SELVITYS VIERASSATAMATOIMINNAN EDELLYTYKSISTÄ VÄSTANFJÄRDIN ALUEELLA (LAMMALA / KALKHOLMEN)
|
|
- Pia Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SELVITYS VIERASSATAMATOIMINNAN EDELLYTYKSISTÄ VÄSTANFJÄRDIN ALUEELLA (LAMMALA / KALKHOLMEN) Taustaa Vierassatamatoiminta on Saaristomeren alueella monelle merkittävä elinkeino veneilykauden aikana. Satamissa yöpyvien veneiden määrä on pitkällä aikavälillä nähtynä kasvussa, joskin ala on hyvin riippuvainen säistä. Saaristomerellä satamat avaavat yleensä toukokuussa ja niitä pidetään auki syyslokakuulle. Heinäkuun huippukauden aikana monen sataman kapasiteetti on koetuksella ja laiturit saattavat olla täynnä useana vuorokautena. Elokuulle tultaessa liikenne yleensä vähenee ja viimeistään koulujen alku vähentää arkiviikolla tapahtuvan veneilyn määrää, joskin viikonloppuisin liikenne saattaa olla vilkasta myös tästä ajankohdasta eteenpäin. Västanfjärdin Lammalan rannassa on perinteisesti ollut käytössä vieraslaituri päivä- yöpymiskäyntejä varten. Laituri koostuu kiinteästä osasta sekä pontoonilaiturista, paikkoja on yhteensä noin Kiinnitys tapahtuu ankkurilla, poijuun tai paaluihin. Laituria on hoitanut aikanaan Västanfjärdin kunta, mutta kuntauudistuksen jälkeen laiturin hoidosta ei ole vastannut selkeästi mikään yksittäinen taho. Rannassa on ulkokäymälä vierailijoita varten. Ranta-alueella ei ole muita palveluja. Laiturin käytöstä ei peritä satamamaksua. Lahden länsipuolella Kalkholmin niemellä on purjealus Eugenian kotilaituri, joka soveltuu vieraslaituriksi ja jota on jossain määrin tähän tarkoitukseen käytettykin. Kiinnittyminen tapahtuu nykytilanteessa ankkurilla. Paikkojen lukumäärä ko. laiturissa on noin 15. Laiturin läheisyydessä toimii kesäisin kahvila, jonka yhteydessä on myös wc-tilat. Myöskään täällä ei yöpymisestä ole peritty satamamaksua. Kemiönsaaren kunnan hallinnoima Marina II-hanke esittää tässä selvityksessä näistä lähtökohdista näkökulmia ja mahdollisuuksia laajamittaisen vierassataman harjoittamiseen Västanfjärdin kuntakeskuksen alueella. Satamaluokat Merenkulkulaitoksen määritelmä jakaa pienvenesatamat jaetaan kahteen pääluokkaan, koti- ja käyntisatamiin. Edellisissä säilytetään veneitä ja jälkimmäisissä asioidaan tai yövytään veneellä liikuttaessa. Vierassatamalla tarkoitetaan palveluvarustukseltaan monipuolista ja korkeatasoista matkaveneilyä palvelevaa satamaa, jossa on vähintään kymmenen vieraspaikkaa. Sen varustukseen kuuluvat ainakin elintarvikkeiden myyntipiste, veneille tarkoitettu polttoainejakelu, juomavesi, talousjätehuolto, käymälä, peseytymistilat ja hätäpuhelin. Palvelutarjonnaltaan alhaisemman tason käyntisatamat jaetaan palvelu- ja retkisatamiin sekä vieraslaitureihin. Palvelusatama on pääasiassa elintarvike-, polttoaine tai vesitäydennyksiin tarkoitettu satama, jossa voi olla yöpymiseen tarkoitettuja vieraspaikkoja. Vieraslaituri on kyläsataman tai pääasiassa kalastusta tai matkustaja- tai yhteysalusliikennettä palvelevan piensataman yhteydessä oleva vierasveneille varattu laituri tai laiturin osa. Satamassa voi olla yöpymiseen tarkoitettuja vieraspaikkoja. Retkisatama on pääasiassa virkistystarkoituksiin varattu tai yleiseen käyttöön otettu satama luonnonvaraisella alueella. Satama soveltuu joko yöpymiseen tai päiväsaikaan tapahtuvaan virkistäytymiseen. Satama voi olla luonnonvaraisessa tilassa tai rakennettu. (Lähde: > tietopalvelut >julkaisut > julkaisusarja > 2008 > numero 1)
2 Yleiset edellytykset vierassatamatoiminnalle Käyntisatamatoiminta on perinteisesti rakentunut vanhojen kyläsatamien ympärille. Osa näistä satamista on lähtenyt kehittämään toimintaansa ammattimaisempaan suuntaan sataman palvelutasoa nostamalla. Osa satamista on edelleen lähes samassa tilassa kuin 50 vuotta sitten. Tämä laaja kirjo tekee palvelutarjonnasta monipuolista ja tarjoaa veneilijälle sekä saariston historiaa että nykyajan palveluja. Sataman valintakriteerit Veneilijä valitsee sataman omien tarpeidensa, mieltymystensä sekä vallitsevien olosuhteiden mukaan. Marina II-hanke selvitti kesällä 2009 Saaristomeren satamissa yöpyneiden veneilijöiden profiilia. Yövyttäessä yleisin valintaperuste on sataman sijainti. Joka toinen veneilijä mainitsee sijainnin sataman valintakriteeriksi. Sijainniltaan hyvä satama sijaitsee yleensä vilkkaan pienveneväylän varrella niin, että sinne poikkeaminen ei aiheuta isoa mutkaa matkaan. 