Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen

Transkriptio

1 Työ raportti Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen Timo Saanio Matti Kokko Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Työraportti Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen Timo Saanio Matti Kokko Maaliskuu 2000

3 INSINÖÖRITOIMISTO SAANIO & RIEKKOLA OY SAATE Timo Saanio SAA TE TYÖRAPORTIN TARKASTAMISESTA JA HYVÄKSYMISESTÄ TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAUS: 9523/00/JPS Saanio & Riekkola Oy.. "'-1-. J, Zoao '\!!) YHTEYSHENKILOT: TkL Jukka-Pekka Salo Dl Reijo Riekkola Posiva Oy Saanio & Riekkola Oy TYÖRAPORTTI: LOPPUSIJOITUSTILOJEN RAKENTAMINEN JA SULKE MINEN TEKIJÄ: D 1 Timo Saanio varatoimitusjohtaja Saanio & Riekkola Oy k~?y/ ins. Matti Kokko suunnittelija Saanio & Riekkola Oy TARKASTAJA:, / / ;... "' _,-_L? J ~ ~t!?~ ' Reijo Riekkola toimitusjohtaja Saanio & Riekkola Oy HYVÄKSYJÄ: "' / Co' / ~7,;~~ RejJ{) Rtekkola toimitusjohtaja Saanio & Riekkola Oy

4 Työraportti Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen Timo Saanio Matti Kokko Saanio & Riekkola Oy Maaliskuu 2000 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 LOPPUSIJOITUSTILOJEN RAKENTAMINEN JA SULKEMINEN TIIVISTELMÄ Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilat rakennetaan 2010-luvulla siten, että tilat voidaan ottaa käyttöön vuonna Rakennusvaiheen työt koostuvat kalliorakennustöistä, rakennusteknisistä töistä, järjestelmien asennustöistä ja sijoitusreikien porauksesta. Osa rakennustöistä tehdään vasta tilojen käyttövaiheessa, vuoden 2020 jälkeen. Kalliorakennustöitä ovat kallion louhintatyöt ja lujitustyöt. Tiloissa tehtäviä rakennusteknisiä töitä ovat mm. tuoneleiden lattioiden ja seinien rakentaminen, kuiluihin tehtävien kierreportaiden ja seinän rakentaminen, pumppaamon ja selkeytysaltaiden rakentaminen sekä työkuiluhallin välitason rakentaminen. Tiloihinasennettavia järjestelmiä ovat esim. ilmanvaihto-ja sähköjärjestelmä. Loppusijoitustilojen rakentaminen kestää yhteensä reilut kuusi vuotta. Ajasta lähes puolet kuluu ensimmäisenä tehtävän työkuilun louhinta- ja rakennustöihin. Työkuilun valmistumisen jälkeen aikataulun kriittisellä polulla ovat tunnelin louhinta henkilö- ja kapselikuilulle jako. kuilujen louhinta- ja rakennustyöt. Käyttövaiheessa sijoitustunneleita louhitaan esim. 8 tunnelia kerralla, jolloin louhinta kestäisi noin vuoden ja louhintaurakka toistuisi noin joka kolmas tai neljäs vuosi. Sijoitusreikiä porataan käyttövaiheessa yhtäjaksoisesti tai kampanjanomaisesti suurehko määrä kerralla. Sulkemisvaiheessa loppusijoitustiloista puretaan lähes kaikki sinne rakennetut rakenteet. Tämän jälkeen ja osittain rinnan purkutöiden kanssa tilat täytetään täyttömateriaalilla ja suljetaan sulkurakentein. Suurin osa tiloista, eli sijoitustunnelit, on täytetty jo käyttövaiheen aikana. Sulkemistyöt kestävät yhteensä noin 2 vuotta. Merkittäviä kriittisellä polulla olevia tehtäviä ovat keskustunnelin täyttö sekä kuilujen purku- ja täyttötyöt Avainsanat: Loppusijoitus, ydinjäte, loppusijoitustila, rakentaminen, rakentamisaikataulu, sulkeminen, sulkemisaikataulu

6 CONSTRUCTION AND CLOSURE OF THE FINAL REPOSITORV FOR SPENT NUCLEAR FUEL ABSTRACT Construction of the final repository for spent nuclear fuel is planned to start during the 2010s so that disposal of the fuel can startin Excavation, building, installation of the systems and boring of the deposition holes are done in the construction phase. Part of the deposition tunnels are excavated and built not until the operation phase after Building works of the repository cover for example floors, walls, stairs and strucrtures of the shafts and structures in the pumping station and work shaft hall. Ventilation systems and electric power systems are some examples of the installed systems. Construction of the repository will take about six years. Half of the time is needed for excavation and building of the work shaft which is done first. After workshaft tasks that are in the critical path are construction of the central tunnel to the personnel shaft and to the canister shaft and further construction of the above shafts. Deposition tunnels are excavated stepwise during the operation phase for example 8 tunnels at a time. Excavation would last about a year and would be repeated every third or forth year. Boring of the deposition holes in the operation phase can be done continuously or stepwise. In the elosure phase almost all structures in the repository will be removed. After that, and partly simultaneously, repository is filled with a backfill materia!. Most of the tunnels are filled already during the operation phase. Closure of the repository will take about two years. Important tasks in the critical path are filling of the central tunnel, removing of the structures in the shafts and filling of the shafts. Keywords: Final disposal, spent nuelear fuel, repository, construction, construction time-table, closure, elosure time-table

7 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LOPPUSIJOITUSTILOJEN ELINKAARI TILOJEN RAKENTAMINEN Kalliorakennustyöt Työkuilu Alatasolla olevat tilat Henkilö- ja kapselikuilut Sijoitustunnelit Kalliorakennustyöt käyttövaiheessa Rakennustekniset työt Kuilujen rakenteet Lattiat Seinät, välipohjat ja alaslasketut katot Keskustunnelin rakenteet Sijoitustunnelien rakenteet Rakennustyöt käyttövaiheessa Konetekniset työt Lämmitysjärjestelmä limanvaihtojärjestelmä Vesijärjestelmä Viemäröintijärjestelmä Sähköjärjestelmät Valvontajärjestelmät Kuljetus- ja siirtojärjestelmät Täyttömateriaalin valmistus- ja käsittelyjärjestelmät Palontorjunta-ja pelastusjärjestelmät Korjaus- ja kunnossapitojärjestelmät TILOJEN SULKEMINEN Purkutyöt Purkutyöt käyttövaiheessa Purkutyöt sulkemisvaiheessa Tilojen täyttö Sulkurakenteet Sijoitustunnelien sulkurakenteet Tunnelien ja kuilujen veden virtausta vähentävät sulkurakenteet Muut sulkurakenteet RAKENTAMISAIKATAULU... 27

8 SULKEMISAIKATAULU LÄHDELUETTELO LIITE 1: LOPPUSIJOITUSTILOJEN RAKENTAMISAIKA TAULU LIITE 2: LOPPUSIJOITUSTILOJEN SULKEMISAIKATAULU... 34

9 3 1 JOHDANTO Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos koostuu maanpinnalle rakennettavasta kapselointilaitoksesta (Kukkola 1999a), muista maanpäällisistä tiloista (Kukkola 1999b) ja syvälle kallioon rakennettavista loppusijoitustiloista. Loppusijoitustilojen esisuunnitelman muodostavat tilojen yleiskuvaus (Riekkola ym. 1999), järjestelmäkuvaus (Kukkola 1999c ), sekä yhteenvetoraportti (Riekkola ym. 2000). Esisuunnitelmaa täydentävät aihekohtaiset raportit loppusijoitustilojen ja -tekniikan keskeisistä osa-alueista. Tässä aihekohtaisessa raportissa kuvataan työtekniikoita, joita voidaan käyttää loppusijoitustilojen rakentamisessa ja sulkemisessa. Lisäksi esitetään arviot rakentamis- ja sulkemisaikatauluista. Tekniikat ja aikataulut perustuvat tällä hetkellä tuotantokäytössä oleviin, testattuihin työmenetelmiin. Ennen loppusijoitustilojen rakentamisen aloittamista tekniikat ja työmenetelmät kehittyvät tässä raportissa esitetyistä. Työtekniikan kuvausta voidaan kuitenkin käyttää hyväksi mm. tilojen rakennettavuutta ja kustannuksia arvioitaessa. Posiva Oy on hakenut p~riaatepäätöstä loppusijoituslaitoksen sijoittamiseksi Eurajoen Olkiluotoon. Tämän työn lähtökohtana on tilojen sijainti Olkiluodossa. Jätemääräksi perustapauksessa (P) oletetaan nykyisten ydinvoimalaitosten 40 vuoden aikana tuottama käytetty polttoaine, 1398 kapselia. Kuvassa 1-1 on perusratkaisu muodossa, jossa sijoitustunnelit on sijoitettu noin200m pituisina säännöllisesti toisiinsa nähden olettaen, että tämä olisi kallioperäominaisuuksien puolesta mahdollista. Todellisuudessa tunneleiden sijainnit ja pituudet sovitetaan rakennuspaikan olosuhteiden perusteella. Näitä olosuhteita ovat esim. kalliossa olevien rikkonaisuusvyöhykkeiden sijainti. Myös kuilujen sijainti voidaan tarvittaessa toteuttaa siten, että keskustunneli ei kierrä lenkkiä, vaan on pitkä tunneli, jonka toisessa päässä on työkuilu aputiloineen ja toisessa päässä henkilöja kapselikuilut aputiloineen. Tässä raportissa tunneleiden ja kuilujen oletetaan kuitenkin olevan kuvan 1-1 mukaisesti. Tilojen tarkemmat piirustukset on esitetty esisuunnitelman yhteenvetoraportissa (Riekkola ym. 2000). Loppusijoituspaikalle tehtävien maanalaisten tutkimustilojen rakentamista ei käsitellä tässä raportissa. Rakentamissuunnitelmaa tarkennetaan aikanaan laadittavien tutkimustilojen suunnitelmien perusteella.

