDESSA JA TOIMITUSKETJUN YLEINEN MALLI Case-ketjun toimintamalli tulevaisuudessa Tavarantoimittaja Logistiikkayritys Kuljetusyritys Myymälä Toimitusketjun yleinen malli Vertailu Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri -raporttiin JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET TUTKIMUKSEN YHTEENVETO LÄHTEET YRITYS- JA ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT

11 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen tausta Fyysisten tuotanto- ja jakeluprosessien virtaviivaistamisen rinnalla yritykset eri toimialoilla pyrkivät tehostamaan toimintaansa verkottumalla ja kehittämällä organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa (EDI tai OVT). EDI on tapa hoitaa tiedonvälitystä ja rationalisoida liiketoimintaa toimintaverkoston yritysten välillä. Se mahdollistaa strategisen yhteistyön, joka luo uusia kilpailuetuja ja näkyy kuluttajille tarjottavina parempina hinta- ja saatavuusetuina. EDIn mukanaan tuomia etuja ovat mm. kustannustehokkaat yhteydet toimitusketjun toimijoiden välillä, kilpailuedun paraneminen ja työvoiman tuottavuuden koheneminen. Logistiikka on yksi keskeinen yritysten ja yritysketjujen kilpailukyvyn lähde. Sähköinen tiedonhallinta on vasta tulossa logistiikkaan ja keskeinen keino lisätä logistiikan tuottavuutta ja tehokkuutta on materiaalivirtojen tiedonhallinta. Tämä tarkoittaa nykyistä tehokkaampia tunnistus-, seuranta- ja jäljitysjärjestelmiä. Tietoprosessin hallintaan ja toimintojen ohjaukseen liittyvä henkilöstön osaaminen ja kyky kehittyä tulevat olemaan merkittävä yritysten logistiikan kilpailukykytekijä. (Kanerva et al. 2001, s. 155) Vähittäiskaupan pitkissä toimitusketjuissa on havaittu puutteita tietämyksessä toimitusyksiköiden tunnistamisessa käytettävien SSCC-koodien osalta. Tämä raportti pohjautuu tutkimushankkeeseen, jossa on tarkasteltu erästä erikoistavaroiden toimitusketjua. Hankkeessa pyrittiin kehittämään case-ketjua SSCC-koodin hyödyntämistä järkeistäen. Lisäksi tavoitteena oli luoda SSCC:n soveltamisen osalta yleinen logistiikkaketjun toimintamalli. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimushankkeelle asetettiin kolme tavoitetta: 1. lisätä SSCC-koodiin ja sen etuihin sekä käytön edellytyksiin liittyvää tietämystä kaikkien vähittäiskaupan toimitusketjujen piiriin kuuluvien keskuudessa Suomessa 2. sovittaa maailmanlaajuinen malli SSCC-koodin käytöstä suomalaiseen käytäntöön nimeämällä keinoja ja teknisiä ratkaisuja, joilla toimitusketjun toimijoiden (kuva 1.1) rajapintoja saadaan sujuvammaksi ja 3. kehittää koko toimitusketjua kustannustehokkaammaksi. 9

12 Kuljetusyritys Tavarantoimittaja Tavarantoimittaja Kuljetusyritys Logistiikkayritys Myymälä Kuva 1.1 Tutkimuksessa tarkasteltu erikoistavaroiden toimitusketju Tarkastelun kohteena olleen erikoistavaraketjun näkökulmasta katsottuna tutkimushankkeessa oli lisäksi kaksi konkreettista tavoitetta: 1. toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen lähetysten tunnistamista kehittämällä 2. yhteistyön kehittäminen toimitusketjussa. Nämä hankkeelle asetetut tavoitteet ja trendit ovat linjassa myös Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri hankkeen loppuraportin (Granqvist et al. 2003) kanssa, jossa on tarkasteltu logistiikan kehitystrendejä siltä osin kun ne vaikuttavat telematiikka-arkkitehtuurin rakentamiseen ja hyödyntämiseen. Yhteistyön, läpinäkyvyyden ja ulkoistamisen on katsottu vaikuttavan yritysten toimintatapoihin ja lisäksi ulkoistamisen on todettu muuttavan työnjakoa yritysten välillä (Granqvist et al. 2003, s. 19). Läpinäkyvyyden lisääntyessä toimitusketjun hallinta paranee lähetysten seurannan ja ohjaamisen paranemisen myötä. Samalla myös poikkeamatilanteiden hallinta paranee. Yhteistyötä kehittämällä toiminnan tehokkuus lisääntyy ja kilpailukyky paranee kustannusten ja varastotasojen alentuessa, läpimenoaikojen lyhentyessä ja palvelun parantuessa. Tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi koostetaan erillinen ohje SSCC-koodin käytöstä, eduista ja käytön edellytyksistä logistiikkaketjussa. Samalla yleinen tietämys SSCC:n ja EDIn hyödyistä ja toisaalta niiden käytön edellytyksistä lisääntyy. Lisäksi on konstruoitu tässä raportissa esiteltävä yleinen toimintamalli ja kuvattu tekniset ratkaisut SSCC-koodin ja EDIn hyödyntämiseksi erikoistavaroiden toimitusketjussa. Mallin käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyvän analyysin pohjalta on tarkasteluun valitussa toimitusketjussa nimetty keskeiset hyödyntämiskohteet ja kehittämisehdotukset. Saadut käytännön kokemukset toimitusketjun yritysten rajapintojen kehittämisestä ja sähköisten teknologioiden soveltamisesta niissä auttavat kehittämään paitsi tutkimuksen kohteena olevaa toimitusketjua myös kaupan toimialaa laajemminkin. 1.3 Tutkimusmenetelmät Tutkimusta varten tehtiin aluksi kirjallisuusselvitys. Teoriatarkastelussa selvitettiin EDIn taustaa sekä sen käytön etuja ja haittoja. SSCC-koodin osalta kartoitettiin koodin muodostamista ja käyttöä sekä koodin käytön etuja ja edellytyksiä. Lisäksi 10

13 tarkasteltiin jäljitettävyyttä ja SSCC-koodin roolia jäljitettävyyden parantamisen työkaluna. Tutkimushanketta myös verrattiin aiemmin tehtyyn Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri hankkeeseen (Granqvist et al. 2003) ja selvitettiin mahdollisia yhtymäkohtia siihen sekä samanaikaisesti työn alla olleeseen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan toteuttamaan Standardoitu kolliosoitelappu projektiin. EDIn ja sähköisen tiedonsiirron osalta tärkeimmät lähteet olivat TIEKEn julkaisut EDIn/OVT:n käyttöön sekä yhtenäisviitteeseen liittyen (Kyöste, A., Maunuksela- Malinen et al. ja Salminen). SSCC-koodin käytön osalta EAN Internationalin ja EAN-Finlandi Oy:n julkaisut muodostivat perustan. Jäljitettävyyteen ja SSCC:n implementointiin tutustuttiin Uniform Code Councilin raportin muodossa. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena ja tarkastelun kohteeksi valittiin neljän yrityksen muodostama logistiikan toimitusketju. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä pariakymmentä henkilöä. Neljän case-yrityksen eli Inex Partners Oy:n, Kiitolinja Oy:n, Kaukomarkkinat Oy:n ja Sukkamestarit Oy:n lisäksi haastateltiin vastaanottavien myymälöiden edustajia, muita logistiikkaketjun toimintaan oleellisesti liittyviä organisaatioita sekä asiantuntijaorganisaatioita. Ketjun keskeisten toimijoiden lisäksi haastateltiin mm. hankintayhtiö Intrade Partners Oy:n edustajaa. Asiantuntijaorganisaatioiden osalta haastatteluja tehtiin EAN-Finland Oy:ssä, TIEKE ry.:ssä sekä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa. Lisäksi haastateltiin päivittäistavarakaupan edustajia Päivittäistavarakauppa ry.:stä sekä Tuko Logistics Oy:stä. Haastatteluissa kartoitettiin haastateltavien näkemyksiä ja käsityksiä sekä EDIn että SSCC:n käytön yleisyydestä, niihin liittyvistä välineistä, käytännön sovelluskohteista, eduista ja edellytyksistä. Lisäksi kysyttiin vastaajien mielipiteitä tulevaisuuden kehitysnäkymistä EDIn ja SSCC:n suhteen, näkemyksiä EDIn ja SSCC:n käytön mahdollistamista eduista ketjussa sekä ajatuksia ja ehdotuksia EDIn ja SSCC:n käytön edistämiseksi. Hankkeen aikana järjestettiin myös workshop-työpaja, jossa case-yritykset toimivat yhteistyössä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Workshopissa käytiin caseketju toimijakohtaisesti läpi, kartoitettiin ketjun keskeiset kehittämiskohteet sekä ratkaisuehdotukset niihin. 11

14 2. ELECTRONIC DATA INTERCHANGE 2.1 Taustaa EDI:stä Electronic Data Interchange eli EDI tarkoittaa standardimuotoista liiketoimintainformaation välittämistä, joka tapahtuu automaattisesti kahden organisaation tietojärjestelmien välillä. Suomen kielessä käytössä on samaa tarkoittava lyhenne OVT, organisaatioiden välinen tiedonsiirto. (Karjalainen, 2000) Esimerkkinä EDIstä voidaan mainita erilaisten asiakirjojen, kuten laskujen, tilauksien, tullausasiakirjojen ja hinnastojen välittäminen sähköisesti vastaanottavaan yritykseen, jossa ne puretaan automaattisesti suoraan tietojärjestelmään. (Airaksinen, 2002/1.) Ensimmäisiä sähköisiä tiedonsiirtojärjestelmiä kehiteltiin 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvulla niitä oli jo yrityksillä käytössä. EDIn kehitys tapahtui hieman myöhemmin lähinnä 1980-luvun alussa. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry on tehnyt tutkimuksen, jossa tehtiin kysely 700:lle ja haastattelu 12:lle suomalaiselle EDI-käyttäjälle. Tutkimuksen mukaan EDI/OVT-järjestelmä oli otettu näiden käyttäjien ensimmäisessä yrityksessä käyttöön EDIn käyttö lisääntyi Suomessa tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien, lukuun ottamatta lamavuosia ja huippuvuosia Huippuvuosien aikana EDIn käyttöönotto lisääntyi kaksinkertaisesti kolmeen edelliseen vuoteen verrattaessa. (Salminen, 2003) XML (Extensible Markup Language) on Internetissä yleisesti käytössä oleva joustava tapa luoda tiedonsiirtoa varten tarvittava yhteinen tiedonmuoto. XML mahdollistaa tiedonsiirron eri osapuolten välillä. (SearchWebServices.com, 2003) XMLmenetelmien on ennustettu nousevan EDIn rinnalle niiden joustavuuden takia. XML-pohjaisen Internetin välityksellä tapahtuvan tiedonsiirron etuna on, ettei tiedonsiirtojärjestelmän rakentamiseen tarvita niin suuria investointeja, kuin EDIsiirtoyhteyden rakentamiseen. Nykyaikaisista yrityksistä löytyy jo valmiiksi Internet-yhteys, jonka pohjalle voidaan rakentaa XML-pohjainen tiedonsiirto. Erityisesti XML-pohjainen tiedonsiirto tulee koskettamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. (Kyöste, 2002) Muutaman viime vuoden aikana XML-EDI on lisännyt suosiotaan, samalla kun EDIn käyttöönottomäärän kasvu on vähentynyt. Vuonna 2000 EDI/OVT- ja XMLmenetelmiä otettiin käyttöön yhtä paljon. TIEKEn haastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, ettei XML-menetelmä ainakaan tule vähentämään EDIn asemaa yritysten välisessä sähköisessä tiedonvaihdossa seuraavan viiden vuoden aikana. (Salminen, 2003) 2.2 EDI:n käytön edut ja haitat EDIn käyttämiseen liittyviä keskeisiä hyötyjä ovat virheiden väheneminen, tiedonsiirron nopeutuminen ja hallinnolliset säästöt. Koska samoja tietoja ei tarvitse syöttää useaan kertaan, saadaan kustannussäästöjä. Virheettömämpi tieto ja tiedonkulun nopeutuminen parantavat asiakaspalvelua. Toiminnan tehostuminen, uudet liiketoimintamahdollisuudet ja tuottavuuden kasvu on myös koettu EDIn tuomiksi eduiksi. Huomattavaa on, että osa yrityksistä vaatii yhteistyökumppaniyrityksiltään sähköistä tiedonsiirtoa. Sähköisestä tiedonsiirrosta on tullut yksi yhteistyökumppanuuden perusedellytys. (Salminen, 2003) 12

15 EDIn käyttööoton ongelmakohdaksi on nähty se, että jokaista uutta järjestelmään tulevaa organisaatiota varten on rakennettava uusi kiinteä yhteys ja ohjelmistot. Tästä johtuen EDI voi vaatia huomattaviakin investointeja tietojärjestelmiin ja laitteisiin. Pienivolyymisille tuotteille tai epävarmoihin yrityssuhteisiin ei kannata rakentaa EDIä, sillä sen edut saavutetaan vasta pitkäaikaisessa ja useita tiedonsiirtotapahtumia vaativassa yhteistyössä. (Karjalainen, 2000) Toinen EDIn käyttöön liittyvä hankaluus on, että EDI-sanoman tulee olla sovitulla tavalla määrämuotoinen. EDIFACT on yleisimmin käytössä oleva standardi EDI-muotoisessa tiedonvälityksessä. 2.3 EDI:n käyttäjät Suomen Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan EDIn käyttöön vaikuttaa selkeästi enemmän yrityksen koko kuin sen toimiala. Kaikista Suomessa toimivista yli viisi henkeä työllistävistä yrityksistä kymmenen prosenttia käytti EDIä vuonna Pienimmistä, 5-9 henkeä työllistävistä, yrityksistä EDI oli käytössä vajaalla viidellä prosentilla, kun taas suurista, yli sata henkilöä työllistävistä, yrityksistä yli 35 prosentilla. Toimialoista kaupan ja teollisuuden piirissä EDIn käyttö oli laajinta. Näillä toimialoilla EDI oli käytössä prosentilla yrityksistä. Muilla toimialoilla vain 5-7 prosenttia käyttää EDIä tiedonsiirtoon. (Airaksinen, 2002/2.) Erityisesti elintarvike-, metalli- ja koneteollisuusyrityksillä on EDI käytössään. Eniten automatisoitua on yrityksissä pankki- ja rahoitussektorin kanssa asiointi, seuraavaksi pisimmälle automatisoituja toimintoja ovat tullaus, kuljetukset, myynti ja osto. (Salminen, 2003) Vuonna 2001 tehdyn pohjoismaisen vertailun perusteella Suomi sijoittuu vähiten EDIä käyttäviin maihin. Ainoastaan Islannissa EDIn käyttö on harvinaisempaa kuin Suomessa. Islannissa yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä 12 prosenttia käytti EDIä. Vastaava luku Suomessa on 14 prosenttia. Pohjoismaista Tanskassa EDI on yleisin. Siellä 21 prosentilla yli kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä oli käytössään tämä tiedonsiirron tapa. Ruotsissa ja Norjassa yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä vajaalla 20 prosentilla oli EDI käytössään. Kuitenkin on huomattava, että Tanskassa EDI-kaupan arvo oli puolet Suomen EDI-kaupan arvosta vuonna Suomen luku oli 20 miljardia euroa, kun taas vastaava luku Tanskassa oli 10 miljardia euroa. (Nordic Council of Ministers et al. 2002) 13

