COMPONENTA. Yritysvastuuraportti 2006

Transkriptio

1 COMPONENTA Yritysvastuuraportti 2006

2 Sisällysluettelo Raportointiperiaatteet... 2 Toimitusjohtajan katsaus... 3 Componenta lyhyesti... 4 Strategia... 6 Yritysvastuu Componenta-konsernissa... 7 Sidosryhmät... 8 Asiakkaat... 9 Componentan rakenne ja toiminta Corporate Governance Riskit Taloudellinen vastuu Toimintavuosi Avainluvut...16 Osakkeet ja osakkeenomistajat Sosiaalinen vastuu Henkilöstöjohtaminen...33 Työvoimaa koskevat käytännöt ja avainluvut...34 Palkkaus ja palkitseminen...35 Tietotaito ja osaaminen Tutkimus ja kehitys Tasa-arvo Yhteiskunnallinen osallistuminen Sanasto Yhteystiedot Ympäristövastuu Laatu- ja ympäristöpolitiikka Tuotantoprosessi...19 Ympäristökustannukset...20 Raaka-aineet Energiankäyttö...22 Pöly- & VOC-päästöt ja melu...24 Jätteet ja kierrätys...28 Jätevesi...28 Pakkaukset ja kuljetus...28 Laatu- ja ymäristöjärjestelmät...29 Ympäristöluvat...30 Ympäristötase...31 Raportointiperiaatteet Tämä Componentan ensimmäinen yritysvastuuraportti kattaa taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristövastuun alueet. Aikaisemmin Componenta on julkaissut kolme ympäristöraporttia vuosina Tiedot tähän raporttiin on kerätty Global Reporting Initiative (GRI:n) ohjeita noudattaen. Yritysvastuuraporttiin 2006 on koottu tiedot konsernin yksiköistä Suomessa, Hollannissa, Ruotsissa ja Turkissa. Ympäristötiedot on raportoitu niistä Componentan tuotan toyksiköistä, joilla on merkittävim - mät ympäristövaikutukset. Ympäristöluvuissa Tur kin valimot on esitetty erikseen, koska Döktas-kauppa tehtiin lokakuussa 2006 ja vahvistettiin joulukuussa Componentan taloudelliset luvut on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaan. Pro forma -luvut havainnollistavat, mitkä olisivat Döktas-kaupan perusteella yhdistetyn Componenta-konsernin ja Döktasin tulos ja taloudellinen asema, jos yhdistyminen olisi tapahtunut alkaen. Sosiaalisen vastuun luvut kattavat koko konsernin henkilöstön. Esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia. Yritysvastuuraportti on tehty suomeksi ja englanniksi. Se on luettavissa Componentan internet-sivuilla, josta sen voi myös tulostaa. Componenta seuraa ja raportoi toimintansa vaikutuksia säännöllisesti ja julkistaa luvut kerran vuodessa yritysvastuuraportissa. Seuraava raportti julkaistaan vuonna Yhteystiedot Pirjo Aarniovuori viestintäpäällikkö puh Matti Kivekäs talousjohtaja puh Anu Mankki henkilöstöjohtaja puh Mari Manner ympäristöpäällikkö puh Componenta Oyj Yritysvastuuraportti 2006

3 Toimitusjohtajan katsaus Yritysvastuu on läsnä päivittäisissa toiminnoissa Vuosi 2006 oli tärkeä Componenta-konsernille. Lokakuussa Componenta allekirjoitti sopimuksen, jolla se osti 55 % listatun, turkkilaisen valimoyhtiön Döktas Dökümcülük Sanayi ve Ticaret A.S.:n osakkeista, ja kauppa saatiin päätökseen joulukuussa Yritysosto muutti merkittävästi Componentan rakennetta. Konsernin tuotantokapasiteetti ja henkilöstön määrä kaksinkertaistuivat. Tänä päivänä Componenta on toiseksi suurin itsenäinen valettujen komponenttien ja vaativien ratkaisujen toimittaja Euroopassa; liikevaihto on 602 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä Döktasin osto oli looginen askel kohti Componentan strategista tavoitetta olla Euroopan johtava vaativien valukomponenttien toimittaja vuoteen 2010 mennessä. Componenta on perustettu vuonna 1918, ja 1980-luvulta alkaen se on kasvanut yritysostoin. Niiden myötä konserni on kehittynyt suomalaisesta yrityksestä pohjoismaiseksi, edelleen eurooppalaiseksi ja lopulta globaaliksi, monikansalliseksi yritykseksi. Suurin osa konsernin asiakkaista on globaalisti toimivia yrityksiä. Vuoden 2006 lopussa viennin ja ulkomaantoimintojen osuus Componentan liikevaihdosta oli 82 %. Konsernin liiketoimintayksiköt sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Turkissa, ja henkilöstön joukossa on kymmeniä eri kansallisuuksia. Yritysvastuuseen kuuluvilla asioilla on suuri merkitys konsernin toiminnassa. Eri näkökulmat liittyen taloudelliseen, ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen huomioidaan päivittäisessä toiminnassa ja johtamisessa. Kaikilla tuotantoyksiköillämme on tärkeimmät laatusertifikaatit ja lähes jokaisellä on auditoitu ISO 14001:n mukainen ympäristöjärjestelmä. Componentan tuotteet ovat valettuja, koneistettuja, pintakäsiteltyjä ja osakokoonpantuja komponentteja ja niistä koostuvia ratkaisuja. Rautavalimoissamme raaka-aineena on pääasiassa kierrätetty metalli. Tuotantoprosessissa käytettävä hiekka kierrätetään ja elinkaarensa loppuun tulleet komponentit päätyvät kierrätykseen. Componenta-konsernilla on merkittävää tuotantoa sekä Länsi-Euroopassa että alhaisemman kustannustason maassa. Tämä tuo konsernille joustavuutta erilaisissa taloudellisissa tilanteissa, ja vahvistaa asemaamme kovasti kilpailluissa tuoteryhmissä. Konsernin kilpailukyvyn kannalta tärkeää on myös Componentan henkilöstön vahva tietotaito ja osaaminen. Yksi keskeisistä tavoitteistamme on suuren lisäarvon tuottaminen asiakkaillemme, minkä toteutumisesta vastaavat Osaamiskeskustemme tuotekehitys ja -suunnittelu. Tavoitteensa ja vastuunsa tunteva ammattitaitoinen henkilöstö vastaa komponenttien valmistamisesta tehokkaasti toimivissa yksiköissä ja tuotantoketjuissa, jotka toimivat erikoistuneena verkostona, Componentan osakkeet on listattu OMX:n Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä. Componenta Döktasin osakkeet on listattu Istanbulin pörssissä. Molempien yritysten, sekä Componentan että sen turkkilaisen tytäryhtiön, osakkeenomistajat ja sijoittajat odottavat hyvää taloudellista tulosta. Kasvaminen Euroopan johtavaksi valukomponenttien ja -ratkaisujen toimittajaksi vaatii Componentalta kaikkia sidosryhmiä - asiakkaita, sjoittajia, henkilöstöä, muita kumppaneita - tyydyttävää korkealaatuista toimintaa. Menestyminen edellyttää myös vastuullisuutta ja kestävää kehitystä kaikissa liiketoiminnoissa. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja Componenta Oyj Yritysvastuuraportti