10 4 :::::..:.::::::::"""'" - 1:::::::::::::\::::: :.\'.~: / :; ;/.' '' ''''J r... ~( :::... ~ :1... :: ~... ( :. llllr II' II 111 ltllt ltllllllt ltlllfltl ''l l'lllt lllllt,'lllll IJtll ~ ~ ~ 1 ', 1' ~~ - 1 ~ ~ ~ ~ ~. ~..... ~.... ~. l~ IIIIJ '''1 IIJ' "IJIIJIIIIIIItJ,,',''I ll ' 1:: ~ 1,1 1 ' ' 1, ' ~ ~ ,, ' ~... 1,,,,, - ~ 111''' :~ lllflltt''l II ~ Kuva 1-1. Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen perusratkaisu noin kapselia varten.

11 5 2 LOPPUSIJOITUSTILOJEN ELINKAARI Loppusijoitustilojen elinkaari koostuu rakennusvaiheesta, käyttövaiheesta ja sulkemisvaiheesta. Tässä raportissa kuvataan tilojen rakentamisessa ja sulkemisessa käytettäviä tekniikoita. Käyttövaiheen toiminnot on kuvattu raportissa Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus (Kukkola 2000). Rakennusvaiheessa, 2010-luvulla, loppusijoitustilat rakennetaan siten, että ne voidaan ottaa käyttöön vuonna Vaiheen työt koostuvat kalliorakennustöistä, rakennusteknisistä töistä, järjestelmien asennustöistä ja sijoitusreikien porauksesta. Osa rakennustöistä tehdään vasta tilojen käyttövaiheessa, vuoden 2020 jälkeen. Käyttövaiheen tärkeimpiä tehtäviä ovat kapselien asennus sijoitusreikiin sekä reikien ja sijoitustunneli en täyttö ja sulkeminen. Kapselit tuodaan kapselihissillä alas vastaanottotilan alatasolle. Vastaanottotilassa kapseli nostetaan siirtovaunusta kapselinkuljetusajoneuvoon, joka kuljettaa kapselin sijoitustunneliin ja asentaa reikään. Ennen kapselin asennusta on sijoitusreikään laitettu kapselin sivuille ja alle tulevatkokoonpuristetut hentoniittilohkot Lohkoja voidaan välivarastoida käyttö- ja käytöstäpoistojätehallin etuosassa. Kapselin asennuksen jälkeen reikään asennetaan bentoniittilohkoj a tunnelin lattiatasoon saakka. Loppusijoitustiloissa työskennellään siten, että ensin asennetaan kapseleita reikiin 2-3 viikon ajan, jonka jälkeen sijoitustunneleita täytetään 1-2 viikon ajan. Asennustyön alla on samanaikaisesti 2 sijoitustunneliparia eli 4 tunnelia. Tunnelien täyttöjakson aikana sijoitustunnelit täytetään siltä osuudelta, johon kapselit on asennettu. Keskustunnelissa olevaa valvonta-alueen rajaa siirretään siten, että kapselien asennukseen liittyvät työt tehdään aina valvonta-alueella ja tunnelin täyttöön liittyvät työt valvomattomalla alueella. Käyttövaiheessa tehdään tiloissa myös sijoitustunneleiden louhintaan ja rakentamiseen sekä sijoitusreikien poraamiseen liittyviä tehtäviä. Käyttövaiheen toiminnot on kuvattu yksityiskohtaisemmin loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvauksessa (Kukkola 2000). Sulkemisvaiheessa loppusijoitustiloista puretaan lähes kaikki sinne rakennetut rakenteet. Tämän jälkeen ja osittain rinnan purkutöiden kanssa tilat täytetään ja suljetaan sulkurakentein. Suurin osa tiloista eli sijoitustunnelit on täytetty jo käyttövaiheen aikana.

12 6 3 TILOJEN RAKENTAMINEN Loppusijoitustilojen rakentaminen kuvataan tässä raportissa huomioimatta ennen tilojen rakentamista tehtäviä tutkimustiloja. Rakentamissuunnitelmaa tarkennetaan aikanaan laadittavien tutkimustilojen suunnitelmien perusteella. Osa sijoitustunneleista louhitaan vasta tilojen käyttövaiheessa vuoden 2020 jälkeen. Rakennusvaiheessa rakennetaan valmiiksi kaikki muut tilat ja sijoitustunneleita noin 10 kpl. Kuvassa 3-1 on kohdassa A esitetty loppusijoitustilat rakennusvaiheen jälkeen vuonna Käyttövaiheessa sijoitustunneleita louhitaan esim. 8 tunnelia kerralla, jolloin louhinta kestäisi noin vuoden ja louhintaurakka toistuisi noin joka kolmas tai neljäs vuosi. Sijoitusreikiä porataan käyttövaiheessa yhtäjaksoisesti tai kampanjanomaisesti suurehko määrä kerralla. Kuvan 3-1 kohdassa B on loppusijoitustilat muutaman vuoden käytön jälkeen. Osa tunneleista on jo täytetty ja lisää tunneleita ollaan louhimassa. Kuvan 3-1 kohdassa C näkyvät tilat kokonaisuudessaan käyttövaiheen lopussa. Loppusijoitustilojen rakentaminen sisältää kalliorakennustöitä, rakennusteknisiä töitä ja koneteknisiä töitä. Kalliorakennustöitä ovat kallion louhintatyöt, lujitustyöt ja sijoitusreikien poraus. Kalliorakennustyöt on kuvattu luvussa 3.1. Kalliorakennustöiden yhteydessä tunneleita ja kuiluja ympäröivä kallio karakterisoidaan. Karakterisoinnilla tarkoitetaan kallion luonnehdintaa käytettävissä olevin menetelmin, joita ovat mm. rakennusgeologinen kartoitus, kallionäytekairaus, kairanrei'issä tehtävät tutkimukset ja geofysikaaliset tutkimukset. Kalliorakennustöiden luonteeseen kuuluu, että vaihtelevat olosuhteet aiheuttavat epävarmuuksia käytettäviin kalliorakennustekniikoihin. Käytettävät työtekniikat ovat riippuvaisia mm. kallion laadusta, läpäistävien rikkonaisuusvyöhykkeiden laadusta ja määrästä, sekä tiloihin vuotavien vesien määrästä. Tiloissa tehtäviä rakennusteknisiä töitä ovat mm. tunneleiden lattioiden ja seinien rakentaminen, kuiluihin tehtävien kierreportaiden ja seinän rakentaminen, pumppaamon ja selkeytysaltaiden rakentaminen sekä työkuiluhallin välitason rakentaminen. Rakennustekniset työt on kuvattu luvussa 3.2. Koneteknisiin töihin luetaan lukuisten eri järjestelmien asennustyöt, järjestelmiä ovat esim. ilmanvaihto-ja sähköjäijestelmä. Konetekniset työt on kuvattu luvussa 3.3. Työt rakennuspaikalla aloitetaan työmaan perustamisella. Työmaalle rakennetaan tie sekä johdetaan sähkö- ja vesilinjat, tarvittaessa rakennetaan muuntamo. Työmaa-alueelle rakennetaan mm. sosiaali- ja toimistotilat, korjaamotila, varasto ja räjähdysainevarasto. Varataan tila louheen ja murskeen läjitykselle, saostusaltaalle ja pysäköinnille. Työmaaalue aidataan.