16 3. SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE Kilpailun globalisoituminen ja yritysten verkottuminen kilpailuedun saavuttamiseksi ovat korostaneet tiedonsiirron merkitystä viimeisten vuosikymmenien aikana. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä toimijoina vaan koko verkon voimalla. Globalisoitumisen takia toimitusketjuista on tullut, sekä toimijoiden määrää että kuljetettavaa matkaa tarkastellen, pitkiä. Mitä enemmän toimijoita ketjuissa tai verkossa on ja mitä pidempi niiden välinen fyysinen välimatka on, sitä tärkeämpää on toimitusketjun hallinta. Toimitusketjun hallinta ei ole ainoastaan välttämätön toimitusten sujumiselle, vaan sillä voidaan saada merkittävää lisäarvoa suhteessa toisiin ketjuihin tai verkkoihin. Myös JIT- (Just In Time) ja QR- (Quick Response eli nopea vastine) toimitusten lisääntymisen takia tiedonkulun tulisi tapahtua tehokkaasti ja nopeasti, toimitusketjua tukien. Tiedonkulun toimimiseksi sujuvasti tulee ratkaista kollitunnistuksen ongelma ja tuntea tavaroiden kulku koko toimitusketjun läpi. (EAN International, 1998) Toimituserät voivat sisältää eri määriä erilaisia tuotteita, jotka on pakattu erilaisiin pakkauksiin. Toisaalta toimitusketjussa on useita osia, joissa toimituseräkoko ja - muoto sekä varsinainen tuote muuttuvat. Näistä lähtökohdista, tuotteiden kulkua ajatellen, ei riitä, että tuotteet tunnistetaan erikseen vaan ne pitää pystyä tunnistamaan myös lähetyserätasolla. (EAN International, 1998) SSCC-18 koodin kehittäminen lähti liikkeelle kaupan globalisoitumisen ja ketjuuntumisen asettamista haasteista tiedonkululle. Erityisesti erikoistavarakaupassa oli tarve saada jokaiseen yksikköön oma tunnistuskoodinsa. Päivittäistavarakauppa oli käyttänyt 1970-luvulta lähtien EAN/UPC viitettä (EAN International/Uniform Product Code). Erikoistavarakaupassa ei kuitenkaan ollut käytössä yhtä määräkokoisia yksiköitä kuin päivittäistavarakaupassa. Määräkokoisten yksiköiden puuttumisen takia päivittäistavarakaupan viitteitä ei pystytty hyödyntämään suoraan erikoistavarakaupassa. (Philpot, 1998) Uniform Code Council ja EAN International kehittivät ns. SSCC-koodin vastaamaan erikoistavarakaupan tarpeisiin. (Maunuksela-Malinen et al. 1999) SSCC suunniteltiin niin, että sitä pystytään hyödyntämään erilaisissa käyttökohteissa ja kaikissa toimitusketjun vaiheissa. Vuonna 1987 esiteltiin EAN/UCC-128 koodi, joka antaa käyttäjälle mahdollisuuden sisällyttää enemmän tietoa yhteen viivakoodiin kuin aikaisemmat EAN/UCC-koodit (Pearce, 2003). SSCC on koodattu käyttäen EAN/UCC-128 symbologiaa (Warehousing Management, 1995). EAN International (1998) on koonnut listan SSCC-koodin käyttöalueesta. Sen mukaan SSCC sopii käyttöön parhaiten, jos o ominaisuuksiltaan erilaisia tuotteita lähetetään samassa kuljetusyksikössä ja niiden käsittelyn halutaan tapahtuvan tehokkaasti sekä omassa yrityksessä että oman yrityksen ulkopuolella o kuljetusyksiköiden sisältö vaihtelee eikä ole standardimaista o kuljetusyksikkö vaatii valvontaa ja mahdollisuuden jäljittää, joko yksikössä olevien tuotteiden valvontasäännösten, sisällön arvokkuuden tai tärkeyden takia o toimitusvalvontaa tarvitaan sekä kolli- että lähetystasolla. 14

17 3.1 SSCC:n rakenne ja käyttö SSCC on ISO/CEN-standardin mukainen viitenumero kuljetusyksikön tunnistamiseksi. Se on 18-numeroinen viite, joka ei sisällä luokittelevia elementtejä ja joka yksilöi kaikki toimitusyksiköt, olivatpa ne sitten standardimuotoisia, homogeenisia tai sekalaisia tuotteita sisältäviä. Jos yritys haluaa yksilöidä eri tuotantolaitokset SSCCkoodissa, se voi osoittaa kullekin tehtaalle tietyn lohkon SSCC-koodista. (Maunuksela-Malinen et al. 1999, Maailmanlaajuinen EAN/UCC -käyttöopas 2003, s. 40) SSCC-koodi ilmoitetaan lähetyslistassa tai kuormakirjassa tai kaikissa kuljetussanomissa, riippuen sovitusta käytännöstä. SSCC-koodi muodostuu seuraavasti (Maailmanlaajuinen EAN/UCC -käyttöopas 2003, s ): Sarjatoimitusyksikkökoodi SSCC Sovellustunnus SSCCtunnus EAN/UCC-yritysnumero Sarjanumero Tarkistusnumero 0 0 N 1 N 2 N 3 N 4 N 5 N 6 N 7 N 8 N 9 N 10 N 11 N 12 N 13 N 14 N 15 N 16 N 17 N 18 SSCC-koodin sovellustunnus on aina 00. SSCC-tunnuksen avulla kasvatetaan SSCC-koodin kapasiteettia. Tunnuksen (arvo välillä 0 9) määrää yritys, joka antaa SSCC-koodin. EAN-yritysnumeron (pituus 6-9 merkkiä) myöntää koodipankki käyttäjälle, joka on yleensä toimitusyksikön kokoava yritys. Numero on ainutlaatuinen koko maailmassa. Yritysnumeron saanut yritys laittaa juoksevan sarjanumeron (pituus 7-10 merkkiä) välittömästi yritysnumeron perään aina kohtaan N 17 asti. Jos yritysnumero on esimerkiksi 9-numeroinen luku, on helpointa käyttää juoksevaa numerointia , , , sarjanumeron pituuden ollessa tällöin 7 numeroa. SSCC-koodi on 18-numeroinen juokseva numero, jonka avulla toimitusyksikkö voidaan yksiselitteisesti tunnistaa. Esimerkiksi koodissa : 1 SSCC-tunnus (arvo välillä 0 9), jonka lähettäjä määrittelee EAN-Finlandin antama yritysnumero (pituus 6-9 merkkiä) lähettäjän antama juokseva sarjanumero (pituus 7-10 merkkiä) 5 koodin tarkistusnumero EAN-yritysnumeron kansallisen rakenteen määrittelee jokainen kansallinen koodipankki. EAN-Finlandin antamana numero on muotoa 64 Esimerkki SSCC-viitteen rakenteesta ja sen tärkeimmistä osista eli SSCCtunnuksesta, yritysnumerosta ja juoksevasta numerosta (sarjanumero) on esitetty taulukossa

18 Taulukko 3.1 SSCC-viitteen rakenne (muokattu lähteestä Maunuksela-Malinen et al. 1999) SSCC: käytössä 18 numeroa Sovellustunnus (viivakoodiin): SSCC SSCC-tunnus EAN/UCC yritystunnus (64). Yksilöi, minkä EAN:n antama tunnus. sarjanumero (9 numeroa) Tarkistusnumero SSCC-tunnuksen jälkeinen EAN-yritystunnus kertoo, minkä EAN-organisaation (esimerkiksi EAN-Finland Oy) myöntämä SSCC-koodin käyttöoikeus on. Yritysnumero on ainutlaatuinen jokaiselle yritykselle ympäri maailmaa. Tämä osa siis mahdollistaa sen, että jokainen koodi on ainutlaatuinen. Yritysnumeron pituus vaihtelee. Taulukossa 3.1 yritysnumero on 7 merkkiä ja se voikin olla mitä tahansa 6-9 merkin väliltä (Uniform Code Council, 2002). Mitä pidempi yritysnumero on, sitä lyhyemmäksi jää juokseva sarjanumero, jolla identifioidaan logistinen yksikkö. Sarjanumeron muodostaminen on yrityksen päätöksen vallassa. Numero täytyy kuitenkin muodostaa niin, ettei 12 kuukauden aikana samalle yritystunnukselle tule samaa sarjanumeroa. (EAN International, 1998) SSCC-koodin viimeinen numero on tarkistusnumero, jota käytetään datan yhtenäisyyden säilyttämiseksi. Viimeinen numero lasketaan aikaisemmasta 17 numerosta. (Uniform Code Council, 2002) Kuvassa 3.1 on esimerkki SSCC-koodista. ( 00) ( 00) sarjanumero sarjanumero SSCC-tunnus EAN/UCC-yritystunnus (7 numeroa) SSCC-tunnus EAN/UCC-yritystunnus (9 numeroa) Kuva 3.1 Esimerkki SSCC-koodista (muokattu lähteestä Uniform Code Council, 2002) 16

19 SSCC-koodia voidaan käyttää sekä kolli- että lähetystasolla. (Maunuksela-Malinen et al. 1999) Koska SSCC-koodia voidaan käyttää sekä kolli- että lähetystasolla, on se toimialasta riippumaton. Jokaisen kuljetusyksikön viite on ainutlaatuinen. Viitteen ainutlaatuisuus mahdollistaa koodin maailmanlaajuisen käytön. Kuvassa 3.2 on kuvattu SSCC:n käyttö tuotteissa ja kuljetusyksiköissä. Tuote A B C D E F G H Tuotteet kerätään ja pakataan erilaisiin kolleihin. SSCC 1 SSCC 2 kolli 1 kolli 2 A F D H B H E G kolli 3 kolli 4 G F A G H B C E SSCC 3 SSCC 4 Jokaiselle kollille annetaan oma SSCC-koodi. Lavakuorma SSCC 5 kolli 1 kolli 2 kolli 3 kolli 4 Kollit kuormataan lavalle. Lavakuormalle annetaan oma SSCC-koodi. Kuva 3.2 SSCC:n käyttö sekä tuotteessa että kuljetusyksiköissä. (muokattu lähteestä EAN-Finland Oy, 1999) Yksittäiset tuotteet voidaan yhdistää kolleiksi ja kullekin kollille voidaan antaa oma kollikoodi eli toimitusyksikkökoodi (esimerkiksi kuvassa 3.2 tuote B on kollissa 2, jolla on oma kollikoodinsa SSCC 2). Tällöin tietyn kollinumeron sisällä voi olla useita eri tuotteita (esimerkin kollissa 2 ovat tuotteet B, H, E ja G). Kollit voidaan yhdistää lavakuormaksi, jolloin lavalle annetaan oma toimitusyksikkökoodinsa. Tällöin yhden lavakoodin (kuvassa SSCC 5) sisällä voi olla useita kollikoodeja (esimerkissä kollikoodit SSCC 1, SSCC 2, SSCC 3 ja SSCC 4) ja niiden sisällä useita tuotteita. 3.2 SSCC:n käyttäjät SSCC:lla on EAN Internationalin/UCC Uniform Code Councilin mukaan arviolta käyttäjää ympäri maailmaa ja sitä voidaankin pitää sekä laajimmalle levinneenä että eniten käytössä olevana viitteenä. SSCC on käytössä pääasiassa kollitason viitteenä % käyttäjistä on USA:ssa ja loput Euroopassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. (Maunuksela-Malinen et al. 1999) Seuraavaksi on tarkasteltu toimitusketjun eri toimijoiden eräitä mahdollisuuksia hyödyntää SSCC-koodia. Valmistajat/Alihankkijat Tuotteiden valmistajat tai alihankkijat voivat käyttää SSCC-koodia yrityksen sisällä tuotannon ja varastonhallintaan sekä asiakirjojen teon ja muiden toimintojen helpottamiseen. Tuotantolinjalla valmistettuihin tuotteisiin tai tuotepakkauksiin liitetään yksilöivä SSCC-koodi. Tämän jälkeen SSCC-koodia voidaan käyttää tuotteen jäljit- 17

20 tämiseen ja seurantaan. SSCC:n avulla voidaan milloin tahansa tarkistaa reaaliaikaiset tiedot pakkauksen sisältämistä tuotemääristä, tuotantopaikasta ja ajasta, varastopaikasta, parasta ennen -päivämääristä ja laadusta sillä edellytyksellä, että tiedot ovat tietokannassa. (EAN International, 1998) Automatisoiduissa lopputuotevarastoissa SSCC-koodia voidaan käyttää automaattisessa tavaroiden paikalleen laittamisessa ja muussa varastonhallinnassa. Varastopaikat ovat tarkalleen tiedossa samoin kuin varaston koko sekä muut tuotetiedot, kuten koska tuote vanhenee. Kun tuotteita aletaan kerätä asiakkaalle, voidaan valita paras keräämisreitti ja määrät sekä tuotteet jonkin tietyn ominaisuuden, kuten vanhenemisen, suhteen. (EAN International, 1998) SSCC-koodi voidaan tulostaa lähetysluetteloon. Asiakas voi etukäteen tarkistaa lähetysluettelosta, että toimittaja lähettää oikeat määrät asiakkaan haluamia tuotteita. Kun asiakas on tarkistanut lähetysluettelon, voidaan tuotteet kerätä koodit samanaikaisesti lukien ja samalla kuormasta muodostuu toimituksen ennakkoilmoitus sekä muut tarvittavat asiakirjat. (EAN International, 1998) Tavarankuljettajat Tavarankuljettaja voi käyttää SSCC-koodia sisäisessä tavaroiden jäljittämisessä ja valvonnassa. Tavarankuljettaja pystyy hyödyntämään maailmanlaajuisesti ainutkertaista lähetyksen SSCC-koodia, eikä sen tarvitse kiinnittää omia tunnisteita lähetyksiin. Standardoidun koodin ansiosta tavaran kuljettaja voi käyttää yhtä numerointijärjestelmää. (EAN International, 1998) Tavarankuljettaja voi käyttää SSCC-koodia saadakseen tarkan toimitusosoitteen ja tiedot esimerkiksi lastin erityisvaatimuksista helpottamaan reitinsuunnittelua ja kuorman lastaamista ja purkamista. Jos yhteen kuormaan tulee useampia lähetyksiä, voi kuljettaja tehdä kuormalle oman SSCC:n helpottamaan reitin suunnittelua. Myös kuljetuspalvelun maksut sekä mahdolliset vahingonkorvaukset voidaan hoitaa asiakkaan ja kuljetusliikkeen välillä käyttäen SSCC-koodia viitteenä. Muistettava on, että SSCC-koodi ei itse kerro mitään vaan tieto saadaan koodin taustajärjestelmistä. (EAN International, 1998) Tavaran vastaanottajat Tavaran vastaanottaja voi lukea saapuvista tavaroista SSCC-koodit. Tietoja verrataan tietojärjestelmässä oleviin tietoihin siitä, mitä piti saapua. Tällä tavalla saadaan tarkistettua, että kaikki se, mitä tilattiin, myös toimitettiin. Samoin voidaan päivittää varastosaldot niin, että tiedetään kyseisten tavaroiden olevan varastossa. (EAN International, 1998) Vastaanottaja voi käyttää SSCC-koodia myös omassa sisäisessä jakelussaan sekä mahdollisia reklamointeja tehtäessä joko kuljettajalle tai valmistajalle. (EAN International, 1998) 18

21 3.3 SSCC:n käytön etuja Maunuksela-Malinen et al. (1999) ovat koonneet SSCC:n käytön edut seuraavasti: o SSCC on ainutlaatuinen koodinumero, joka mahdollistaa maailmanlaajuisen käytön o SSCC on avain reaaliaikaiseen tietoon, mikäli tiedot ovat saatavissa taustajärjestelmistä o SSCC mahdollistaa sähköisen tiedonsiirron toimitusketjun eri osapuolten välillä o SSCC on standardoitu o SSCC toimii joustavasti sekä kolli- että lähetystasolla niin yrityksen sisäisissä kuin ulkoisissa toimituksissa. Koska koodinumero on ainutlaatuinen koko maailmassa, voidaan SSCC-koodia käyttää kansainvälisissä toimitusketjuissa. Jokaiselle logistiselle yksikölle pystytään antamaan oma tunnisteensa sekä kolli- että lähetystasolla. Oman tunnisteen ansiosta kollit ovat yksilöitävissä eri toimitusketjun vaiheissa ja myös myöhemmin, vaikka toimituksesta olisi kulunut jo jonkin aikaa. SSCC-koodia voidaan siis käyttää sekä yrityksen sisäisissä että ulkoisissa toimituksissa. Vuonna 2002 Inex Partners Oy:n, Kiitolinja Oy:n sekä Agrimarketin ja viivakoodilukijoita markkinoivan yrityksen yhteistyössä toteuttamassa SSCC-pilotissa logistiikkayrityksessä havaittiin mm. seuraavia SSCC:n käytöstä saatavia etuja: o toimitusvarmuus parani o reklamaatioiden seuranta tarkentui o reklamaatioiden käsittely nopeutui koska virheiden kohdistaminen oli selkeytynyt ja nopeutunut (esimerkkinä kuljetusvirheiden erottaminen logistiikkayrityksen virheistä). Saman, vuonna 2002 tehdyn, SSCC-pilotin pohjalta myymälässä kirjattiin seuraavia havaintoja: o viivakoodin lukeminen kuljetuksen (lastauksen ja purun) eri vaiheissa nopeutti virheellisten kollien tunnistamista tai kollien puuttumisen havaitsemista, joka myymälän kannalta tietää aikasäästöjä o ennakkoon tuleva oikeellinen tieto myymälään saapuvista tavaroista paransi asiakaspalvelua, helpotti kyselyihin vastaamista ja mahdollisti resurssien tarkan sunnittelun niin myymälässä kuin koko logistiikkaketjussa. Tässä hankkeessa määritetyn toimintamallin käyttöoton odotetaan aiheuttavan vastaavanlaisia vaikutuksia tarkastelun kohteena olevaan erikoistavaroiden toimitusketjuun. Käyttöönoton seurauksena vastuualueiden odotetaan selkiintyvän ja toimitusten seurannan ja jäljittämisen tehostuvan. Odotettavaa myös on, että paremman tiedonhallinnan kautta yritysten resurssien - mm. henkilöstön ja tilantarve kohdistaminen tarkentuu. Toimintamallin käyttöönotto johtaa myös toimitusten virtaviivaistumiseen sekä manuaalisten työvaiheiden vähenemiseen ja sitä kautta nopeuden li- 19