40 % vastanneista mainitsi valintakriteeriksi suihkun/saunan ja saman määrän vastauksia sai myös ruokatarvikkeiden osto. Neljännellä sijalla on ravintolapalvelut 26% osuudella. Yli 10% vastaajista nimesi valintakriteerinä vielä jonkun seuraavista tekijöistä: tuttu paikka, polttoaineen osto, hyvä/tasokas paikka, paikkakunnan kiinnostavuus, sähkö, säätilanne, nähtävyydet ja lasten leikkipaikka. Mikäli sataman palvelut (ruokakauppa, sauna/suihku, kauppa ym.) niputetaan yhdeksi ryhmäksi, nousee tämä ryhmä tärkeimmäksi valintakriteeriksi ennen ryhmää sijainti/sääolosuhteet. (Lähde: Taloustutkimus: Marina II-hanke, Vierassatamien kävijätutkimus 2009) Ranta-/vesialueen omistussuhteet Saaristomeren käyntisatamien maa- ja vesialueet omistaa pääsääntöisesti joko satamatoimintaa harjoittava yrittäjä/yritys tai kunta/kaupunki. Yrittäjien omistuksessa on lähinnä pienempiä kylä- tai kalastussatamia, kun taas vierassatamien maa- ja vesialueet ovat yleensä kuntien omistuksessa ja ne vuokrataan satamatoimintaa harjoittavalle yrittäjälle. Käytännöt vuokrasopimuksiin liittyen vaihtelevat suuresti mitä tulee vuokraperusteisiin, vuokran määrään, sopimusaikaan sekä kunnossapitovelvollisuuksiin. Paikoitellen vuokrahinta voi olla hyvinkin alhainen, jolloin yleensä kunnossapitovastuu lankeaa yrittäjälle. Toisaalla taas vuokranantaja vastaa kunnossapidosta, mikä luonnollisesti nostaa vuokrahintaa. Satamatoiminnan kehittämisen kannalta vuokrasopimuksen pituudella on suuri merkitys. Pitkällä sopimuksella yrittäjä sitoutetaan sataman liiketoiminnan sekä infran kehittämiseen, kun taas lyhyellä sopimuksella on yleensä täysin päinvastainen vaikutus. (Lähde: Marina II-hanke, vierassatamaselvitys 2009) Liiketoiminnalliset edellytykset Satamatoiminta on Suomessa hyvin kausiluonteista. Käyntisatamissa yövytään yleensä toukokuusta syys-lokakuuhun, mutta liiketoiminnallisesti kannattavaa on pääsääntöisesti vain ajanjakso juhannuksesta heinäkuun loppuun. Tässä toki saattaa olla satamakohtaisia eroja. Toisaalta hyvänä kesänä kapasiteetti on satamissa koetuksella ja tulijoita olisi ajoittain enemmänkin kuin mitä pystytään ottamaan vastaan. Investoinitien kalleuden vuoksi laituri- ym. kapasiteettia ei pääsääntöisesti voida mitoittaa kävijämäärien maksimiin niin, että kaikille halukkaille yöpyjille olisi aina tilaa. Investoinneissa tulisikin pyrkiä maa- ja vesialueen omistajaa sekä satamayrittäjää tyydyttävään ratkaisuun, jossa otettaisiin huomioon myös muut tekijät kuin puhtaasti sataman liiketoiminnan kannattavuus. Tällaisia tekijöitä ovat mm. muuta matkailutoimintaa tukevat tekijät, satamatoiminnan pr-arvo, vaikutukset ympärivuotisiin palveluihin sekä paikallisen väestön palvelutarjontaan ja mahdollisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen. Useinhan tilanne on se, että varsinkin vierassatamaluokituksen omaavan sataman liitännäispalvelut (kauppa, ravintola) palvelevat paitsi veneilijöitä, myös maitse saapuvia matkailijoita, kesäsukkaita ja paikallista väestöä.
3 Yleensä satamayrittäjät työllistävät itsensä muussa toiminnassa talvikauden aikana. Toiminnan osaaikaisuus tekee siitä haastavaa. Satamille tärkeää kehitystyötä ei pystytä tekemään kauden aikana ja kun aikaa kehittämiselle olisi talvella, sitä ei muiden töiden vuoksi usein ehditä tekemään silloinkaan. Vierassatamatoiminnassa tulisi pitkällä aikavälillä pyrkiä päätoimisuuteen esim. kautta pidentämällä sekä palveluiden laajuudella ja tasokkuudella. Tällöin varmistettaisiin mahdollisuus toiminnan kehittämiseen veneilykauden ulkopuolisena aikana. Kun katsotaan tarkemmin, mistä ammattimaisesti toimivien käyntisatamien liiketoiminta muodostuu, on tilanne usein se, että pelkän laituritoiminnan lisäksi samalla yrittäjällä/yrityksellä on satamassa esim. kauppa tai ravintola. Tällöin yöpymis- ja sähkömaksut muodostavat vain murto-osan yrityksen liikevaihdosta ja varsinainen tuotto tehdään esim. ravintolatoiminnalla. Laiturien rooli on näissä tapauksissa toimia eräänlaisena sisäänheittäjänä sataman muihin palveluihin. Yöpymismaksut ovat Suomessa kansainvälisesti tarkasteltuna matalia ja siksi pelkkä laituritoiminta on harvoin kannattavaa. Toki tällaisiakin satamia on, mutta silloin yöpyjien määrän on oltava suuri, useita tuhansia yöpymisiä kaudessa. Useimmissa satamissa yöpyjien määrä liikkuu välillä yöpymistä kaudessa. Tällöin investointi-, ylläpito-, henkilöstö- ym. kustannuksista johtuen laituriliiketoiminnan rinnalle vaaditaan kannattavan liiketoiminnan aikaansaamiseksi yleensä ravintola, kauppa tai molemmat. Näillä satama myös tehdään houkuttelevammaksi kohteeksi sekä veneilijöille, että muille käyttäjäryhmille, mikä lisää volyymiä sekä antaa mahdollisuuden kauden pidentämiseen. Edellytykset vierassatamatoiminnalle Västanfjärdissä Sijainti Västanfjärdin vanhan kunnan keskusta sijaitsee Kemiönsaaren eteläosassa Taalintehtaalta koilliseen, noin 