Ympäristöraportti Casting Future Solutions

Transkriptio

1 Ympäristöraportti 2005 Casting Future Solutions

2 2 Ympäristöraportti 2005 : Componenta Oyj Vastuullisuus kuuluu kestävään liiketoimintaan Ympäristötietoisuus kasvaa ympäristöjärjestelmien myötä, jolloin myös jokapäiväisten ratkaisujen ympäristönäkökohdat ymmärretään yhä paremmin. Componentassa ympäristöasiat ovat mukana monissa päätöksissä ja johtamisjärjestelmämme ohjaavat osaltaan ympäristötyötämme. Asiakkaiden kanssa tehtävä ympäristöyhteistyö alkaa jo suunnittelusta. Optimimateriaalien valinta ja alhainen hylkymäärä ovat osa ympäristöystävällistä tuotantoa. Näin materiaaleja ja energiaa kuluu mahdollisimman vähän. Ympäristövaikutuksien arviointi ohjaa päätöksentekoa monella tasolla. Olemme mm. pääosin siirtyneet käyttämään vesiohenteisia maaleja ja vaihtaneet kemikaaleja ympäristöystävällisemmiksi. Componentassa ympäristönäkökulma ulottuu oman toiminnan johtamisjärjestelmien, tuotesuunnittelun ja tuotantotoiminnan lisäksi myös materiaalitoimittajiin ja alihankkijoihin. Seuraamme ja ennakoimme jatkuvasti ympäristölainsäädännön muutoksia ja niiden vaikutusten arviointia omaan toimintaamme. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien entistä suuremmat, ympäristönäkökohtiin ja kestävään kehitykseen liittyvät odotukset ja vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Konsernin pitkän tähtäimen toiminta ja kehittäminen pitävät sisällään taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Taloudellinen vastuu tarkoittaa vastuuta yrityksemme kannattavuudesta ja kilpailukykyisyydestä niin, että pystymme vastaamaan omistajien ja muiden sidosryhmiemme odotuksiin. Sosiaalinen vastuu on sitä, että huolehdimme henkilöstömme hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä ja toimimme vastuullisesti myös muissa sidosryhmäsuhteissamme. Ympäristövastuu tarkoittaa erityisesti ympäristöystävällisiä tuotantotapoja ja -prosesseja sekä tuotteiden ympäristövaikutuksia koko niiden elinkaaren ajan markkinoiden odotukset ja kansainvälinen kilpailukyky huomioiden. Componentan valimo- ja takomotoiminnan ympäristövaikutukset on määritelty viranomaisten myöntämissä ympäristöluvissa. Varmistamme säännöllisin mittauksin, että tuotantomme ympäristökuormitus pysyy säädetyissä raja-arvoissa. Niiden lisäksi noudatamme ympäristö- ja laatupolitiikka tavoitteenamme toiminnan jatkuva parantaminen. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

3 3 Sisällysluettelo Vastuullisuus kuuluu kestävään liiketoimintaan... 2 Componenta lyhyesti... 4 Konsernistrategia... 5 Componentan tuotteiden raaka-aineena käytetään pääasiassa kierrätysterästä. Sen sulattamiseen kuluu energiaa, jota saadaan sähköstä ja koksista. Ympäristö- ja laatupolitiikka... 6 Componentan kolmanteen ympäristöraporttiin on koottu tiedot konsernin suomalaisten, hollantilaisten ja ruotsalaisten valimoiden, konepajojen ja takomoiden tuotantomääristä sekä niiden valmistukseen käytetyistä raaka-aineista, tuotannossa syntyneistä päästöistä ja jätteistä vuosina Raportissa esitetyt luvut on kerätty noudattaen pääsääntöisesti KILAn yleisohjetta ympäristöasioiden kirjaamisesta. Esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia. Ympäristöraportti julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Verkkoraportin lisäksi raportista on tehty tulostettava pdf-versio. Componenta seuraa ja raportoi toimintansa ympäristövaikutuksia säännöllisesti ja julkistaa luvut ympäristöraportissa kerran vuodessa. Seuraava raportti julkaistaan keväällä Componentan tuotantotoiminta ja siitä aiheutuva ympäristökuormitus... 7 Ympäristökustannukset... 8 Energiankäyttö... 8 Raaka-aineiden käyttö... 9 Pöly- ja VOC-päästöt... 9 Melu Jätteet ja kierrätys Jätevesi Kuljetukset Pakkaukset Riskitilanteet Sidosryhmät Ympäristöluvat Ympäristöjärjestelmät Raportissa esiintyvää sanastoa... 15

4 4 Ympäristöraportti 2005 : Componenta Oyj Componenta lyhyesti Myynti liiketoimintaryhmittäin Myynti markkina-alueittain 14 % 86 % Valukomponentit (Valimot, Konepajat, Raskaat komponentit) Muu liiketoiminta (Wirsbon takomot, osakkuusyhtiöt, kiinteistöyhtiöt ja konsernin hallintotoiminnot) Taloudellisen vastuun mittareita Me IRFS 2004 IRFS 2005 Liikevaihto 180,8 177,8 316,0 343,2 Liikevoitto 7,0 0,1 25,7 9,9 Liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä 2,8 8,1 12,5 6,6 Rahoitustuotot ja -kulut -9,1-7,6-7,9-8,9 Tulos rahoituserien jälkeen -2,1-7,5 17,9 1,0 Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluontoisia eriä -6,3 0,5 4,6-2,4 Tilikauden tulos 1,0-4,5 15,6 2,5 Tulos/osake 0,11-0,47 1,62 0,26 Osinko/osake 0,10 0,00 0,50 0,00 Tilauskanta ,9 25,1 59,2 60,4 Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus, % 72,0 71,0 81,4 81,9 Korolliset nettovelat, pääomalaina velkana Korolliset nettovelat, pääomalaina omana pääomana Omavaraisuusaste, % 18,2 17,8 20,6 18,1 Omavaraisuusaste, %, pääomalaina omana pääomana 31,4 31,1 29,5 32,1 Maksetut palkat ja palkkiot 50,0 47,5 72,1 78,6 Henkilöstö Bruttoinvestoinnit ilman rahoitusleasinginvestointeja 9,8 1,6 35,1 17,9 43 % 6 % Pohjoismaat Muut Euroopan maat Muut maat 51 % Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni. Componenta toimittaa valettuja, koneistettuja ja pintakäsiteltyjä, asennusvalmiita komponentteja ja niistä koostuvia kokonaisratkaisuja asiakkailleen, jotka ovat raskaan ajoneuvoteollisuuden, työkone- ja koneenrakennusteollisuuden sekä energia- ja voimansiirtoteollisuuden yrityksiä. Monet asiakkaista toimivat maailmanlaajuisilla markkinoilla ja Componentan toimittamat komponentit ovat usein heidän tuotteidensa strategisia osia. Konsernin myynnistä 51 % suuntautuu Pohjoismaihin, 43 % muihin Euroopan maihin ja 6 % muihin maihin. Componenta tuottaa asiakkailleen lisäarvoa läheisen tuotekehitysyhteistyön avulla. Erikoistuneet tuotantoyksiköt ja tehokkaat tuotantoketjut, tuotantoprosessin hallinta sekä logistinen osaaminen mahdollistavat tuotteiden toimitukset juuri oikeaan aikaan ja suoraan asiakkaan kokoonpanolinjalle. Componentan asiakaspalvelu on keskittynyt osaamiskeskuksiin eli Customer Product Centereihin Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa. Niihin on koottu osaaminen asiakashallinnan, logistiikan, tuoteprojektien hallinnan ja tuotekehityksen alueilla. Konsernin tuotantoyksiköt, valimot, konepajat ja takomot sijaitsevat Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa. Valimoita on yhteensä kuusi, joista Suomessa ovat Componenta Karkkila, Componenta Pori, Componenta Pietarsaari ja Componenta Suomivalimo (Iisalmessa). Hollannissa on kaksi valimoa, Componenta Weert ja Componenta Heerlen, jossa on kaksi erillistä tuotantolinjaa; Componenta Heerlen Furan ja Componenta Heerlen HWS. Konepajoja konsernissa on seitsemän. Niistä neljä on Suomessa; Componenta Nisamo, Componenta Pori, Componenta Pietarsaari ja Componenta Pistons ja kolme Ruotsissa; Componenta Albin, Componenta Främmestad ja Componenta Åmål. Niinikään Ruotsissa sijaitsevat konserniin kuuluvat kolme takomoa, jotka toimivat nimellä Componenta Wirsbo Virsbossa, Smedjebackenissa ja Kolsvassa. Marraskuussa 2005 Componentan tuotantoyksiköt organisoitiin kolmeen tuotantodivisioonaan, jotka ovat Valimot, Konepajat ja Raskaat komponentit. Ne muodostavat yhdessä Valukomponentit-liiketoimintaryhmän. Sen ulkopuolelle jäävät osakkuusyhtiöt, Wirsbon takomot, kiinteistöyhtiöt ja konsernin hallintotoiminnot. Konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Componentan liikevaihto vuonna 2005 oli 343,2 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin Henkilöstöstä 48 % työskentelee Suomessa, 25 % Hollannissa ja 27 % Ruotsissa. Componentan osakkeet noteerataan Helsingin Pörssin päälistalla. Componentalla oli vuoden 2005 lopussa osakkeenomistajaa.