4 Componenta lyhyesti Konserni 2006 Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni, joka valmistaa valettuja, koneistettuja ja pintakäsiteltyjä, asennusvalmiita komponentteja ja niistä koostuvia kokonaisratkaisuja. Konsernin asiakaskunta koostuu globaalisti toimivista raskaan ajoneuvo- ja autoteollisuuden, työkone- ja koneenrakennusteollisuuden sekä energia- ja voimansiirtoteollisuuden yrityksistä. Componentan toimittamat komponentit ovat usein asiakkaiden tuotteiden strategisia osia. Componenta tuottaa asiakkailleen lisäarvoa läheisen tuotekehitysyhteistyön avulla. Erikoistuneet tuotantoyksiköt ja tehokkaat tuotantoketjut, tuotantoprosessin hallinta sekä logistinen osaaminen mahdollistavat tuotteiden toimitukset juuri oikeaan aikaan ja suoraan asiakkaan kokoonpanolinjalle. Konsernin myynnistä 29 % suuntautuu Pohjoismaihin, 67 % muihin Euroopan maihin ja 4 % muihin maihin. Componentan tuotantoyksiköt - valimot, konepajat ja takomot - sijaitsevat Suomessa, Hollannissa, Ruotsissa ja Turkissa. Konsernin pääkonttori on Helsingissä. Vuonna 2006 Componenta-konsernin pro forma -liikevaihto oli 602 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin Henkilöstöstä 22 % työskenteli Suomessa, 50 % Turkissa, 16 % Hollannissa ja 12 % Ruotsissa. Componentan osakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä ja sen tytäryhtiön, Componenta Döktasin osakkeet noteerataan Istanbulin Pörssissä. Vuoden 2006 lopussa Componentalla oli osakkeenomistajaa ja Componenta Döktasilla osakkeenomistajaa. 4 Componenta Oyj Yritysvastuuraportti 2006

5 Liikevaihto divisioonittain 2006 Valimot 29 % Konapajat 25 % Döktas 41 % Muu 5 % Henkilöstö maittain 2006 *) Suomi 22 % Ruotsi 12 % Alankomaat 16 % Turkki 50 % Componenta Döktas on viime vuosina saanut useita laatu palkin toja. Viimeisin oli Fordin moottori tehtaan (Ford Motor Company) Manisan valimolle myöntämä palkinto sen täytettyä Q1 2002:n vaatimukset. Myynti markkina-alueittain 2006 Myynti asiakastoimialoittain 2006 Pohjoismaat, 29 % Muut Euroopan maat, 67 % Muut maat, 4 % Raskaat ajoneuvot 28 % Työkoneet 31 % Koneenrakennus 10 % Energia ja voimansiirto 8 % Henkilöautot ja kevyet ajoneuvot 20 *) Componentan henkilöstön määrä vuoden 2006 lopussa oli (ml. vuokratyövoima). Henkilöstön määrä väheni 5 100:aan maaliskuussa 2007, kun konserni myi Componenta Albinin konepajan. Componenta Oyj Yritysvastuuraportti

6 Strategia Missio Casting Future Solutions Liiketoiminnan määrittely Componenta toimittaa kilpailukykyisiä, lisäarvoa tuovia valukomponenttiratkaisuja eurooppalaisille ja pohjoisamerikkalaisille raskaan ajoneuvo- ja autoteollisuuden, työkoneteollisuuden, koneenrakennusteollisuuden sekä energia- ja voimansiirtoteollisuuden asiakkailleen. Toimintamme perustuu erikoistuneisiin yksiköihin ja tehokkaisiin tuotantoketjuihin. Konsernin strateginen tavoite vuoteen 2010 mennessä on olla vaativien valukomponenttien markkinajohtaja Euroopassa. Euroopan markkinajohtajana tuotamme maailmanlaajuisesti toimiville asiakkaillemme lisäarvoa tuotekehityksen ja vaativien komponenttien toimitusten avulla, kehittämällä uusia sovelluksia ja monitoimisia ratkaisuja sekä toimittamalla asennusvalmiita komponentteja Vuoteen 2010 mennessä olemme hyödyntäneet tehokkaasti kasvumahdollisuuksia ja kasvattaneet liikevaihtoa, kannattavuutta ja lisäarvoa. Toimimme erikoistuneena verkostona, johon kuuluu tehokkaasti toimivia liiketoimintayksiköitä ja -ketjuja. Olemme yksi Componenta, jossa on yhteiset prosessit ja toimintatavat sekä pätevä henkilöstö. Strategisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös sitä, että vuoteen 2010 mennessä olemme parantaneet kannattavuuttamme ja pienentäneet suhdannevaihteluihin liittyviä riskejä tasapainottamalla tuotantokapasiteettia tuplatyökaluilla, joiden ansiosta voimme valaa komponentteja kahdessa tuotantoyksikössämme, sekä tehokkaalla alihankinnalla. Turkkilaisen valimoyrityksen Döktasin osto vuonna 2006 oli merkittävä askel kohti strategian toteuttamista. Kaupan myötä Componenta nousi Euroopan toiseksi suurimmaksi itsenäiseksi valukomponenttien ja vaativien valuratkaisujen toimittajaksi. Konserni pystyy nyt tarjoamaan asiakkailleen laajan valikoiman tuotteita ja ratkaisuja, jotka edellyttävät teknisesti vaativaa valmistusta. Componentan ja Döktasin toimintojen yhdistämisen odotetaan tuovan merkittäviä synergiahyötyjä, jotka saavutetaan tuoteportfoliota kehittämällä, hyödyntämällä ostoverkostoa sekä optimoimalla tehokkaasti tuotantokapasiteettia. Arvot Avoimuus Rehellisyys Ihmiskeskeisyys Ne heijastuvat päivittäisessä toiminnassamme seuraavasti: Olemme avoimia uusille asioille, kehitykselle, muutoksille - ja sitä kautta toimintatapojemme jatkuvalle parantamiselle. Olemme rehellisiä itseämme ja toisia kohtaan. Pidämme sen minkä lupaamme. Yhteistyömme työtovereiden, esimiesten, alaisten, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa perustuu luottamukselle ja keskinäiselle kunnioitukselle 6 Componenta Oyj Yritysvastuuraportti 2006

7 Yritysvastuu Componenta-konsernissa Taloudellinen vastuu Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu on vastuuta yrityksen kannattavasta toiminnasta ja kilpailukyvystä niin, että pystymme vastaamaan osakkeenomistajiemme ja muiden sidosryhmien odotuksiin. Ympäristövastuu Componentassa ympäristöön liittyvät asiat ovat olennainen osa päätöksentekoa, ja johtamisjärjestelmämme on suunniteltu helpottamaan ympäristötyötämme. Optimimateriaalien valinta ja hylkymäärien minimointi ovat osa ympäristöystävällistä tuotantoa, sillä niin materiaaleja ja energiaa kuluu mahdollisimman vähän. Ympäristönäkökulma ei koske vain sisäisiä toimintoja, johtamisjärjstelmiä, tuotesuunnittelua ja tuotantoa, vaan se ulottuu myös toimittajiin ja alihankkijoihin. Seuraamme ja ennakoimme jatkuvasti ympäristölainsäädännön muutoksia ja analysoimme niiden vaikutuksia liiketoimintaamme. Sidosryhmiemme ympäristönäkökohtiin ja kestävää kehitykseen liittyvät odotukset ja vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Ympäristövastuu tarkoittaa ympäristöystävällisten tuotantotapojen ja -prosessien edistämistä sekä tuotteiden ympäristövaikutusten minimoimista koko niiden elinkaaren ajan markkinoiden odotukset ja kansainvälinen kilpailukyky huomioiden. Componentan valimo- ja takomotoiminnan ympäristövaikutukset on määritelty viranomaisten myöntämissä ympäristöluvissa. Varmistamme säännöllisin mittauksin, että tuotantoprosessiemme ympäristökuormitus pysyy säädetyissä raja-arvoissa. Niiden lisäksi noudatamme ympäristö- ja laatupolitiikka tavoitteenamme toiminnan jatkuva parantaminen. Sosiaalinen vastuu Asetettujen strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Componenta hallitsee ja kehittää liiketoiminnassa tarvittavaa asiantuntemusta, tietoa ja taitoa. Meillä on tavoitteisiin sitoutunut ammattitaitoinen henkilöstö ja tuotantoyksikkömme toimivat erikoistuneena verkostona, jossa on tehokkasti toimivat liiketoimintayksiköt ja -ketjut. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen on henkilöstöjohtamisen tärkeä osa-alue. Osaavat henkilöt, joilla on selkeät tavoitteet ja vastuut, ovat perusta yhtenäiselle Componentalle, jossa käytössä ovat yhteiset prosessit ja menetelmät. Sosiaalinen vastuu on sitä, että huolehdimme henkilöstömme hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä ja toimimme vastuullisesti myös muissa sidosryhmäsuhteissamme. Componenta Oyj Yritysvastuuraportti