22 sääntymiseen ja virheiden vähenemiseen. Käyttöönoton mukanaan tuomat toimintatapamuutokset vaativat yrityksiltä sisäisen koulutuksen lisäämistä. Tekniset ratkaisut, ohjelmat ja lukijat, puolestaan aiheuttavat kustannuksia yrityksille. Toimintamallin käyttöönoton odotetaan osaltaan lisäävän koko ketjun toiminnan ymmärtämistä ja hyötyjen näkemistä paitsi oman yrityksen myös koko toimitusketjun näkökulmasta. 3.4 SSCC:n käytön edellytyksiä SSCC-koodin käyttö asettaa yritykselle myös tiettyjä vaatimuksia. Ensimmäinen SSCC:n käyttöön liittyvä edellytys ovat koodin käyttöä tukevat tietojärjestelmät ja laitteet. Laitteista tärkeimpiä ovat viivakoodinlukija, jolla on mahdollista lukea EAN/UCC-128 symbolia, tämän lukijan kautta saadun tiedon yhdistämiseen tietojärjestelmään tarvittavat ohjelmistot ja viivakoodin tulostamiseen tarvittavat tulostimet. Edellä mainittujen teknisten edellytysten lisäksi yritys tarvitsee kansallisen EAN/UCC:n myöntämän yritystunnuksen. Suomessa tunnuksia hallinnoi EAN- Finland Oy. (Uniform Code Council, 2002) SSCC:n käyttöä tukevien tietojärjestelmän ja laitteiden sekä EAN:n myöntämän yritystunnuksen lisäksi yrityksen tulisi huomioida, ettei EAN anna suosituksia sarjanumeroiden muodostamiseksi. Tästä syystä heti alusta alkaen tulisi tietää, miten sarjanumero muodostetaan. Ennen SSCC-koodin käyttöönottoa tulisi tarkastella koko toimitusketjua. Toimitusvalvonnan taso koko ketjun tasolla tulee kartoittaa: tarvitaanko viitettä kolli- vai lähetystasolla vai näillä molemmilla ja vastaavatko SSCC:n ominaisuudet tarvetta? Pystyvätkö eri toimitusketjun vaiheet käyttämään viitettä ja kuka viitteen muodostaa, ostaja vai myyjä? Yleensä kuljetuksen tilaaja on ollut viitteen muodostaja mutta tämä on sopimuksenvaraista. (Maunuksela-Malinen et al. 1999) Yhteenvetona voidaan todeta, että SSCC:n käyttö edellyttää seuraavien tekijöiden olemassaoloa ja yhteensopivuuden varmistamista: o sähköiset yhteydet toimijoiden välillä o yhtenevät sanomatyypit o tekniset laitteet o osaaminen o yhteistyö ketjussa. 3.5 SSCC: ohjaus ja jäljitettävyys Hankkeessa tehtyjen haastattelujen perusteella voitiin todeta, että ohjaus ja jäljitettävyys ovat tärkein peruste SSCC:n käytölle erikoistavaroiden toimitusketjussa. Mm. Gencod EAN France (2001, s ja 27) on kartoittanut syitä jäljitettävyyden korostumiseen viimeisten vuosien aikana (taulukko 3.2). 20

23 Taulukko 3.2 Syyt jäljitettävyyden korostumiseen (muokattu lähteestä Gencod EAN France, 2001) Syy Kuvaus Globalisaatio ja laajentuneet toimitusketjut Massatuotanto ja sen aiheuttamat pidemmät kuljetusetäisyydet Kuluttajatottumuksien muuttuminen Toimitusketjuihin on tullut hyvin erilaisia toimijoita, joiden käsitykset esimerkiksi laadusta vaihtelevat. Toisaalta ketjujen laajentuminen aiheuttaa sen, että tiedon kulku tuotteen mukana ei tapahdu itsestään. Tuotanto on keskittynyt ja jakelureitit ovat pidentyneet. Asiakkaiden vaatimukset ovat kasvaneet, trendien muuttumissyklit lyhentyneet jne. Tilausten monimutkaistuminen Yleisen valvonnan lisääntyminen Pienemmät tilauserät, joissa enemmän erilaisia tuotteita. Asiakkaat tilaavat kokonaisuuksia, jotka edellyttävät tilausvirtojen oikea-aikaista yhdistämistä. Tuotteista on oltava tiedossa niiden alkuperä, valmistusmateriaalit, hygieniatiedot, turvallisuustiedot jne. Asiakkaiden huoli tuotteiden turvallisuudesta kasvanut Ohjausta ja jäljitettävyyttä voidaan hyödyntää mm. laadunvalvonnassa. Jäljitettävyys on yksi laadunhallinnan tärkeimmistä työkaluista. Sen avulla voidaan selvittää toisaalta sekä taaksepäin että eteenpäin tuotteen kulkua ja samalla paikantaa, missä ja miksi laadullisia ongelmia on tapahtunut. Toinen ohjauksen ja jäljitettävyyden sovelluskohde on logistisen virran hallinnassa. Kun toimituksia pystytään ohjaamaan ja seuraamaan riittävällä tarkkuudella, voidaan koko logistista ketjua optimoida ja parantaa. Tällä on vaikutusta myös varastonhallinnan kannalta kyettäessä määrittämään varastotaso tarkemmin. Mikäli yllättäviä tuotteiden katoamisia tapahtuu, pystytään nopeammin ja helpommin selvittämään niiden syyt. Jäljitettävyydellä on merkittävä rooli annettujen määräysten täyttämisessä. Viranomaiset ovat antaneet useita eri määräyksiä kuluttajien turvallisuuden takaamiseksi. Jotta näihin viranomaisten vaatimuksiin pystyttäisiin vastaamaan, on voitava saada tietoa toimitusketjun jokaisesta vaiheesta, ei ainoastaan niistä, jotka liittyvät omaan yritykseen. Koska yritykset toimivat yhä enemmän ketjuina, helpottaa tuotteen toimitusketjun hallinta vastuun jakamista ja viranomaisten määräysten toteuttaminen voidaan paremmin jakaa niille toimijoille, jotka ovat niistä vastuussa. Jäljitettävyydellä on myös vaikutuksia esimerkiksi yrityksen luotettavuuteen. Jäljitettävyyden ansiosta tuottajan ja asiakkaan välistä etäisyyttä voidaan lyhentää, vaikkei fyysistä välimatkaa lyhennettäisikään. Asiakkaalle pystytään kertomaan tarkemmin, missä vaiheessa tuote kulloinkin on ja milloin asiakkaan on mahdollista saada tuote. Voidessaan vastata nopeasti asiakastiedusteluihin ja pystyessään selvit- 21

24 tämään laadulliset ongelmat nopeasti yrityksen maine ja brandi säilyvät hyvinä. Toimitusten seurattavuus on yleensä myös erilaisten sertifikaattien saannin edellytys ja sertifikaatti puolestaan tietyn laadun tae. Toimitusten seurattavuuden ansiosta myös kuluttajaturvallisuutta pystytään parantamaan. Jos markkinoille on päässyt virheellisiä tai asiakkaille vaarallisia tuotteita, voidaan ne vetää pois markkinoilta nopeasti ja tarkasti. Tämän mahdollistaa se, että pystytään saamaan selville, mihin tuotteet tietystä erästä on toimitettu ja taas toisaalta, mitkä tuotteet tai erät ovat virheellisiä. Jäljitettävyyden parantaminen voidaan jakaa neljään periaatteeseen: o tuotteiden yksilöiminen (identifioiminen) o valmistuserien ja logististen yksikköjen välisten linkkien hallitseminen o tiedon kirjaaminen sekä o tiedonvaihto ja siirtyminen eri osapuolten välillä. (Gencod EAN France 2001, s.20) Jäljitettävyyden parantamiseksi on kehitelty erilaisia työkaluja, jotka voidaan jakaa kolmeen joukkoon: o jäljitettävyyttä helpottavan tiedon hankintaa auttavat työkalut o tiedonsiirron välineet, jotka varmistavat tiedonvaihdon eri toimitusketjun vaiheiden välillä ja varmistavat jäljitettävyyden jatkuvuuden o tiedonhallinnan työkalut. Suurin hyöty eri työkalujen käytöstä saadaan, jos niillä pystytään helpottamaan koko toimitusketjun jäljitettävyyttä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee toimitusketjun työkalujen olla yhteensopivia. Standardoitujen järjestelmien käyttö helpottaa yhteensopivuutta eri osapuolten välillä. Yhteensopivia tiedonvaihdon työkaluja on mm. integroitu EDI, joka mahdollistaa nopean, automaattisen tiedonsaannin ja tiedon vaihtamisen eri toimitusketjun osapuolten välillä. Integroitu EDI on myös tietoturvallisuuden kannalta hyvä vaihtoehto. Kollitunnistuksen ja prosessien tunnistamista helpottavista välineistä mainittakoon viivakoodit, esimerkiksi SSCC, joiden hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että nämä koodit, jotka linkittävät kollin siihen liittyvään tietoon siirtyvät tuotteen mukana. Viivakoodia on helppo ja nopea käyttää ja viivakoodin taustajärjestelmiin voidaan myös päivittää tuotteeseen liittyvää tietoa. (Gencod EAN France 2001, s.57-61) 22

25 4. LOGISTIIKKA JA ERIKOISTAVARAKAUPPA Tässä luvussa käydään läpi aiemmin tehtyjä selvityksiä logistiikan trendeistä ja kaupan yleisistä kehityssuunnista. Luvussa tarkastellaan liiketoimintamallien muutoksen piirteitä ja muutosta eteenpäin ajavia tekijöitä, logistiikan kehityssuuntia sekä kaupan alan yleisiä kehitysnäkymiä. Lisäksi käydään läpi keskeisiä erikoistavarakaupan ominaispiirteitä. 4.1 Logistiikan kehitysnäkymät Vuonna 2001 tehdyn Logistiikkaselvitys 2001 tutkimuksen (Kanerva et al. 2001, s. 34) mukaan liiketoimintaympäristössä tapahtuneita yleisiä muutoksia ovat mm. yritysten toimintojen globalisoituminen ja sähköisen tiedonsiirron sekä Internetin voimakas kehittyminen. Taulukkoon 4.1 on koottu logistiikkaselvityksessä esiin nousseita keskeisiä liiketoimintamallien muutoksen piirteitä ja muutosta eteenpäin ajavia tekijöitä. Taulukko 4.1 Liiketoimintamallien muutoksen piirteitä ja muutosta eteenpäin ajavia tekijöitä (Kanerva et al. 2001, s. 34) Liiketoimintamallien muutoksen piirteitä ja muutosta eteenpäin ajavia tekijöitä Markkinoiden integroituminen. Ydinosaamiseen keskittyminen. Tehokkaan ja toimivan asiakasrajapinnan hallinnan jatkuva korostuminen. Vaativammat asiakkaat ja yhä nopeammin muuttuvat asiakastarpeet sekä lyhentyneet tuotteiden elinkaaret ja sitä myötä lisääntynyt tarve kasvattaa toimintojen ja resurssien joustavuutta, reagointinopeutta ja ennakointikykyä. Sähköinen liiketoiminta, joka vaikuttaa fyysisiin liiketoimintaprosesseihin sekä tapoihin kommunikoida sidosryhmien kanssa. Nopeasti muuttuva teknologia ja tietojärjestelmät, jotka vaativat jatkuvia teknologiainvestointeja sekä järjestelmien erikoisosaamista. Yrityksen omistajien ja sijoitusmarkkinoiden vaatimukset tehokkaaseen ja tuottavaan pääoman hallintaan. Yritysten tarve pitää korkea muuntumiskyky yllä jatkuvasti. Liiketoiminnassa erikoistuminen luo tarvetta ulkoistaa yrityksen omia toimintoja ja hankkia palveluita muista yrityksistä. Saavuttaakseen kansainvälisessä liiketoiminnassa tarvittavan mittakaavaedun ja täyttääkseen kasvavat asiakkaiden vaatimukset tuottavalla tavalla, yritykset muodostavat tiiviitä yhteistyösuhteita ja verkottuvat toimitusverkoiksi. Jatkossa liiketoiminnallinen kilpailu käydään toimitusverkkojen välillä yksittäisten yritysten sijaan. (Kanerva et al. 2001) 23

26 Logistiikkaselvityksen (Kanerva et al. 2001, s ) mukaan yritysten keskittyminen ydinosaamiseensa, yritysten välisten yhteistyösuhteiden lisääntyminen ja yritysten verkottuminen toimitusverkoiksi merkitsevät logistiikan kannalta sitä, että logistiikan ulkoistaminen ja kumppanuudet sekä erilaiset yhteistyötoiminnot lisääntyvät ja laajenevat sisällöltään. Menestymisen kannalta merkittäväksi muodostuu oikeiden yhteistyökumppaneiden valinta. Logistiikan toimivuuden ja yritysten menestyksen kannalta oleellista on myös logistiikan yhteistyömallien luominen ja niiden vaihtuvuuden hallinta. Sähköisen tiedonsiirron, sähköisen liiketoiminnan ja sähköisten markkinapaikkojen hyödyntäminen ja hallinta ovat peruslähtökohtia menestyksekkäälle toiminnalle. Yhtä lailla tärkeää on jakeluteiden, asiakkuuden ja toimitusverkoissa toimimisen hallinta kokonaisuutena. Lisäksi korostuu muutoksen hallinta prosesseissa ja organisaatioissa. Ennakointia painotetaan reagoinnin sijaan. Tässä hankkeessa on painotettu nimenomaan logistiikan yhteistyömallien luomista sekä toimitusketjussa toimimisen hallintaa. Logistiikan kehitystrendejä on käsitelty myös Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri tutkimuksen raportissa (Granqvist et al. 2003, s. 19). Tehdyn kartoituksen mukaan yritysten toimintatapoihin vaikuttavat yhteistyö, läpinäkyvyys ja ulkoistaminen. Ulkoistaminen myös muuttaa työnjakoa yritysten välillä. Yhteistyön on arvioitu tulevina vuosina lisääntyvän merkittävästi. Lähtökohtana on tiedon, prosessien ja resurssien jakaminen toimijaverkostossa. Onnistuakseen yhteistyö vaatii standardeja ja malleja, joita tämäkin tutkimushanke osaltaan tuottaa. Yhteistyö parantaa verkostossa toimivien yritysten kilpailukykyä alentamalla kustannuksia, lyhentämällä läpimenoaikoja ja tuottamalla parempaa palvelua. (Granqvist et al. 2003, s. 19). Läpinäkyvyys merkitsee sitä, että toimitusten ja tuotteiden sijainti toimitusketjussa voidaan nähdä. Samoin tieto on eri osapuolten nähtävissä. Granqvist et al. (2003, s. 19) tutkimusraportin mukaan läpinäkyvyys parantaa toimitusketjun hallintaa. Toimitusten nopeus ja joustavuus paranee ja piiskavaikutus tasaantuu. Myös poikkeamatilanteiden hallinta helpottuu kun ketjun eri vaiheet ovat näkyvissä. Saman selvityksen mukaan ulkoistamiskehitys jatkuu edelleen yritysten keskittyessä ydinosaamiseensa ja ulkoistaessa toimintoja myös logistiikan alueella. Logistiikkaselvitys 2001 tutkimuksessa (Kanerva et al. 2001, s. 44) on kartoitettu logistiikan kehityssuuntia vähittäiskaupan, tukku- ja agentuuritoiminnan sekä elintarviketeollisuuden toimitusverkoissa. Nämä kehityssuunnat on koottu taulukkoon