5 Ympäristöraportti 2005 : Componenta Oyj 5 Konsernistrategia Componentan missio on Casting Future Solutions tulevaisuuden valuratkaisujen tekeminen. Toimitamme kilpailukykyisiä, lisäarvoa tuovia valukomponenttiratkaisuja eurooppalaisille ja pohjoisamerikkalaisille raskaan ajoneuvoteollisuuden, energia- ja voimansiirtoteollisuuden, koneenrakennus- ja työkoneteollisuuden asiakkaillemme. Toimintamme perustuu erikoistuneisiin yksiköihin ja tehokkaisiin tuotantoketjuihin. Componentan strateginen tavoite on, että vuoteen 2010 mennessä olemme vaativien valukomponenttien markkinajohtaja Euroopassa. Saavutamme tavoitteemme kun: Tuotamme asiakkaillemme lisäarvoa - tuotekehityksen ja vaativien komponenttien toimituksin - kehittämällä uusia sovelluksia ja monitoimisia ratkaisuja - toimittamalla asennusvalmiita komponentteja Toimimme erikoistuneena verkostona, johon kuuluu tehokkaasti toimivia liiketoimintayksiköitä ja -ketjuja ja jossa on - pätevä henkilöstö, selvät tavoitteet ja vastuut - yhteiset prosessit ja toimintatavat - yksi yhtenäisesti toimiva Componenta Olemme parantaneet kannattavuuttamme ja pienentäneet suhdannevaihteluihin liittyviä riskejä tasapainottamalla tuotantokapasiteettia - tuplatyökaluilla, minkä ansiosta voimme tuottaa komponentteja kahdessa tuotantoyksikössämme - tehokkaalla alihankinnalla Olemme hyödyntäneet tehokkaasti kasvumahdollisuuksia ensisijaisesti nykyisten asiakkaidemme kanssa lisäämällä - liikevaihtoa - kannattavuutta - lisäarvoa Olemme markkinajohtaja Euroopassa ja toimitamme maailmanlaajuisesti toimiville asiakkaille Componentan taloudelliset tavoitteet Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % riippuen suhdannevaiheesta Kannattava orgaaninen kasvu, joka perustuu lisäarvon tuottamiseen asiakkaille kasvattamalla suunnitteluyhteistyön osuutta ja tukemalla asiakkaiden ulkoistamisprosesseja Omavaraisuusaste 40 %:n tasolla Osinko % tuloksesta Arvot Componentan arvot ovat avoimuus, rehellisyys ja ihmiskeskeisyys. Ne heijastuvat päivittäisessä toiminnassamme seuraavasti: Olemme avoimia uusille asioille, kehitykselle, muutoksille ja sitä kautta toimintatapojemme jatkuvalle parantamiselle. Olemme rehellisiä itseämme ja toisia kohtaan. Pidämme sen minkä lupaamme. Yhteistyömme työtovereiden, esimiesten, alaisten, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa perustuu luottamukselle ja keskinäiselle kunnioitukselle. Hallinto ja johtaminen Componenta noudattaa voimaan tullutta hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa ns. Corporate Governance -suositusta. Konsernin hallintoperiaatteet (Corporate Governance) löytyvät web-sivuiltamme ja painetusta sekä verkkovuosikertomuksesta Päivittäistä toimintaa Componentassa ohjaavat määritellyt politiikat, mm. laatuja ympäristöpolitiikka sekä henkilöstöpolitiikka. JP Jatkuva Parantaminen -toiminnalla tehostamme toiminta- ja johtamisprosessejamme.

6 6 Ympäristöraportti 2005 : Componenta Oyj Ympäristö- ja laatupolitiikka Valumuotit valmistetaan hiekasta, jota kierrätetään prosessissa. Kierrätyksen jälkeen osa hiekasta hyötykäytetään ja osa päätyy jätteeksi. Koneistuksessa käytettävät leikkuu nesteet kierrätetään ja työstölastut toimitetaan uudelleensulatukseen. Asiakkaille toimitetut valmiit komponentit päätyvät elinkaarensa päässä kierrätykseen ja uudelleen sulatettaviksi. Toimitamme asiakkaan vaatimusten mukaisia tuotteita oikeaan aikaan ympäristönäkökohdat huomioiden. Jokainen componentalainen on vastuussa omalta osaltaan laadusta ja ympäristön huomioimisesta jokapäiväisessä toiminnassa. Tuotantoyksiköt määrittelevät omat, tämän konsernipolitiikan sekä sovellettavien standardien vaatimusten mukaiset laatu- ja ympäristöpolitiikat. Jokaisella tuotantoyksiköillä on oltava kolmannen osapuolen sertifioima laatujärjestelmä. Asiakasvaatimuksesta riippuen laatujärjestelmä on joko standardin ISO 9001 tai ISO/TS mukainen. Tuotantoyksiköillä on lisäksi oltava hyväksytty standardin ISO mukainen ympäristöjärjestelmä. Edistämme tietoisuutta asiakas- ja lakivaatimuksista kaikkialla organisaatiossa. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä ja pyrimme sen jatkuvaan parantamiseen. Ylläpidämme johtamisjärjestelmää, joka edistää laatu- ja ympäristöjärjestelmän ohjeiden noudattamista, vastuun ottamista sekä sitoutumista laatuun, ympäristönäkökohtiin ja jatkuvaan parantamiseen. Ohjaamme jatkuvaa kehitystyötä valmistusprosessien vaihtelun pienentämiseksi ja valmistusprosessien säätämiseksi tuoteominaisuuksien mukaisesti. Tavoitteiden asetannassa ja katselmoinneissa jokaisen tuotantoyksikön on huomioitava seuraavat ympäristönäkökohdat: energian ja raaka-aineiden kulutuksen vähentäminen hiukkas- ja VOC-päästöjen vähentäminen toiminnan aiheuttaman ympäristömelun vähentäminen jätteiden lajittelun tehostaminen ja hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen määrän vähentäminen Varmistamme, että tuotantoyksiköillä on riittävät resurssit kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja valmistusprosessien kehittämiseen. Investoinneissa hyödynnämme parasta ja käyttökelpoisinta tekniikkaa taloudelliset ja ympäristönäkökohdat huomioiden. Merkittävien investointien hyväksynnän ehtona on ympäristövaikutuksien arviointi.