8 Sidosryhmät Tärkeimmät sidosryhmät Componentan tärkeimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, henkilöstö, omistajat/sijoittajat, rahoituslaitokset, liiketoimintakumppanit, toimittajat ja alihankkijat, yhteiskunta ja julkiset viranomaiset. Jokaisella sidosryhmällä on erilaiset odotukset, joihin Componentakonserni haluaa vastata. Tärkeimmät sidosryhmät Sidosryhmien odotukset Asiakkaat Maailmanlaajuisesti toimivia raskaiden ajoneuvojen, Kilpailukykyinen tarjonta, teknologinen osaaminen henkilöautojen ja kevyiden kulkuneuvojen, koneiden ja suunnitteluyhteistyö, kokonaisratkaisuihin ja laitteiden valmistajia. Noin 29 % konsernin liikevaih- perustuva lähestymistapa, jatkuvuus ja pitkäaikainen dosta tulee Pohjoismaista, 67 % muista Euroopan mais- läsnäolo. ta ja 4 % muista maista. Henkilöstö Tänä päivänä noin henkilöä tulosyksiköissä ja Mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin, omaan konsernihallinnossa Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa, työhön ja työympäristöön, kilpailukykyinen Englannissa ja Turkissa. palkka, uuden oppimisen mahdollisuus, turvallinen ja luotettava työnantaja. Omistajat/sijoittajat Vuoden 2006 lopussa Componentalla Osakkeen arvonnousu ja/tai hyvät osingot, oli osakkeenomistajaa. uskottava ja luotettava, vakaa riskienhallinta, läpinäkyvyys ja hyvä viestintä (corporate governance). Rahoituslaitokset Konserni tekee rahoitusyhteistyötä Läpinäkyvyys ja hyvä viestintä, hyvä tulos useiden kumppaneiden kanssa. ja kassavirta, vakavaraisuus & maksuvalmius, riittävä omavaraisuus, riskien hallinta. Liiketoimintakumppanit, Kattava globaali yhteistyöverkosto. Mahdollisuus menestyä, uskottava, vakaa toimittajat, alihankkijat kumppani ja pitkäaikainen kumppanuus. Yhteiskunta, viranomaiset, Componentalla on toimintaa 15 paikkakunnalla ja Lainmukainen, eettinen ja ympäristö - tuotantoyksiköiden paikallisesti konsernin yksiköt ovat isoja työnantajia. ystävällinen toiminta, aktiivinen toimija naapurusto jne. Tuotantoyksiköt raportoivat vuosittain tutkimus- ja yhteiskunnassa, hyvä veronmaksaja, tarjoaa seurantatulokset ympäristöviranomaisille. työpaikkoja, vastuullisuus ja kasvu. 8 Componenta Oyj Yritysvastuuraportti 2006

9 Asiakkaat Asiakasteollisuudet ja tuotteet Raskaat ajoneuvot Raskaalle ajo neuvoteollisuudelle Componenta valmistaa mm. alustaan, moottoriin, akselistoon, voimansiirtoon ja jarruihin liittyviä asennusvalmiita komponentteja. Asiakkaille tarjotaan kaikki tuotantoketjun osa-alueet tuotteiden suunnittelusta ja valmistuksesta aina pintakäsittelyyn, maalaukseen ja osakokoonpanoon saakka. Raskaat ajoneuvot -liiketoiminta vuonna 2006 oli noin 28 % Componentan pro forma -liikevaihdosta. Asiakkaita ovat mm. DAF, DaimlerChrysler, Ford Trucks, Iveco, MAN, Scania, Volvo/RT, Wabco, ZF. Työkoneet Työkoneteollisuuden asiakkaita ovat mm. traktorien, trukkien, metsäkoneiden, leikkuupuimureiden sekä kaivin- ja maanrakennuskoneiden valmistajat, joille Componenta toimittaa erilaisia moottorin, voimansiirron, käyttölaitteiden ja alustan komponentteja. Liiketoimintaalueen osuus oli noin 31 % Componentan pro forma -liikevaihdosta vuonna Asiakkaita ovat mm. Agco Fendt, Bomag, BT products, Carraro, Case, New Holland, Caterpillar, Dana, Dynapac, JCB, John Deere, Ponsse, Sisu Axels, Sisu Diesel, T.T.F., Valtra, Volvo CE ja Üzel. Koneenrakennus Koneenrakennusteollisuudelle konserni valmistaa erilaisten koneiden ja laitteiden osia, mm. köysi- ja kantopyöriä, koteloita ja pesiä, hammaspyöriä ja runkoja. Toimitettavat komponentit ovat usein asiakkaille strategisesti tärkeitä osia. Tällaisia ovat esimerkiksi hisseissä ja roboteissa käytettävät komponentit, erilaiset nosturien ja nostimien osat sekä pumppuihin, kivenmurskaimiin ja hydraulimoottoreihin valmistettavat vaativat valukappaleet. Liiketoiminta-alueen osuus Componentan pro forma -liikevaihdosta vuonna 2006 oli noin 10 %. Asiakkaita ovat mm. ABB, Asko Cylinda, Atlas Copco, Gardner Denver, Ingersoll-Rand, KCI, Kone, Sampo Hydraulics ja Voith. Energia ja voimansiirto Energia- ja voimansiirto -liiketoimintaalueen asiakkaat ovat mm. suurten sähkö- ja dieselmoottoreiden sekä tuulivoima- ja teollisuusvaihteiden valmistajia. Heille Componenta toimittaa mm. moottoreiden runkoja ja mäntiä sekä vaihteistojen ja voimansiirtolaitteiden osia. Liiketoiminta-alueen osuus Componentan pro forma -liikevaihdosta oli noin 8 % vuonna Asiakkaita ovat mm. ABB, Caterpillar, Kawasaki, Mahle, Moventas, Sulzer Pumps, Wärtsilä ja Yavuz. Henkilöautot ja kevyet ajoneuvot Henkilöautoteollisuudelle ja kevyelle ajoneuvoteollisuudelle konserni toimittaa runsaasti erilaisia rauta- ja alumiinivalukomponentteja ja alumiinivanteita. Componenta Döktasin Manisan alumiinivalimo valmistaa vanteita tuotemerkeillä DJ Wheels ja MAXX Wheels. Liiketoiminta-alueen osuus Componentan pro forma -liikevaihdosta oli noin 20 % vuonna Suurimmat asiakkaat ovat ATU, Haldex, Ford, NCB, Paksan, Palsis, Proline Wheels, Renault, Tofas, Valeo ja Woco. Componenta Oyj Yritysvastuuraportti