27 Taulukko 4.2 Logistiikan kehityssuunnat vähittäiskaupan, tukku- ja agentuuritoiminnan sekä elintarviketeollisuuden toimitusverkoissa (Kanerva et al. 2001, s. 44) Logistiikan kehityssuunnat Yhdistetty jakelu ja tavaravirtojen yhdistäminen yritysten sisällä ja toimialan, toimitusverkon sekä mahdollisesti kilpailijoidenkin välillä. VMI-tyyppinen jakelukeskusten ja terminaalien täydentäminen Varastojen muuttuminen läpivirtausterminaaleiksi. Yhteistyö toimitusverkoissa ja erityisesti tiedonvaihdon alueella. Myymälälogistiikan tarpeiden ottaminen huomioon koko toimitusverkon ohjauksessa ja toimitusverkon rajoitteiden ottaminen huomioon myymälälogistiikassa. KV-yhteenliittymien hankintaratkaisujen hyödyntäminen. Sähköisten kauppapaikkojen hyödyntäminen mm. hankinnoissa. Materiaalin toimitusjärjestelmien ja toimitusten seurantajärjestelmien kehittäminen ja soveltaminen. Logistiikan toimintojen ulkoistamisen jatkuminen. Yleisistä logistiikan kehityssuunnista tässä tutkimushankkeessa on painotettu yhteistyötä toimitusketjussa nimenomaan tiedonvaihdon alueella. Sen lisäksi painopistealueeksi on muodostunut materiaalin toimitusjärjestelmien ja toimitusten seurantajärjestelmien kehittäminen ja soveltaminen. Edellisten lisäksi Logistiikkaselvitys 2001 tutkimuksessa (Kanerva et al. 2001) on todettu seuraavat kehityssuunnat: o Yritysten välinen yhteistyö- ja kumppanuusajattelu yleistyy ja yritykset verkottuvat realisoidakseen yhteistyöstä saatavia hyötyjä. o Logistiikka yrityksen kilpailukykytekijänä ja asiakkaalle lisäarvoa tuottavana toimintona korostuu. Sen seurauksena logistiikan joustavuusvaatimukset kasvavat ja logistiikan prosessinomainen ja asiakastarvelähtöinen johtamismalli korostuu. o Logistiikasta on tulossa hyvin tietointensiivinen prosessi. Keskeinen keino lisätä logistiikan tuottavuutta ja tehokkuutta on materiaalin tunnistus-, seuranta- ja jäljitystekniikan kehittäminen ja tämän tiedon tehokkaampi hyödyntäminen. o Yrityksillä on tarvetta nostaa logistiikan osaamistasoa liittyen verkottumiseen ja ulkoistamiseen, prosessinomaiseen ja tarvelähtöiseen ohjaamiseen, tietojärjestelmiin ja tiedonkäsittelyyn sekä seurantaan ja mittaamiseen. 25

28 Edellä mainituista kehityssuunnista tässä hankkeessa korostuvat yritysten välinen yhteistyö, logistiikan rooli kilpailukykytekijänä ja logistiikan tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen tunnistus-, seuranta- ja jäljitystekniikkaa kehittämällä sekä tiedon tehokkaalla hyödyntämisellä. Kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Pirkanmaalla tutkimuksessa (2002) on kartoitettu kuljetusvaatimusten ja tarpeiden kehitysnäkymiä toimialoittain kuljetusasiakkaiden ja kuljetuspalveluja tarjoavien tahojen näkökulmasta. Selvityksen mukaan kaupan alalla on havaittu seuraavan taulukon 4.3 mukaisia kehitysnäkymiä: Taulukko 4.3 Kaupan alan kehitysnäkymät (Kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Pirkanmaalla, 2002) Kaupan alan kehitysnäkymät Aikataulut tarkentuvat ja kuljetusten aikaan liittyvät vaatimukset tiukkenevat. Kuljetusten tieto- ja hallintajärjestelmät kehittyvät. Tavaravirroista tulee tasaisempia koska eräkoko pienenee ja kuljetustiheys kasvaa vielä toistaiseksi. Kauppojen koon kasvaessa tulee lisää toimitusaaltoja. Kuljetukset keskittyvät edelleen. Jakelukuljetuksia tullaan yhdistämään. Seuraavien 10 vuoden aikana oletetaan täsmällisyyden olevan kuljetusten tärkein ja kustannustehokkuuden toiseksi tärkein ominaisuus. Poikkeuksetta kaikki yllä luetellut kaupan alan kehitysnäkymät liittyvät myös tässä tutkimushankkeessa tarkastelun kohteena olleeseen erikoistavaroiden toimitusketjuun. 4.2 Erikoistavarakaupan ominaispiirteet Tässä kappaleessa on tarkasteltu erikoistavarakaupan ominaispiirteitä toimijoiden, kuljetusten ja varastoinnin näkökulmasta. Erikoistavarakaupan toimipaikkojen lukumäärä on huomattavasti suurempi kuin päivittäistavarakaupassa. Vuonna 2000 päivittäistavarakauppoja oli kappaletta ja erikoistavarakauppoja kappaletta. Päivittäistavarakaupassa on viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut rakennemuutos, jossa toimipaikkojen määrä on laskenut voimakkaasti. Samanlaista muutosta ei ole tapahtunut erikoistavarakaupan puolella: toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut 1990 luvun alusta alkaen. (Erikoiskaupan liitto ry., 2003) 26

29 Toimijat Erikoistavarakaupan yritykset ovat tyypillisimmillään pieniä yksityisyrityksiä. Näille pienille toimijoille on ominaista harjoittaa yhteistä markkinointi- ja ostoyhteistyötä, mutta varsinainen ketjuuntuminen, verkottuminen tai monimyymäläyritykset ovat myymälämäärään nähden harvinaisia. Päivittäistavarakaupan puolella tilanne on päinvastainen: miltei kaikki päivittäistavarakaupat kuuluvat johonkin Suomen suurimmista ketjuista. Liikevaihtoon suhteutettuna ketjut ovat kuitenkin merkittävä osa erikoistavarakauppaa. Tulevaisuudessa ennustetaan tapahtuvan enemmän ketjuuntumista ja tiiviimpää yhteistyötä eri erikoistavarakauppojen välillä. (Erikoiskaupan liitto ry., 2003) Erikoistavarakauppa hyötyy keskittymisestä, jolloin pystytään vastaamaan paremmin asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Tästä syystä erikoistavarakaupat sijoittuvat useimmiten kaupunkien ja kuntien keskuksiin sekä alakeskuksiin. Erikoistavarakauppojen sijoittumista keskuksiin tukevat myös hyvät kulkuyhteydet, joiden on koettu olevan yksi edellytys erikoistavarakaupan toiminnan onnistumiselle. (Erikoiskaupan liitto ry., 2003) Kuljetukset Erikoistavarakaupassa myytävät tuotteet vaihtelevat ominaisuuksiltaan, ulkomitoiltaan, painoltaan, arvoltaan ja särkymisherkkyydeltään, suuresti. Esimerkiksi päivittäistavarakauppaan verrattuna erikoistavarakaupan tuotteet ovat yksikköhinnaltaan kalliimpia ja tuotenimikkeitä on lukumääräisesti huomattavasti enemmän. Tuotteiden erilaiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, mitä kuljetuksilta ja käsittelyltä vaaditaan. Paitsi myytävät tuotteet myös kuljetusmäärät ovat vaihtelevia. (EAN-Finland Oy, 2003) Osa erikoistavarakaupan tuotteista on hyvin kausiluonteisia ja toiminnassa on erotettavissa selkeät kausihuiput. Muotikaupassa tämän vuoden kevään muoti ei ole luultavasti sama kuin seuraavana vuonna tulee olemaan. Kausiluonteisuuden takia kuljetusten tulee tapahtua oikeaan aikaan ja sitä täsmällisemmin, mitä lyhyempi kausi on. Varastointi Erikoistavarakaupan puolella harvemmilla tuotteilla tapahtuu samanlaista pilaantumista kuin päivittäistavarakaupan puolella. Tuotteiden huononeminen tapahtuu muilla tavoilla. Näistä tavoista voidaan mainita tekniikan vanheneminen, tietyn tuotteen sesongin loppuminen ja muodin tai trendin vaihtuminen toiseksi. Yleisesti voidaan todeta, että erikoistavarakaupan tuotteet vanhenevat hitaammin kuin päivittäistavarakaupan tuotteet. Tuotteiden vanhenemisnopeus aiheuttaa sen, että toisia tuotteita on mahdollista hankkia suuremmissa erissä ja varastoida pidempään. Toisaalta menekin ennustaminen on monelle erikoistavarakaupan tuotteelle vaikeampaa kuin useille päivittäistavarakaupan tuotteille, joiden kysyntä on jatkuvaa ja tasaista. Koska tuotteita on paljon ja niiden vaihtuvuus on suuri, voivat sekä tilauseräkoot että varastot vaihdella huomattavasti eri kaupoilla ja eri tuotteilla. Useimmilla erikoistavarakaupan tuotteilla varastoinnin hygienia- ja lämpötilavaatimukset ovat erilaisia kuin päivittäistavarakaupassa. Varastoinnille vaatimuksia voi- 27

30 vat asettaa tuotteiden muut ominaispiirteet, esimerkiksi niiden rikkoutumisherkkyys. 28

31 5. ERIKOISTAVAROIDEN CASE-KETJUN NYKYTILA Tässä kappaleessa tarkastellaan hankkeessa tutkitun toimitusketjun toimijoita toimintoineen, toimintatapoineen sekä SSCC-koodiin ja EDIin liittyvine välineratkaisuineen (kuva 5.1). Tarkasteluhetkellä mikään case-ketjun yrityksistä ei ollut ns. nollatilanteessa, vaan kaikilla yrityksillä oli jo jossakin laajuudessa käytössään sekä EDI että SSCC ja niiden hyödyntämiseksi tarvittavat ohjelmat ja järjestelmät. Nykytilanteessa yritykset ovat kuitenkin kehityksen eri vaiheissa eikä SSCC:n ja EDIn käyttöön liittyvä toimintatapa ole vakiintunut läpi koko ketjun. Tarkastelun kohteena oli viisi toimitusketjun toimijaa, joista kaksi toimi tavarantoimittajina, yksi kuljetusyrityksenä, yksi logistiikkayrityksenä ja yksi myymälänä. Fyysisesti toimituksia vastaanottava myymälä sijaitsi logistiikkayrityksen sisällä. Toimitusprosessi koostui osaprosesseista, joita ovat lähetys, kuljetus, välikäsittely ja vastaanotto. Kuhunkin osaprosessiin kuuluu joukko komponentteja. Esimerkiksi lähetyksen komponentit ovat keräys, lavoitus ja merkintä sekä lastaus. Toimitusprosessi VÄLI- KÄSITTELY Toimitusprosessin osaprosessit LÄHETYS KULJETUS KULJETUS VASTAANOTTO Osaprosessien komponentit - keräys - lavoitus/ merkintä -lastaus - nouto -purku - purku - keräys - rekisteröinti -lavoitus/ -lajittelu merkintä -siirto -lastaus -lastaus -nouto -purku -siirto -lastaus - purku - vastaanotto Toimitusketjussa toimijat Tavarantoimittaja Logistiikkayritys Kuljetusliike Kuljetusliike Myymälä Kuva 5.1 Erikoistavaraketjun toimitusprosessin osaprosessit ja niiden komponentit sekä toimitusketjun toimijat Tutkimuksen case-ketjussa mukana olivat: o kotimainen sukanvalmistaja (tavarantoimittaja A) o merkkituotteiden maahantuontiin ja tukkukauppaan erikoistunut kauppahuone (tavarantoimittaja B) o ketjuuntuneelle erikoistavarakaupalle palveluja tarjoava valtakunnallinen logistiikkayritys (logistiikkayritys) 29

32 o valtakunnallinen, logistisia palveluja tarjoava kuljetusketju (kuljetusyritys) sekä o valtakunnallinen vähittäiskaupan myymälä (myymälä). 5.1 Tavarantoimittaja A Tavarantoimittaja A toimittaa tällä hetkellä tavaraa ketjun kahdelle toimijalle, logistiikkayritykselle ja tavarantoimittaja B:lle. Logistiikkayrityksen tilausten ollessa kyseessä tavarantoimittaja A saa EDI-muotoisen (ORDERS) tilaustiedon hankintayhtiöltä operaattorin muuntimen kautta. Hankintayhtiöltä tuleva tilaustieto kirjautuu suoraan tavarantoimittaja A:n omaan järjestelmään, jossa muodostetaan SSCCkoodit sekä tulostetaan kollietiketit tavallisella laser-kirjoittimella valmiiksi neljään osaan jaetulle A4-kokoiselle tarrapaperille. Lisäksi tietojärjestelmästä tulostetaan automaattisesti lähetyslista ja SSCC-koodit. Keräys suoritetaan lähetyslistan perusteella ja valmiit kollit merkitään SSCC-tarralla. Tieto lähetettävistä SSCC-koodeista lähetetään EDI-muodossa (DESADV) logistiikkayritykselle. Mahdolliset poikkeamakuittaukset logistiikkayritys hoitaa sähköpostitse tavarantoimittajan suuntaan. Kuljetusyritys hoitaa lastauksen ja kuljetuksen tavarantoimittajalta logistiikkayritykseen. SSCC-koodia ei lueta tavarantoimittajalla eikä tavaroiden siirtyessä kuljetusyritykselle vaan vasta niiden saapuessa logistiikkayrityksen terminaaliin. Lasku tavarantoimittajalta hankintayhtiölle lähetetään EDI-muodossa (INVOIC). Tavarantoimittaja A toimittaa tavaraa myös tavarantoimittaja B:lle. Tavarantoimittaja A ei käytä SSCC-koodia tavarantoimittaja B:n toimituksissa eikä tavarantoimittaja B siis myöskään lue saapuvaa tavaraa. Tavarantoimittaja A:lla on ollut EDI käytössä seitsemän vuoden ajan. EDIn sovelluskohteet yrityksessä ovat tilaus ja lasku. Ilman EDIä yrityksessä on arvioitu tarvittavan kolme henkilöä tekemään tilaukseen liittyviä töitä, jotka nykyisellään, EDIä hyödyntäen, hoituvat yhden henkilön tekeminä. EDIn käyttö on edellyttänyt yritykseltä EDI-modulin hankintaa sekä ohjelmatyötä. EDI-modulin hankinta sekä tilausja laskutusohjelman ohjelmointityö ovat aiheuttaneet kustannuksia, jotka yrityksessä nähdään varsin kohtuullisiksi saavutettuihin hyötyihin verrattuna. SSCC-koodi on ollut yrityksessä käytössä huhtikuusta 2003 lähtien. Tavarantoimittaja A:lla SSCC-koodi liittyy pelkästään tavaran lähetykseen. Koska yrityksellä on EAN-Finlandin myöntämä valmistajatunnus, ei SSCC-koodin käyttöönotto ja tuottaminen aiheuta enää lisäkustannuksia. SSCC-koodin takia tavarantoimittaja A hankki tavallisen laser-tulostimen kooditarrojen tulostamiseksi. Muita laiteinvestointeja ei ollut tarvetta tehdä. SSCC-koodin käyttöönotto aiheutti yrityksessä jonkin verran ohjelmatyötä. Yrityksellä on ollut EDIn käyttöönotosta lähtien käytössä viivakoodilukijoita, joita ei kuitenkaan käytetä lähtevän tavaran lukemiseen. Lukijoita käytetään pääasiassa tarkastusten tekemiseen. Tavarantoimittaja A on todennut EDIn olevan turvallinen ja toimintavarma tapa toimia. EDI on toiminut hyvin ja esimerkiksi vastaavanlaiset Internet-sovellukset mietityttävät toimivuutensa ja turvallisuutensa puolesta. 30