7 Ympäristöraportti 2005 : Componenta Oyj 7 Componentan tuotantotoiminta ja siitä aiheutuva ympäristökuormitus Ympäristötase TUOTANTOTONNIT Valimot Konepajat Takomot Valukomponenttien tuotanto tapahtuu erikoistuneissa valimoissa. Tuotteen ulkomuodon mukaiset muotit kaavataan hiekasta. Myös muotin sisälle asennettavat keernat valmistetaan hiekasta. Kaavaus tapahtuu automaattikaavauslinjoilla, ja vain suurimmat muotit kaavataan käsin. Muottiin kaadetaan sulaa, joka on sulatettu sähkö- tai kupoliuunissa. Sulan raaka-aineena on pääasiassa kierrätysterästä. Jäähtymisen ja puhdistusvaiheiden jälkeen tuote on valmis jatkokäsittelyyn. Valimoissa ympäristökuormitusta aiheuttavat: energiankäyttö valimoissa kierrätysteräksen ja harkkoraudan sulatuksessa ylimääräinen hiekka, joka kertamuottitekniikalla tehtävistä valumuoteista jää jäljelle kiertohiekkajärjestelmässä pölyjakeet, jotka pölyävissä työvaiheissa erotetaan suodatinlaitteistojen avulla VOC-päästöt (haihtuvat orgaaniset yhdisteet), jotka aiheutuvat maalauksessa ja keernojen valmistuksessa käytetyistä kemikaaleista melu mm. kierrätysteräksen käsittelyssä Valukomponenttien koneistus tapahtuu nykyaikaisissa työstökeskuksissa, CNCkoneilla tai perinteisillä työstökoneilla. Koneistuksen jälkeen kappaleet voidaan pintakäsitellä ja osakokoonpanna asiakkaan tarpeen mukaan. Componentan konepajojen toiminta ei ole luonteeltaan merkittävästi ympäristöä kuormittavaa. Konepajoissa ympäristökuormitusta aiheuttavat: öljyt ja kemikaalit; koneistuksessa tarvittavat leikkuunesteet ja syntyvä leikkuunestejäte (käytössä on myös muita kemikaaleja, mm. nestekaasu) Takeiden eli taottujen komponenttien valmistus tapahtuu pitkälle automatisoiduilla tuotantolinjoilla. Takomoissa ympäristökuormitusta aiheuttavat: energiankäyttö melu Ympäristönsuojelu on huomioitu Componentan tuotantoprosessissa. Katso tarkemmin TUOTANNON PÄÄMATERIAALIT Taeaihiot, t (takomot) Kierrätysteräs, t (valimot) Harkko, t (valimot) Hiekka, (valimot) Leikkuunesteet, t (konepajat ja takomot) ENERGIAN KULUTUS Sähkönkulutus, MWh Kaukolämpö, MWh Koksi, t Maakaasu, m Öljy, t Nestekaasu, t VEDEN KULUTUS, m PÄÄSTÖT ILMAAN Pöly ilmaan, t VOC-aineiden käyttö (amiinit ja liuotinaineet), t JÄTTEET Jätevesi, m Pöly, liete yms., t Hiekka, kuona yms., t Sekajäte, t Ongelmajäte, t Metalliromu, t Puujäte, t Paperi, pahvi yms., t Muu lajiteltu jäte, t