10 Componentan rakenne ja toiminta Konsernin rakenne Seitsemän Componenta-konsernin valimoa Suomessa ja Hollannissa muodostavat Valimot-divisioonan. Kuusi konepajaa Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa muodostavat Konepajat-divisioonan (maaliskuusta 2007 alkaen vain viisi, koska Componenta Albinin konepaja on myyty). Uusimmat Componenta-konsernin valimoista sijaitsevat Turkissa, missä ne toimivat nimellä Componenta Döktas Orhangazissa ja Manisassa. Molemmissa yksiköissä on myös konepajat. Turkin valimot muodostavat konsernin kolmannen divisioonan. Divisioonarakenne virtaviivaistaa toiminnan ohjausta ja antaa entistä paremmat mahdollisuudet optimoida tuotantoa asiakastarpeiden mukaisesti. Divisioonilla on yhteinen keskitetty myynti- ja tuotekehitys, joka on keskeinen osa Componentan kilpailukykyä. Myynnin ja tuotekehityksen ytimessä ovat osaamiskeskukset, joiden palvelut muodostavat ainutlaatuisen vahvuuden asiakasyhteistyön kehittämisessä. Myynti ja tuotekehitys on organisoitu keskeisten asiakastoimialojen mukaan ja vastuut on edelleen jaettu maantieteellisesti Pohjoismaiden ja Keski- Euroopan alueisiin. Döktasin myynnin integrointi osaksi konsernin myynti- ja tuotekehitystoimintoja jatkuu vuonna Konsernin liiketoiminta perustuu erikoistuneisiin tuotantoyksiköihin ja tehokkaisiin toimitusketjuihin. Valimot ovat lisäarvoa tuottavan tuotantoketjun alku. Valimot valmistavat valukomponentteja eri tuotantolinjoilla muutaman kappaleen sarjoista aina satojen tuhansien kappaleiden suursarjoihin.valamisen lisäksi valimoissa tehdään myös lämpökäsittelyä ja pohjamaalausta asiakkaiden tarpeen mukaan. Konsernin valimot Suomessa ja Hollannissa ovat rautavalimoita. Döktasin valimot valmistavat sekä rauta- että alumiinivaluja. Rautavalujen osuus on noin 61 % Döktasin tuotannosta. Loput 39 % Döktasin tuotannosta on alumiinivaluja ja -vanteita. Tuotantoprosessit Döktasin rautavalimossa ovat samanlaiset kuin Componentan valimoissa. Konsernin konepajat toimivat valukomponenttien toimitusketjussa viimeisenä toimittaen komponentit usein suoraan asiakkaiden kokoonpanolinjoille. Konepajat hankkivat valut pääsääntöisesti konsernin omista valimoista ja koneistavat, pintakäsittelevät sekä esikokoonpanevat ne asiakkaiden toivomusten mukaisiksi komponenteiksi Componenta-konsernin muuhun liiketoimintaan kuuluvat mäntien valmistaja Suomessa, kolme takomoa Ruotsissa ja myyntiyhtiö Englannissa. Componentan pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Valimot Suomi Alankomaat Konepajat Suomi Ruotsi Alankomaat Döktas Turkki - Rautavalut - Alumiinivalut - Konepajat Muu liiketoiminta Componenta Pistons, Suomi Componenta Wirsbo, Ruotsi Customer Product Centers: myynti ja tuotekehitys Konsernihallinto 10 Componenta Oyj Yritysvastuuraportti 2006

11 Liiketoimintayksiköt Osaamiskeskukset (Customer Product Centers) Helsinki Främmestad, Ruotsi Weert, Hollanti Valimot-divisioona Componenta Karkkila Componenta Pietarsaari Componenta Pori Componenta Suomivalimo Componenta Heerlen Furan, Hollanti Componenta Heerlen HWS, Hollanti Componenta Weert, Hollanti Konepajat-divisioona Componenta Pietarsaari MS Componenta Nisamo Componenta Albin, Ruotsi (myytiin MBO-kaupalla maaliskuussa 2007) Componenta Främmestad, Ruotsi Componenta Åmål, Ruotsi Componenta Weert MS, Hollanti Muu liiketoiminta Componenta Pistons Componenta Wirsbo, Ruotsi Sherbrook, Englanti Döktas-divisioona Componenta Döktas, Orhangazi, Turkki Componenta Döktas, Manisa, Turkki Componenta Oyj Yritysvastuuraportti

12 Hallinnointiperiaatteet/Corporate Governance Componenta Oyj:n hallinnointi perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja yhtiön yhtiöjärjestykseen. Componenta noudattaa Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä vahvistamaa suositusta (CG-suositus), joka astui voimaan Componenta Oyj:n osakkeet Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus yhtiökokouksessa. Componenta Oyj:n yhtiöjärjestys ei sisällä osakeyhtiölaista poikkeavia äänestysrajoituksia. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon. Yhtiökokous Componenta Oyj:n ylin hallintoelin on yhtiökokous. Yhtiökokouksen tehtävät ja yhtiökokouksessa päätettävät asiat on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Componenta Oyj:n yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Vuonna 2007 Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous kokoontui Hallitus Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain Componenta Oyj:n hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu 3 7 jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vuonna 2007 yhtiökokous valitsi hallitukseen viisi jäsentä: Heikki Bergholmin, Heikki Lehtosen, Juhani Mäkisen, Marjo Raitavuon ja Matti Tikkakosken. Hallitus valitsi puheenjohtajaksi Heikki Bergholmin ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkisen. Hallituksen jäsenistä Heikki Bergholm, Juhani Mäkinen, Marjo Raitavuo ja Matti Tikkakoski ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että osakkeenomistajista. Heikki Lehtonen toimii Componenta Oyj:n toimitusjohtajana ja konsernijohtajana. Hän on myös yhtiön suurin osakkeenomistaja hallinnoimiensa yhtiöiden kautta. Hallituksen kokoonpano sekä Componentan toiminnan luonne ja koko huomioon ottaen hallitus ei ole pitänyt tarpeellisena valiokuntien perustamista valmistelemaan hallituksen vastuulle kuuluvia asioita. Hallituksen palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Vuoden 2007 yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota euroa ja hallituksen jäsenille euroa vuodessa. Matkakustannukset korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallitus on laatinut kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty hallituksen tehtävät ja toimintaperiaatteet. Hallituksen tehtäviin kuuluvat työjärjestyksen mukaan kaikki Componenta-konsernin toiminnan kannalta laajakantoiset asiat. Näihin kuuluvat mm. strategisten suuntaviivojen, budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen sekä päättäminen merkittävistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista. Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa Vuonna 2006 hallitus kokoontui 18 kertaa. Kaikki hallituksen jäsenet olivat läsnä jokaisessa kokouksessa. Toimitusjohtaja Hallitus nimeää toimitusjohtajan ja päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta. Toimitusjohtajan tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa. Niiden lisäksi Componenta Oyj:n toimitusjohtajan tehtävänä on - johtaa ja kehittää Componenta-konsernin liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti, - esitellä hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat ja - panna täytäntöön hallituksen päättämät asiat. Componentan toimitusjohtajana toimii Heikki Lehtonen. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa sopimuksessa, jonka perusteella toimitusjohtajan saama palkka on euroa kuukaudessa ja luontoisetujen yhteismäärä 40 euroa kuukaudessa. Toimitusjohtajan vuonna 2006 saamat optiotulot yhtiön optio-ohjelmasta olivat Euroa. Lisäksi toimitusjohtaja on oikeutettu konsernin sijoitetun pääoman tuoton perusteella määräytyvään bonukseen, jonka määrä voi enintään vastata toimitusjohtajan 12 kuukauden palkkaa, sekä hallituksen jäsenen palkkioon. Toimitusjohtajan eläkeikä on lainsäädännön mukainen. Toimitusjohtajan sopimus on yhtiön puolelta irtisanottavissa kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla ja toimitusjohtajan puolelta kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtaja ei ole oikeutettu erilliseen korvaukseen irtisanomisen johdosta muutoin kuin irtisanomisajan sopimuksen mukaiseen palkkaan ja luontoisetuihin. Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle maksettiin palkkoja ja palkkioita euroa vuonna Hallituksen jäsenten ja 12 Componenta Oyj Yritysvastuuraportti 2006