13 '...,.....,, 1 ::~...,,,,,,,,,...,,,...,,,',''',,,....,,,, A,,,,, ,,,,.. _-.::....,...,,...,,,,...,,,..::,, ',',',',',', ',',',',',,,... ::::: ',',',',', ',',',',',, ',',',',',1...,,,...,,,..,,,...,,,',''',,,. 8 c,,, ,,_..., : : :,.. :....,,,,,',',',' 1,.: :{:::::::::::\:::::::::::::::::::.-:. :. :. :. // ,,,,,,,,,...,,,...,,,...,,,....,,,, '.'' : ~ :,\',',',,',\' :,. : : : : :. : ////.:::: ',',',',' ',',',',' ',',',',','...,,,. Kuva 3-1. Loppusijoitustilat hankkeen eri vaiheissa. A) Rakentamisvaiheen jälkeen vuonna 2020, B) Käyttövaiheessa noin vuonna 2025, C) Käyttövaiheen lopussa noin vuonna 2043.

14 8 3.1 Kalliorakennustyöt Työkuilu Työkuilun rakentaminen aloitetaan kaivaroalla kalliopinta puhtaaksi työkuilun kohdalta. Maankaivun syvyydestä riippuen rakennetaan kaivettavan kuopan ympärille tukimuuri esim. betonista. Ennen louhinnan aloittamista lujitetaan kuilun yläosan reunat esim. pultituksella sekä esi-injektoidaan kuilun ympärille jäävää kalliota sementtipohjaisella injektointiaineella. Esi-injektointi voidaan tehdä kuilun kehälle porattavista rei'istä. Mikäli kuilun kohdalle on kairattu tutkimusreikä ennen kuilunajon aloittamista, voidaan siitä saatuja tietoja käyttää hyväksi kuilun injektointitarvetta, lujitustarvetta ja louhittavuutta arvioitaessa. Tutkimusreiän on oltava melko suora, jotta se pysyy louhittavan työkuilun "sisällä" koko kuilun matkan. Jos reiän yläpää on kuilun keskellä, saa reiän alapää olla noin 4 metriä sivussa niin se pysyy kuilun sisällä työkuilun halkaisijan ollessa 8,2 m. Mikäli kuilun sijainnille ei ole muita rajoituksia, voi reiän yläpää olla kuilun reunalla, jolloin tutkimusreikä saa poiketa noin 8 metriä pystysuunnasta, jotta reikä pysyy kuilun "sisällä". Mikäli tutkimusreikä jää osittain kuilun ''ulkopuolelle", voidaan reikä myöhemmin tulpata ja täyttää injektointimassalla, jottei kuilun viereen jää vettäjohtavaa kanavaa. Kuilu voidaan louhia poraus-räjäytysmenetelmällä käyttäen esim. polttokiila-avausta. PoHtokiila-avauksessa porataan kuilun keskelle 1-3 suurempaa reikää ( esim. d = 100 mm), jotka toimivat "vapaana tilana" ja joita kohti kivi räjäytyksessä purkautuu, kuva 3-2. Mikäli kuilun keskellä on tutkimusreikä, voi se olla yksi em. rei 'istä. Katkon pituus louhinnassa on noin 3 metriä. Muita mahdollisia avausmenetelmiä ovat kiilaavaus ja spiraaliavaus, kuvat 3-3 ja Kuva 3-2. Kuilun louhinta polttokiila-avauksella.

15 9 i? i ~ - ~ 9 1?? 1 q? ~ q 9 9 Kuva 3-3. Kuilun louhinta kiila-avauksella.,_fl_qr:;_m. -o 5 b.-() 7 5 L. 10 b tl 7 // b / Kuva 3-4. Kuilun louhinta spiraaliavauksella. Ensimmäisen katkon poraus tehdään poravaunulla ja lastaus kaivinkoneelia suoraan maanpinnalta. Autonosturia hyväksi käyttäen louhitaan ja lujitetaan kuilu 60 metrin syvyyteen. Alaspäin edettäessä tehdään poraus, panostus ja lastaus käyttäen työlavaa, joka lasketaan alas työn ajaksi ja nostetaan ylös räjäytyksen ajaksi, kuva 3-5. Kuilun yläosassa esim. 60 metrin syvyyteen saakka voidaan työlavan nostoon käyttää autonosturia.

16 10 Kuva 3-5. Työlavajärjestelyt ylhäältä alaspäin tehtävässä kuilun louhinnassa. Porauksessa voidaan käyttää märkä- tai kuivaporausta. Märkäporauksessa kuilun pohjalle kertyy paljon porasoijavettä, jonka pumppaus on järjestettävä tehokkaaksi. Kuivaporauksessa puolestaan on kivipölyn kunnollisesta poistosta huolehdittava. Urakoitsija valitsee aikanaan poraustavan. Muutaman katkon louhinnan jälkeen betonoidaan kuilun yläpään ympärille tarvittavat kaulusrakenteet Kuilun louhinnan edetessä syvemmälle tarvitaan kuilunajoon nostotorni sekä useampitasoinen työlavajärjestelmä. Kuilun yläpään louhinnassa nostotomia ja useampitasoista työlavajärjestelmää ei voida vielä käyttää. Jottei kuilun yläosan louhintaa tarvitse keskeyttää pitkäksi aikaa nostotomin rakentamisen ajaksi, voidaan nostotorni koota melko valmiiksi komponenteiksi etukäteen kuilun vieressä ja esim. siirtää torni kiskoilla kuilun päälle. Kuilu lujitetaan ja tiivistetään käyttäen pultitusta, ruiskubetonointia ja injektointia. Erittäin heikon kallion kohdalla voidaan lujitukseen käyttää myös betonointia. Kuilun lujitukset voidaan tehdä olosuhteista riippuen yhden tai useamman katkon louhinnan jälkeen. Kuilun louhinnan yhteydessä tehtävien tutkimusten vaikutus aikatauluihin on arvioitava erikseen tutkimussuunnitelman perusteella. Osa tutkimuksista keskeyttää louhinnan, osa tutkimuksista voidaan mahdollisesti tehdä yhtäaikaisesti, esim. kallioperän kartoitusta voidaan tehdä porauksen aikana ylempänä kuilussa käyttäen mm. digitaali- ja videokuvausta apuna. Em. louhinta- ja lujitustekniikkaa käyttäen louhitaan työkuilu lopulliseen syvyyteensä.

17 Alatasolla olevat tilat Loppusijoitussyvyydellä olevien tilojen louhinta aloitetaan työkuilun seinästä tunnelilouhintana. Poraukseen voidaan käyttää poravaunua, jonka porausyksikkö kääntyy vaakasuoraan. Aluksi louhitaan työkuiluhallista riittävät tilat koneiden kokoamiseen, louheenkaatotila, osa louhetunnelista sekä yksi tunneli tilaksi, johon koneet saadaan suojaan jatkossa räjäytysten ajaksi. Esimerkki alkuvaiheessa louhittavista tiloista on kuvassa 3-6. Alatasolle louhittavien tilojen laajuus on tässä vaiheessa noin m 3 Kun alatasolla on riittävästi tilaa, tuodaan alas nostolaite koneiden kokoamiseen ja rakennetaan kokoamistila käyttökelpoiseksi. Kokoamistilaan voidaan esimerkiksi tehdä väliaikainen lattia salaojitetun sora/louheen päälle. Lisäksi tarvitaan ainakin valaistus, sähköistys ja ilmanvaihtojärjestelmä. Nostolaite voi olla esim. kaksi hallin kattoon pultattua kiskoa, joilla liikkuu vinssejä, esim. kaksi 1 kisko. Nostotilan valmistuttua kootaan porausjumbo, lastauskone ja panostusalusta. Koska työkuilu on iso, voidaan kuilua pitkin tuoda alas kokonaisina melko isojakin koneita, rajoittavaksi tekijäksi voi tulla hissin nostokapasiteetti. Kun louheen siirtomatka on noin m, tuodaan alatasolle myös kuorma-auto tai louhedumpperi louheen kuljetukseen. KOONTITILA TYÖKUILU T ~"' _.-.._ / \ LUOHEEN KAATOTILA - SUOJATILA Kuva 3-6. Esimerkki rakentamisen alkuvaiheessa loppusijoitussyvyydelle louhittavista tiloista.