8 8 Ympäristöraportti 2005 : Componenta Oyj Ympäristökustannukset Componenta-korsernin ympäristökustannukset vuonna 2005 olivat 3,2 miljoonaa euroa (3,1 Me vuonna 2004). Ympäristökustannnuksista suurimman osan, 68 % (62 %) muodosti jätehuolto. Muut ympäristönsuojelutoimet, mm. oman ympäristöhallinnon kulut ja jäteverot, olivat toiseksi suurin erä 13 %:n (15 %) osuudella. Ilmakehän suojeluun, esim. suodatinlaitteistojen käyttökuluihin käytettiin 10 % (12 %) ympäristökustannuksista sekä jätevesihuoltoon 8 % (9 %). Maaperän ja pohjavesien suojelun osuus konsernin ympäristökustannuksista oli 1 % (0,5 %), mihin kuuluvat mm. pohjavesinäytteet ja imeytysmateriaalit. Biologisen monimuotoisuuden ja maisemien suojelun kustannusten osuus oli 0 % (2 %). Ympäristöinvestoinnit vuonna 2005 olivat yhteensä 1,2 (0,7) miljoonaa euroa. Investoinnit tehtiin pääasiassa Främmestadin konepajassa sekä Karkkilan ja Heerlenin valimossa. Investoinnit kohdistuivat pintakäsittelylaitteistoihin, palosuojeluun, pölynkäsittelyyn, vesipeitostettujen keernojen kuivausmenetelmiin, sulaton vesikäsittelyn optimointiin, lämmön talteenottoon ja ympäristömeluun. Konsernissa investointeja tehtäessä huomioidaan niiden ympäristövaikutukset. Energiankäyttö Kokonaisenergian käyttö vuonna 2005 nousi 1%:n vuoteen 2004 verrattuna ja samalla tuotantomäärä laski 1,5 %. Valimot kuluttavat 85 % koko konsernin käyttämästä energiasta. Erityisesti sulatus kuluttaa paljon energiaa, sillä sulan raudan lämpötila nostetaan yli asteeseen. Huomattava määrä energiaa kuluu myös prosessin pölynpoistojärjestelmien korvausilman lämmittämiseen. Valumuotit, joihin sula kaadetaan, valmistetaan hiekasta. Hiekassa on paljon hienorakeista pölyä, joka pitää poistaa prosessista sen eri vaiheissa pölyasemien kautta. Muita energiankäyttökohteita valimoissa ovat koneet ja laitteet, lämpökäsittely, lämmitys, yleisilmastointi, valaistus ja sisäiset kuljetukset. Suurin osa Componentan käyttämästä energiasta saadaan sähköstä. Koksia käytetään Heerlenin valimossa kupoliuunissa tapahtuvaan sulatukseen. Muissa valimoissa sulatus tehdään sähköuuneilla. Nestekaasua käytetään pääasiassa valulaitteiden kuumanapitoon ja esilämmitykseen. Suurimmassa osassa konsernin kiinteistöjä käytetään kaukolämpöä kiinteistöjen lämmittämiseen. Hollannin valimokiinteistöjen lämmitykseen käytetään maakaasua. Ympäristömenot Me 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % liikevaihdosta 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Ympäristömenojen jakautuminen % 10 % 8 % 13 % 68 % Jätehuolto Jätevesihuolto Ilmakehän suojelu Maaperän ja pohjavesien suojelu Muut ympäristönsuojelutoimet Valimot Yhteenlaskettu valimoiden energiankulutus tuotettua tonnia kohden oli vuonna 2005 lähes sama kuin Suurin osa valimoista on pystynyt vähentämään energiankulutusta. Heerlenin Furan-valimon siirtyminen sähkösulatuksesta kupoliuunisulatukseen lisäsi valimon energiankäyttöä. Kupolisulatus kuluttaa enemmän energiaa kuin sähkösulatus MWh:na laskettuna. Furan- ja HWS-linjoilla on yhteinen sulatto. Karkkilan energiatehokkuus parani vuonna 2005 tehdyn sulatusuuni-investoinnin takia. Vuonna 2002 ja 2003 energian kulutus tuotettua tonnia kohden oli suurempi, sillä Hollannin valimot eivät olleet mukana konsernin luvuissa. Hollanin valimoiden tehokkaampi energiankäyttö perustuu valujärjestelmissä oleviin eroihin. Heidän valujärjestelmissäään rankojen ja syöttöjen osuus on pienempi, minkä ansiosta sulasta suurempi osuus menee suoraan lopputuotteeseen ja suhteellinen energiankulutus on pienempi. Hollannin valimoiden lämmitys ja pölyasemien vaatiman korvausilman lämmittäminen ei kuluta ilmastosta johtuen yhtä paljon energiaa kuin niihin kuluu Suomessa. Hollannissa sijaitseva Weert on energiatehokkain. Vuonna 2005 valmistuivat Componenta Karkkilan ja Suomivalimon energia-analyysit. Pietarsaaren konepajan energia-analyysi valmistui 2006 tammikuussa. Lisäksi Porin valimossa tehtiin vuonna 2005 paineilmakartoitus. Energiakatselmoinnit ja niihin perustuvat analyysit olemassa olevista energiavirroista on nyt tehty kaikissa Suomen valimoyksiköissä ja osassa konepajoja. Analyyseissä on selvitetty säästöpotentiaalit ja niiden tuloksia hyödynnetään tulevissa investoinneissa. Tulevaisuudessa suurin osa energiansäästötoimenpiteitä kohdistetaan prosessilämpöjen hyödyntämiseen.

9 Ympäristöraportti 2005 : Componenta Oyj 9 Energiankäytön jakautuminen energialähteittäin % 10 % 1 % 3 % 5 % 62 % Tuotannon energiankulutus konsernissa GWh Valimoiden energiankulutus MWh/valettu tonni 3,5 3,0 2,5 2,0 Konepajojen energiankulutus MWh/koneistettu tonni 3,5 3,0 2,5 2,0 Takomoiden energiankulutus MWh/taottu tonni 3,5 3,0 2,5 2,0 Sähkö Kaukolämpö Koksi Maakaasu Öljy Nestekaasu ,5 1,0 0,5 0,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Konepajat Konepajojen osuus Componentan energiankulutuksesta on 5 %. Konepajoissa suurin osa energiasta kuluu työstökoneisiin ja kiinteistöjen lämmitykseen sekä ilmastointiin. Energiankulutus tuotettua tonnia kohden konepajoissa lisääntyi 15 % vuoteen 2004 verrattuna. Syinä kulutuksen nousuun ovat investointien yhteydessä tehdyt rakennustyöt Främmestadissa ja tuotannon lievä lasku. Främmestadin energiankulutuksen nousuun yksi syy on lisääntynyt tuotantotila, jossa tuotantoa ei ole vielä nostettu suunnitellulle tasolle. Kiinteistön lämmityskulut ja muu kiinteäluontoinen energiankulutus jakaantuivat pienemmälle tuotantomäärälle. Pistonsin tuotesortimentin muutoksesta johtuva työstön lisääntyminen on kasvattanut energiankulutusta tuotettua tonnia kohden. Takomot Takomoiden osuus Componentan energiankulutuksesta on 10 %. Takomoissa energiaa kuluu eniten taeaihioiden kuumentamiseen takomislämpötilaan. Energiankulutus tuotettua tonnia kohden takomoissa kasvoi 3 % vuoteen 2004 verrattuna. Syynä olivat laatuongelmat, tuotteita jouduttiin hylkäämään enemmän kuin vuonna Raaka-aineiden käyttö Componentan valimot käyttävät tehokkaasti hyödykseen kierrätettyjä raakaaineita. Suurin osa sulatukseen panostettavista raaka-aineista on konepajateollisuuden lajittelemaa kierrätysterästä. Sulatukseen lisätään harkkoja riittävien metallurgisten ominaisuuksien saavuttamiseksi. Sulaan lisätään myös erilaisia metallisia apuaineita (esim. grafiittia, ferropiitä, kuparia ) sen kemiallisen analyysin säätämiseksi haluttuihin tavoitteisiin. Valimot sulattavat lähes kaikki omassa prosessissa syntyvät valurangat ja -syötöt. Valurankojen ja -syöttöjen avulla sula johdetaan valumuotissa varsinaiseen tuotteeseen. Valurangat ja -syötöt poistetaan tuotteista jälkikäsittelyssä ja kuljetetaan takaisin sulatukseen. Pallografiittiraudan suhteellinen osuus on kasvanut. Pallografiittiraudan valmistukseen sähköuunilla tarvittavaa erityislaatuista kierrätysterästä ei ole ollut saatavilla tarpeeksi, minkä vuoksi on jouduttu käyttämään entistä enemmän harkkorautaa. Kuitenkin valimoiden pääraaka-aineista yli 70 % on kierrätettyjä materiaaleja. Takomoissa raaka-aineena ovat taeaihiot. Taeaihiot valmistetaan terästehtaissa ja ne tulevat takomoon tankoina. Taonnassa käytettyjen taeaihioiden määrä tuotettua tonnia kohden kasvoi 3 % vuoteen 2004 verrattuna. Syynä olivat laatuongelmat ja tuotteita jouduttiin hylkäämään enemmän kuin vuonna Konepajojen raaka-aineina ovat pääasiassa omissa valimoissa valetut valuaihiot.