13 toimitusjohtajan yhtiön optio-ohjelmasta saamat tulot vuonna 2006 olivat euroa. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan luontoisedut vuonna 2006 olivat 480 euroa. Erityisiä johdon eläkesitoumuksia ei ole. Konsernin johtoryhmä Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa Componenta-konsernin johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja heidän työsuhteidensa ehdoista päättää konsernin hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella. Konsernissa käytössä olevan yksi yli yhden -hyväksymisperiaatteen mukaisesti päätökset hyväksyy hallituksen puheenjohtaja. Johtoryhmään kuuluu 11 henkilöä. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Toimitusjohtaja toimii puheenjohtajana ja viestintäpäällikkö sihteerinä. Johtoryhmän jäsenten vastuualueet ja omistustiedot löytyvät Componentan internet-sivuilta. Valvontajärjestelmät Tilintarkastus Varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja päättää tilintarkastajalle maksettavista palkkioista. Yhtiössä on vähintään yksi ja enintään kaksi tilintarkastajaa sekä yksi varatilintarkastaja. Voimassa olevien tilintarkastussäännösten mukaisten tehtävien lisäksi tilintarkastaja raportoi tarvittaessa Componenta Oyj:n hallitukselle. Tilikaudella Componenta Oyj:n varsinaisena tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö Oy Audicon Ab. Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio laskun mukaan. Suoriteperusteiset palkkiot Componenta-konsernin tilintarkastajille vuonna 2006 olivat yhteensä euroa, jotka koostuivat tilintarkastuksen palkkioista euroa ja PricewaterhouseCoopersilta hankittujen muiden palveluiden palkkioista euroa. Sisäpiirisäännökset Componenta Oyj noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiirisäännösten lisäksi omia sisäpiirisäännöksiään. Componentan lakimääräiseen sisäpiiriin kuuluvat emoyhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat konsernin johtoryhmä sekä nimetyt henkilöt. Componentan lakimääräiseen julkiseen sisäpiiriin kuuluvien omistus on esitetty konsernin verkkosivulla. Lakimääräiseen ja yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistusta Componenta Oyj:ssä seurataan säännöllisesti Suomen Arvopaperikeskuksen SIRE-rekisterin avulla. Riskienhallinta Componenta-konsernin sisäistä valvontaa toteutetaan hallituksen hyväksymien toimintaperiaatteiden mukaisesti, jotka perustuvat konsernin sisäiseen raportointiin ja hallituksen hyväksymään vuosittaiseen tilintarkastussuunnitelmaan. Taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla taloudellisella raportoinnilla. Raportteihin sisältyvät toteutuneet tiedot, suunnitelmat ja ajantasaiset ennusteet kuluvalle vuodelle. Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle. Liiketoiminnasta aiheutuviin omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskeihin on varauduttu asianmukaisin vakuutuksin. Componenta-konsernin taloushallinto suo rit taa konserniyhtiöiden sisäisen tarkastuksen yhteistyössä tilintarkastajien kanssa vuosisuunnitelman puitteissa. Toiminimen kirjoitusoikeus Componenta Oyj:n toiminimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin erikseen yksin sekä hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Tämän lisäksi hallitus voi myöntää prokuroita yhtiön hallintoon kuuluville henkilöille. Kannustinjärjestelmät Componenta palkitsee ja sitouttaa avaintehtävissä toimivia henkilöitä lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemisohjelmilla. Componentan hallitus vahvistaa ohjelmat mukaan lukien liiketoiminnan tavoitteet, ohjelmaan kuuluvat tehtävät ja tehtäväkohtaiset palkkioiden maksimimäärät vuosittain. Lyhyellä aikavälillä tapahtuva palkitseminen on sidottu mitattavissa oleviin henkilökohtaisten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen vuositasolla. Palkkion määrä on tehtäväkohtainen ja vaihtelee 0-32 %:n välillä vuosiansioista. Pitkän aikavälin osakepohjainen palkitsemisohjelma on sidottu yhtiön pääoman tuotto-odotukseen sekä konsernin tulokseen rahoituserien jälkeen. Ohjelma rakentuu kolmesta ansaintajaksosta ja on kokonaiskestoltaan viiden vuoden mittainen. Tuotantoyksiköissä on käytössä tuottavuuden kehittymiseen tai sijoitetun pääoman tuottoon sidottuja palkkiojärjestelmiä. Componenta Oyj Yritysvastuuraportti

14 Riskit Riskienhallinta Componenta-konsernin pääraaka-aineen kierrätysmetallin hinnanvaihtelut vaikuttavat konsernin tuotteiden katteisiin. Kierrätysmetallin hinnan noustessa raaka-aineen hinnannousua pystytään siirtämään asiakkaille toimitettaviin tuotteisiin viiveellä, ja siksi kierrätysmetallin hinnannousu pienentää hetkellisesti katteita. Kierrätysmetallin hinnan laskiessa konsernin katteet paranevat jonkin aikaa. Konsernin valimoiden ja konepajojen sähkönkulutus aiheuttaa ostetun sähkön spot-hintariskin. Sähkön hinnan vaikutuksilta konsernin tulokseen suojaudutaan ostetuilla sähkötermiineillä. Konsernin tuotantolaitosten ennustetun seuraavan 12 kuukauden sähkönkulutuksen suojausastetavoite on 90 %, sitä seuraavan vuoden 60 % ja kolmannen vuoden 40 %. Kaupankäynti sähkötermiineillä on ulkoistettu. Sähkönhinnan nousu pyritään siirtämään asiakkaille erillisellä sähkölisällä. Liiketoiminnasta aiheutuviin omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvakuutusriskeihin on varauduttu asianmukaisin vakuutuksin. Componentalle syntyi Döktasin oston myötä merkittävä Turkin liira -positio. Yhtiö suojaa sekä translaatioettä transaktio-positiotaan rahoituspolitiikan mukaisesti. Suojauksesta huolimatta Turkin liiran muutokset suhteessa muihin valuuttoihin, erityisesti euroon, Yhdysvaltain dollariin sekä Iso-Britannian puntaan, voivat vaikuttaa yhtiön tulokseen lyhyellä aikavälillä. Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Componentan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle. Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä. Tilikaudelle 2006 ei ole kirjattu merkittäviä luottotappioita. Yhtiö ei ole osallisena sellaisissa merkittävissä sopimuksissa, jotka tulevat voimaan tai joita voidaan muuttaa tai joiden voimassaolo voi päättyä, jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen ostotarjouksen seurauksena. 14 Componenta Oyj Yritysvastuuraportti 2006