18 12 Keskustunnelia louhitaan kahteen suuntaan tavoitteena seuraavaksi henkilökuilun alapää, jotta kuilunajo päästään aloittamaan. Louhittavia tunneliperiä on tässä vaiheessa jo paljon ja alas voidaan tuoda mm. toinen jumbo, lastauskone ja kuorma-autoja. Yhtä aikaa louhintatöiden kanssa tunneleita lujitetaan ja tiivistetään käyttäen pultitusta, ruiskubetonointia ja injektointia. Louhinta-, lujitus- ja tiivistystekniikoista on laadittu yksityiskohtainen raportti (Tolppanen & Kokko 1998) Henkilö- ja kapselikuilut Kun tunneli henkilökuilun alapäähän on louhittu, voidaan kuilun louhinta aloittaa. Kuilu voidaan louhia: 1. Avaus-avarrustekniikalla kahdessa vaiheessa louhimaila ensin avausreikä, joka laajennetaan lopulliseen kokoon poraus-räjäytysmenetelmällä ylhäältä alaspäin edeten. Avausreikä voidaan tehdä joko: 1 a. Alimak-menetelmällä räjäyttämällä 1 b. täysprofiiliporauksella. 2. Täysprofiiliporauksella kerralla lopulliseen kokoonsa. Alimak-menetelmässä kuilun louhinta voidaan aloittaa, kun tunnelin louhinta on edennyt kuilun alapään kohdalle. Menetelmässä nousunajohissi kulkee louhitun kuilun seinään asennettua hammasnastakiskoa pitkin, kuva 3-7. Hississä on katettu työlava porauslaitteineen. Työlavalta poraten ja panostaen kuilua louhitaan poraus-räjäytysmenetelmällä alhaalta ylöspäin edeten. Täysprofiiliporauksessa porataan kuilun kohdalle ensin pilottireikä. Mikäli kuilun kohdalle on kairattu tutkimusreikä jo aiemmin ja se on riittävän suora, voidaan reikää käyttää hyväksi. Jos täysprofiiliporauksella tehdään avaus, joka laajennetaan poraus-räjäytysmenetelmällä, voidaan kuilun avauksen mahdollista vinouttakorjata avarrusvaiheessa. Mikäli täysprofiiliporauksella tehdään lopullinen kuilu, on se tarkalleen saman suuntainen kuin pilottireikä. Kuiluihin asennettavien hissien on oltava pystysuoria. Äspössä täysprofiiliporauksella tehtyä kuilua "suoristettiin" poraamalla kuilun alaosa suuremmalla poralla (Hedman 1999). Näin saavutettiin riittävän kokoinen pystysuora tila. Lähtökohta kuilun louhinnassa oli kuitenkin helpompi, sillä kuilu voitiin louhia maksimissaan noin 200 m pituisissa osissa. Täysprofiiliporauksen periaate on esitetty kuvassa 3-8. Kapselikuilun louhinta voidaan aloittaa, kun tunneli kuilun alapäähän on valmistunut. Mikäli kuilunajossa käytetään täysprofiiliporausta, voidaan pilottireikä kuitenkin tehdä jo aiemmin. Kuilu voidaan louhia samalla menetelmällä kuin henkilökuilu. Kuilujen louhinta on syytä ajoittaa siten, ettei samaa työvaihetta tehdä kahdessa kuilussa yhtä ai-

19 13 kaa, jotta molemmissa kuiluissa voidaan käyttää samoja koneita. Esimerkiksi toisen kuilun avaus aloitetaan vasta, kun ensimmäisen kuilun avaus on tehty. Kuilut lujitetaan ja tiivistetään käyttäen pultitusta, ruiskubetonointia ja injektointia. Kallion rikkonaisuusvyöhykkeiden kohdalla voidaan lujitukseen käyttää myös teräsbetonirakenteita. Kuilujen louhinta ja lujitus on käsitelty tarkemmin louhintatekniikkaa käsittelevässä raportissa {Tolppanen & Kokko 1998). Kuva 3-7. Kuilun louhinta Alimak-metelmällä.

20 14 Kuva 3-8. Täysprofiiliporauksen periaate Sijoitustunnelit Samanaikaisesti kuilujen louhinnan kanssa jatketaan keskustunnelin ja muiden alatasolla olevien tilojen louhintaa. Mahdollisesti on suunniteltujen Sijoitustunnelien aluetta tutkittu jo tutkimustiloista tehdyillä tutkimuksilla. Kun keskustunneli on louhittu suunniteltujen Sijoitustunnelien kohdalle, voidaan kallioperää vielä tutkia kairaamaila tutkimusreikä suunniteltua sijoitustunnelia pitkin. Sijoitustunnelit louhitaan muiden tilojen tapaan poraus-räjäytysmenetelmällä (Tolppanen & Kokko 1998). Kun sijoitustunneleita louhitaan, on louhittavia periä monta ja työ on joustavaa ja tehokasta. Rakennusvaiheessa louhitaan valmiiksi 10 sijoitustunnelia. Ensimmäisten sijoitustunneleiden valmistuttua voidaan niissä aloittaa sijoitusreikien porauksen valmistelu. Suunniteltujen reikien paikat voidaan varmistaa kairaamaha reikien keskelle tutkimusreiät Lattialle tasataan sepelilattia ja porattavien reikien kohdalle betonoidaan kauluslaatat Sijoitusreiät voidaan porata käyttäen kokoprofiiliporausmenetelmää, joka perustuu kiertomurskaukseenja murskeen imurointiin poraustankojen läpi. Murske imuraidaan mursketankkiin, joka tyhjennetään työkuilun louhekappaan tai maanpinnalla läjitysalueelle. Mursketankkeja voi olla useampia, jottei porausta tarvitse keskeyttää tankin siirron ajaksi. Porausmenetelmää on testattu Olkiluodossa ja se osoittautui käyttökelpoiseksi ja tehokkaaksi (Autio & Kirkkomäki 1996). Menetelmän tekninen kuvaus on myös esitetty em. raportissa. Rakennusvaiheessa porataan sijoitusreiät valmiiksi 6 sijoitustunneliin. Loput sijoitusreiät porataan myöhemmin käyttövaiheessa.

21 15 Loppusijoitustunneleiden louhinnassa syntyvä louhe nostetaan työkuilun hissillä maanpinnalle. Maanpinnalla louhe voidaan murskata käytettäväksi tunneteiden täyttömateriaalina. Murskausprosessia on käsitelty raportissa (Tolppanen 1998) Kalliorakennustyöt käyttövaiheessa Sijoitustunneteiden louhintaa jatketaan käyttövaiheessa. Tällöin louhitaan esim. 8 tunnelia kerralla, jolloin louhinta kestäisi noin vuoden ja louhintaurakka toistuisi noin joka kolmas tai neljäs vuosi. Kapselien loppusijoituksen ja sijoitustunneteiden louhinnan samanaikaisen toteuttamisen periaate on esitetty kuvassa 3-9. Räjäytyksiä ei suoriteta kapselien siirtojen ja asennusten aikana. Räjäytykset suoritetaan siten, ettei niiden paineaallosta ja tärinöistä aiheudu haittaa tilojen käyttövaiheen toiminnoille. Em. tekijöihin voidaan vaikuttaa mm. poraus- ja panostuskaavion suunnittelulla, etäisyydellä louhintakohteeseen ja suojauksella. Sijoitustunnelien ensimmäiset katkot voidaan mahdollisesti louhia jo rakennusvaiheessa. PORAUKSEN VALMISTELU SIIRRETTÄVÄ VALVONTA-ALUEEN RAJA LOUHINNAN SUOJASEINÄ TÄYTETTY LOPPUSIJOITUSTUNNELI Kuva 3-9. Kapselien asentamisen ja sijoitustunneteiden louhinnan yhtäaikaisen toteuttamisen periaate.

22 16 Sijoitusreikiä porataan käyttövaiheessa yhtäjaksoisesti tai kampanjanomaisesti suurehko määrä kerralla. Työ tehdään valvomattomalla alueella (Kukkola 2000). 3.2 Rakennustekniset työt Osa loppusijoitustilojen rakennusteknisistä töistä saatetaan tehdä jo tutkimustilojen rakennusvaiheessa. Tässä luvussa oletetaan kuitenkin, ettei rakennusvaiheen alussa ole valmiita rakenteita Kuilujen rakenteet Työkuilussa tehtäviä rakennusteknisiä töitä ovat hissin johteiden, portaiden ja osasioivan seinän rakentaminen kuiluun. Nämä työt voidaan tehdä mahdollisimman pitkälle esivalmistetuista elementeistä. Elementit asennetaan kuilun pohjalta ylöspäin edeten, asennuksessa käytetään apuna kuilun nostolaitetta ja työlavoja. Kallioon tehtäviä kiinnityksiä varten voidaan seinään asentaa tartuntapultit jo kuilun lujitustöiden yhteydessä. Samoin voidaan osasioivan seinän kiinnitystä varten tehdä ura esim. ruiskubetonia käyttäen. Osastoivan seinän rakentaminen voidaan tehdä johteiden ja portaan rakentamisen jälkeen, jotta johteiden ja portaan rakentamisessa käytettävällä nostolaitteella on käytettävissä kuilusta mahdollisimman suuri tila. Osasioivaan seinään ja partaaseen asennetaan valmiiksi kiinnikkeet myöhemmin aseunettavia valvomattoman alueen ilmanvaihtokanavia varten. Tässä vaiheessa on kuilussa vielä rakennusaikaiset ns. rättikanavat Osasioivassa seinäelementissä voi olla putki- ja kaapelinousut valmiina kiinni. Kierrepartaaseen voidaan tehdä lepotasojen lisäksi portaan ulkopuolelle ulottuvia tasoja helpottamaan ilmanvaihtokanavien asennustöitä. Työkuilun kierreporras jaetaan kahdelta syvyydeltä eri palo-osastoiksi. Jakoa varten on kuiluun louhittu pienet poterot, joihin rakennetaan maanvarainen betonilattia, osasioiva seinä ja kierreporras. Palo-osasto, jossa kierreporras kuilussa kulkee katkaistaan ko. kohdalta palo-osastoivalla rakenteella. Poteron rakennustekniset työt on syytä tehdä viimeistään kuiluun tehtävän portaan rakentamisen yhteydessä. Henkilökuiluun rakennetaan henkilöhissin johteet ja kierreportaat, kapselikuiluun puolestaan kapselihissin johteet. Työssä käytetään samoja työtekniikoita kuin edellä esitetyssä työkuilussa Lattiat Kuilujen alapäihin liittyvissä tiloissa tehdään lukuisia erilaisia rakennusteknisiä töitä. Lattiat ovat sijoitustunneleita lukuunottamatta lähes kaikissa tiloissa maanvaraisia betonilattioita. Maanvaraisien betonilattioiden alustäyttö on salaojitettu ja salaojituksella kerätyt vedet johdetaan kaivosta toiseen umpiputkella. Selkeytysaltaiden ja pumppukuopan lattiat betonoidaan suoraan kallioon. Maanvaraiset betonilattiat voidaan listoituksel-