8 merimailia Hanko-Kasnäs-väylältä pohjoiseen. Kemiönsaaren itäpuolitse kulkee väylä Mathildedalin matkailualueelle sekä Saloon. Västanfjärdin eteläpuolitse kulkee poikittainen väylä Padvasta Taalintehtaalle. Hiljattain Västanfjärdistä avattiin merkitty väylä Taalintehtaalle, jonne on matkaa noin 6 merimailia. Västanfjärdin satama sijaitsee lahdessa, jonne ei ole ohikulkuliikennettä. Entisen Västanfjärdin kunnan eteläisillä rannoilla on useita pienvenesatamia, jotka palvelevat saariston mökkiläisiä yhteysveneiden kotisatamina. Vaikka veneliikenne on ajoittain vilkastakin, niin pääosin liikenne muodostuu kotisatamista lähtevistä ja niihin palaavista veneistä. Käyntisatamana Västanfjärdin sijainti ei ole houkutteleva, sillä se on huomattavan sivussa kuormitetuista vapaa-ajan veneilyn väylistä. Ohikulkuliikennettä ei ole ja satamaan on varta vasten hakeuduttava. Olemassa oleva infra Västanfjärdiin johtaa etelästä 2,4 metrin väylä. Finsjölandetin länsipuolitse Taalintehtaan suuntaan kulkeva, kunnan ylläpitämä on 1,5 metrin syvyinen. Lahden itäpuolella Lammalan rannalla on olemassa laituri ja kiinnittymispaikat veneelle. Laitureilla/rannassa ei ole veden- tai polttoainejakelua eikä sähköä. Rannassa on ulkokäymälä. Samassa rakennuksessa on isompi tila, jota käytetään kunnan varastona. Satama-alueen välittömässä läheisyydessä on kolme muuta varastorakennusta, jotka ovat yksityisessä omistuksessa. Laiturin yhteydessä oleva maa-alue on pinta-alaltaan rajallinen, eikä siihen juurikaan pysty rakentamaan lisää huolto- ym. rakennuksia. Satamasta on lyhyt kävelymatkan kylän palveluihin. Kalkholmin puoleinen laituri on nykyisellään kunnan sekä yksityisessä käytössä. Länsisyrjä on varattu purjealus Eugenialle. Laiturille ei tule vettä tai sähköä, septityhjennyslaite laiturilla on. Rannassa toimii kesäkahvila, joka on auki kesä-elokuussa. Samassa rakennuksessa on toiminut puuveneverstas, johon mahtuu sisälle isompiakin veneitä. Kalkolmin niemellä on paljon rakentamatonta maata, johon pystyisi sijoittamaan satamatoimintaa palvelevia rakennuksia. Nykyisiin Lammalan kylän palveluihin on alueelta noin 2 km kävelymatka, mikä voi olla usealle veneilijälle liian pitkä.
4 Palvelut Västanfjärdin kuntakeskustassa toimii ympärivuotisesti kauppa, josta saa elintarvikkeiden lisäksi kulutustavaroita sekä rautakaupan artikkeleita. Kaupan yhteydessä toimii maantieliikennettä palveleva polttoaineasema. Keskustassa on myös apteekki ja kirjasto. Kalkholmin puolella toimii kesäkahvila, jonka yhteydessä ovat wc-tilat. Kaavoitus Nykyiset laiturialueet sekä Lammalan että Kalkholmin puolella on kaavoitettu vierassatamaksi. Kalkholmin niemen verrattain isolle vierassatama-alueelle saa kaavan mukaan sijoittaa satamaa palvelevia rakennuksia enintään 100 k-m2, sekä satamaa palvelevia laitteita. Lisäksi Lammalan puoleiselle rannalle on nykyisen satama-alueen pohjoispuolelle kaavoitettu pienempi alue vierassatamatoimintaa varten. Alue sijaitsee nykyisten roskasäiliöiden sijaintipaikan meren puolella. Maanomistus Kalkholmin puolella niemen eteläkärjen maanomistus on jakautunut kunnan ja yksityisen omistuksen välillä niin, että kunta omistaa maa-alueen niemen länsisyrjältä, jossa nykyinen kahvila ja puuveneverstas sijaitsevat. Itse laituri sekä itäpuolinen rakentamaton niemenkärki on yksityisessä omistuksessa. Kunta on vuorannut laiturin käyttöönsä 23 vuoden vuokrasopimuksella. Lammalan puoleisella rannalla nykyisen laiturin yhteydessä olevat maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Edellä mainittu pienempi vierassatamatoimintaan kaavoitettu, mutta nykyään muussa käytössä oleva alue on kunnan omistuksessa. Vetovoimatekijät Västanfjärdillä on pitkä historia kaivosteollisuudessa ja tästä on nähtävissä jälkiä yhä tänä päivänä. Tätä seikkaa ei erityisesti korosteta paikallisissa opasteissa ja paikalle saapuvalle matkailijalle asia saattaa hyvinkin jäädä hämärän peittoon, ellei hän osaa tätä historiatietoa erityisesti hakea. Västanfjärdin 1600-luvulla rakennettu vanha kirkko sekä 1900-luvun alussa rakennettu uusi kirkko ovat kumpikin kävelyetäisyydellä Kalkholmin rannasta. Laadukkaat massatenniskentät sijaitsevat niinikään kävelyetäisydellä ja läheltä löytyvät vielä Rohan hevostallit. Neljän kilometrin päässä sijaitsee Bjärkasin korkeatasoinen 18-reikäinen par 3-golfkenttä. Lisäksi Kalkholmin niemen läheisyyteen on valmistumassa pensionaatti Villa Felixionat, joka tarjoaa hyvinvointi-, majoitus- ja ravintolapalveluita. Edellä mainittuja sinänsä laadukkaita palveluja ei nykyisellään erityisesti markkinoida veneilijöille eikä veneilijä osaa yhdistää niitä