33 5.2 Tavarantoimittaja B Tavarantoimittaja B:n kohdalla tilaustieto hankintayhtiöltä tulee joko telefaksilla tai puhelimitse. Tilaustieto tallennetaan käsin tavarantoimittaja B:n omaan tietojärjestelmään. Järjestelmässä tilaukset näkyvät joko bulkkitilauksina (ennakkotilaukset) ja myöhemmin myymäläkohtaisina tilauksina. Ennakkotilaukset vapautetaan varaston tulostettaviksi vasta tavaran saapumisen jälkeen. Keräys suoritetaan suoraan tavaran vastaanottoalueelta, jonne tuotteet on purun jälkeen lajiteltu kokojärjestykseen. Kuormien purku ja lajittelu tehdään päivän aikana ja keräys illalla. Tavarantoimittaja B pyrkii yhdistämään saman asiakkaan tilaukset samalle toimitusmääräykselle. Toimitusmääräysten kuittaamisessa yrityksessä on käytössä viisi työasemaa. Tavarantoimittaja B:n toimituksista vain tutkimuksessa mukana olleen logistiikkayrityksen suuntaan käytetään SSCC-koodia. SSCC-tarrat tulostuvat rullakirjoittimelle, joita yrityksessä on käytössä neljä kappaletta. Tulostetut SSCC-tarrat kiinnitetään kartonkeihin ja toimitusvalmis lähetys kootaan numeroidulle lavalle. Lavakohtaista SSCC-koodia ei käytetä. Lavat muodostetaan toimitustapa- ja toimitusviikkokohtaisesti. Täydet lavat hyllytetään odottamaan. Tavarantoimittaja B:n järjestelmä ohjaa toimintaa lavanumeron, hyllyosoitteen ja toimitusviikon perusteella. Toimitusviikolla lava otetaan hyllystä ja toimitetaan lähettämöön. Lähtö kuitataan EDI-muodossa (DESADV) logistiikkayrityksen järjestelmään. Samalla toimitetaan lasku EDI-muotoisena (INVOIC) hankintayhtiölle. Tavarantoimittaja B:llä SSCC-koodi on käytössä vain lähetyksissä tutkimuksessa mukana olleen logistiikkayrityksen suuntaan ja niissäkin ainoastaan tiettyihin myymälöihin menevissä toimituksissa. EDI-muodossa tavarantoimittaja B:n ja sen yhteistyökumppaneiden välillä kulkevat mm. rahtikirjasanomat, laskusanomat ja tullaussanomat. Päämiehiin päin tapahtuvassa ostotoiminnassa EDI-muotoisia ovat tuote- ja ostotilaussanomat, tilausvahvistukset, raportointisanomat ja laskut. Sähköiseen kaupankäyntiin liittyviä sanomia ovat saapuvat ostotilaukset, tuotesanomat, tilausvahvistukset ja laskut. Lisäksi yrityksessä on suunnitteilla e-laskutuki. Tavarantoimittaja B:llä on vuosittain lähteviä EDI-muotoisia laskuja n EDI-muotoisia rahtikirjoja on n /vuosi. EDI-sanomat muunnetaan ja välivarastoidaan ulkopuolisen operaattorin palvelimella. Tavarantoimittaja B käyttää mieluummin operaattorin muunnospalvelua sen sijaan että käytössä olisivat yritysten väliset sopimuspalvelut tai esimerkiksi XML. SSCC-koodin käyttöönotto on tavarantoimittaja B:llä aiheuttanut jonkin verran lisätyötä varastossa. Myös ohjelmapäivitysten odotetaan aiheuttavan lisätyötä paitsi siinä tapauksessa, että sanoma kyetään pitämään nykyisenlaisena, jolloin yritys selviää parametrimuutoksilla ilman varsinaisia ohjelmapäivityksiä. Tavarantoimittaja B:llä SSCC-koodi on ollut käytössä elokuusta 2003 lähtien. EDIn katsotaan yrityksessä olevan edellytys SSCC-koodin käytölle. EDIn lisäksi SSCC on edellyttänyt verkkokirjoitinten hankintaa. 31

34 SSCC-koodin käyttöönotossa tavarantoimittaja B:llä on havaittu muutamia ongelmapaikkoja sekä kehittämisehdotuksia: 5.3 Logistiikkayritys o Kerääjille perinteinen tapa on ollut helpompi: SSCC:n aiheuttama toimintatapamuutos kollien tarroituksessa on mahdollistanut tarra väärään kolliin sekaannukset, jotka kuitenkin jäänevät siirtymävaiheen oireiksi. o Yrityksessä kaivataan palautesanomaa poikkeamista logistiikkayritykseltä välittömästi. o Toimituksen tilan seuranta Internetin kautta mahdollistuisi SSCCkoodin myötä. o Asiakaspalvelutehtävässä on hyvä voida sanoa tilauksen tila aina kysyttäessä ei pelkästään poikkeamatilanteessa. o Tulevaisuuden tavoitteena ovat sähköiset lähetysluettelot (rivit ja tilausnumerot SSCC:n mukana). o Vastaanottorutiineja nopeuttaisi, jos tavarantoimittaja saisi SSCC:n käyttöön myös omien toimittajiensa kanssa. Tarkastelun kohteena olleessa toimitusketjussa logistiikkayritys on se toimija, jolle tavarantoimittajat toimittavat lähetyksensä. Logistiikkayritys saa tilaustiedon hankintayhtiöltä sähköisessä muodossa. Ennen tavaran saapumista tavarantoimittajat lähettävät logistiikkayritykselle tiedon saapuvista SSCC-koodeista myös EDImuodossa (DESADV). Poikkeamakuittaukset logistiikkayritys tekee sähköisessä muodossa. Vastaanottaessaan tavaraa logistiikkayritys lukee SSCC-koodit ja ohjaa tavarat joko terminaaliin tai varastoon. Terminaaliprosessissa kollin tunnistaminen ja tietojen kirjaaminen tapahtuu lukemalla SSCC-koodia. Ellei tavarassa ole valmiina SSCC-koodia, muodostaa logistiikkayritys sen ja kiinnittää viivakooditarran kolliin. Kollit tunnistetaan SSCC-koodin perusteella, lajitellaan ja ohjataan oikealle asiakkaalle. Loppuyhdistelyssä kollit yhdistellään lähetyskelpoisiksi myymäläkohtaisiksi kokonaisuuksiksi. Logistiikkayrityksellä ei ole käytössä EDIä kuljetusyrityksen suuntaan. Tieto kuljetustarpeesta ja kuljetettavista tavaroista välittyy pääasiassa puhelimen, faksin tai nettipalvelun välityksellä kuljetusliikkeelle. Logistiikkayrityksessä ei lueta lähtevää tavaraa lastauksen yhteydessä. Lukemista ei tee myöskään kuljetusyritys. SSCCkoodin hyödyntäminen katkeaa yrityksen rajapintaan eli koodia ei hyödynnetä ennen eikä jälkeen logistiikkayrityksen. Logistiikkayrityksellä on valmiudet EDI-sanomien toimittamiseen ja kehittämiseen. Yrityksen mukaan EDI-yhteydet ovat ketjussa toimimisen edellytyksiä ja SSCCkoodi on yksi työkalu tai sovellus, ns. tiedon kantaja, tiedon välittämiseksi ja hyödyntämiseksi läpi koko ketjun. EDIn ja SSCC:n hyödyntämisen kautta yrityksessä on arvioitu manuaalisen tallennustyön vähenevän niin, että 5-6 tallennusta suorittavan henkilön työpanos korvautuu automaattisella tallennuksella. Toinen keskeinen 32

35 tavoite SSCC:n hyödyntämisessä on tavaravirran aukoton seuranta läpi koko ketjun. Tällöin virheelliset toimitukset on helpompi havaita ja sitä kautta koko ketjun toimintavarmuus paranee. SSCC:n käytön ja etukäteen toimitetun tiedon myötä odotetaan myös asiakkaiden suunnalta tulevien kyselyjen vähenevän ja siihen liittyvän aikaavievän selvittelytyön määrän laskevan. Logistiikkayrityksen ensisijainen tavoite ei ole pelkästään toiminnan nopeuttaminen, vaikkakin esimerkiksi SSCCkoodillisten tavaroiden käsittely on logistiikkayrityksessä nopeampaa kuin koodittomien, vaan koko tilaus-toimitusprosessin parempi yhteistoiminta. 5.4 Kuljetusyritys Logistiikkayritys tilaa kuljetusliikkeeltä kuljetukset pääasiassa puhelimella, faksilla tai nettipalvelun kautta. Tilausvaiheessa ei liiku EDI-muotoista tietoa eikä kuljetusyritys tiedä ennakkoon esimerkiksi tarkkaa kapasiteettitarvetta tai yksityiskohtia kuljetettavista tavaroista. Kuljetusyritys lastaa tavarat ja kuljettaa ne suoraan myymälöille tai noutoterminaaliinsa. Noutoterminaalissa kuorma puretaan ja lajitellaan runkokuljetuksia varten. Noutoterminaalialueelle jakeluun jäävät lähetykset siirretään odottamaan seuraavan aamun jakelua. Kuljetusyrityksen oma järjestelmä tekee ajojärjestelyn runkoautoille. Tavarat lastataan runkoautoihin ja kuljetetaan terminaaleihin. Lasti puretaan ja lajitellaan myymäläkohtaisiksi kuljetuksiksi. Kuljetusyrityksen oma tietojärjestelmä tekee ajojärjestelyn jakeluautoille. Tavarat lastataan jakeluautoihin ja kuljetetaan myymälöihin. SSCC-koodin käyttö katkeaa logistiikkayritykseen eikä koodia myöskään lueta tavaroita myymälälle toimitettaessa. Myymälät kuittaavat rahtikirjaan toimitukset vastaanotetuiksi. Kuljetusyrityksellä on n. 50 asiakasta, joiden kanssa sillä on EDI käytössä. Tässä hankkeessa tarkastellussa toimitusketjussa olevien toimijoiden kanssa EDIyhteyksiä ei kuitenkaan ole käytössä. Selkeänä EDIn etuna kuljetusyrityksessä nähdään siitä aiheutuva ajansäästö. Kuljetusyritys ei nykyisellään lue SSCC-koodia mutta on kuitenkin aiemmin tehnyt koodiin liittyen yksittäisiä kokeiluja. SSCC-koodiin liittyvää ohjelmistoa ja lukijoita on testattu mm. varaosakaupassa ja sen kuljetuksissa. SSCC:n etuna kuljetusyrityksessä nähdään o käsin tehtävän tallennustyön vähentyminen o mielekkyyden lisääntyminen terminaalityöskentelyssä o koko ketjun toiminnan laadun parantuminen o vastuukysymysten selvittämisen parantuminen o tietotuotannon siirtäminen enemmän operatiiviseen prosessiin (kuljettajat ja terminaalityöntekijät toteuttajina) sekä o nopeutunut ja jopa automatisoitunut ulkoinen ja sisäinen laaturaportointi ja siitä aiheutuvat kustannussäästöt. Tällä hetkellä koodien käyttöönottoa yrityksessä hidastavat toiminnan tiukat aikaikkunat: koodin lukemisen katsotaan vievän liikaa aikaa ja vakiintuneiden käytäntöjen ja työskentelytapojen muuttaminen koetaan hankalaksi ja aikaavieväksi. Yrityksessä 33

36 5.5 Myymälä on kuitenkin todettu, että volyymien kasvu ja nykyisen laatutason säilyttäminen ja nostaminen vaativat muutoksia jatkossa. Tarkastelun kohteena olleessa toimitusketjussa myymälät tekevät tilaukset hankintayhtiölle sähköisesti. Käytössä on myös ns. myynnin mukainen täydennys, jossa myymälän kassajärjestelmästä siirtyy tieto täydennystarpeesta automaattisesti hankintayhtiöön. Tällä hetkellä myymälöissä ei lueta SSCC-koodia eli tieto toimitusketjussa katkeaa logistiikkayritykseen. Tietovirran katkeamisen seurauksena myymälöissä ei tiedetä etukäteen, mitkä kollit ovat tulossa. Kausitavaran kohdalla myymälöillä on tiedossa saapuvien toimitusten koodit ja määrät kollinumeroita ja sitä, montako kollia mitäkin tuotetta on tulossa, ei sen sijaan tiedetä. Myymälät kokevat suureksi haasteeksi ennustamisen vaikeuden: tiedon saanti riittävän ajoissa on selkeä ongelma. Mikäli tieto toimitettavista tavaroista tulisi etukäteen, voitaisiin koodit lukea tavaran saapuessa ja verrata luettua tietoa ennakkoon saapuneeseen. Tällöin tiedettäisiin, mitä piti toimittaa ja mm. poikkeamat, puuttumiset ja hävikit sekä ylimääräiset toimitukset huomattaisiin nopeasti ja voitaisiin ryhtyä tarvittaviin selvitystoimenpiteisiin. SSCC-koodin käyttöönoton arvioitiin aiheuttavan sekä hyötyjä että haittoja myymälöiden näkökulmasta. SSCC:n etuja todettiin olevan: SSCC:n haittoja ovat: o kuittausten nopeutuminen o vähentyneet kyselyt ja reklamaatiot o toiminnan parempi ennakointi mm. tilantarpeen ja henkilöstön määrän suhteen o nopeampi reagointi sekä puuttuviin että ylimääräisiin kolleihin. o mahdollisesti aiheutuva lisätyö o investointitarpeet tietojärjestelmiin ja lukijoihin. SSCC-koodin käyttöönotto lisää ainakin alkuvaiheessa järjestelmän käytön koulutustarvetta. Käyttöönottoa ei sinänsä pidetty isona asiana vaan yhtenä monista tavoista parantaa toimitusketjun hallintaa. Merkittävänä seikkana pidettiin koko ketjun ja sen toiminnan ymmärtämistä. 34

37 ( 0 0 ) ( 0 0 ) ( 0 0 ) ( 00) ( 00) (00) ( 0 0 ) ( 0 0 ) ( 0 0 ) ( 0 0 ) Erikoistavaroiden toimitusketju Kuvassa 5.2 on kaaviona esitetty edellä kappaleissa sanallisesti läpikäyty toimitusketjun nykytilakuvaus. LASKU (INVOIC) LASKU (INVOIC) TILAUS (ORDERS) TALLENNUS SSCC:N MUODOSTUS HANKINTA- YHTIÖ TILAUS TALLENNUS KÄSIN (00) LÄHETYS- LISTA KOLLIETIKETTI- TULOSTUS TILAUS- TIETO TILAUS TOIMITUS TAVARAN- TOIMITTAJA A KERÄYS TARROITUS LAVOITUS LÄHETYS TAVARAN- TOIMITTAJA B KERÄYS TARROITUS (SSCC eri kirjoittimelta) LAVOITUS, HYLLYTYS LÄHETYS KULJETUSYRITYS LASTAUS KULJETUS KULJETUSYRITYS LASTAUS KULJETUS SSCC:T (DESADV) POIKKEAMA- KUITTAUS (00) LOGISTIIKKA- YRITYS TERMINAALI- PROSESSI VARASTO- PROSESSI TUNNISTUS TARROITUS (00) SYÖTTÖ LAJITTELIJAAN KULJETUSTARVETIETO: PUHELIN, FAKSI, NETTIPALVELU LASTAUS MITTAUS TUNNISTUS OHJAUS LOPPUYHDISTELY LÄHETYS PURKU AJOJÄRJESTELY RUNKOAUTOILLE LAJITTELU LASTAUS PURKU LAJITTELU LASTAUS KULJETUS- YRITYS KULJETUS- YRITYS AJOJÄRJESTELY JAKELUAUTOILLE TOIMITUS KUITTAUS MYYMÄLÄ YHTEISTILAUKSET: PUHELIN, FAKSI, S-POSTI KASSAJÄRJESTELMÄSTÄ TIETO SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA Kuva 5.2 Erikoistavaraketjun nykytilakuvaus 35