23 17 la jakaa osiin, jotka on helpompi purkaa tilojen sulkemisvaiheessa. Käyttö- ja käytöstäpoistojätehallin lattiaa ei pureta. Halliin tulevat jätepakkaukset sijoitetaan betonilattian päälle. Myös selkeytysaltaiden ja pumppukuopan lattiat voitaneen sulkemisvaiheessa jättää paikoilleen. Sijoitustunneteihin levitetään ja tasataan soralattia. Keskustunneliin rakennetaan maanvarainen betonilattia, kuten muihinkin tiloihin Seinät, välipohjat ja alaslasketut katot Tiloihin rakennettavat seinät rakennetaan etupäässä teräsrunkoisina levyseininä, osastoivat seinät mukaan lukien. Työkuilun luona olevan turvakeskuksen ja porrashuoneen seinät voidaan rakentaa myös teräsbetonista, jolloin ne toimivat myös työkuiluhallissa olevan välipohjan kantavana rakenteena. Työkuiluhallin ja kapselinsiirtotilan välipohjat rakennetaan teräsbetonista. Ruokalatilaan ja näyttelytilaan rakennetaan alaslaskettu katto Keskustunnelin rakenteet Joka toisen sijoitustunneliparin väliin rakennetaan valmiiksi ovenpielet, joihin aikanaan tilojen käyttövaiheessa asennetaan ovet rajaamaan valvonta-alue valvomattomasta alueesta. Mikäli myöhemmin louhittavien sijoitustunnetien sijaintia ei vielä tässä vaiheessa tunneta, ei myöskään ovenpieliä rakenneta, vaan ne tehdään myöhemmin. Ovenpielen kohdalta voidaan myös lattian alustäyttö kaikaista betonipadolla, jotta esim. käyttövaiheen aikana tapahtuvan sijoitustunnetien louhintatyön porausvedet eivät valu likaamaan ja tukkimaan valvonta-alueen vesiputkia. Patoja voidaan käyttää myös, mikäli halutaan tutkia tunnelistoon vuotavia vesiä osa-alueittain. Keskustunnelin kattoon rakennetaan yhteiskannatin helpottamaan mm. ilmanvaihtokanavien, lamppujen ja sähkökaapelien asennustöitä. Osa keskustunnelin lattiasta ja yhteiskannattimista rakennetaan vasta käyttövaiheessa, jotteivät ne vaurioidu sijoitustunnelin louhinnan yhteydessä, luvun mukaisesti Sijoitustunnelien rakenteet Sijoitustunneleista rakennetaan rakennusvaiheessa valmiiksi vasta pieni osa. Porattavien sijoitusreikien kohdalle betonoidaan kalliota vasten kaulusrakenne. Reikä porataan myöhemmin betonin läpi. Reiän kohdalta rakenne on raudoittamaton ja voi olla myös ohuempi kuin muualla. Kaulusrakenne pultataan kallioon kiinni, jottei se pääse liikkumaan reiän porauksen tai kapselin asennuksen aikana. Jotta tunneliin valuvat vedet pääsevät valumaan pohjasoraa pitkin sijoitusreiän ohitse, kaulusrakennetta ei rakenneta koko tunnelin levyisenä. Kaulusrakenne on kuitenkin niin leveä, että kapselinkuljetusajoneuvo ajaa kokonaisuudessa sen päällä. Rakenteen suunnittelussa varaudutaan siihen, että rakenne poistetaan tunnelin täyttövaiheessa. Sijoitustunnelin suulle rakennetaan ovenpielet ja ovet palo-osastointia varten.

24 Rakennustyöt käyttövaiheessa Rakennusvaiheessa ei keskustunnelin rakenteita ole rakennettu valmiiksi alueella, jolla myöhemmin tehdään louhintatöitä. Nämä rakenteet on syytä tehdä valmiiksi vasta kunkin osuuden louhintatöiden jälkeen, jotta rakenteet eivät rikkoudu louhintatöiden yhteydessä. Rakennusvaiheen jälkeen on keskustunneliin jätetty mm. sepelilattia ja työnaikaiset ilmanvaihto-ja valaistusjärjestelmät osuudelle louheenkaatotilasta siirrettävälle valvonta-alueen rajalle. Louhinta tapahtuu valvomattomalla alueella, jonka ilmanvaihto on järjestetty työkuilun kautta. Kun tietyn osuuden Sijoitustunnelien louhinta on tehty, rakennetaanko. osuudelle lopullinen betonilattia, yhteiskannattimet ja asennetaan mm. ilmanvaihto- ja valaistusjärjestelmät Louhittaviin tunneleihin valuva vesi ja porausvesi johdetaan valvomattoman alueen kautta pumppaamoon. Käyttövaiheen alkupuolella ollaan tilanteessa, jossa keskustunnelin kaato louhintakohteesta on kohti valvonta-aluetta. Tässä tapauksessa valvonta-alueen rajalla on pato ja vedet pumpataan keskustunnelissa kulkevaa putkea pitkin kohtaan, josta tunnelin kaato. kääntyy kohti valvomatonta aluetta. 3.3 Konetekniset työt Loppusijoitustiloihin rakennetaan seuraavat järjestelmät (Kukkola 1999c ): lämmitysjärjestelmä ilmanvaihtojärjestelmä vesijärjestelmä viemäröintijärjestelmä sähköjärjestelmät valvontajärjestelmät kuljetus- ja siirtojärjestelmät täyttömateriaalin valmistus- ja käsittelyjärjestelmät palontorjunta-ja pelastusjärjestelmät korjaus- ja kunnossapitojärjestelmät Järjestelmien rakentaminen koostuu järjestelmien asennuksista ja niihin liittyvistä aputöistä. Aputöiden määrä on hankalissa paikoissa kuten esim. kuiluissa huomattava Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän rakentaminen tapahtuu maanpinnalla. Valvonta-alueen lämmityslaite asennetaan kapselointilaitoksen yhteyteen ja valvomatloman alueen lämmityslaitteet työkuilurakennukseen. Lämmityslaitteet lämmittävät tiloihin puhallettavan tuloilman. Lämmittäminen tapahtuu laitosalueen kaukolämmöllä. Lämmityslaitteisiin on kytkettynä myös poistoilman lämmöntalteenottolaitteisto.