10 10 Ympäristöraportti 2005 : Componenta Oyj Valimoiden ilmaan johdetut hiukkaset kg/valettu tonni 1,2 Tuotantomäärät tonnia Sulan pääraaka-aineet % 100 Amiinit ja liuottimet (VOC-aineita) kg/valettu tonni 4,0 1,0 0,8 0,6 0,4 0, ,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0 Valetut tonnit Koneistetut tonnit Taotut tonnit 0 Harkko Kierrätysteräs 0,0 Pöly- ja VOC-päästöt Valimoprosessin suurimpana päästönä on pöly. Valamisessa käytetään hiekasta tehtyjä muotteja ja keernoja. Hiekka kiertää prosessissa jatkuvasti ja sen raekoko pienenee mekaanisesta kulumisesta johtuen. Sen vuoksi hiekka pölyää ja pölyä joudutaan imemään pois prosessista useista eri kohteista. Pöly johdetaan pölynerotusasemille, joissa pöly erotetaan ilmavirrasta ja ilma johdetaan ulos. Uudenaikaisimmatkaan pölynerotusasemat eivät pysty poistamaan kaikkein hienorakeisinta pölyä ja osa pölystä pääsee ulkoilmaan. Myös käytössä olevien pölynerotusasemien ja -menetelmien erotuskyvyissä on eroja. Valimoprosessin VOC-päästöt (= haihtuvat orgaaniset yhdisteet) ovat peräisin tuotteiden maalauksessa käytetyistä liuottimista, muottien ja keernojen maalaamisessa (=peitostamisessa) käytetyistä alkoholipohjaisista ohenteista sekä keernojen kovettamisessa käytetyistä amiineista. Componentan yksiköissä on pääosin siirrytty vesiohenteisiin maaleihin, mutta osa tuotteista joudutaan edelleen asiakkaan valmistusprosessista johtuen maalaamaan liuotinpohjaisilla maaleilla. Takominen ja koneistaminen eivät aiheuta merkittäviä pöly- ja VOC-päästöjä. Ilmaan pääsevä pölymäärä tuotettua tonnia kohden väheni valimoissa 35 % vuoteen 2004 verrattuna. Vuoden 2004 ja 2005 aikana Iisalmen ja Karkkilan valimoiden pölynerotuksessa käytössä olleet märkäasemat korvattiin uudenaikaisilla kuivapölynerotusasemilla. Karkkilan märkäerottimen asennustyö viivästyi aiemmin vuodelle 2004 suunnitellusta työstä vuoteen Uusien asemien pölypäästöt ovat vain murto-osa vanhojen märkäasemien pölypäästöistä. Karkkilan tuotannon uudistaminen on vähentänyt pölymääriä, vaikka tuotantoa on lisätty. Hiukkaspäästöjen väheneminen murto-osaan on todettu mittauksin. Myös hiukkaspäästöjen leviämismallinnus on tehty uudistetun valimon ollessa toiminnassa ja tulokset ovat ympäristön kannalta positiivisia. Vuoden 2005 loppupuolella Heerlenin valimon ympäristössä oli metallihiukkaslaskeumia, joiden syyksi tutkimuksessa selvisi HWS-linjasta vetävän BMD-pölyaseman poistopiippu. Piipun eristävä väliseinä ei toiminut ja jäähdytysrummusta tulevat kostea ja kuiva kaasu pääsivät sekoittumaan toisiinsa muodostaen metalliseoshiukkasia, jotka laskeutuivat alas ruosteenvärisinä tahroina. Jäähdytysrumpu on myös yksi suurimmista hajuhaitan aiheuttajista. Rummun poistopiippu uusitaan ja uudesta piipusta tulee 30-metrinen eli 10 metriä vanhaa korkeampi. Valimoissa amiineista ja liuottimista johtuvat VOC-päästöt tuotettua tonnia kohden vuonna 2005 pienenivät 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. VOC-päästöjä on vähennetty siirtymällä vesiohenteiseen maalaukseen. Främmestadin konepajassa otettiin käyttöön uusi pintakäsittelylaitos elokuussa Pintakäsittelylaitoksessa valetut ja koneistetut komponentit esikäsitellään sinkillä ja mangaanilla 12-vaiheisessa prosessissa, minkä jälkeen kappaleet ovat puhtaita pintakäsittelyä varten. Asiakkaan valinnan mukaan komponentit pohjamaalataan vesiliukoisella maalilla tai uuden ED-prosessin mukaisesti. Pohjamaalaus ED-värillä on toimenpide, jolla saadaan korkealaatuinen maalipinta myös monimutkaisiin geometrisiin kappaleisiin. Komponentit kastetaan elektrolyyttikylpyyn, jossa ne saavat tasai-

11 Ympäristöraportti 2005 : Componenta Oyj 11 sen, virheettömän maalipinnan. Lopuksi komponentit voidaan pulverimaalata asiakkaan erikoisväreillä. Heerlen Furan -valimon furaanilinjan muotit sekä Componentan Iisalmen valimon furaanihiekasta valmistetut muotit peitostetaan ennen valamista riittävän pinnan laadun aikaansaamiseksi ja metallin hiekkaan tunkeutumisen estämiseksi. Peitostamisessa joudutaan käyttämään alkoholiliuotinta, koska automaattilinjalla aikaa kuivumiselle on vähän. Heerlenin Furanvalimossa sekä Iisalmen käsikaavauksessa peitosteesta haihtuva alkoholi poltetaan ja vain noin 30 % siitä pääsee kaasuina ulkoilmaan. Hollannin valimoiden keernanvalmistuksen amiinikaasut johdetaan happokäsittelyyn, jossa amiinit sidotaan happoon ja vain 5 % amiineista pääsee kaasuina ilmaan. Käsittelyssä käytetty happoamiiniliuos toimitetaan Saksaan käsittelylaitokselle, jossa happo ja amiini erotellaan uudelleenkäyttöön. Heerlenin valimon aiheuttamien lähistön hajuhaittojen vähentämiseksi tehdään edelleen toimenpiteitä. Viranomaisten ja lähistön asukkaiden kanssa on järjestetty tilaisuus, jossa valimon toimintaa sekä hajuhaittoja on käsitelty avoimesti. Samassa tilaisuudessa on kerrottu mitä toimenpiteitä on suunniteltu. Tilaisuus on ollut luonteeltaan molemminpuolista ymmärtämystä rakentava ja samantyyppisiä tilaisuuksia on tarkoitus järjestää tulevaisuudessakin. Helmikuun 2006 aikana HWS-linjan jäähdytyslinjan poistopiippua on jatkettu 10 metriä lähistön hajuhaittojen vähentämiseksi. Lisäksi sen virtausnopeutta on kasvatettu. Kesäseisokin aikana asennetaan Furan linjan valu- ja jäähdytyspaikalle suodatinlaitos ja siihen 30-metrinen poistopiippu. Hajun hajapäästöt pienenevät sen ansiosta edelleen ja tämän vaikutuksen pitäisi tuntua jo syyskuussa. Heerlenissä on myös menossa projekti, jonka tavoitteena on vaihtaa keernanvalmistuksessa käytettävä sideaine ympäristöystävällisempään. Uuden sideaineen hajuhaitat ovat myös pienemmät. Toisessa projektissa kokeillaan uutta keernahiekkaa, joka mahdollistaa puhtautensa takia sideaineiden käyttömäärien pienentämisen. Jos projektit onnistuvat, vähenevät hajuhaitat edelleenkin. Melu Useat Componentan tuotantoyksiköt sijaitsevat lähellä asutusta, minkä vuoksi toiminta saattaa aiheuttaa häiriötä lähiympäristölle. Melun torjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota näissä yksiköissä. Seuraamme ja mittaamme tuotantolaitoksiemme aiheuttaman melun määrää lähiympäristössä sekä ulkopuolisen mittaajan että omasta toimesta. Kohdemelumittauksia on lisätty. Melua aiheuttavat pääasiassa valimoiden raaka-aineiden käsittely, takomoiden taontaprosessi sekä ilmastointi. Luonnollisesti myös kuljetukset aiheuttavat melua. Noudatamme lupaehdoissa annettuja määräyksiä meluarvoista. Useassa yksikössä on asetettu melun vähentäminen ympäristötavoitteeksi. Componenta Pietarsaaren melulähteiden aiheuttamat keskiäänitasot laitoksen lähiympäristössä. Kuva esittää päiväajan ( ) arvoja. Keskiäänitasot LAeq, db <= < <= < z= < <= < <= < <= <