38 Yhteenvetona voidaan todeta, että jo nykyisellään EDI on olemassa tarkastellussa toimitusketjussa ja sen yksittäisillä toimijoilla mutta sitä ei hyödynnetä kaikissa toimitusketjun yritysrajapinnoissa. Myös SSCC-koodi on käytössä mutta sitäkään ei hyödynnetä läpi koko ketjun. Ketjun toimijoista myymälöiden, tavarantoimittajien ja kuljetusliikkeen osalta näyttäisi olevan sijaa SSCC-koodin käytön, sen lukemisen ja hyödyntämisen, lisäämiselle. Ketjussa on myös havaittu selkeä tarve tavara- ja tietovirtojen optimointiin: nykyisellään tavara kulkee turhia lenkkejä ja tietovirta katkeaa. Tarkastelun kohteena olevan erikoistavaroiden toimitusketjun keskeinen kehittämiskohde on yritysten rajapintojen välinen tietotuotanto (EDI-sanomat sekä muut sisäisesti sovitut sähköiset sanomamuodot), jonka tulisi olla fyysistä toimitusprosessia aina askelen edellä. Vain silloin voidaan SSCC-koodia täysimääräisesti hyödyntää ja todeta mahdolliset poikkeamat. 36

39 6. CASE-KETJUN TOIMINTAMALLI TULEVAISUUDESSA JA TOIMITUSKETJUN YLEINEN MALLI Tässä kappaleessa on kuvattu sekä tutkimuksen kohteena olleen erikoistavaraketjun tulevaisuuden toimintamalli (kappaleet ) että yleinen toimintamalli SSCCkoodin ja EDIn hyödyntämiseksi toimitusketjussa (kappale 6.5). Tarkastelun kohteena olleen toimitusketjun tulevaisuuden toimintamallissa toimintokuvaukset on tehty toimijoittain. Yleinen malli on puolestaan kuvattu yritysten välisten toimintojen tasolla ja yritysten sisäiset toimintatavat sekä niihin liittyvät tekniset ratkaisut yksityiskohtineen on tässä mallissa jätetty kuvaamatta. Kuvassa 6.1 on esitetty tarkastelun kohteena olleen erikoistavaroiden toimitusketjun tulevaisuuden toimintamalli, joka käydään toimijoittain yksityiskohtaisemmin läpi kappaleissa Kunkin toimijan kohdalla todetaan myös uuden toimintamallin käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet. 37

40 ( 0 0 ) ( ) 00 (00) ( 0 0 ) ( 0 0 ) (00) (00) ( 00) (00) (00) (00) (00) (00) (00) (00) ( 00) (00) ( 0 0 ) ( 0 0 ) ( 0 0 ) ( 0 0 ) LASKU (INVOIC) TILAUS (ORDERS) TALLENNUS SSCC:n MUODOSTUS HANKINTA- YHTIÖ LASKU (INVOIC) LASKU TILAUS (INVOIC) (ORDERS) TALLENNUS SSCC:n MUODOSTUS LÄHETYS- LISTA KOLLIETIKETTI- TULOSTUS (00) TAVARANTOIMITTAJA B:n TILAUKSEN TOIMITUS SKANNAUS LÄHETYS- KOLLI- JA LAVASSCC:t KUITTAUS (DESADV) LAVASSCC:t (IFTMIN, IFCSUM) KERÄYS TARROITUS LAVOITUS, HYLLYTYS LÄHETYS TILAUS- TIETO TAVARAN- TOIMITTAJA A KERÄYS TARROITUS LAVOITUS LÄHETYS LAVASSCC:t (IFTMIN, IFCSUM) KULJETUS- YRITYS LASTAUS KULJETUS SÄHKÖINEN TILAUS TAVARAN- TOIMITTAJA B KULJETUS- YRITYS LASTAUS KULJETUS KOLLI- JA LAVASSCC:t SKANNAUS (DESADV) (00) POIKKEAMAKUITTAUS KOODEISTA SKANNAUS LAVAN PURKU TUNNISTUS LOGISTIIKKA- YRITYS TARROITUS TERMINAALI- PROSESSI VARASTO- PROSESSI (00) JAKOKUITTAUS SYÖTTÖ LAJITTELIJAAN KULJETUSTARVETIETO TIETO TAVARASTA (IFTMIN, IFCSUM) SKANNAUS LASTAUS MITTAUS TUNNISTUS OHJAUS LOPPUYHDISTELY LÄHETYS (00) PURKU LAJITTELU LASTAUS PURKU SKANNAUS AJOJÄRJESTELY RUNKOAUTOILLE KULJETUSYRITYS AJOJÄRJESTELY JAKELUAUTOILLE POIKKEAMATIETO SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA LAJITTELU LASTAUS KULJETUSYRITYS TIETO TULEVASTA TAVARASTA TOIMITUS SKANNAUS (00) MYYMÄLÄ KUITTAUS YHTEISTILAUKSET PUHELIN, FAKSI, S-POSTI KASSAJÄRJESTELMÄSTÄ TIETO SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA Kuva 6.1 Erikoistavaraketjun toimintamalli tulevaisuudessa 38

41 6.1. Case-ketjun toimintamalli tulevaisuudessa Tavarantoimittaja Tavarantoimittajan osalta uuden toimintamallin kuvaus on seuraava: o Pääsääntöisesti tavarantoimittaja saa tilauksen hankintayhtiöltä EDI-muodossa (ORDERS). Myymälöistä suoraan ohjautuvat tilaukset tulevat pääsääntöisesti puhelimella tai faksilla. Tavarantoimittajien keskinäisessä yhteistyössä käytetään yhteisesti sovittuja sähköisiä sanomamuotoja. o Hankintayhtiön tilaussanoma tallentuu tavarantoimittajan tietojärjestelmään. o Tavarantoimittajan tietojärjestelmästä tulostetaan lähetyslista, joka sisältää SSCC-koodit. o Tavarantoimittaja suorittaa keräyksen joko lähetyslistan perusteella tai keräystarroilla. Keräystarra on varustettu SSCC-koodilla. o SSCC-koodia voidaan hyödyntää myös tavarantoimittajan omissa prosesseissa esimerkkinä välivarastointi, jossa SSCC-koodi toimii lavatunnisteena. o Välivarastointia käytetään esimerkiksi kausivaihteluita tasattaessa, jolloin valmiit SSCC-kooditetut lavat varastoidaan ja toimitetaan vasta myöhemmin. o Tieto toimitettavista lava- ja kollikohtaisista SSCC-koodeista lähetetään DESADV-sanomamuodossa logistiikkayhtiölle. o Logistiikkayhtiö kuittaa mahdolliset SSCC-koodeihin liittyvät poikkeamat sähköisessä muodossa tavarantoimittajalle. o Tavarantoimittaja lähettää tiedon toimitettavista lavakohtaisista SSCC-koodeista EDI-muodossa (IFCSUM; IFTMIN) kuljetusyritykselle. o Mikäli tavarantoimittaja toimittaa tavaran suoraan myymälään, lähettää se tiedon toimitettavista kolleista etukäteen myymälälle. o Lähtevä tavara luetaan lastauksen yhteydessä. o Mikäli kyseessä on tavaran nouto, lukee kuljetusyritys SSCC-koodin lastauksen yhteydessä. Jos taas kuljetusyrityksen auto (perävaunu) on pidemmän aikaa lastattavana lähettäjän toimitilassa, lukee lähettäjä SSCCkoodin lastauksen edetessä. Toiminnan pääperiaate on, että EDIsanomat perustuvat lava- ja kollitunnisteiden lukemiseen. Tällöin tiedetään varmasti, mitkä lavat ja kollit todella lastattiin. o Lähetettävä tavara kuljetetaan logistiikkayhtiöön (ns. suora kuljetus). o Yleensä tieto ja tavara kulkevat samaa reittiä. Poikkeuksena on esimerkiksi tilanne, jossa tavarantoimittaja toimii toisen tavarantoimittajan alihankkijana. Tällöin tavara voidaan toimittaa suoraan logistiikkayritykselle sen sijaan, että se toimitettaisiin ensin tilaajana toimivalle tavarantoimittajalle ja sieltä edelleen logistiikkayritykselle. Tiedon ja tavaran ei siten tarvitse kulkea samaa reittiä vaan kummallekin voidaan löytää optimaalinen reitti. o Tavarantoimittaja lähettää laskun hankintayhtiölle EDI-muodossa (INVOIC). Uusi toimintatapa edellyttää, että tavarantoimittajalla on käytössään EDI-yhteydet toimitusprosessin kannalta keskeisten yhteistyökumppaneiden eli hankintayhtiön, logistiikkayrityksen ja kuljetusliikkeen kanssa. Lisäksi tavarantoimittajalla on oltava käytössä sähköiset yhteydet ja yhteisesti sovitut sanomamuodot suorissa toimituksissa myymälöiden sekä toisten tavarantoimittajien suuntaan. Uuden toimintata- 39

42 van mukaisesti sähköisessä muodossa lähetetään tilaussanomat, laskut, tiedot lähtevistä SSCC-koodeista lava- ja kollitasolla sekä kuittaukset koodeista ja lähetyksistä. Toimintamallin sujuvuus edellyttää, että tietojärjestelmiä hyödynnetään mahdollisimman laajalti. Tällöin manuaalinen työ minimoituu, toiminta tehostuu ja virheet vähenevät. Tavarantoimittajan tarvitsemat panostukset EDIn ja tietojärjestelmien kehittämiseen riippuvat yrityksen lähtötasosta ja ovat siten täysin yrityskohtaisia ratkaisuja. Tavarantoimittaja on uudessa toimintamallissa se taho, joka tuottaa läpi koko toimitusketjun hyödynnettävän SSCC-koodin. Tätä varten tavarantoimittajalla on oltava käytössään SSCC-koodin määrittämiseen tarkoitettu numeroavaruus, johon koodin numerointi perustuu. Kooditarrojen tulostamista varten tavarantoimittaja tarvitsee sopivat tulostimet. Lisäksi tavarantoimittajalla on oltava käytössään viivakoodilukijat lähtevien kuljetusyksiköiden tai kollien viivakoodien lukemiseksi. Edellä kuvatun uuden toimintamallin käyttöönotto edellyttää tavarantoimittajilta seuraavia muutoksia toimintatapaan: Käyttöönoton edellytykset Tavarantoimittaja A: Toimittaa tavarantoimittajalle B valmistetut tuotteet suoraan logistiikkayritykselle, jolloin tavarantoimittaja A toimii tavarantoimittajan B varastona. Laajentaa SSCC-koodin käyttöä myös muiden kaupparyhmien toimituksiin. Ilmoittaa asiakkaan tilausnumeron viivakoodimuodossa. Ottaa käyttöön EDI-yhteydet kuljetusyritysten suuntaan. Käyttöönoton edellytykset Tavarantoimittaja B: Ottaa käyttöön EDIn hankintayhtiön suuntaan, jolloin tilausten manuaalinen syöttö jää pois. Laajentaa SSCC-koodin käyttöä ja siihen liittyviä toimintatapoja kaikkiin kauppaketjun myymälöiden toimituksiin sekä kaikkiin kaupparyhmiin. Korvaa varastoinnissa käytetyt omat lavanumerot lavakohtaisilla SSCC-koodeilla ja hyödyntää koodia omassa varastonhallinnassaan. Ottaa käyttöön EDI-yhteydet kuljetusyritysten suuntaan Logistiikkayritys Logistiikkayrityksen osalta uusi toimintamalli on seuraava: o Logistiikkayritys saa hankintayhtiöltä tiedon tehdyistä ostotilauksista sähköisessä muodossa. o Logistiikkayritys vastaanottaa EDI-muodossa (DESADV) ennakkoon tiedon tavarantoimittajilta saapuvista kolli- ja lavakohtaisista SSCC-koodeista. Logistiikkayritys kuittaa mahdolliset poikkeamat sähköisessä muodossa. 40

43 o Logistiikkayritys tilaa kuljetukset joko puhelimitse, faksilla, nettipalvelun kautta tai EDI-muodossa (IFTMIN, IFCSUM) ja ilmoittaa kuljetusyritykselle tarvittavan kuljetuskapasiteetin. o Tavaratoimittajilta saapuva tavara luetaan ja ohjataan joko logistiikkayrityksen terminaaliin tai varastoon. o Asiakkaille suoraan meneviä täysiä kuljetuslavoja (=lavalla yksi vastaanottaja, saa yhden kollitunnisteen/lava) ei pureta. Sekalavojen (=irtokollit, kukin merkataan vastaavalla kollitunnisteella) ollessa kyseessä ne puretaan, jolloin lavassa mahdollisesti ollut lavakohtainen SSCC-koodi lakkaa olemasta. o Terminaaliprosessissa kolli tunnistetaan SSCC-koodin avulla ja tiedot luetaan järjestelmään. o Ellei saapuvassa tavarassa ole SSCC-koodia, logistiikkayritys muodostaa koodin ja tulostaa SSCC-tarran, joka kiinnitetään kolliin. o Saapuneet kollit lajitellaan. o Lajittelu voi tapahtua manuaalisesti esimerkiksi trukein ja haarukkavaunuin tai vastaavasti yrityksellä voi olla käytössään automaattinen lajittelu, jossa kollit tunnistetaan, lajitellaan ja yhdistellään. o Kollit yhdistetään lähetyskelpoiseksi kokonaisuudeksi ja sidotaan. o Lavalle tai rullakolle tulostetaan oma SSCC-koodilla varustettu osoitetarra. o Lähtevä tavara luetaan joko logistiikkayrityksen tai kuljetusyrityksen toimesta lastauksen yhteydessä. Tieto lastattujen kuljetusyksiköiden SSCC-koodeista siirtyy kuljetusyrityksen järjestelmään EDI-muodossa (IFCSUM). o Lähetyskuittaus lähetetään sähköisessä muodossa hankintayhtiölle. o Tieto lähetettävästä tavarasta toimitetaan sähköisessä muodossa vastaanottavalle myymälälle sekä kuljetusyksikkö- että kollikohtaisesti. Uusi toimintatapa edellyttää, että logistiikkayrityksellä on käytössään EDI-yhteydet tai sisäisesti sovitut sähköiset sanomamuodot sekä ketjun ylävirtaan eli hankintayhtiön ja tavarantoimittajien suuntaan että ketjun alavirtaan eli kuljetusyrityksen ja myymälöiden suuntaan. Logistiikkayritys vastaanottaa sähköisessä muodossa mm. tilaustietosanomat, tiedon tulevien kollien SSCC-koodeista, jakelukuittaukset ja poikkeamatietosanomat. Logistiikkayritys lähettää sähköisessä muodossa kuittaukset koodeista ja lähetyksistä, tiedot lähetettävistä kolleista ja kuljetustarpeesta. Tavaraa vastaanottaessa logistiikkayrityksellä on oltava käytössään viivakoodilukijat, joiden avulla saapuvien kollien ja lavakuormien viivakoodit luetaan ja ohjataan joko terminaali- tai varastoprosessiin. Tarkastelun kohteena olleen logistiikkayrityksen terminaaliprosessi ja siellä käytössä oleva tavaranlajittelu perustuu SSCC-koodin lukemiselle ja sen avulla tehtävälle kollien tunnistamiselle ja lajittelulle. Käsittelyä voidaan myös helpottaa langattomalla verkolla (WLAN) ja siihen perustuvilla liikkuvilla työasemilla, jotka osaltaan lyhentävät käsittelyaikaa. Lähtevää tavaraa lastattaessa logistiikkayritys tai kuljetusliike lukee kollikoodit ja tieto lastatuista tavaroista välittyy edelleen vastaanottavalle myymälälle sekä lähetyskuittauksena hankintayhtiölle. 41