25 limanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmää varten asennetaan tiloihin tulo- ja poistoilmakanavat sekä paineenkorotuspuhaltimet keskustunnelin takaosaan. Valvonta-alueen ilmanvaihtokanavat asennetaan kapselikuiluun ja valvomatloman alueen työkuiluun. Kanavien asennus ahtaissa ja syvissä kuiluissa on melko työlästä ja hidasta, sen sijaan alatasolla asennus on helppoa suurilta osin valmiisiin yhteiskannattimiin. Osa keskustunneliin rakennettavista kanavista asennetaan vasta käyttövaiheessa, jottei kanava vaurioidu sijoitustunnelin louhinnan yhteydessä luvun mukaisesti. Sijoitustunneleissa vain tuloilma kanavoidaan tunnelin perälle asti, poistoilmakanava alkaa tunnelin suulta. Suurin osa sijoitustunneteiden kanavista asennetaan vasta käyttövaiheessa Vesijärjestelmä Vesijärjestelmää varten tiloihin asennetaankäyttövesi-ja kierrätysvesiputkistot. Käyttövesiputki asennetaan työkuiluun, sammutusvettä varten asennetaan putket myös henki-.lö- ja kapselikuiluihin. Lämminvesivaraaja asennetaan ruokalan läheisyyteen, jossa käyttövesipisteitä on eniten. Kierrätysvesiputkisto asennetaan pumppaamoita täyteaineen sekoittamoon sekä keskustunnelia pitkin jokaisen sijoitustunnelin suulle. Kapselikuilun pohjalla olevaa poreallasjärjestelmää varten asennetaan paineilman syöttöputkisto Viemäröintijärjestelmä Viemäröintijärjestelmää varten rakennetaan selkeytysaltaat ja pumppaamo, asennetaan putkisto, jolla vedet kootaan pumppaamoon, vesi pumput, sekä putkisto, jota pitkin vedet pumpataan maanpinnalle. Vesien kokoojaputkisto koostuu salaojaputkista, kaivoista ja viemäriputkista, putket asennetaan normaalisti betonilattioiden alustäyttöön. Pumput asennetaan työkuilun lähellä olevaan pumppaamoon. Maanpinnalle johtava viemäriputki asennetaan työkuiluun. Osa selkeytysaltaiden vesistä pumpataan kierrätysvesiputkistoon käytettäväksi esim. porauksessa tai kalliopintojen pesussa. Kuilujen pohjalle asennetaan viemärivesi pumput, joilla vesi pumpataan selkeytysaltaisiin Sähköjärjestelmät Työkuiluun asennetaan kolme 20 kv syöttölinjaa sähkönsyöttöä varten. Alatasolle asennetaan kolme muuntajaa, yksi sähkölaitetilaan ja kaksi keskustunnelin varrelle. Keskustunnelin yhteiskannattimien varaan asennetaan kaapelihylly, kaapelit ja virtakiskot Sijoitustunnelien seinään asennetaan virtakisko paljon sähkötehoa vaativan sijoitusreiän porauksen ajaksi. Kisko kootaan paloista ja sitä siirretään pala palalta seuraavaan sijoitustunneliin porauksen edetessä. Sijoitustunnelin valaisimet ja sähköjohto kiinnitetään kallioseinään. Keskustunnelissa ja aputiloissa valaisimet ja sähköjohdot kiinnitetään pääosin yhteiskannattimiin ja alakattoihin. Poistumistie- ja varavalaistusta varten asen-

26 20 netaan katkeamaton sähkönsyöttöjärjestelmä (UPS-järjestelmä). Kaapelihyllyille asennetaan myös viestintä- ja instrumentointijärjestelmien johdotukset. Loppusijoituslaitoksen sähköjärjestelmistä on laadittu erillinen raportti (Tuominen 1999), jossa sähköjärjestelmät on kuvattu tarkemmin Valvontajärjestelmät Ilmanvaihtolaitteistoon asennetaan poistoilman aktiivisuuden mittauslaitteisto. Kenkärajalle, joka on maanpäällä kapselointilaitoksen konttorirakennuksessa, asennetaan henkilöstön kontaminoinnin monitorointilaitteet sekä kulunvalvontalaitteet Loppusijoitustiloihin asennetaan TV-valvonnan, ydinmateriaalivalvonnan ja kunnonvalvonnan vaatimat laitteistot Kuljetus- ja siirtojärjestelmät Loppusijoitustilojen ja maanpinnan välistä liikennettä varten asennetaan jokaiseen kuiluun hissi. Korjaamaon sekä käyttö- ja käytöstäpoistojätehalliin asennetaan siltanosturit. Nostureiden kiskot tuodaan alatasolle osina, kiskojen kannatinkonsolit voidaan rakentaa pilareille tai kiinnittää kallioon. Kapselin siirtovaunua varten asennetaan lyhyet kiskot kapselikuilun vieressä olevan vastaanottotilan alatasolle. Louheen siirtoa hissiin varten asennetaan louhetunneliin siilo, syötin, hihnakuljetin ja mittatasku, asennustyöt tehdään jo louhintojen alkuvaiheessa Täyttömateriaalin valmistus- ja käsittelyjärjestelmät Tunnelien täyttömateriaalin valmistusta ja käsittelyä varten asennetaan työkuiluhalliin murskeen kaato tasku, syötin ja hihnakuljetin. Sekoittamoon rakennetaan täyttömateriaalin sekoitukseenja pienen määrän varastointiin tarvittavat koneistot (Kirkkomäki 1999) Palontorjunta-ja pelastusjärjestelmät Osana palontorjuntajärjestelmää rakennetaan tiloihin sprinklerijärjestelmä, savunpoistoon voidaan käyttää ilmanvaihtojärjestelmää. Palo-osastointi rakennetaan käyttökuntoon rakentamisvaiheen loppuun mennessä. Pitkästä rakennusajasta johtuen voidaan palo-osastointi tarpeellisilta osin kuitenkin rakentaa valmiiksi jo aiemmin Korjaus- ja kunnossapitojärjestelmät Koneiden korjausta ja kunnossapitoavarten loppusijoitustiloihin rakennetaan korjaamo, johon asennetaan 20 tonnin siltanosturi.

27 21 4 TILOJEN SULKEMINEN Loppusijoitustilojen sulkeminen tapahtuu osittain käyttövaiheessa ja osittain sulkemisvaiheessa. Käyttövaiheessa täytetään ja suljetaan sijoitustunnelit, jotka muodostavat yli puolet luolaston tilavuudesta. Muiden tilojen sulkeminen aloitetaan, kun kaikki kapselit on asennettu reikiin ja kapselointilaitoksen käyttö- ja käytöstäpoistojätteet on sijoitettu niille varattuun halliin kapselikuilun läheisyydessä. Tilojen sulkeminen koostuu tiloissa olevien rakenteiden purkutöistä, tilan täytöstä täyttömateriaalilla sekä mahdollisten sulkurakenteiden rakentamisesta. Aikataulullisesti em. työt tehdään osin yhtäaikaisesti ja osin vuorotellen. 4.1 Purkutyöt Purkutyöt käyttövaiheessa Ennen kunkin tilan sulkemista puretaan sieltä kaikki väliaikaiset rakenteet. Sijoitustunneleiden osalta työtä tehdään vaiheittain kapseleiden asennuksen edetessä. Kapseleiden asennus aloitetaan tunnelin perältä ja muutaman viikon asennusjakson jälkeen tunnelit suljetaan ko. osuudelta. Yhdessä asennusjaksossa asennetaan 1-2 kapselia 1 tunneli neljään tunneliin. Sulkemistyön aluksi puretaan suljettava! ta jaksolta sijoitusreikien kaulusrakenteet, tuloilmakanava, sähkökaapelit ja valaisimet. Ennen osuuden täyttämistä poistetaan sijoitustunnelin lattiarakenteena toiminut sora Purkutyöt sulkemisvaiheessa Muidentunnelien purkutyöt tehdään sulkemisvaiheessa. Keskustunnelin purkutyöt aloitetaan työkuilulta katsoen kauimmaiselta kohdalta, josta edetään kahta kautta kohti työkuilua. Purettavat rakenteet kuljetetaan ylös maanpinnalle pääasiassa työkuilussa. Keskustunnelista puretaan kaikki rakenteet eli mm. betonilattia, reunakivet, sidekivet, lattian alussora, lattian salaojitus, viemäriputket ja -kaivot, ovien pielirakenteet ja yhteiskannattimet siellä olevine järjestelmineen. Betonilattian purkamista voidaan nopeuttaa betonoimalla lattia rakennusvaiheessa helpommin poistettaviksi elementeiksi. Ilmanvaihtokanavien poiston jälkeen on huolehdittava kelvollisista työolosuhteista. Mikäli pitkältä tunneliosuudelta on purettu ilmanvaihtokanava ennen osuuden täyttöä, voidaan täyttötyön aikaisesta ilmanvaihdosta huolehtia ns. rättikanavien avulla. Kuilujen alapäiden yhteydessä olevista tiloista puretaan ennen täyttöä lähes kaikki rakenteet, koneet ja laitteet. Käyttö- ja käytöstäpoisto jätehallista ei poisteta jätepakkausten alla olevaa lattiaa, samoin selkeytysaltaiden ja pumppukuopan kallion varaan betonoitu lattia voidaan jättää paikoilleen. Purettavat rakenteet irrotetaan, kuljetetaan kuilulle ja nostetaan maanpinnalle. Nostoon käytetään pääasiassa työkuilua. Sekoittamassa olevat täyttömateriaalin sekoituslaitteet puretaan vasta täyttötöiden loppuvaiheessa. Purkami-