15 Taloudellinen vastuu Toimintavuosi 2006 Liikevaihto Konsernin pro forma -liikevaihto vuonna 2006 oli 602,3 Me (567,5 Me). Componenta-konsernin liikevaihto oli 362,1 Me (343,2 Me). Döktasin liikevaihto Sherbrook International Ltd mukaan lukien oli 240,2 Me (224,3 Me) vuonna Liikevoitto Konsernin pro forma -liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 40,4 Me (12,6 Me) ja pro forma -tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluontoisia eriä 21,7 Me (-4,0 Me). Componentan liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 14,9 Me (6,6 Me) ja tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluontoisia eriä oli 5,0 Me (-2,4 Me). Döktasin liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä ja Sherbrookia oli 24,2 Me (5,3 Me) ja tulos rahoituserien jälkeen vastaavasti 23,6 Me (3,6 Me). Rahoituskulut Konsernin pro forma -nettorahoituskulut vuonna 2006 olivat -18,8 Me (-16,6 Me) ja Componentan nettorahoituskulut olivat -9,9 Me (-8,9 Me). Verot Componentan verot olivat -1,1 Me (+1,2 Me). Osakekohtainen tulos Componentan osakekohtainen laimentamaton tulos oli 0,36 e (0,26 e). Konsernin pro forma -tilikauden tulos ilman kertaluontoisia eriä oli 16,6 Me (-1,6 Me) ja vastaava osakekohtainen tulos 1,56 e (-0,26 e). Oma pääoma ja sijoitetun pääoman tuotto Yhtiön sijoitettu pääoma vuoden 2006 lopussa oli 354 Me (198,4 Me) ja sijoitetun pääoman tuotto oli 6,6 % (5,0 %). Vuoden 2006 pro forma -sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaeriä oli 11,4 %. Investoinnit Vuonna 2006 Componentan tuotannollisten investointien määrä oli 12,1 Me (22,4 Me), josta rahoitusleasing-investointien osuus oli 5,3 Me. Tuotannollisten investointien nettorahavirta oli -6,9 Me (-11,6 Me). Investointien nettorahavirta Döktas AS:n osto huomioiden oli -104,2 Me. Palkat Joulukuun lopussa 2006 konsernin henkilömäärä oli (4 057). Konsernin henkilömäärä vuokratyövoima mukaan lukien oli (4 833). Componentan keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2006 oli (2 214). Tuloslaskelman mukaan maksetut palkat ja palkkiot olivat 80,3 Me (78,6 Me), eläkekustannukset 11,2 Me (10,6 Me) ja muut henkilöstökulut 10,1 Me (8,8 Me). Tutkimus ja tuotekehitys Vuonna 2006 Componentan tutkimus- ja kehitysmenot olivat 1,4 Me (1,4 Me) eli 0,4 % (0,4 %) yhtiön liikevaihdosta Componenta julkaisi vertailuluvut vuodelta 2006 ja pro forma -vertailutiedot vuodelta 2006 perustuen konsernin nykyiseen organisaatiorakenteeseen. Pro forma -rahoituskulujen lisäys verrattuna tilipäätöstiedotteessa julkaistuihin lukuihin perustuu Componentan nykyiseen, pakollisen lunastustarjouksen jälkeistä 92,6%:n omistusosuutta Componenta Döktasista vastaavaan tilanteeseen. Pro forma -liikevaihdon pieneneminen verrattuna tilipäätöksessä julkaistuihin lukuihin kohdistuu kokonaisuudessaan Componenta Döktasin alumiinikomponentitliiketoimintaan ja johtuu raaka-aineena käytettävän nestemäisen alumiinin kirjanpidollisen käsittelyn muutoksesta. Tällä muutoksella ei ole tulosvaikutusta. Componenta Oyj Yritysvastuuraportti

16 Taloudellinen vastuu Avainluvut Pro forma Liikevaihto, Me 602,3 362,1 343,2 Liikevoitto, Me 40,4*) 14,9 6,6 Liikevoitto, % 6,7*) 4,0 2,9 Nettotulos, Me 15,2*) 3,5 2,5 Tulos/osake, e 1,56*) 0,36 0,26 Oman pääoman tuotto, % 19,0*) 6,0 4,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 11,4*) 6,6 5,0 Omavaraisuusaste, % - 18,7 18,1 Tilauskanta, Me 95,4 101,0 60,4 Bruttoinvestoinnit, Me 131,2 123,6 25,1 Henkilöstö vuokratyövoima mukaan lukien *) ilman kertaeriä Componenta julkaisi vertailuluvut vuodelta 2006 ja pro forma -vertailutiedot vuodelta 2006 perustuen konsernin nykyiseen organisaatiorakenteeseen. Pro forma -rahoituskulujen lisäys verrattuna tilipäätöstiedotteessa julkaistuihin lukuihin perustuu Componentan nykyiseen, pakollisen lunastustarjouksen jälkeistä 92,6%:n omistusosuutta Componenta Döktasista vastaavaan tilanteeseen. Pro forma -liikevaihdon pieneneminen verrattuna tilipäätöksessä julkaistuihin lukuihin kohdistuu kokonaisuudessaan Componenta Döktasin alumiinikomponentit-liiketoimintaan ja johtuu raaka-aineena käytettävän nestemäisen alumiinin kirjanpidollisen käsittelyn muutoksesta. Tällä muutoksella ei ole tulosvaikutusta. Componentan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä Componentan liikevaihto Avustukset 2006*) Me 50 Me e FAS 2003 FAS 2004 FAS 2005*) IFRS 2006*) IFRS FAS 2003 FAS 2004 FAS 2005*) IFRS 2006*) IFRS 0 Annetut avustukset Saadut avustukset *) pro forma *) pro forma Annetut avustukset (116,4 te) vuonna 2006 suunnattiin yliopistotutkimukseen, syöpätutkimukseen, urheiluun ja voittoa tavoittelemattomille organisaatioille. Suurin osa saaduista avustuksista (253,7 te) käytettiin henkilöstökoulutukseen Suomessa ja Hollannissa sekä tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. *) Ei sisällä Componenta Döktasin lukuja. 16 Componenta Oyj Yritysvastuuraportti 2006

17 Osakkeet ja osakkeenomistajat Componenta Oyj:n osake noteerataan OMX:n Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä. Osakepääoma vuoden 2006 lopussa oli 20,0 Me (19,3 Me). Osakkeen nimellisarvo on kaksi euroa. Osakkeen kurssi oli 8,59 euroa (5,95 euroa). Vuoden keskikurssi oli 6,56 euroa, alin kurssi 5,29 euroa ja ylin kurssi 8,80 euroa. Osakekannan markkina-arvo vuoden 2006 lopussa oli 86,1 Me (57,3 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto vuoden aikana 57 % (51 %) osakekannasta. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakepääomaa korotettiin eurolla, kun optioilla merkittiin uutta osaketta. Osakemerkintöjä vastaavat korotukset merkittiin kaupparekisteriin , , , , , ja Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla päättyi Osakkeiden lukumäärä oli ( ). Lisää tietoa Componentan osakkeesta ja osakkeenomistajista on luettavissa yhtiön interner-sivuilla osoitteessa Markkinatieto Componenta tuottaa markkinoille päivitettyä tietoa pääasiassa konsernin internet-sivujen kautta. Componenta julkaisee vuosikertomuksen ja kolme osavuosikatsausta. Raporttien julkistamisen yhteydessä pidettyjä tiedotustilaisuuksia voi seurata suorana lähetyksenä internetin kautta osoitteessa www. componenta.com. Componenta osakkeenomistajat Tulos/osake ja osinko/osake Osakekannan markkina-arvo e 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00-0,25-0, Tulos/osake Osinko/osake Me Componenta Oyj Yritysvastuuraportti