44 Edellä kuvatun uuden toimintamallin käyttöönotto edellyttää logistiikkayritykseltä seuraavia muutoksia toimintatapaan: Käyttöönoton edellytykset Logistiikkayritys: Ottaa käyttöön EDIn kuljetusyrityksen suuntaan, jolloin tieto kuljetustarpeesta ja kuljetettavista tavaroista välittyy oikea-aikaisesti kuljetusyritykseen. Lukee kollien viivakoodit lastauksen yhteydessä. Vaihtoehtoisesti myös kuljetusyritys voi lukea kuormattavat kollit. Lähettää tiedon lähtevistä kolleista vähittäiskaupan toimijoille. Pyrkii vakiinnuttamaan SSCC-koodien tuottamisen tavarantoimittajien toimesta, jolla varmistetaan käsittelyn nopeus logistiikkayrityksen terminaali- ja varastoprosesseissa ja mahdollistetaan koko logistiikkaketjun seuranta Kuljetusyritys Kuljetusyrityksen osalta uusi toimintamalli on seuraava: o Kuljetusyritys saa tiedon kuljetustarpeesta logistiikkayritykseltä joko puhelimitse, faksilla, nettipalvelun kautta tai EDI-muodossa (IFTMIN, IFCSUM). o Tavara luetaan joko logistiikkayrityksen tai kuljetusyrityksen toimesta ja lastataan autoon. o Lastaamisessa kuten lavoituksessakin - huomioidaan kuorman purku ja koodin lukeminen seuraavassa käsittelyvaiheessa mahdollisimman vaivattomasti. o Tieto lastattujen kuljetusyksiköiden SSCC-koodeista siirtyy kuljetusyrityksen järjestelmään. Sanoma sisältää tiedon rahtikirjanumerosta ja lähetysnumerosta sekä kuljetusyksikkö- ja kollikohtaiset tunnistetiedot. o Kuorma puretaan kuljetusyhtiön noutoterminaaliin. Saapuvien kollien SSCCkoodit luetaan purun yhteydessä ja mahdolliset poikkeamatiedot lähetetään sähköisessä muodossa välittömästi lähettäjälle. o Suuriin myymälöihin tavarat kuljetetaan suoraan logistiikkayhtiöstä ilman kuljetusyhtiön terminaalikäsittelyä. o Kuljetettavat kollit lajitellaan lähtöruutuihin jakeluterminaaleittain osoitelappujen (vastaanottajien postinumeroiden) perusteella odottamaan runkoautojen lastausta. o Kuljetusyhtiön oma tietojärjestelmä tekee ajojärjestelyn runkoautoille. o Tavarat lastataan maakuntien jakeluterminaaleihin lähteviin runkoautoihin. SSCC-koodit luetaan lastauksen yhteydessä. o Kuorma puretaan kuljetusyhtiön jakeluterminaaliin. SSCC-koodit luetaan purun yhteydessä. Koodin lukemisen perusteella tehdään mahdollinen sisäinen poikkeamailmoitus. o Kuljetettavat kollit lajitellaan lähtöruutuihin osoitelappujen perusteella. o Kuljetusyhtiön oma tietojärjestelmä tekee ajojärjestelyn jakeluautoille. 42

45 o Tavarat lastataan myymälöihin lähteviin jakeluautoihin. SSCC-koodit luetaan lastauksen yhteydessä. o Kuorma puretaan myymälään. Vastaanottaja lukee SSCC-koodit ja vertaa niitä logistiikkayritykseltä ennakkoon sähköisessä muodossa tulleeseen tietoon saapuvasta tavarasta. o Loppujakelun yhteydessä tehdystä SSCC-koodin lukemisesta välittyy jakokuittaus kuljetusyrityksen toimitusaikaseurantaan Internet-palveluun (kuva 6.2). Kuljettajan yrittäessä luovuttaa väärää kollia väärään paikkaan ajoneuvopääte antaa virheilmoituksen. Kuva 6.2 Esimerkki lähetyksen tilan seurannasta kuljetusyrityksen nettipalvelussa (lähde Kiitolinja Oy:n esitysmateriaali) Kuljetusyrityksen osalta edellä kuvattu uusi toimintatapamalli edellyttää, että yrityksellä on käytössä EDI-yhteydet logistiikkayrityksen kanssa. Kuljetusyrityksellä on myös oltava SSCC-koodin lukulaitteet sekä ajoneuvoissa että terminaaleissa. SSCC-koodia lukemalla vastuurajat selkiintyvät, toimitusten seuranta ja jäljitettävyys paranee ja poikkeamien havaitseminen sekä reklamaatioiden selvittäminen paranevat. Kyseessä on paitsi mittava tekninen ja taloudellinen ratkaisu myös merkittävä toimintatapamuutos, joka vaatii henkilöstön koulutusta. Koodien lukemisen ja luettua tietoa käsittelevien ohjelmien ja järjestelmien on kuitenkin laskettu säästävän merkittävästi manuaalista kirjaustyötä. Joustava ja tehokas toiminta edellyttää myös, että kuljetusyrityksessä on käytössä oma tietojärjestelmä, jonka avulla käsitellään SSCC-koodeihin liittyvää tietoa ja jolla tehdään mm. ajojärjestelyt runko- ja jakeluautoille. 43

46 ( 00) ( 00) Edellä kuvatun uuden toimintamallin käyttöönotto edellyttää kuljetusyritykseltä seuraavia muutoksia toimintatapaan: Käyttöönoton edellytykset Kuljetusyritys: Ottaa käyttöön EDIn logistiikkayrityksen suuntaan, jolloin kuljetusyrityksen resurssien suunnittelu ja kohdistaminen paranee. Kouluttaa henkilöstön ottamaan huomioon mm. lavoitusta ja lastausta seuraavat työvaiheet siten, että koodien luku onnistuu vaivattomasti myös seuraavissa työvaiheissa. Hankkii lukijat sekä autoihin että terminaaleihin Myymälä Vastaanottavan myymälän osalta uusi toimintokuvaus on seuraava: o Myymälä saa logistiikkayritykseltä tiedon saapuvasta tavarasta sähköisessä muodossa. o Myymälä vastaanottaa tavaran kuljetusyritykseltä käyttämällä lukupäätettä. o Tässä vastaanottokuittauksessa myymälä kuittaa lavat, rullakot tai irtokollit saapuneiksi (kuva 6.3). o Myymälä vastaanottaa ja kuittaa tavarat järjestelmäänsä vertaamalla logistiikkayrityksen ennakkoon lähettämää sanomaa lukijapäätteen skannaamaan tietoon. o Tässä vastaanottokuittauksessa myymälä kuittaa kuljetusyksikön sisällön saapuneeksi (kuva 6.4). Tieto vastaanotosta välittyy logistiikkayritykselle. Samoin mahdollinen poikkeamatieto lähetetään välittömästi logistiikkayritykselle. o Viivakoodin lukemisen lisäksi tavarat tarkastetaan myymälässä. o Hankintayhtiö lähettää laskun myymälälle sähköisessä muodossa. SSCC 125 SSCC 125 Toimitusluettelo Lavat SSCC 125 Irtokollit SSCC 157 Reklamaatio SSCC 874 ylimääräinen SSCC SSCC 874 Kuva 6.3 Myymälän lavavastaanotto (lähde logistiikkayrityksen esitysmateriaali) 44

47 SSCC 235 Toimitusluettelo Reklamaatio Lava SSCC 235 SSCC 238 SSCC 345 SSCC 456 SSCC sisältää SSCC 456 SSCC 238 SSCC 345 puuttuu SSCC 348 ylimääräinen Irtokolleina SSCC 157 SSCC 543 SSCC SSCC 157 Kuva 6.4 Myymälän kollivastaanotto (lähde logistiikkayrityksen esitysmateriaali) Myymälöiden osalta uusi toimintatapamalli edellyttää, että myymälöillä on käytössään sähköiset yhteydet logistiikkayrityksen ja hankintayhtiön kanssa. Myymälöillä on myös oltava käytössä lukupäätteet saapuvien tavaroiden tunnistamiseksi ja kuittaamiseksi sekä ohjelmat ja järjestelmät luetun tiedon ja ennakkoon sähköisessä muodossa saapuneen tiedon käsittelemiseksi. Uuden toimintamallin käyttöönotto edellyttää myymälältä seuraavia muutoksia toimintatapaan: Käyttöönoton edellytykset Myymälä: Ottaa käyttöön viivakoodilukijat tavaran vastaanotossa. Hankkii ohjelmat ja järjestelmät tiedon käsittelemiseksi. Varmistaa sähköisten yhteyksien toimivuuden logistiikkayrityksen ja hankintayhtiön suuntaan Toimitusketjun yleinen malli Yleinen toimintamalli SSCC-koodin ja EDIn hyödyntämiseksi toimitusketjussa on esitetty kuvassa 6.5. Toimitusketjun yleisen mallin mukaan: o Myymälä lähettää tilauksen hankintayhtiölle sähköisessä muodossa. o Hankintayhtiö lähettää tilauksen tavarantoimittajalle EDI-muodossa (ORDERS). o Hankintayhtiö lähettää tiedon tilauksesta logistiikkayritykselle sähköisessä muodossa. o Tavarantoimittaja muodostaa SSCC-koodit ja kiinnittää standardinmukaiset koodilla varustetut kollitunnistetarrat kuljetusyksiköihin. 45

48 o Tavarantoimittaja lähettää logistiikkayritykselle etukäteen tiedon toimitettavien lavojen ja kollien SSCC-koodeista EDI-muodossa (DESADV). Logistiikkayritys kuittaa mahdolliset poikkeamat sähköisessä muodossa. o Tavarantoimittaja lähettää kuljetusyritykselle etukäteen tiedon toimitettavien lavojen SSCC-koodeista EDI-muodossa (IFTMIN, IFCSUM). o Tavarantoimittaja tai kuljetusyritys lukee lähtevät SSCC-kooditarrat lastausvaiheessa. Tavarat siirtyvät kuljetusyrityksen kuljetettavaksi. o Kuljetusyritys lukee SSCC-koodit aina purkaessaan tavaroita terminaaliin ja lähettäessään ne eteenpäin. Kuljetusyrityksellä on lukijat sekä ajoneuvoissa että terminaaleissa. o Logistiikkayritys lukee SSCC-koodit vastaanottaessaan tavaratoimituksen ja vertaa niitä etukäteen tulleeseen EDI-tietoon (DESADV). o Logistiikkayritys lajittelee ja yhdistelee asiakastilaukset kuljetusyksiköiksi. o Logistiikkayritys lähettää tiedon kuljetettavien tavaroiden SSCC-koodeista kuljetusyritykselle EDI-muodossa (IFTMIN, IFCSUM) lava-, rullakko- tai irtokollitarkkuudella. o Logistiikkayritys toimittaa tiedon lähetettävien tavaroiden SSCC-koodeista myymälälle sähköisessä muodossa. o Myymälään välittyy tieto sekä lava-, rullakko- tai irtokollitarkkuudella että toimituksen sisällön osalta. o Logistiikkayritys tai kuljetusyritys lukee lähtevät SSCC-kooditarrat lastausvaiheessa. o Kuljetusyritys toimittaa tavaran myymälään. o Kuljetusten siirtyessä kuljetusvälineestä terminaaliin kuljetusyritys lukee SSCC-koodit sekä tavaran saapuessa että sen lähtiessä eteenpäin. Luettuja koodeja verrataan etukäteen EDI-muodossa (IFTMIN, IFCSUM) vastaanotettuun tietoon. o Myymälä lukee saapuvan tavaran SSCC-koodit ja vertaa sitä etukäteen sähköisessä muodossa tulleeseen tietoon. Aina tavaran siirtyessä organisaatiorajan yli viivakoodit (SSCC-koodi) luetaan ja siirretään toimijoiden tietojärjestelmiin. Organisaatiorajojen ylitysten lisäksi SSCCkoodia voidaan lukea yrityksen sisällä tavaran siirtyessä esimerkiksi terminaalista toiseen. Tällöin tietoa käytetään yrityksen sisäisen seurannan ja ohjauksen tarpeisiin. Tieto, etukäteen lähetettynä, täydentää fyysisen materiaalivirran ja mahdollistaa sen ohjaamisen parhaalla mahdollisella tavalla. Koko toimitusketjun kannalta oleellista toimintamallissa on, että lähettäjä ottaa yhteyttä etukäteen tavaran vastaanottajaan ja siirtää kuormakirjatiedot EDI-muodossa (DESADV) vastaanottajalle. Lähetettäessä tavaraa siinä oleva SSCC-koodi luetaan lastausvaiheessa ja vastaanottajalle välitetään tieto lastatuista tavaroista ei niistä, jotka oli ajateltu lastattavan. Vastaanottaja tallentaa tiedot omaan järjestelmäänsä ja kun tavaralähetys saapuu, lukee vastaanottaja SSCC-koodin ja vertaa luettua tietoa ennakkoon sähköisesti saapuneeseen. Toimituksen ollessa oikein vastaanottaja kuittaa automaattisesti tavaran vastaanotetuksi ja siirtää tiedot varastokirjanpitoon. Mahdolliset poikkeamatilanteet selviävät siten nopeasti ja reklamaatioden määrä vähenee ja niiden selvittäminen nopeutuu. Tiedon välittämiseen yritysten välillä on käytössä EDIyhteydet. Suljetussa ketjussa tiedon välittäminen voidaan hoitaa sisäisin järjestelmin ja kevyempien sähköisten yhteyksien keinoin. 46

49 -tilaussanoman vastaanotto ja tallennus TILAUS EDI -tilaussanoman lähetys TILAUS EDI -tilaussanoman vastaanotto ja tallennus -SSCC:n muodostus MYYMÄLÄ -tilaussanoman lähetys ( 00) SSCC -keräys -tarroitus -lavoitus -SSCC:n luku -DESADV:n lähetys -lähetys TOIMITUS KULJETUS- YRITYS TAVARAN- TOIMITTAJA -kuittaus EDI -tallennus TILAUS- lava- ja kollikohtainen -käsittely EDI TIETO SSCC -DESADV:n kuittaus, tallennus, käsittely LOGISTIIKKA- -vastaanotto -SSCC:n luku YRITYS -lajittelu -yhdistely -SSCC:n luku -DESADV:n lähetys -lähetys EDI lava- ja kollikohtainen EDI SSCC -DESADV:n kuittaus, tallennus, käsittely lavakohtainen SSCC -SSCC:n luku lavakohtainen SSCC -kuittaus -tallennus -käsittely -SSCC:n luku TOIMITUS TOIMITUS TOIMITUS HANKINTA- YHTIÖ KULJETUS- YRITYS -SSCC:n luku -SSCC:n luku -SSCC:n luku Kuva 6.5 Toimitusketjun yleinen toimintamalli 47

50 6.2.1 Vertailu Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri -raporttiin Vertailu aiemmin tehtyyn ja raportoituun Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri hankkeeseen (Granqvist et al. 2003) oli osa tätä tutkimusta. Vertailussa tarkoituksena oli löytää yhtymäkohtia ja mahdollisia ristiriitaisuuksia näiden kahden hankkeen välillä. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri julkaisussa yleisellä toimitusprosessilla tarkoitetaan tavaroiden kuljettamista kuljetustilauksen mukaisesti lähtöpaikasta määräpaikkaan vastaanottajalle. Toimitusprosessi on jaettu osaprosesseihin, jotka ovat lähetys, kuljetus, välikäsittely, kuljetus ja vastaanotto. (Granqvist et al. 2003, s.31) Erikoistavarakaupan kuljetusketjun osat voidaan myös kuvata samoilla osaprosesseilla. Välikäsittelyjen määrä voi vaihdella erikoistavarakaupan toimitusketjussa: niitä ei välttämättä tarvitse olla ollenkaan tai välikäsittelyjä voi olla useampia kuin yksi. Eri toimijoilla tehtyjen välikäsittelyjen määrä lisää luonnollisesti kuljetusten lukumäärää. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri -toimintakuvauksen mukaan toimitusprosessin toimijoita ovat toimitusketjuoperaattori, lähettäjä, kuljetusoperaattori, välikäsittelyoperaattori, vastaanottaja ja asiakas. Toimitusketjuoperaattorin tehtävänä on vastata koko toimitusketjusta ja hallinnoida toimitusketjua aina tuotteen siirtymisestä lähtöpaikasta eri vaiheiden kautta määräpaikkaan. Lähettäjänä toimii taho, joka varsinaisesti lähettää tuotteen. Kuljetusoperaattori huolehtii kuljetuspalvelusta ja välikäsittelyoperaattori välikäsittelyn logistiikkapalvelujen toimittamisesta. Asiakkaalla voidaan käsittää lähettäjä, vastaanottaja tai muu osapuoli. (Granqvist et al. 2003, s.39) Tässä hankkeessa tarkasteltua erikoistavarakaupan toimitusketjua kuvattaessa voidaan hankintayhtiötä pitää toimitusketjuoperaattorina, tavarantoimittajaa lähettäjänä, kuljetusyritystä kuljetusoperaattorina, logistiikkayritystä välikäsittelyoperaattorina ja myymälää vastaanottajana, mutta myös toimitusketjun kannalta ajateltuna ketjun asiakkaana. Erikoistavarakaupan toimitusketjussa kuljetusoperaattori voi toimia myös välikäsittelyoperaattorina. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on, jos kuljetusyritys jakaa omassa varastossaan välikäsittelyoperaattorilta tai lähettäjältä tulleet kokonaistavaramäärät pienempiin asiakkaiden tilaamiin osakokonaisuuksiin. Edellä kappaleessa 6.2 esitetty toimitusketjun yleinen toimintamalli voidaan esittää Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri julkaisun nimikkeistöä noudattaen kuvan 6.6 mukaisesti. 48