Västanfjärdiin. Mahdollisen satamatoiminnan tulisikin verkottua läheisesti näiden palvelujen tuottajien kanssa, jolloin Västanfjärd voisi profiloitua monipuolisena ja aktiivisesti liikkuvia veneilijöitä kiinnostavana satamana. Tämä vaatii kuitenkin tiivistä yhteistyötä sekä palvelujen tuotteistamista. Nykymuodossaan Kalkholmin niemi ei tarjoa riittävää määrää palveluja eikä myöskään luontoelämyksiä tai saaristoidylliä. Nykyisellään Västanfjärd ei ole riittävän houkutteleva kohde, jotta sinne saataisiin edes kattavilla vierassatamapalveluilla vuodesta toiseen yöpyvän veneilijän tasainen virta. Edes hyvät palvelut eivät takaa riittävää kävijävirtaa sijainniltaan vähemmän houkuttelevassa kohteessa. Vierassatamatoiminnan kynnyskysymykseksi nouseekin riittävän houkuttelevan magneetin löytäminen. Tämä voisi olla edellä mainittu liikkujan paketti, jota voisi täydentää sataman välittömään yhteyteen sijoitettava nähtävyys, aktiviteetti, luontoelämys tai näiden yhdistelmä. Vetovoimatekijöitä mietittäessä tulisi pyrkiä ratkaisuun, joka palvelisi matkailua ympärivuotisesti. Kasnäsin kylpylä on hyvä esimerkki tästä. Kausiluonteinen vierassatamatoiminta saisi tätä kautta mahdollisuuden tarjota palveluitaan (ravintola, kahvila, kauppa) ympärivuotisesti maitse saapuville matkailijoille.
5 Kilpailu Västanfjärdiä lähimmät kilpailevat käyntisatamat ovat Taalintehdas, Kasnäs, Hiittinen ja Rosala. Näistä varsinkin Kasnäs on viimeisten vuosien aikana laajentanut palvelutarjontaansa merkittävästi, mikä on näkynyt myös kävijämäärissä. Satama on noussut nopeassa tahdissa palveluiltaan Suomen vierassatamien kärkikastiin. Myös Kasnäsin sijainti on erinomainen aivan Hanko-Utö-väylän tuntumassa. Sataman suurin yksittäinen vetovoimatekijä on saaristokylpylä, joka on eteläisellä Saaristomerellä ainoa laatuaan. Taalintehdas on sijainniltaan Kasnäsiä heikommassa asemassa, mutta verrattuna Västanfjärdiin sijainti on houkuttelevampi. Taalintehtaan palvelut on mitoitettu asukkaan ympärivuotiseen käyttöön, joten veneiljä saa täältä kaiken tarvitsemansa. Erityistä yksittäistä vetonaulaa Taalintehdas ei tarjoa. Hiittinen ja Rosala kilpailevat lähinnä sijainnillaan, joka on erinomainen aivan Hanko-Utö-väylän varrella. Palvelutasoltaan satamat ovat perustasoa ja tarjoavat erikoisuutena lähinnä saaristoidylliä. Kilpailevia satamia tarkasteltaessa tulisi pyrkiä näitä täydentävään tarjontaan ja näistä poikkeavaan profiiliin. Tällöin verkottuminen näiden satamien kanssa tukisi kaikkien alueella toimivien satamien toimintaa. Veneilijät, jotka viipyvät alueella pidempään, voivat lyhyillä päiväetapeilla siirtyä uuteen kohteeseen ja mikäli tarjolla on mielekästä tekemistä, viipyä satamassa muutamia päiviä. Kehittämismahdollisuuksia Kun vierassatamatoimintaa lähdetään kehittämään lähes nollatilanteesta, on mahdollisuuksia käytössä laajasti. Kalkhomenin niemen laaja rakentamaton maa-alue antaa niinikään vaihtoehtoja keskeiselle vetovoimatekijälle. Lähtökohtana on, että toiminnan tulisi olla ympärivuotista ja tukea matkailua myös kesäkauden ulkopuolella. Vain mielikuvitus sekä luonnollisesti kustannukset ovat rajana sille, mikä mahdollinen yleisömagneetti voisi olla. Osaltaan tarjontaa voisi laajentaa kehittämällä olemassa olevaa puuveneverstasta paja- /näyttelytoiminnan suuntaan, jossa matkailijat voisivat nähdä tai jopa itse kokeilla puuveneen työvaiheita. Laadukas ravintola alkaa olla tänä päivänä perusedellytys vierassatamassa. Tällaisen voisi sijoittaa nykyisen kahvilan tiloihin tai uudisrakennukseen Kalkholmenille. Vierassatamatoimintaa voisi täydentää camping-alue, sillä sekä veneilijöiden että karavaanareiden käyttämät palvelut ovat pitkälle samankaltaisia: wc, saunat/suihkut, ravintola, kauppa. Käytännössä toiminnot voisi jakaa esimerkiksi niin, että varsinainen vierassatama toimisi Kalkholmenin rannassa. Täällä sijaitsisi ravintola/kahvila, saunat, suihkut sekä puuttuva vetovoimatekijä. Lammalan puolelle voisi järjestää polttoaineen meriaseman sekä kauppalaiturin kylässä asiointia varten. Västanfjärdin profiloitumista mietittäessä tulisi lähteä siitä, että satamaan tulijalla olisi kiinnostusta viipyä satamassa muutamia vuorokausia. Sijainti ei edelleenkään houkuta ohikulkevia yöpyjiä, mutta profiloitumalla oikein satamasta olisi mahdollista kehittää aktiivisen tekemisen satama, jossa riittää tekemistä pidemmänkin pysähdyksen ajaksi. Satamatoiminnan kehittämistä edesauttaa paikallisten yrittäjien sekä muiden toimijoiden vahva yhteishenki sekä yhteinen tahtotila sataman kehittämiseksi. Oikein kanavoituna tämä energia on prosessia eteenpäin ja yhteiseen tavoitteeseen vievä tekijä.