28 22 sen jälkeen tuodaan täyttömateriaali maanpinnalta alas valmiiksi sekoitettuna. Purkutöissä käytettäviä koneita ovat mm. saksilavat, lastauskoneet ja kuorma-autot. Viimeiseksi puretaan kuilujen rakenteet. Rakenteet puretaan ylhäältä alaspäin edeten nostamalla rakenteet osina maanpinnalle. Kuilujen purkaminen voidaan aloittaa kauimpana työkuilusta olevasta kapselikuilusta. Kuilusta poistetaan hissi, puretaan hissin jobteet ja ilmanvaihtokanavat Seuraavaksi puretaan henkilökuilun ja viimeisenä työkuilun rakenteet. 4.2 Tilojen täyttö Sijoitustunnelit täytetään jo tilojen käyttövaiheen aikana, muut tilat täytetään sulkemisvaiheessa. Molemmissa vaiheissa käytetään pitkälti samoja työmenetelmiä. Tilojen täyttö tapahtuu limittäin edellä esitettyjen purkutöiden kanssa. Tunnelit ja kuilut täytetään murskeella ja hentoniitilla. Murskeena käytetään tilojen louhinnasta saatavaa kiviaineista, joka murskataan maanpinnalla sopivaan raekokoon. Murske ja hentoniitti tuodaan alatasolle työkuilussa ja siirretään sekoittamoon. Murske tuodaan irtotavarana ja siirretään hihnakuljettimella, hentoniitti tuodaan suursäkeissä ja siirretään trukilla. Täyttömateriaali sekoitetaan tarkoitusta varten rakennetulla hetoniasemalla, kuva 4-1. Täyttökohteeseen murskehentoniitti siirretään hetoninkuljetusajoneuvolla. Ajoneuvon purkaminen tapahtuu pyörittämällä säiliötä siten, että massa purkautuu ulos säiliön takapäästä (Kirkkomäki 1999). Sulkemisvaiheen loppupuolella sekoittamo puretaan ja sen jälkeen täyttömateriaali sekoitetaan jo maanpinnalla. Hihnakuljetin Murskasiilot Sekoitin Bentoniitti Hihnakuljetin Ruuvikuljetin Kuva 4-1. Ruiskubetoniasema, jossa loppusijoitustilojen täyttömateriaali sekoitetaan murskeesta, vedestä ja bentoniitista ( Kirkkomäki 1999 ).

29 23 Syöttö kau kala \~ Hihnakuljetin Kuva 4-2. Täyttö- ja tiivistyskoneen luonnos (Kirkkomäki 1999). Täyttömateriaali levitetään ja tiivistetään kerroksittain. Säiliöajoneuvon purettua massan täyttö- ja tiivistyskoneen syöttökaukaloon siirtyy massa hihnakuljettimella koneen etupuolelle hihnasingolle, joka levittää massan vinoihin kerroksin tunnelin perälle, kuva 4-2. Täyttö- ja tiivistyskoneessa on puomin päässä tärylevy, jolla täyttömateriaali tiivistetään. Tunnelien täyttötekniikka on esitetty yksityiskohtaisesti raportissa (Kirkkomäki 1999). Sijoitustunnelit täytetään tilojen käyttövaiheessa. Sulkemisvaiheen täyttö voidaan aloittaa keskustunnelin työkuilulta katsoen kauimmaiselta kohdalta, josta edetään kahta kautta kohti työkuilua. Keskustunneli sekä kuilujen yhteydessä olevat muut tilaryhmät täytetään edellä esitetyin menetelmin. Kuilut täytetään murskeella ja bentoniitilla kuten muutkin tilat. Täyttömateriaali sekoitetaan maanpäällä, kuljetetaan kuilun pohjalle ja tiivistetään kerroksittain. Kuilujen täyttö voidaan aloittaa kapselikuilusta samaan aikaan kuin kapselikuilulle johtavan tunnelin täyttö aloitetaan kuilun luota edeten kohti keskustunnelia. Kapselikuilun jälkeen täytetään henkilökuilu ja viimeisenä työ kuilu. Ruiskubetonin alla olevat salaojat voidaan joko täyttää injektoimalla tai piikata auki, jolloin ne täyttyvät ko. tunnelin tai kuilun täyttömateriaalilla. Myös pienen räjähdyspanoksen käyttö salaojan purkamisessa on mahdollista. 4.3 Sulkurakenteet Sijoitustunnelien sulkurakenteet Kun yksittäinen sijoitustunneli on tilojen käyttövaiheessa kokonaan täytetty, rakennetaan tunnelin suulle teräsbetoninen sulkurakenne. Sulkurakenne estää sijoitustunnelin täyttömateriaalia paisumasta keskustunneliin, rakenne kestää myös täyttömateriaalin kautta siihen kohdistuvan pohjaveden paineen. Sulkurakenne jätetään tilojen sulkemisvaiheessa paikoilleen.

30 24 SULKURAKENNE SIJOITUSTUNNELI KESKUSTUNNELI Kuva 4-3. Sulkurakenteen sijainti sijoitustunnelissa (Haaramo 1999 ). Rakenteen paksuudeksi on alustavasti mitoitettu 6 m, kuva 4-3. Betonoitavan rakenteen takamuottina voidaan käyttää täyttömateriaaliluiskaa, paikallavaleitua betoniseinää tai elementtirakenteista betoniseinää. Sulkurakenteen rakentamiseen on arvioitu kuluvan noin 10 päivää ja betonin kovettumiseen noin 30 päivää. Sekä rakentamisen että betonin kovettumisen aikana tiloissa voidaan tehdä myös muita töitä. Betonin kovettumisen aikana tunnelien louhimista rakenteen lähellä ei kuitenkaan tule tehdä. Sulkurakenne on esitetty yksityiskohtaisesti raportissa (Haaramo 1999) Tunnelien ja kuilujen veden virtausta vähentävät sulkurakenteet Keskustunneliin, Sijoitustunnelien ja kuilujen välisille osuuksille, on alustavasti suunniteltu rakennettavan hentoniittisulut estämään vedenvirtausta keskustunnelia pitkin. Sulkurakenteet voidaan tehdä puristetuista bentoniittilohkoista kokoamalla. Bentoniittilohkojen paikallaan pysyminen voidaan varmistaa rakentamalla hentoniittisulkujen molemmin puolin tukiseinät Hentoniittisulkujen kohdalla oleva tunnelia ympäröivä kallio on tiivistettävä injektoimalla, jottei tunnelin täyttömateriaalissa mahdollisesti virtaava vesi ohita sulkua kallion kautta. Sulkurakenteen periaatepiirros on esitetty kuvassa 4-4. Sulkurakenteiden yksityiskohtaisempi suunnittelu tehdään, kun tiedot rakennuspaikan olosuhteista tarkentuvat.

31 25 TUKISEINÄ TUKISEINÄ Kuva 4-4. Periaatepiirros keskustunnelin sulkurakenteesta. Kuilujen alapäähän rakennetaan periaatteiltaan samankaltaiset bentoniittisulkurakenteet kuin edellä kuvatut keskustunnetien sulkurakenteet Muut sulkurakenteet Kalliossa olevien rikkonaisuusvyöhykkeiden kohdalle voidaan tunneteihin tai kuituihin rakentaa sulkurakenteita estämään pohjaveden virtaus tunnelista/kuilusta rikkonaisuusvyöhykkeeseen tai päinvastoin. Sulkurakenne voi periaatteeltaan olla 1) tukkiva rakenne tai 2) läpäisevä rakenne. 1) Tukkiva rakenne estää pohjaveden virtauksen rikkonaisuusvyöhykkeessä risteävän tunnelin kohdalla ja sen lähiympäristössä. Rakenne voidaan tehdä kokoamalla sulku kokoonpuristetuista bentoniittilohkoista, rakentamalla sululle tukiseinät ja tiivistämällä ympäröivä kallio. Vesi ei silloin pääse tunnelista rikkonaisuusvyöhykkeeseen tai toisinpäin. 2) Läpäisevä rakenne puolestaan mahdollistaa pohjaveden liikkeen rikkonaisuusvyöhykkeessä tunnelin kohdalla, mutta estää pohjaveden pääsyn rikkonaisuusvyöhykkeestä tunneliin ja tunnelista rikkonaisuusvyöhykkeeseen. Rakenne voi-

32 26 daan toteuttaa tekemällä kaksi toisistaan irrallista sulkua tunneliin rikkonaisuusvyöhykkeen molemmin puolin. Sulkurakenteet voivat olla samankaltaisia kuin edellä kuvatut tukkivat rakenteet. Sulkujen välinen osuus tunnelissa täytetään soralla tai muulla hyvin vettä läpäisevähä materiaalilla. Rakenteen periaatepiirros on esitetty kuvassa 4-5. Sulkurakennetyypin valinta ja rakenteen yksityiskohtaisempi suunnittelu tehdään, kun rakennuspaikan olosuhteet tunnetaan. Suunnitelmiin vaikuttavat mm. rikkonaisuusvyöhykkeen paksuus, vedenjohtokyky ja ympäröivän kallion laatu. Kuilujen yläpäät suljetaan sulkemisvaiheen lopuksi paksuilla teräsbetonisuluilla tahattoman tiloihin tunkeutumisen estämiseksi. Sulkurakenteiden betonointi tehdään kuilussa olevaa tiivistettyä täyttömateriaalia vasten. TUKISEINÄ BENTONIITTI SULKU RIKKONAISUUSVYÖHYKE Kuva 4-5. Läpäisevän rakenteen periaatepiirros.