12 12 Ympäristöraportti 2005 : Componenta Oyj Valimoiden jätteet kg/valettu tonni Jätteet ja kierrätys Valimoiden suurimmat jätelajikkeet ovat ylijäämähiekka ja pöly. Ylijäämähiekka on hiekkaa, joka joudutaan poistamaan hiekkaprosessista siihen tehtyjen lisäyksien takia. Lisäyksiä tehdään hiekan riittävän laadun ylläpitämiseksi. Valuprosessista palautettuun hiekkaan lisätään noin 2 % uutta hiekkaa ja sideaineita eli hiekka on 98 %:sesti jatkuvassa kierrossa. Siitä huolimatta ylijäämähiekkaa syntyy paljon. Toinen suuri jätejae on pöly, joka erotellaan pölynerotusasemilla sinne eri hiekkaprosessin kohteista johdetusta ilmasta. On huomattava, että pölyjätteen määrän kasvaminen tarkoittaa samalla ilmaan päässeen pölyn määrän pienenemistä. Lisäksi valimoissa syntyy kuonajätettä. Kuona on sulan pinnalle nousseita epäpuhtauksia (hiekkaa jne.), jotka poistetaan Konepajojen jätteet kg/koneistettu tonni Takomoiden jätteet kg/taottu tonni ennen valamista. Muut jätteet valimoissa ovat normaalia teollisuuden synnyttämää jätettä. Suurin osa siitäkin lajitellaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteitä syntyy lähinnä voiteluaineista, maalausprosesseista, sulatoista erotetusta pölystä ja amiinikaasujen käsittelyprosessista. Konepajoissa normaalien teollisuusjätteiden lisäksi syntyy työstölastua. Ongelmajätteitä syntyy koneiden voiteluaineista, koneistuksessa käytettävistä leikkuunesteistä ja maalausprosesseista. Takomoissa suurin jätelajike ovat taontapurseet. Ongelmajätteitä syntyy mm. taonnassa käytettävästä öljystä ja jäähdytysemulsioista. Valimot Componentan valimoiden kokonaisjätemäärä tuotettua tonnia kohden kasvoi Lajittelematon Lajiteltu, mutta ei hyötykäytetty Lajiteltu ja hyötykäytetty vuonna 2005 noin 13 % vuoteen 2004 verrattuna. Merkittävä osa tästä jätemäärän noususta on seurausta Heerlenin Furanvalimon hiekoista. Terminen hiekan uudelleenkäsittely korvattiin mekaanisella käsittelyllä, joka ei ole niin tehokas. Syynä olivat hiekankäsittelylaitteiston korkeat rikkidioksidipitoisuudet ja niiden aiheuttama haju. Lisääntynyt hiekkajätemäärä toimitetaan hyötykäyttöön. Weertin valimossa on käytössä kaavaushiekan uudelleenkäsittelylaitos. Käsittelyn jälkeen kaavaushiekkaa voidaan käyttää keernojen valmistuksessa, jolloin uuden hiekan tarve ja syntyvän ylijäämähiekan määrä pienenevät vastaavasti. Suurin osa valimoiden hiekasta ja pölystä hyötykäytetään. Suomen valimoiden ylijäämähiekoista ja pölyistä enin osa hyötykäytetään kaatopaikkojen rakenteissa. Karkkilassa on käytössä valimohiekoille ja -pölyille oma kaatopaikka, joka tullaan sulkemaan vuonna Jätteiden hyötykäyttöä tutkitaan edelleen ja sitä tultaneen lisäämään. Lähes kaikki Hollannin valimoissa syntyneet jätteet toimitetaan hyötykäytettäväksi. Esimerkiksi kupoliuunista eroteltu sulaton pölyliete käytetään betonipilareiden valmistukseen. Ylijäämähiekkaa käytetään betonirakenteissa ja maarakentamisessa. Kuonasta erotellaan metalli ja kuonaa käytetään peittoaineseoksissa. Vain tulenkestävät aineet ja lajittelematon jäte toimitetaan kaatopaikalle. Konepajat Konepajojen kokonaisjätemäärä tuotettua tonnia kohden pieneni 13 % vuonna 2005 vuoteen 2004 verrattuna. Konepajojen suurin jätejae ovat työstölastut. Vuonna 2005 osa niistä toimitettiin terästeollisuuden sulatoille, osa sulatettiin omassa valimossa. Pietarsaaren konepajan lastut puristetaan briketeiksi, jotka sulatetaan omassa valimossa. Briketoinnissa saadaan myös lastuissa oleva leikkuuneste eroteltua, ja puhdistuskäsittelyn ansiosta sekin saadaan uudelleen käyttöön omassa koneistuksessa. Pietarsaaressa briketointi aloitettiin vuonna Lähes kaikki konepajojen jätteet on lajiteltu. Takomot Takomoiden jäte tuotettua tonnia kohden vuonna 2005 kasvoi 14 % vuoteen 2004 verrattuna. Kasvu johtui laatuongelmista. Suurimpana jätejakeena ovat taontapurseet, jotka toimitetaan hyötykäyttöön terästeollisuuden sulattoihin. Lähes kaikki takomoiden jätteet on lajiteltu.