6 SWOT Vahvuudet -olemassa oleva väylä-, laituri- ja rakennusinfra -kaavoitus tukee satamatoimintaa -nykyiset matkailupalvelut (golf, ratsastus, tennis) -paikallisten yrittäjien yhteistyöhenki Mahdollisuudet -olemassaolevien vetovoimatekijöiden tehokas hyväksikäyttö -oikein ratkaistuna palvelut on mahdollista sijoittaa riittävän tiiviisti -camping-alueen ja vierassatamapalvelujen keskittäminen -tilaa rakentaa Kalkholmenin niemelle Heikkoudet -sijainti -palvelujen hajanaisuus -meriasema polttoainejakelulle puuttuu -hajautunut maanomistus -vahvan yksittäisen vetovoimatekijän puute Uhat -rahoituksen järjestyminen laajoihin investointeihin -kilpailevien satamien kehittyminen edelleen
7 Yhteenveto ja loppupäätelmät Vanhan Västanfjärdin kunnan alueella sijaitsee Lammalan laituri, jota on käytetty vieraslaiturina. Rannassa on paikat veneelle. Kylän palvelut (kauppa, polttoaineasema, apteekki, kirjasto) sijaitsevat lyhyen kävelyetäisyyden päässä. Kalkholmenin niemellä on laituri, jossa on paikka purjealus Eugenialle, muut paikat ovat yksityisessä käytössä. Täältä löytyy septityhjennyslaite ja rannassa toimii kesäkahvila. Kummallekaan laiturille ei tule sähköä tai vettä. Västanfjärd sijaitsee sivussa vilkaasti liikennöidyiltä vapaa-ajan veneilyväyliltä. Hanko-Utö-väylä ohittaa kylän noin 8 merimailin päässä etelässä. Pienempiä väyliä esim. Taalintehtaalle ja Teijon Matildaan kulkee lähempänä. Selvitysten mukaan sataman tärkein valintakriteeri on sijainti oman reitin varrella. Poisluettuna kotisatamaliikenne ei Västanfjärdin sataman ohi kulkee vähän liikennettä ja sinne on erityisesti hakeuduttava. Sijainti on Västanfjärdin suurin yksittäinen heikkous, johon ei juurikaan pysty vaikuttamaan. Nykyiset palvelut Västanfjärdin satamassa ovat niukat ja hajanaiset. Vierassataman peruspalvelutasosta puuttuvat ainakin suihkut/saunat, ravintola sekä polttoainejakelu (meriasema). Pelkästään investoimalla näihin ei vierasveneiden virtaa vielä ohjata kylään, sillä samat palvelut saa muistakin satamista. Alueelta puuttuu selvä yksittäinen vetovoimatekjä. Golf-, tennis- ja ratsastusmahdollisuudet ovat hyvä alku, joiden ympärille voisi kehittää aktiivisen veneilijän palvelukokonaisuuden. Myös näiden palvelujen saavutettavuuteen, tuotteistukseen ja markkinointiin tulee kiinnittää huomiota, jos niillä halutaa houkutella veneilijöitä. Kaavoitus tukee vierassatamatoimintaa, mutta satama-alueilla maanomistus on hajanaista ja saattaa hidastaa haluttua kehitystä. Lähimmät kilpailevat vierassatamat ovat sijainniltaan huomattavasti paremmassa asemassa. Käsnäs on lisäksi kehittänyt palveluitaan viime vuosina voimakkaasti ja vetää tällä hetkellä valtaosan ohikulkevasta liikenteestä. Pienemipiä satamia kaipaavat hakeutuvat Taalintehtaalle tai Rosalaan. Taalintehtaan kilpailuvaltti on laajat palvelut ja Rosalan vahvuus taas saaristoidylli. Västanfjärd ei nykyisellään pysty tarjoamaan mitään näistä. Oman profiilin löytämisellä, suuntautumisella satamaksi, jonne pysähdytään muutamaksi päiväksi sekä verkottumisella lähimpien satamien kanssa on tilanne mahdollista kääntää kaikkia satamia palvelevaksi win-win-tilanteeksi. Nykytilanteessa vierassatamatoiminnan edellytykset Västanfjärdissä ovat vähäiset johtuen lähinnä sijainnista, palvelujen niukkuudesta ja selkeän vetovoimatekijän puuttumisesta. Pelkästään vierassataman peruspalveluihin vaadittaisiin suuret investoinnit eikä silläkään vielä taattaisi riittävää volyymiä. Alueelle tarvittaisiin näiden lisäksi suuri vetovoimatekijä, joka houkuttelisi paikalle matkailijoita niin maitse kuin meritse. Kehittämistä tulisikin miettiä nyt ympärivuotisesta näkökulmasta niin, että alueen vetovoimatekijä toimisi niin veneilijöille, karavaanareille kuin muillekin matkailijoille, eikä pelkästään kesäkaudella. Tällä luotaisiin edellytykset myös vierassatamatoiminnalle. Toki tällöinkin sataman etabloimtuminen vie oman aikansa ja toiminta vaatisi mittavat investoinnit, joiden rahoitus voi olla haasteellista. Tämä selvityksen mukaan vierassatamatoiminta Västanfjrädissä vaatii selkeää toimintasuunnitelmaa, omaa profiilia sekä paikallisten yritysten yhteistyötä. Kehittäminen tulisi nähdä suurempana kokonaisuutena, joka tukisi kylän matkailua kokonaisuudessaan ympärivuotisesti. Tällaisen toiminnan etabloiduttua paranevat myös vierassatamatoiminnan edellytykset.