18 Ympäristövastuu Tuotannon pienempi jätemäärä merkitsee parempaa toimintaa Ympäristö- ja laatupolitiikka Toimitamme asiakkaan vaatimusten mukaisia tuotteita oikeaan aikaan ympäristönäkökohdat huomioiden. Jokainen componentalainen on vastuussa omalta osaltaan laadusta ja ympäristön huomioimisesta jokapäiväisessä toiminnassa. Tuotantoyksiköt määrittelevät omat, tämän konsernipolitiikan sekä sovellettavien standardien vaatimusten mukaiset laatu- ja ympäristöpolitiikat. Jokaisella tuotantoyksiköllä on oltava kolmannen osapuolen sertifioima laatujärjestelmä. Asiakasvaatimuksesta riippuen laatujärjestelmä on joko standardin ISO 9001 tai ISO/TS mukainen. Tuotantoyksiköillä on lisäksi oltava hyväksytty standardin ISO mukainen ympäristöjärjestelmä. Edistämme tietoisuutta asiakas- ja lakivaatimuksista kaikkialla organisaatiossa. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä ja pyrimme sen jatkuvaan parantamiseen. Ylläpidämme johtamisjärjestelmää, joka edistää laatu- ja ympäristöjärjestelmän ohjeiden noudattamista, vastuun ottamista sekä sitoutumista laatuun, ympäristönäkökohtiin ja jatkuvaan parantamiseen. Ohjaamme jatkuvaa kehitystyötä valmistusprosessien vaihtelun pienentämiseksi ja valmistusprosessien säätämiseksi tuoteominaisuuksien mukaisesti. Tavoitteiden asetannassa ja katselmoinneissa jokaisen tuotantoyksikön on huomioitava seuraavat ympäristönäkökohdat: energian ja raaka-aineiden kulutuksen vähentäminen hiukkas- ja VOC-päästöjen vähentäminen toiminnan aiheuttaman ympäristömelun vähentäminen jätteiden lajittelun tehostaminen ja hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen määrän vähentäminen Varmistamme, että tuotantoyksiköillä on riittävät resurssit kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja valmistusprosessien kehittämiseen. Investoinneissa hyödynnämme parasta ja käyttökelpoisinta tekniikkaa taloudelliset ja ympäristönäkökohdat huomioiden. Merkittävien investointien hyväksynnän ehtona on ympäristövaikutuksien arviointi. 18 Componenta Oyj Yritysvastuuraportti 2006

19 Tuotantoprosessi Tuotantoprosessi Componentan rautavalimo-konepaja-ketjussa Valukomponenttien tuotanto tapahtuu erikoistuneissa valimoissa. Componentan tuotteiden raaka-aineena käytetään pääasiassa kierrätysmetallia. Metallin sulattamiseen kuluu energiaa, jota saadaan sähköstä ja koksista. Kaavaus tapahtuu automaattikaavauslinjoilla, ja vain suurimmat muotit kaavataan käsin. Tuotteen ulkomuodon mukaiset muotit kaavataan hiekasta mallia apuna käyttäen (myös teräsmuotteja käytetään). Muotin sisälle asennettavat keernat valmistetaan hiekasta. Hiekka kierrätetään prosessissa. Kierrätyksen jälkeen osa hiekasta hyötykäytetään ja osa päätyy jätteeksi. Muottiin kaadetaan sulaa, joka on sulatettu sähkö- tai kupoliuunissa. Jäähtymisen ja puhdistusvaiheiden jälkeen tuote on valmis jatkokäsittelyyn. Poistetut valurangat ja purseet sulatetaan uudelleen. Valimosta komponentit voidaan toimittaa suoraan tai lämpökäsittelyn jälkeen asiakkaalle. Tai ne voidaan lähettää Componentan omaan konepajaan, jossa valukomponenttien koneistus tapahtuu nykyaikaisissa koneistuskeskuksissa, CNC-koneilla tai perinteisillä työstökoneilla. Koneistuksen jälkeen kappaleet voidaan pintakäsitellä/maalata ja osakokoonpanna asiakasvaatimusten mukaisesti. Rautavalimon & konepajan tuotantoprosessin ympäristönäkökohdat Lähetys HIEKAN valmistus Hiekka puhdistettavaksi ja uudelleen käyttöön KONEPAJA Osakokoonpano Pintakäsittely/ maalaus Valu- MALLIT MUOTTEJA varten KEERNOJA varten Koneistus KAAVAUS VALU Muottien tyhjennys ja valukkeiden poisto PUHDISTUS Purseiden poisto ja hionta Lämpökäsittely VALIMO Lähetys SULATUS Valukkeet ja purseet uudelleen sulatukseen Componenta Oyj Yritysvastuuraportti

20 Ympäristövastuu Ympäristökustannukset Tuotannon aiheuttama ympäristökuormitus Valimoissa ympäristökuormitusta aiheuttavat: energiankäyttö kierrätysmetallin tai uuden metallin sulatuksessa ylimääräinen hiekka, joka kertamuottitekniikalla tehtävistä valumuoteista jää jäljelle kiertohiekkajärjestelmässä pölyjakeet, jotka pölyävissä työvaiheissa erotetaan suodatinlaitteistojen avulla VOC-päästöt (haihtuvat orgaaniset yhdisteet), jotka aiheutuvat maalauksessa ja keernojen valmistuksessa käytetyistä kemikaaleista melu mm. kierrätysmetallin käsittelyssä Componentan konepajojen toiminta ei ole luonteeltaan merkittävästi ympäristöä kuormittavaa. Koneistuksessa käytettävät leikkuunesteet kierrätetään ja työstölastut toimitetaan uudelleensulatukseen. Componenta-konsernin ympäristökustannukset vuonna 2006 olivat 3,7 miljoonaa euroa (3,2 Me vuonna 2005). Ympä ris tökustannusten %-osuus suhteessa lii - ke vaihtoon laski 35 % verrattuna vuoteen Tämä johtui Döktasin liittymisestä Componentaan. Ympäristökustannnuksista suu rimman osan, 64 % (68 %) muodosti jäte huolto. Muut ympäristönsuojelutoimet, mm. oman ympäristöhallinnon kulut ja jäteverot, olivat toiseksi suurin erä 14 %:n (13 %) osuudella. Ilmakehän suojeluun, esim. suodatinlaitteistojen käyttökuluihin käytettiin 12 % (10 %) ympäristökustannuksista sekä jätevesihuoltoon 9 % (8 %). Maaperän ja pohjavesien suojelun osuus konsernin ympäristökustannuksista oli 1 % (1 %), mihin kuuluvat mm. pohjavesinäytteet ja imeytysmateriaalit. Biologisen monimuotoisuuden ja maisemien suojelun kustannusten osuus oli 1 % (0 %). Ympäristöinvestoinnit vuonna 2006 olivat yhteensä 1,2 (1,2) miljoonaa euroa. Investoinnit tehtiin pääasiassa Heerlenin valimoissa, Weertin valimossa, Suomivalimossa ja Karkkilan valimossa. Investoinnit kohdistuivat energian säästöön, viihtyisyyteen vaikuttavan hajun sekä ympäristömelun ja hiukkaspäästöjen vähentämiseen. Konsernissa investointeja tehtäessä huomioidaan niiden ympäristövaikutukset. Konepajoissa ympäristökuormitusta aiheuttavat: öljyt ja kemikaalit; koneistuksessa tarvittavat leikkuu nesteet ja syntyvä leikkuunestejäte (käytössä on myös muita kemikaaleja, mm. nestekaasu) Takeiden eli taottujen komponenttien valmistus tapahtuu pitkälle automatisoiduilla tuotantolinjoilla. Takomoissa ympäristökuormitusta aiheuttavat: energiankäyttö melu Me 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Ympäristömenot %/lv 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 Ympäristömenojen jakautuminen 2006 Asiakkaille toimitetut valmiit komponentit päätyvät elinkaarensa päässä kierrätykseen ja uudelleen sulatettaviksi. 0,5 0, ,2 0,0 Jätehuolto 64 % Jätevesihuolto 9 % Ilmakehän suojelu 12 % Maaperän ja pohjavesien suojelu 1 % Muut ympäristönsuojelutoimet 14 % 20 Componenta Oyj Yritysvastuuraportti 2006