13 Ympäristöraportti 2005 : Componenta Oyj 13 Jätevesi Vettä käytetään valimoissa ja takomoissa jäähdytykseen, hiekan lisäaineena valimoissa sekä konepajoissa leikkuunesteissä ja maalausprosessissa. Jäteveden määrä vuonna 2005 pieneni valimoissa ja konepajoissa vuoteen 2004 verrattuna. Främmestadin pintakäsittelylaitoksessa on suljettu vesijärjestelmä. Weertin valimo ja Heerlenin valimon HWS-linja, Karkkilan valimo, Porin valimo sekä Kolsvan takomo ottavat prosessissa käytettävän jäähdytysveden joesta. Vesi kiertää suljetussa järjestelmässä ja palautuu hieman lämpimämpänä takaisin jokeen eli jätevettä ei synny. Valimoiden hiekan kostutuksessa käytetään myös paljon vettä. Se haihtuu valuprosessin aikana eikä joudu kunnalliseen viemäriin. Kuljetukset Asiakkaille menevät valmiit tuotteet kuljetetaan pääosin asiakkaiden omien sopimusten mukaisesti heidän määräämillään kuljetusyhtiöillä. Osan tuotteiden kuljetuksista hoitaa Componenta. Meidän valitsemillamme kuljetusyhtiöillä on sekä laatu- että ympäristöjärjestelmät. Vaadittava kustannustehokkuus tarkoittaa myös mahdollisimman suoria reittejä. Kaikki valitsemamme yhteistyökumppanit ovat niin suuria, että tyhjinä autoja ei tarvitse ajaa. Raaka-aineiden kuljetuksista noin 50 % on kierrätysteräksen kuljetuksia. Kierrätysteräksen kuljetukset valimoihin tapahtuvat ainoastaan täysinä autolasteina, jotta vältetään ylimääräistä liikennettä. Lisäksi kulje- Valimoiden vesi jätevesilaitokselle m 3 /valettu tonni 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00 tukset hoidetaan alueellisesti, jolloin vältetään pitkät kuljetusmatkat. Toinen suuri raaka-aineiden kuljetuserä on harkkorauta. Sen kuljetus Suomeen tapahtuu tonnin laivakuormissa. Muut raaka-aineet saapuvat konttikuljetuksina tai kuorma-autoilla. Pyrimme raaka-aineiden kuljetuksissa aina täysiin kuormiin. Lentokuljetuksia ei normaalisti käytetä. Junakuljetuksia käytetään vain erityistapauksissa. Pakkaukset Konepajojen vesi jätevesilaitokselle m3/koneistettu tonni 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00 Tuotteiden pakkausmateriaalina käytetään joko asiakkaan omistamia kierrätettäviä lavoja ja kauluksia tai metallisia häkkejä. Omat pakkausmateriaalimme ovat kierrätettäviä EUR/FIN-lavoja ja EUR/FIN-kauluksia. Samoja pakkausmateriaaleja käytetään myös omien yksiköidemme välisessä liikenteessä. Suurimman osan raaka-aineista ostamme bulkkitavarana, ilman pakkausta. Pakatuissa raaka-aineissa pyrimme mahdollisimman suurin pakkauskokoihin. Esimerkiksi metallisia apuaineita tulee kg:n suursäkeissä ja maaleja 200 l:n tynnyreissä tai suuremmissa konteissa. Vaadimme raakaainetoimittajilta EUR/FIN-lavojen käyttöä. Componenta on Suomessa Pakkausalan ympäristörekisterin PYR Oy:n jäsen. Riskitilanteet Mahdollisia ympäristöön vaikuttavia riskitilanteita oli yksiköissämme vuoden 2005 aikana muutamia. Tilanteet hoidettiin hallitusti eikä niillä ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia. Heerlenin valimossa tapahtui helmikuussa 2005 kemikaalivuoto litran Takomoiden vesi jätevesilaitokselle m3/taottu tonni 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00 astiassa, josta vuoti litraa kemikaalia. Ulkopuolinen yritys siivosi kemikaalit vuotoalueelta. Syyskuussa Heerlenissä oli ongelmia kupoliuunin jäähdytyksen kanssa. Uuni jouduttiin tyhjentämään ja varmuuden vuoksi paikalle kutsuttiin palolaitos. Componentan kiinteistöyhtiön, Ruukin Kiinteistöpalvelun tiloissa tapahtui öljyvahinko syyskuussa Vuotavasta venttiilistä pääsi tihkumaan öljyä lattialle ja edelleen sadevesiviemärin kautta Karjaanjokeen. Öljyä valui jokeen noin litraa. Pelastuslaitos poisti öljyn joesta imeyttämällä sen turpeeseen. Öljyvuoto ei aiheuttanut vaaraa alueen asukkaille. Porin valimon 2005 hiukkasmittauksissa havaittiin yksi poisto, jossa oli kohonnut hiukkaspitoisuus. Aistinvaraisesti kohonnutta arvoa ei huomannut. Varsinaista laitevikaa ei löytynyt ja aikaistettujen huolto-

14 14 Ympäristöraportti 2005 : Componenta Oyj toimenpiteiden jälkeen uusintamittauksissa arvot olivat alhaiset. Weertin valimossa oli marraskuussa 2005 tulipalo, johon jouduttiin hälyttämään palokunta. Kaavauskoneen lähellä olleet syöttöholkit olivat syttyneet palamaan sularoiskeesta. Vahingot rajoittuivat syöttöholkkien palamiseen. Karkkilan valimossa oli syyskuussa 2005 tulipalo. Valimon kaavauslinjan loppupäässä olevat hihnakuljettimet syttyivät palamaan aiheuttaen runsaasti savua. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Karkkilan valimon sulatossa oli syksyllä 2005 kuumanapitouunin ylitäyttö, mutta se saatiin hallintaan nopeasti ja tapaus jäi läheltä piti -tapahtumaksi. Valimon henkilökunta ehdittiin evakuoida varotoimenpiteenä. Pietarsaaren valimossa tapahtui helmikuussa 2005 senkan puhkeaminen. Senkkojen huoltoa on alettu dokumentoida tapahtuman jälkeen. Tapaus voidaan luokitella läheltä piti -tapahtumaksi, suurempaa tulipaloa eikä henkilövahinkoja sattunut. Valimoissa käsitellään jatkuvasti sulaa rautaa. Riskialtteimpana kemikaalina valimoissa voidaan pitää nestekaasua. Pelastussuunnitelmat löytyvät kaikista valimoista. Sidosryhmät Componentan sidosryhmiä ovat asiakkaiden, henkilöstön ja osakkeenomistajien lisäksi mm. tavarantoimittajat, alihankkijat, viranomaiset, tuotantoyksiköiden lähinaapurit jne. Eri sidosryhmillä on erilaisia odotuksia ympäristöasioihin liittyen. Useat asiakkaat edellyttävät meiltä ympäristöjärjestelmiä. Ajoneuvoteollisuus ylläpitää ns. mustien ja harmaiden kemikaalien listoja. Mustien listojen kemikaaleja ei saa olla heille toimitettavissa lopputuotteissa ja niiden käytölle tuotantoprosessissa pitää jatkuvasti etsiä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Myös ns. harmaan listan aineiden käyttöä pitää välttää. Tarkistamme jatkuvasti, että mustien ja harmaiden listojen vaatimukset toteutuvat. Ajoneuvoteollisuuden tiukat vaatimukset esimerkiksi lyijyä koskien olemme pystyneet toteuttamaan. Raaka-ainetoimittajiksi valitsemme ensisijaisesti sellaiset toimittajat, joilla on käytössään ympäristöjärjestelmät. Valimoiden lähialueella asuvilla ihmisillä on ollut hyvä mahdollisuus vaikuttaa asioihin varsinkin nyt, kun valimoiden ympäristölupia on uusittu. Jokaisella on ollut oikeus jättää muistutus, jonka ympäristöviranomaiset huomioivat ympäristölupapäätöstä tehdessään. Karkkilan valimon ympäristölupaa koskien jätettiin viisi muistutusta ja Suomivalimon lupaa koskien kaksi muistutusta. Muistutuksilla on useampi allekirjoittaja. Karkkilassa sijaitsevaa Ruukin Kiinteistöpalvelun lämpökeskusta koskevaan lupaan ei jätetty yhtään muistutusta. Karkkilassa valimo on järjestänyt lähistön asukkaille tiedotustilaisuuden koskien ympäristöasioita. Myös Hollannin Heerlenin valimossa pidettiin tiedotustilaisuus, jossa käytiin läpi haju- ja pölyongelmia. Valimoiden läheisyydessä toimivat alueelliset viranomaiset jättivät myös lausuntonsa ympäristölupien uusimisprosessin aikana. Ympäristöviranomaiset ovat huomioineet nekin tehdessään ympäristölupapäätöksiä. Ympäristöviranomaisille raportoidaan vuosittain ympäristöluvissa määritettyjen tarkkailujen ja seurantojen tuloksia. Ympäristöluvat Valimo- ja takomotoiminta ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tarvitsevat ympäristöluvan. Heerlenin valimon ympäristölupa saatiin tammikuussa Suomivalimo sai uuden luvan lokakuussa 2005 ja Karkkilan valimo sekä lämpökeskus maaliskuussa Porin valimon uuden ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on jätetty määräaikaan mennessä Se on parhaillaan hyväksymismenettelyssä, josta päätöksiä odotetaan. Kohlsvan takomon lupamenettelyssä odotetaan uuden lainsäädännön valmistumista. Valimoiden ympäristöluvat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne ohjaavat ympäristöön liittyvää kehittämistä. Uusissa luvissa on lukuisia sellaisia vaatimuksia, jotka kehittävät tuotantoyksiköiden ympäristöasioita pitkälle tulevaisuuteen. Lupavaatimukset kohdistuvat mm. hiukkas- ja VOC-päästöihin. Euroopan unioni on määritellyt valimoille parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT). BAT-asiakirjassa mm. määritellään, millaisiin päästörajoihin parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla voidaan päästä. Viranomaiset ottavat huomioon parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset myöntäessään valimoille uusia ympäristölupia. Ympäristöjärjestelmät Konsernin ympäristöpolitiikan mukaan jokaisella tuotantoyksiköllä on oltava standardin ISO mukainen ympäristöjärjestelmä. Järjestelmien rakentaminen jatkui vuoden 2005 aikana. Åmålin konepaja sai vuoden 2005 lopussa sekä ISO että ISO/TS sertifikaatin. Ympäristösertifikaatit ovat käytössä seuraavissa tuotantoyksiköissä: Componenta Albin Componenta Åmål Componenta Främmestad Componenta Karkkila Componenta Pietarsaari Componenta Pori Componenta Suomivalimo Ympäristöjärjestelmän rakentamisprojekti on käynnistynyt Componenta Pistonsissa ja Componenta Nisamossa. Molemmissa yksiköissä rakennetaan samanaikaisesti sekä laatu- että ympäristöjärjestelmä. Järjestelmien rakentaminen ei ole