Oulujärven käyntisatamat palvelutietoineen
1 Oulujärven käyntisatamat palvelutietoineen Oulujärven alati kasvava veneily tarvitsee ajantasaisia tietoja sopivista käyntisatamista ja niiden tarjoamista palveluista. Merenkulkulaitoksen julkaisemassa
Lisätiedot5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--
* MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus
LisätiedotLEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö
LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...
LisätiedotPlagenin uimaranta ja kioski
Plagen Hangon kaupunki tarjoaa yrittäjän vuokrattavaksi ja ylläpidettäväksi: Plagenin uimaranta ja kioski Plagenin rannan keskeinen sijainti Hangossa, suotuisat luonnon olosuhteet, alueen valtakunnallisestikin
LisätiedotSaaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1
Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö Destination Örö 1 Laidunsaari linnake luontomatkailukohde Autio Örön saari toimi Rosalan tilojen laidunalueena 1800 -luvulla Saaren rakentaminen alkoi osana
LisätiedotHAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE
Tiemassaaren Kyläyhdistys r.y 12.1.2011 1(5) Ilpo Vellonen, Pajulahdentie 11, 58900 Rantasalmi Puh. 040-5617460 Sähköposti: ilpo.vellonen@pp.inet.fi Rantasalmen kunnanhallitukselle HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotVILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN
1 VILLA FELIX Felixionat Oy:n konkurssipesä myy kartanomaisen majoitus- / ravintolakiinteistön Västanfjärdissä Kemiönsaaren kunnassa. Osoite: Vestanvikintie 95, 25830 Västänfjärd VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS-
LisätiedotVIISAS VUOKRAA VENEENSÄ
Vuokraa vene Sunny Boats jätä veneesi vuokrattavaksi avoveneiden vuokraus merellinen kokouspaketti VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ? LAITA VENEESI TUOTTAMAAN? SunnyBoats (SB) on vuonna 2008
LisätiedotLEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!
Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu
LisätiedotNORRVIK Info 2015. Saari-isäntä (v. 2015) Veli-Matti Laakso +358 500 486 538
NORRVIK Info 2015 Saari-isäntä (v. 2015) Veli-Matti Laakso +358 500 486 538 T E R V E T U L O A Lohjan Laivureiden Norrvikin saaritukikohtaan Ole ystävällinen ja merkitse yöpymisesi saunatuvassa olevaan
LisätiedotPerustietoja Ähtäristä
Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO
1 (5) LIITE 1 30.12.2009 0620-D3757 SAVITAIPALEEN KUNTA Kyselyjä lähetetty 250 kpl Kyselyyn vastanneita 6 kpl Vastausprosentti 18 % 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista edustaa veneilytilannettanne parhaiten?
LisätiedotVauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta
Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotAulanko. Matkailija rautatieasemalta Aulankoon. Tuukka Virtanen
Aulanko Matkailija rautatieasemalta Aulankoon Tuukka Virtanen Hämeenlinnan rautatieasema Hämeenlinnan rautatieasemalla pysähtyy päivittäin noin parisenkymmentä Helsingin ja Tampereen välillä kulkevaa lähi-
LisätiedotNÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU
43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy
LisätiedotÖrö yleiskatsaus
Örö yleiskatsaus 17.12.2018 Örön vierasvenesatama-alue Kolme vierasvenelaituria, 1910-luvulla valmistunut myymälä ja kahviorakennus, sekä käymälä- ja tiskausrakennus. Satamaalue on kivetty terassiksi.
LisätiedotLIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ
LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN
LisätiedotTeijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015
Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet
LisätiedotVASTUUVAPAUS. Esittelyssä: LUOTTAMUKSELLINEN
Yritysesittely VASTUUVAPAUS Tämän esityksen sisältö perustuu Kotkanpesä 2000 Oy:ltä (Yhtiö) ja muista lähteistä saatuihin tietoihin. Suomen Yrityskaupat Oy, tämän edustaja tai Yhtiö eivät vastaa muistion
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotOutlet-kylän liikenneselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2
LisätiedotMyydään leipomokahvilasekatavarakauppa
Myydään leipomokahvilasekatavarakauppa Juankosken keskustassa huippupaikalla Yrityksen nimi: Sepon Valinta Oy Yrityksen osoite: Juankoskentie 17, 73500 Juankoski Perustamisvuosi: 1986 Toimiala: Kauppa
LisätiedotVuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki
Vuohimäen alue Savonlinnan kaupunki Uimaranta Ryhmäpuutarha Vuohimäki Leirintäalue Kahvila-ravintola Ratsastustalli Page 2 Vuohimäki Page 3 Vuohimäen nykytilanne Alueen etäisyys Savonlinnan Kauppatorilta
Lisätiedotwww.sunnycarcenter.fi
www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator
LisätiedotUNELMIESI KOTI PICKALAAN
UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
LisätiedotSuomalaiset kuluttajina Virossa
Suomalaiset kuluttajina Virossa - Eläkkeensaajat Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Suomalaisten Viron matkailu
LisätiedotPaikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit
Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit Paikkatietokysely 5.7. 13.8.2018 Loviisan kaupunki suoritti 5.7. 13.8.2018
LisätiedotSuomalaiset kuluttajina Virossa
Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen
LisätiedotVesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
LisätiedotAINUTLAATUINEN KOKONAISUUS SAARISTOMEREN PORTILLA PORTO WEST 16/02/2016
AINUTLAATUINEN KOKONAISUUS SAARISTOMEREN PORTILLA Kemiönsaareen Peimarinlahden rannalle syntyy uusi ainutlaatuinen asuntoalue. Asuntoalue sopii sekä vakituiseen että vapaa-ajan asumiseen. SIJAINTI Autotie
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotKimolan kanava. Vesiväylän ja satamien kehittäminen Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva, DI & KTM
Kimolan kanava Vesiväylän ja satamien kehittäminen, DI & KTM Kimolan kanava 50 vuotta Kimolan uittokanava on vuodesta 1966 lähtien yhdistänyt Konniveden kaakkoisosassa sijaitsevan Pohjanlahden ja Pyhäjärven
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
LisätiedotPaikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
LisätiedotMoottoritien liittymät yritysalueina?
Moottoritien liittymät yritysalueina? TULEVAISUUDEN YRITYSALUEET SALOSSA 9.10.2013 Kaavoitusins. Timo Alhoke Yleiskaavallinen rakennemalli Keskusta Keskustavyöhyke Aluekeskukset Perniö ja Suomusjärvi Palvelukylät
Lisätiedot18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.
18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo
LisätiedotLeirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa
Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 8.7.2008 Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Suomalaisilla leirintäalueilla majoittuva
LisätiedotHämeenlinnan seudun puheenvuoro
Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman
LisätiedotYritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä
Yritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä 21.5.2019 Vastaajien kokonaismäärä: 8 1. Missä asioissa käytät Kehyn palveluja vai käytätkö? Vain vähäisesti käyttänyt. Etelä-Karjalan Yrityskummien ja Kehyn
LisätiedotLAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.
LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotRATKAISU - KAUPPATORI JA ASEMA-AUKIO
RATKAISU - KAUPPATORI JA ASEMA-AUKIO SUUNNITTELUPERIAATTEET Kauppatorin liikenteellinen ratkaisu perustuu valitun verkkovaihtoehtoon 2, Alueen kokonaisuudessa hahmottuu kolme osa-aluetta: asema-aukio,
LisätiedotEtelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke
Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.
LisätiedotVastuullisuuden kehittäminen Hepokatissa
Vastuullisuuden kehittäminen Hepokatissa Maria Utti/ Yrittäjä Majoitus Hepokatti www.majoitushepokatti.fi FB: www.facebook.com/bbhepokatti Instagram: https://www.instagram.com/bbhepokatti/ Majoitus Hepokatti
LisätiedotTalviolosuhdeverkosto
Talviolosuhdeverkosto Harrastajat Asukkaita: 202671 Lapsia 1-18v: 43873 Pelaajia: 5821 Seutu-CD: lasten sijoittuminen Nykyiset olosuhteet Saavutettavuus 1-18 vuotiaalle väestölle saavutettavuus Tikkurila
LisätiedotMarseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus
Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet
LisätiedotAineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista
Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun
LisätiedotNorrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä
Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle
KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotPohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen
SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot
LisätiedotKaravaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa
1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotKimolan vesiväylähanke
Kimolan vesiväylähanke 1 Hankkeen kuvaus Kimolan vesiväylähanke on elinkeinojen kehittämishanke, jossa laaditaan suunnitelmat kanavan muuttamiseksi veneille ja aluksille soveltuvaksi sulkukanavaksi. Kimolan
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan venesatamat, lentoasemat ja -paikat. Etelä-Pohjanmaan liitto, 2015
Etelä-Pohjanmaan venesatamat, lentoasemat ja -paikat Etelä-Pohjanmaan liitto, 2015 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Etelä-Pohjanmaan venesatamat, lentoasemat ja -paikat Julkaisu B:74 ISBN 978-951-766-279-6 (nide)
LisätiedotLAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta
LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:
LisätiedotValmistelija matkailukoordinaattori
Kunnanhallitus 92 08.04.2013 Kunnanhallitus 110 06.05.2013 Vanhan luotsiaseman (ns. punaisten tupien) vuokrahinnastoehdotus 2013 Khall 08.04.2013 92 Valmistelija matkailukoordinaattori Kunnanhallitukselle
LisätiedotSijoitu Kempeleeseen
Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen
LisätiedotMYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti
MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti Tervetuloa MYS:in vuoden 2014 kesäiselle veneretkelle, joka suuntautuu itäiselle Suomenlahdelle Porvoosta Pyhtäälle. Kokoonnumme
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 27.9.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY SIJAINTI kartta.hel.fi Fonecta NYKYTILANNE Rastilan liikekeskus sijaitsee Rastilan metroaseman
LisätiedotHANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN
HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien
Lisätiedot1. Toiminta ja palvelut
1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
Lisätiedot4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista
4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n. 500 000 Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista varustamot estsivät uusia satamia ja kohteita Destinaationa
LisätiedotKaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula
Kaupunkisuunnittelun seminaari 8.9.2010 Matti Karhula KOHTI ELÄVÄÄ KAUPUNKIKESKUSTAA Viihtyisä Oulun keskusta sykkii elämää läpi vuoden ja vuorokauden. Se pitää arvossa pohjoista kulttuuria, hyvinvointia,
LisätiedotLevi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
LisätiedotSeuraavassa on esitetty paikkamäärineen Tornion kaupungin ylläpitämät venesatamat.