21 Raaka-aineiden käyttö Componentan valimot käyttävät tehokkaasti hyödykseen kierrätettyjä raaka-aineita. Suurin osa sulatukseen panostettavista raaka-aineista on konepaja teollisuuden lajittelemaa kierrätysmetallia. Sulatukseen lisätään uutta materiaalia riittävien metallurgisten ominaisuuksien saavuttamiseksi. Sulaan lisätään myös erilaisia metallisia apuaineita (esim. grafiittia, ferropiitä, kuparia ) sen kemiallisen analyysin säätämiseksi haluttuihin tavoitteisiin. Valimot sulattavat lähes kaikki omassa prosessissa syntyvät valurangat ja -syötöt. Valurankojen ja -syöttöjen avulla sula johdetaan valumuotissa varsinaiseen tuotteeseen. Valurangat ja -syötöt poistetaan tuotteista jälkikäsittelyssä ja kuljetetaan takaisin sulatukseen. Vuonna 2000 noin 69 % Suomen ja Hollannin valimoissa sulatetusta materiaalista oli kierrätysraaka-ainetta. Turkin valimossa vastaava luku oli 64 %. Kierrätysmetallin käyttö väheni edellisvuodesta sen korkeamman hinnan ja heikomman saatavuuden vuoksi. Alumiinivalimoissa käytetään raaka-aineena pääasiassa alumiiniharkkoa. Konepajojen raaka-aineena ovat pääasiassa omissa valimoissa valetut valuaihiot. Takomoissa raaka-aineena ovat taeaihiot. Taeaihiot valmistetaan terästehtaissa ja ne tulevat takomoon tankoina. Taonnassa käytettyjen taeaihioiden määrä tuotettua tonnia kohden kasvoi 3 % vuoteen 2005 verrattuna. Tähän on vaikuttanut valmistettavien tuotetyyppien muutos ja tuotemäärän kasvu. tonnit Valetut tonni Tuotantotonnit Koneistetut tonnit Taotut tonnit 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sulan pääraaka-aineet Döktas Orhangazi 2006 Componenta ostaa materiaaleja ja palveluita kaikkialta maailmasta. Materiaalivaatimusten täyttämisen varmistamiseksi käytössämme on laaja kontrolli- ja arviointiohjelma, jossa minimivaatimuksena toimittajille on ISO-sertifiointi. Toimittajilta vaaditaan samat standardit, jotka konsernilla on. Vaatimukset täyttävät toimittajat ovat etuoikeutettuja toimittajia Döktasin rautavalimo Döktasin alumiinivalimo Kierrätysteräs Harkko Componenta Oyj Yritysvastuuraportti

22 Ympäristövastuu Energiankäyttö Kokonaisenergian käyttö vuonna 2006 oli 809 GWh, josta Döktas käytti 383 GWh (393 GWh) ja muut Componentan tuotantoyksiköt 426 GWh (409 GWh). Valimot kuluttavat yli 90 % koko konsernin käyttämästä energiasta. Erityisesti sulatus kuluttaa paljon energiaa, sillä sulan raudan lämpötila nostetaan yli asteeseen ja alumiinisulan lämpötila yli 700 C:een. Huomattava määrä energiaa kuluu myös prosessin pölynpoistojärjestelmien korvausilman lämmittämiseen. Valumuotit, joihin sula kaadetaan, on valmistettu hiekasta tai teräksestä. Hiekassa on paljon hienorakeista pölyä, joka pitää poistaa prosessista sen eri vaiheissa pölyasemien kautta. Muita energiankäyttökohteita valimoissa ovat koneet ja laitteet, lämpökäsittely, lämmitys, yleisilmastointi, valaistus ja sisäiset kuljetukset. Suurin osa Componentan käyttämästä energiasta saadaan sähköstä. Koksia käytetään Heerlenin valimossa kupoliuunissa tapahtuvaan sulatukseen. Muissa valimoissa sulatus tehdään sähköuuneilla. Nestekaasua tai maakaasua käytetään pääasiassa valulaitteiden kuumanapitoon ja esilämmitykseen. Suurimmassa osassa konsernin kiinteistöjä käytetään kaukolämpöä kiinteistöjen lämmittämiseen. Hollannin ja Turkin valimokiinteistöjen lämmitykseen käytetään maakaasua. Valimoissa Yhteenlaskettu valimoiden energiankulutus tuotettua tonnia kohden vuonna 2006 laski 6 % verrattuna vuoteen Myönteinen kehitys johtuu tehokkaammasta toiminnasta sekä kapasiteetin paremmasta käyttöasteesta. Kaikissa muissa valimoissa, paitsi Suomivalimossa, energian käyttö suhteessa tuotettuun tonniin laski. Suomivalimossa tehtiin suuri prosessimuutos muuttamalla puoliautomaattivalu lattiakaavaukseen asiakasvaatimuksista johtuen. Karkkilan energiatehokkuus parani vuonna 2005 tehdyn sulatusuuni-investoinnin takia, vuonna 2006 tämän investoinnin hyödyt vaikuttivat koko vuoden. Hollannin valimot ovat energiatehokkaampia johtuen valujärjestelmissä olevista eroista. Heidän valujärjestelmissäään rankojen ja syöttöjen osuus on pienempi, minkä ansiosta suurempi osuus sulasta menee suoraan lopputuotteeseen ja näin suhteellinen energiankulutus on pienempi. Hollannin valimoiden lämmitys ja pölyasemien vaatiman korvausilman lämmittäminen eivät ilmastosta johtuen kuluta yhtä paljon energiaa kuin mitä vastaaviin toimintoihin kuluu Suomessa. Hollannissa sijaitseva Weertin valimo on energiatehokkain. Energiakatselmoinnit ja niihin perustuvat analyysit olemassa olevista energiavirroista on tehty kaikissa valimoyksiköissä ja osassa konepajoja. Analyyseissä on selvitetty säästöpotentiaalit ja niiden tuloksia hyödynnetään tulevissa investoinneissa. Döktasissa Componenta Döktasiin kuuluu rautaja alumiinivalimo sekä niiden yhteydessä olevat koneistustoiminnot. Energian kulutus Döktasin yksiköissä vuonna 2006 laski miltei 5 % vuoteen 2005 verrattuna, vaikka samalla suurempi osa tuotannosta koneistettiin ja koneistuslaitteistojen määrä kasvoi 15:stä 19:ään. Monia energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä projekteja toteutettiin vuoden aikana. Esimerkiksi Orhangazin yksikön jäähdytysvesijärjestelmän pumput vaihdettiin energiatehokkaampiin, samoin valaistusjärjestelmää muutettiin energiatehokkaammaksi ja paine ilmastointilaitteissa muutetiin tarvetta vastaavaksi sekä Orhangazissa että Manisassa. Energiankulutus Manisan alumiinivalimossa on suurempi johtuen erilaisesta tuotantoprosessista. Konepajoissa Konepajojen osuus Componentan energiankulutuksesta on 3 %. Konepajoissa suurin osa energiasta kuluu työstökoneisiin ja kiinteistöjen lämmitykseen sekä ilmastointiin. Energiankulutus tuotettua tonnia kohden konepajoissa väheni 3 % vuoteen 2005 verrattuna paremmasta kapasiteetin käyttöasteesta johtuen. Takomoissa Takomoiden osuus Componentan energiankulutuksesta on 5 %. Takomoissa energiaa kuluu eniten taeaihioiden kuumentamiseen takomislämpötilaan. Energiankulutus tuotettua tonnia kohden takomoissa kasvoi 7 % vuoteen 2005 verrattuna. Taottujen komponenttien määrä oli edellisvuotta korkeampi ja komponenttien painoon suhteutettuna niiden työstämiseen käytettiin enemmän takomista. Lämmön talteenottoprojekti aloitettiin Smedjebackenissa vuonna Tavoitteena on hyödyntää taottujen komponenttien jäähdytysjärjestelmästä tuleva lämmin vesi. 22 Componenta Oyj Yritysvastuuraportti 2006