15 Ympäristöraportti 2005 : Componenta Oyj 15 Raportissa esiintyvää sanastoa edennyt projektisuunnitelman mukaisesti. Siitä huolimatta järjestelmien on tarkoitus olla valmiina vuoden 2006 lopussa Hollantilaisten valimoiden yhteinen ympäristöjärjestelmä on miltei valmis..hollannin ajoneuvoteollisuudelle toimittavien yksiköiden laatujärjestelmää päivitetään parhaillaan ajoneuvoteollisuuden standardin ISO/TS vaatimusten mukaiseksi ja järjestelmän sertifiointi on vuoden 2006 lopussa. Ympäristöjärjestelmät ohjaavat yksiköiden kehittämistä ja auttavat oman tuotannon ympäristövaikutuksien tunnistamisessa ja merkittävien ympäristönäkökohtien korjaamisessa. Järjestelmät korostavat myös kaikkien vastuuta ympäristöasioissa ja lisäävät ympäristötietoisuutta ja ympäristöasioihin sitoutumista. Hiekkakeerna Hiekasta ja sideaineesta valmistettu keerna, jota käytetään valukappaleiden onttojen sisäosien ja vaikeiden muotojen tekemiseen. Keerna asetetaan kaavaushiekasta tehtyjen muottipuoliskojen väliin ja se murenee valun ja muotin purun aikana ja sekoittuu kaavaushiekkaan. Kaavaus Työvaihe, jossa valumallin avulla tehdään kaavaushiekasta muotti, johon sula valetaan. Kierrätysromu Valmistusprosesseista ylijäävää raakaainetta kuten esimerkiksi levyleikkuujätettä tai käytöstä poistettuja rautatuotteita. Koneistus Yleisnimi ainetta poistaville (lastuaville) työstömenetelmille, joita ovat esimerkiksi poraaminen, jyrsiminen, sorvaaminen, hiominen. Kuumanapitouuni Sähkötoiminen uuni, jossa sulaa säilytetään halutussa jakolämpötilassa. Tyypillinen koko 30 tonnia. Maalaus Materiaalin suojaamista ympäristön haittavaikutuksilta, esimerkiksi korroosiolta. Pohja- ja pulverimaalaus. Muotti Kaavaushiekasta kaavaamalla tehty muotti tuotteen valamista varten. Kaavaushiekassa on tuotteen muodon mukainen onkalo, sulan johtamiseen tarvittavat kanavat (rangat) sekä sulan kutistumista kompensoivat syötöt. Peitostaminen Hiekkakeernojen ja furaanihiekasta tehtyjen muottien peitostaminen (maalaaminen) riittävän pinnanlaadun aikaan saamiseksi ja metallin hiekkaan tunkeutumisen estämiseksi. Työstölastu Millä tahansa koneistusmenetelmällä työkappaleesta irrotettu materiaali. Uudelleensulattaminen Sulatusuunissa tapahtuva rankojen ja syöttöjen, hylättyjen valutuotteiden ja työstölastun sulattaminen. Valurangat ja -syötöt Valukappaleista puhdistuksessa irrotettavat sulalla täyttyneet kanavat ja syötöt. Tuotteesta, rautalaadusta ja valujärjestelmästä riippuen valurankojen ja -syöttöjen osuus kokonaisrautamäärästä voi vaihdella 30 %:n ja 70 %:n välillä. Valurauta 2,0 4,2 % hiiltä sisältävä rautametalli. Hiili esiintyy tavallisesti grafiittina. Valuraudat jaetaan suomugrafiitti- (GJL), pallografiitti- (GJS) ja temperrautoihin sekä valkoisiin valurautoihin. Erikoisvalurauta esim. kulutusta kestävä ADI. Koneistuskeskus Lastuava työstökone (ainetta poistava), jossa on usempi lastuava työstömahdollisuus. Esimerkiksi sorvin, poran ja jyrsimen yhdistelmä. Koneistuksessa käytetään leikkuunestettä kitkasta johtuvan kuumenemisen estämiseksi. Leikkuuneste on normaalisti vesiohenteista. Sulatusuuni Uuni jolla sulatus tapahtuu. Energianlähteenä sähkö (= sähköuuni) tai koksi (= kupoliuuni). Sähköuunissa sulatus tapahtuu kertapanoksena eli sulatusuuni tyhjätään kokonaan tai osittain sulaerän valmistuttua. Esimerkiksi 8 tonnin sulattaminen 4.3 MWh teholla kestää noin 1h ja 20 min. Kupoli uunin prosessi on jatkuva eli sulaa otetaan pois ja raaka-aineita lisätään jatkuvana prosessina. VOC-aineet Haihtuvat orgaaniset yhdisteet.

16 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, Helsinki puh fax