TORNION KAUPUNGIN VENEPAIKAT HAETTAVANA Tornion kaupungilla on viisi venesatamaa, joissa on vuokrattavana yhteensä 318 venepaikkaa. Seuraavassa on esitetty paikkamäärineen Tornion kaupungin ylläpitämät
LisätiedotLAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet
LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotMyös järjestävän seuran sivuilla on tietoa:
Ensi vuoden Jukolan viesti juostaan Harpatinvaaran maastoissa Joensuun Enossa 17.- 18.6.2017. Kaikilla Rasti-Nokian jukola- ja venlajoukkueiden juoksijoilla, heidän tukijoukoillaan sekä kisaturisteilla
LisätiedotKeurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.
Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu
LisätiedotMATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi
MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua
LisätiedotMyydään menestyvä kahvila Kuopiossa
Myydään menestyvä kahvila Kuopiossa Yrityksen nimi: Kahvila Malliyritys Oy Yrityksen osoite: Kauppakatu 1, Kuopio, Suomi Internet-osoite: www.kahvila.fi Perustamisvuosi: 2012 Toimiala: Majoitus, ravintola,
LisätiedotSulkava, Lohilahti Kohdenumero Tupa,kk,makuualkovi + parvi, 49,0 m²/63,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.
Vapaa-ajan asunto Sulkava, Lohilahti Kohdenumero 602213 Tupa,kk,makuualkovi + parvi, 49,0 m²/63,0 m² Kov. 2001 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 120 000,00 Lohiniementie, Louhela. Kaunis ja viihtyisä vapaa-ajan
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto Syksy 2007
Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan
LisätiedotVierasvenesatamien kävijätutkimus 2009 Saaristomeren alueella
Vierasvenesatamien kävijätutkimus 2009 Saaristomeren alueella Vierasvenesatamien kävijätutkimus 2009 Saaristomeren alueella Kemiönsaaren kunta/marina II-hanke Heinäkuu 2009 Merja Tuominen 31.8.2009 Taloustutkimus
LisätiedotOpastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto
Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta
LisätiedotSIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE
4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen
LisätiedotLuonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1
Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia www.outdoorsfinland.com Lisätietoja: Pirjo Räsänen pirjo.rasanen@lamk.fi 044 708 1242 Skype: pirjorasanen1 1 2 3 21.10.2015 2 21.10.2015 3 Liiketoimintapoten tiaali
LisätiedotSysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan
Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan 22.5.2013 Suvi Nirkko Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan
LisätiedotOulunsalon Aeroportti
Oulunsalon Aeroportti Kansainvälisen tason käyntikortti Pääkonttoritasoinen toimistotila osoitteessa Tietotie 2, Oulu. OULUN KESKUSTA 14 KM LENTOKENTTÄ 400 M SATAMA 11,5 KM TAKSIASEMA 400 M Osaksi monipuolisen
LisätiedotVaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä
Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa
LisätiedotLiite Lii nro 2/17.11.2004 66 Muutettu 19.10.2005 75
Liite Lii nro 2/17.11.2004 66 Muutettu 19.10.2005 75 VENEPAIKKOJEN VUOKRAUSSÄÄNNÖT, PIENVENESATAMASÄÄNNÖT JA KARTAT Muutettu 19.10.2005 75 Hyväksytty liikuntalautakunnassa 17.11.2004 66 KIRKKONUMMEN KUNNAN
LisätiedotMYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella
MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen
LisätiedotINARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi
INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi 2 Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 -
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotTuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3
Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 17.12.2016 Ksu Kelluva rantaraitti Selvityskohde sijaitsee Tuusulan kunnan alueella Tuusulanjärven eteläpäässä. Suunniteltu rantaraitti sijaitsee Gustavelundin
LisätiedotJoensuun Tilan satama, käyttöehdot
1 Joensuun Tilan satama, käyttöehdot Sataman toiminta Sataman toiminnasta vastaa Joensuun Tila Oy, Y-tunnus 1763469-1. Sataman alueella kaikki toiminta tapahtuu Joensuun Tila Oy:n (jatkossa JT) valvonnassa
LisätiedotSuomalaiset kuluttajina Virossa
Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa
LisätiedotEtelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry VAALIMAA. Seminaari 12.12.2007
KEHÄ III UUSI VAALIMAA Seminaari 12.12.2007 Ajo- ja lepoaikoja määm äärittävä säädös s voimaan 1.10.1976 Nykyisin tienvarsilla olevat levähdysalueet on suunniteltu ja toteutettu pääp ääasiassa 1970-luvulla,
LisätiedotHeinola Resort 2012-2014 t12206 1
Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Lomakeluonnos Infoteksti: 1. Hyvää päivää. Olen N.N. Taloustutkimus Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta vapaa-ajan asumisesta ja palvelujen käytöstä Heinolan seudulla.
LisätiedotMyyrmäki Pyöräliikenneverkko
Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.
Lisätiedot