51 Toimitusketjuoperaattori - toimitusketjun ohjaus - muutosten ohjaus - suunnitelmien tarkentaminen ennakkotilaus lähetysluettelo lähetysluettelo seurantatieto lähettäjä lähetysluettelo seurantatieto välikäsittelyohjeet - keräily ja pakkaaminen keräily- ja pakkausohjeet lastausohjeet - luovutus kuljetukseen kuljetustilaus seurantatieto luovutustiedot ennakkotilaus lähetystilaus haltuunotto kuljetukseen kuljetusoperaattori välikäsittelyoperaattori haltuunotto kuljetuksesta vastaanottokuittaus kuormanerittely lähetysluettelo vastaanotto- ja purkuohjeet seurantatieto - välikäsittelyn toiminnot - luovutus kuljetukseen kuljetustilaus seurantatieto luovutustiedot haltuunotto kuljetukseen kuljetus- ja välikäsittelyoperaattori - välikäsittelyn toiminnot - luovutus kuljetukseen seurantatieto luovutustiedot vastaanottaja ja asiakas - haltuunotto ja purku haltuunottotiedot vastaanottokuittaus seurantatieto Kuva 6.6 Toimitusketjun yleinen toimintamalli Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri -nimikkein Tehdyssä vertailussa ei havaittu ristiriitoja näiden kahden toimintakuvauksen osalta. 49

52 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Toimitusten ohjauksen, seurannan ja jäljitettävyyden merkitys erikoistavaroiden toimitusketjussa on huomattava. Keskeisinä keinoina näiden parantamiseksi hankkeessa havaittiin toimituksiin liittyvän tiedon hallinta katkeamattomana ja oikeaaikaisena läpi koko ketjun sekä toimitusten yksiköinti. Jos kaikki toimitusketjun osapuolet lukevat SSCC-koodia ja saavat täydellisen kuvauksen toimitusyksiköistä sähköisten sanomien välityksellä ja jos niillä on kyseinen tieto käytettävissään lukiessaan SSCC-koodeja, joilla näihin kuvauksiin päästään, mitään muuta tietoa ei SSCC-koodin lisäksi tarvita. Ilman tiedonsiirtoa SSCC-koodilla ei ole merkitystä yritysten välisessä toiminnassa. SSCC-koodin laajamittaisen käyttöönoton ja sähköiseen tiedonkulkuun panostamisen seurauksena case-ketjun toimitusvalvonta paranee kuittausten luotettavuuden ja ajantasaisuuden kautta. Ohjausta voidaan kehittää myös läpimenoaikojen seurannan avulla. Tiedonhallinnan kehittämisen ja toimitusten yksiköinnin myötä koko logistiikkaketjussa voidaan paremmin optimoida mm. tilantarve ja henkilöstön määrä. Lisäksi virheellisten toimitusten ja hävikin seuranta paranee järjestelmän valvoessa toimintaa ja virheiden löytyessä maksimissaan yhden kuittauksen päästä. Reklamaatioiden määrä laskee ja niiden selvittäminen nopeutuu. Voidaankin todeta, että läpinäkyvyyden lisääntyessä ja ennakkotiedon täsmentyessä koko ketjun toiminta tehostuu. Tässä hankkeessa laaditun yleisen toimintamallin yhteenveto voidaan tiivistää seuraaviin viiteen kohtaan: 1 Ensin tieto, sitten tuote 2 Tieto sähköisessä muodossa 3 Tavarantoimittaja tuottaa SSCC:n 4 Verrataan luettua tietoa ennakkoon saapuneeseen 5 SSCC luetaan aina tuotteen siirtyessä organisaatiorajojen yli 50

53 Yleisen toimintamallin mukaan: 1. Ketjun edellinen toimija lähettää seuraavalle ensin tiedon (mm. DESADV) ja sitten tuotteen. Lähetystiedot perustuvat aina lastausvaiheen lukemiseen, eivät siihen oletukseen, mitä piti lastata. 2. Tieto liittyen mm. tilaukseen, laskutukseen, kuittaukseen tai poikkeamaan - välitetään sähköisessä muodossa (EDI) läpi koko ketjun. 3. Perusperiaate on, että tavarantoimittaja tuottaa SSCC:n, jota hyödynnetään läpi koko ketjun sekä yritysten sisäiseen ohjaukseen että koko toimitusketjun hallintaan. 4. Verrataan vastaanotettua tavaraa ja siitä luettua viivakoodia ennakkoon saapuneeseen tietoon. Kuittaukset, laskut, poikkeamaraportit jne. perustuvat näiden kahden tiedon vertaamiseen. 5. SSCC luetaan aina tuotteen siirtyessä organisaatiorajojen yli. Koodi voidaan lukea myös yrityksen sisäisen ohjauksen tarpeita varten. Toimintamallin tekniset ratkaisut ja niiden laajuus liittyen lukijoihin, ohjelmiin, tietojärjestelmiin ja yritysten välisiin sähköisiin yhteyksiin riippuvat kunkin yrityksen omista volyymeistä, toimintatavoista ja lähtötilanteesta sekä valitusta toimintastrategiasta. Toimintamallin soveltaminen Hankkeessa luotu toimitusketjun yleinen malli soveltuu erilaisten toimitusketjujen käyttöön tarjoten toimintaperiaatteet koko logistiikkaketjun tehostamiseksi. Toiminnan onnistuminen vaatii yrityksiltä sähköisen tiedonsiirron ja SSCC-koodin laajamittaista käyttöä sekä koko ketjun aitoa yhteistyötä. Tässäkin tutkimuksessa havaittiin, että jo kauan yhteistyötä tehneet yritykset eivät silti täysin tienneet toistensa toiminnasta ketjussa eivätkä koko ketjun tarpeista. Tämä tarkoittaa, että uusien käytäntöjen ja toimintamallien käyttöönotto edellyttää tiivistä yhteistyötä kaikilla ketjun toimintaan liittyvillä osa-alueilla: pelkkä oman yrityksen sisällä tapahtuva kehitystyö ei ole riittävä tae onnistumiselle. Uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttää paitsi strategisen tason sitoutumista myös kaikkien käytännön toimijoiden koulutusta ja motivointia toimimaan ketjussa koko ketjun eduksi. Tutkimuksessa havaittiin, että suurimmat hyödyt saavutetaan vasta sitten, kun SSCC on laajasti käytössä. Parhaiden tulosten saavuttaminen edellyttää toimitusten seurannan ja tietotuotannon liittämistä osaksi toimitusketjun yritysten jokapäiväistä toimintaa ja organisaatiokulttuuria. Toimintamallin soveltamisen ja käyttöönoton avainasemassa ovat suuret toimijat, jotka voivat käynnistää ja ottaa käyttöön uuden toimintatavan. Toimintamallin menestyksekäs käyttöönotto edellyttää paitsi yhteistyötä toimitusketjun sisällä ja ketjujen välillä myös toimintamalliin liittyvän tiedon laajaa ja pitkäjänteistä levittämistä. Tiedon levittäjinä ja aktiivisina toimijoina EDIn käytön ja sähköisen tiedonsiirron alueelta voidaan mainita Tietoyhteiskunnan kehittämiskes- 51

54 kus TIEKE ry. ja EAN-koodien käytön ja pakkausten sekä lavakuormien kuljetusyksikkömerkintöjen osalta EAN-Finland Oy. Liikenne- ja viestintäministeriön rooli tutkimushankkeen tulosten levittäjänä ja mahdollisten jatkotutkimusten tukijana on merkittävä. Jatkossa on tarkoituksenmukaista selvittää sekä tässä hankkeessa määritellyn uuden toimintatavan käyttöönoton vaikutuksia case-ketjussa että muiden tiedonkantajien soveltamista erikoistavaroiden toimitusketjussa. Näihin haasteisiin voi tutkimuslaitos osaltaan vastata. 52

55 8. TUTKIMUKSEN YHTEENVETO Tämän hankkeen alussa asetettiin tavoitteet, joihin hankkeessa pyrittiin. Tutkimushankkeen tavoitteita oli kolme: 1. lisätä SSCC-koodiin ja sen etuihin sekä käytön edellytyksiin liittyvää tietämystä kaikkien vähittäiskaupan toimitusketjujen piiriin kuuluvien keskuudessa Suomessa 2. sovittaa maailmanlaajuinen malli SSCC-koodin käytöstä suomalaiseen käytäntöön nimeämällä keinoja ja teknisiä ratkaisuja, joilla toimitusketjun toimijoiden rajapintoja saadaan sujuvammaksi ja 3. kehittää koko toimitusketjua kustannustehokkaammaksi. Ensimmäiseen tavoitteeseen vastataan tällä hankeraportilla sekä erikseen julkaistavalla ohjeella SSCC:n käytöstä toimitusketjussa. Keskeinen rooli SSCC-koodiin liittyvän tietämyksen lisäämisessä ja levittämisessä on myös jälkimarkkinoinnilla, joka toteutetaan alkuvuonna Toiseen tavoitteeseen vastaa kappaleessa 6.2 esitetty yleinen toimintamalli, jonka yhteenveto ja keskeiset kohdat on esitetty edellä kappaleessa 7. Kolmanteen tavoitteeseen odotetaan päästävän toimintamallin käyttöönoton kautta. Käyttöönoton myötä toimitusten ohjaus, jäljitys ja seuranta ja siten myös asiakaspalvelu paranee. Käyttöönoton seurauksena poikkeamien havaitseminen nopeutuu, reklamaatioiden määrät vähenevät ja niiden selvittäminen nopeutuu. Käyttöönotto vähentää virheitä ja parantaa toimitusvarmuutta. Ennakkoon tuleva tieto auttaa toimitusketjun toimijoita paremmin suunnittelemaan resurssinsa, mikä myös osaltaan parantaa asiakaspalvelua ja tehostaa toimintaa. Erikoistavaraketjun näkökulmasta katsottuna tutkimushankkeessa oli lisäksi kaksi tavoitetta. Toimintamallin käyttöönoton myötä toiminnan läpinäkyvyys lisääntyy ja lähetysten tunnistaminen kehittyy, kuten edellä jo todettiinkin. Lisäksi jo tutkimushankkeen myötä on voitu havaita yhteistyön kehittymistä toimitusketjussa. Parantuneen yhteistyön seurauksena on voitu kirjata ideoita uusista toimintatavoista ja lisäksi tietämys koko ketjun toiminnasta ja kunkin yrityksen roolista siinä on lisääntynyt. Hanke on toiminut keskustelun ja yhteistyön avaajana ja haaste ketjun jatkokehittämisestä on siirtynyt ketjun toimijoille. Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että tiedon hallinta on ratkaisevin tekijä myös SSCC-koodin käytössä. Lisäksi tutkimus osoitti, että hyvällä yhteistyöllä on mahdollista parantaa ketjun toimintaa. Lisääntynyt yhteistyö tuo esille kehityskohteita laajemmin ja on siten hyödyksi useammallakin tavalla. Tutkimuksessa todettiin, että suuret toimijat ovat se taho, joka voi käynnistää ja ottaa käyttöön uuden toimintatavan. Tutkimuksen perusteella voidaan lisäksi sanoa, että myös pienille yrityksille on löydettävissä oikean kokoluokan teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja, jotka sopivat yrityksen toimintaan eivätkä välttämättä ole kalliita. Tutkimuksen merkittävä ha- 53

56 vainto oli, että suurimmat hyödyt saavutetaan vasta sitten, kun SSCC on laajasti käytössä. 54

57 LÄHTEET Airaksinen, A Tilastokeskus. EAN-Finland Oy Erikoistavaroiden erityispiirteet. ( Luettu EAN-Finland Oy Erikoistavaroiden erityispiirteet/lisäsivu: varastotoimitukset EAN-Finland Oy Pakkausten ja lavakuormien kuljetusyksikkömerkinnät EAN International An Introduction to the Serial Shipping Container Code. ( Luettu EDI. ( Luettu EDIn käyttö yrityksissä vuonna ( Luettu Erikoiskaupan liitto ry Erikoiskaupan kuvaus. ( Luettu Gencod EAN France Traceability in the Supply Chain. Granqvist, J., Hiljanen, H., Mäkinen, P., Permala, A., Rantala, V., Siponen, A Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri. Helsinki. Liikenne- ja viestintäministeriö. FITS-julkaisuja 20/2003. Jaakola, T., Kämäräinen, V Internet muuttaa päivittäistavarakaupan jakelurakenteita. TEKES, Teknologiakatsaus 90/ s. Kanerva, K., Purola, J Logistiikkaselvitys Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 52/ s. Karjalainen, N Sähköinen liiketoiminta, haaste strategialle. WSOY, Porvoo. sivu 23. Karrus, Kaij E Logistiikka. Juva. 419 s. Kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Pirkanmaalla Pirkanmaan liiton julkaisu D 73. Pirkanmaan liitto, Tampere. 137 s. Kyöste, A TIEKE, tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. Miten XML ja EDI/OVT toimivat yhdessä. ( Luettu Maailmanlaajuinen EAN/UCC-käyttöopas. Painos 7/ s. ( 55

58 Maunuksela-Malinen, P., Salo, J TIEKE, tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. Yhtenäisviite kansainvälisen kaupan toimitusvalvonnassa. ( Luettu Nordic Council of Ministers, Statistics Denmark, Statistics Finland, Statistics Iceland, Statistics Norway, Statistics Sweden Nordic Information Society Statistics ( Sivut 147 ja 151. Luettu Pearce, J A Brief History of Bar Coding. ( Luettu Philpot, B Bar code and EDI right stuff for consumer goods manufacturers. Automatic I.D. News. Cleveland. Salminen, O Yritysten välinen sähköinen liiketoiminta - EDI/OVT:n käyttö Suomessa (2001). ( SearchWebServices.com XML. ( Luettu Tarpila, J-E (toim.) ECR ja elintarviketeollisuuden toimitusketjun tiedonhallinta. TEKES, Teknologiakatsaus 69/ s. Uniform Code Council Serial Shipping Container Code (SSCC) Implementation Guide. ( Luettu Warehousing Management, 1995, Compliance Labeling Policies for Manufacturers, ( Luettu YRITYS- JA ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT Berg, Inna Fagerström, Mikko Granqvist, Jani Jarva, Antti Kahila, Kimmo Karhinen, Jarkko Kilpeläinen, Jari VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kaukomarkkinat Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Schenker Express Oy Tuko Logistics Oy Kiitolinja Oy Kaukomarkkinat Oy 56

59 Korhonen, Lasse Kurula, Markku Lindeman, Ilpo Lindroos, Sven-Gustaf Mikkola, Matti Nieminen, Ilkka Nurmio, Arja Permala, Antti Salo, Jari Sillanpää, Anse Tarkki, Jorma Vuorenmaa, Mikko Intrade Partners Oy Kaukomarkkinat Oy Inex Partners Oy EAN-Finland Oy Inex Partners Oy Päivittäistavarakauppa ry. Helsingin Sokos Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. Schenker Oy Sukkamestarit Oy Inex Partners Oy 57

60 Tampereen teknillinen yliopisto Liikenne- ja kuljetustekniikka PL Tampere Puh. (03) Fax (03)