33 27 5 RAKENTAMISAIKATAULU Rakentamisaikataulun laadinnassa oletetaan, että osa töistä tehdään 2- ja osa 3-vuorotyönä. Tehokkaaksi työajaksi oletetaan 5 päivää viikossa, 4 viikkoa kuukaudessa ja 11 kuukautta vuodessa. Yhteensä tehokas työaika on siten 44 viikkoa vuodessa. Muu aika vuodesta käytetään lomiin, tunnelivapaisiin, suuriin huoltotöihin ja muihin häiriöihin. Aikataulussa on oletettu "ei työpäiviksi" 4 viikkoa heinäkuussa ja 4 viikkoa joulukuussa. Rakentamisaikataulu esitetään huomioimaita maanalaisia tutkimustiloja sekä mahdollisia louhintatyöt keskeyttäviä kallioperätutkimuksia. Loppusijoitustilojen rakentaminen kestää yhteensä reilut kuusi vuotta. Ajasta lähes puolet kuluu ensimmäisenä tehtävän työkuilun louhinta- ja rakennustöihin. Työkuilun valmistumisen jälkeen aikataulun kriittisellä polulla ovat tunnelin louhinta henkilö- ja kapselikuilulle jako. kuilujen louhinta- ja rakennustyöt. Loppusijoitustilojen rakentamisaikataulu on esitetty liitteessä 1. Aikayksikkönä aikataulun laadinnassa on käytetty viikkoa. Ennen työmaan perustamisvaihetta, työmaalle rakennetaan tie sekä johdetaan sähkö- ja vesi1injat, tarvittaessa rakennetaan muuntamo. Työmaa-alueelle rakennetaan mm. sosiaali- ja toimistotilat, korjaamotila, varasto ja räjähdysainevarasto. Varataan tila louheen ja murskeen läjitykselle, saostusaltaalle ja pysäköinnille. Työmaa-alue aidataan. Työmaan perustamisvaiheen arvioidaan kestävän noin 4 viikkoa. Työkuilun louhintatyöt tehdään pääosin 2-vuorotyönä, lujitustöitä ja louheen nostoa tehdään myös kolmannessa vuorossa. Kuilulouhinnan aluksi kaivetaan maata, rakennetaan tukimuuri ja louhitaan kuilua 9 metrin syvyyteen avolouhintalaitteilla, työ kestää 5 viikkoa. Seuraavaksi tehdään myöhemmin rakennettavan nostotornin perustustöitä ja siihen liittyviä muotti- ja täyttötöitä 6 viikon ajan. Autonosturia hyväksi käyttäen louhitaan ja lujitetaan kuilu 60 metrin syvyyteen, työ kestää 9 viikkoa. Esivalmistetun nostotomin asennus ja pystyttäminen keskeyttää kuilun louhinnan 4 viikon ajaksi. Tämän jälkeen kuilu louhitaan, lujitetaan ja injektoidaan noin 520 metrin syvyyteen, keskimääräisen etenemän ollessa 1,4 m/työpäivä. Louhinta tasolle -520 kestää siten 66 viikkoa. Työkuilun louhinta- ja lujitustyöt kestävät yhteensä 90 viikkoa. Kuilulouhinnan valmistuttua louhitaan kuilun alapään yhteydessä olevia tiloja aluksi pienkoneilla tai käsityönä arviolta m 3. Kokoonpanotilojen louhinta ja työnaikaiset lujitukset kestävät arviolta 14 viikkoa. Jotta tiloissa työskentelevien työturvallisuutta saadaan parannetuksi, rakennetaan työkuilun palo-osastointi ja kierreporras valmiiksi jo tässä vaiheessa. Erillisessä palo-osastossa oleva kierreporras toimii palotilanteessa uloskäytävänä. Uloskäytävä jaetaan myös pystysuunnassa kolmeen eri osastoon. Työkuilun rakennustöiden kestoksi arvioidaan noin 28 viikkoa. Karkea jakauma eri töiden kestolle on: hissijobteiden ja hissin asennus 8 viikkoa, palo-osastoiva seinä

34 28 7 viikkoa, kierreporras 5 viikkoa, kuilun vaakasuuntaiset palo-osastoinnit 4 viikkoa ja kuilun alapäässä olevat rakenteet 4 viikkoa. Rinnan työkuilun rakennustöiden kanssa asennetaan louhetunneliin louheenkuljetusjärjestelmä, jotta louhintatöiden jatkuessa louheen kuljetus toimii tehokkaasti. Työkuilun valmistuttua kootaan tunnelilouhinnassa käytettäviä koneita noin 2 viikon ajan. Louhintatöitä alatasolla jatketaan Iouhimalla aluksi osa työkuilun alapään yhteyteen louhittavista tiloista ja Iouhimalla keskustunneli henkilökuilun alapäähän. Henkilökuilun kautta saadaan rakennetuksi toinen yhteys maanpinnalle, joka on tärkeää työturvallisuuden kannalta. Louhintatöissä kallion irrotus on arvioitu tehtäväksi kahdessa vuorossa, louheen siirto ja lujitustyöt kolmessa" vuorossa. Louhintavaiheessa tehdään yhtäaikaisesti työnaikaiset lujitukset, lopulliset lujitukset tehdään hieman myöhemmin, jottei louhintarytmiä häiritä. Työkuilun alapäähän tehtävien tilojen louhinnan on arvioitu kestävän 12 viikkoa ja keskustunnelin henkilökuilulle noin 6 viikkoa. Töitä ei tarvitse tehdä peräkkäin, vaan niitä voidaan tehdä rinnan. Työn kokonaiskestoon sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta. Louhittavan keskustunnelin pituus on noin200m ja sitä louhitaan työpäivässä kaksi 4 metrin katkoa. Louhinta kestää siten 25 päivää. Injektoinnin vaatimat tunnusteluporaukset kestävät 2 päivää ja injektoinnit 3 päivää eli kaikki yhteensä 6 viikkoa. Kun keskustunneli on louhittu henkilökuilulle, aloitetaan kuilun louhinta. Kuilu voidaan louhia joko poraus-räjäytysmenetelmällä tai täysprofiiliporauksen ja porausräjäytysmenetelmän yhdistelmällä. Aikataulu on laadittu konservatiivisesti olettaen kuilu tehtäväksi poraus-räjäytysmenetelmällä. Alimak-nousunajon työsaavutukseksi on arvioitu 3 m päivässä, joten nousunajo kestää 34 viikkoa. Heti nousunajon jälkeen aloitetaan kuilun avarrus lopullisiin mittoihin ylhäältä alaspäin edeten. Avarruslouhinnan työsaavutukseksi arvioidaan 5 m päivässä ja työ kestää 20 viikkoa. Avarruslouhinnan jälkeen tehdään lopulliset lujitustyöt, mm. ruiskubetonointi. Lujitustyöt kestävät 24 viikkoa. Samanaikaisesti henkilökuilun louhintatöiden kanssa jatketaan keskustunnelin louhintaa. Keskustunnelin lujitustöitä voidaan tehdä osin rinnan louhinnan kanssa. Kun keskustunneli on edennyt Sijoitustunnelien kohdalle, aloitetaan myös Sijoitustunnelien louhinta- ja lujitustyöt. Ensimmäisten Sijoitustunnelien louhinnan jälkeen voidaan niissä tehdä rakennustekniset työt, joita ovat mm. sijoitusreikien kauluslaattojen betonointi. Louhinta- ja rakennustöiden väliin on varattu kuukauden jakso kallion karakterisointia ja tutkimuksia varten. Noin 6 viikkoa Sijoitustunnelien rakennustöiden aloittamisen jälkeen on arvioitu voitavan aloittaa sijoitusreikien poraus. Poraus on arvioitu kestävän noin 30 viikkoa 2 laitteistolla 3-vuorotyönä. Esitetyssä aikataulussa sijoitusreikien poraus ei ole kriittisellä polulla. Henkilökuilun Alimak-nousun valmistuttua voidaan laitteisto siirtää kapselikuilulle ja aloittaa kuilun louhinta. Myös kuilujen avarruslouhinnassa ja lujitustöissä voidaan käyt-

35 29 tää samoja laitteita ja ammattimiehiä, kun työt ajoitetaan peräkkäin. Ajoitus peräkkäin on syytä tehdä myös, mikäli kuilut louhitaan nousuporauksella. Henkilö- ja kapselikuilujen rakennustyöt voidaan aloittaa, kun kuilujen lopulliset lujitustyöt on saatu valmiiksi. Rakennustöiden henkilökuilussa on arvioitu kestävän 17 viikkoa ja kapselikuilussa 14 viikkoa. Työkuilun alapään yhteydessä olevien tilojen rakennustyöt voidaan aloittaa, kun tilat on louhittu ja lujitettu. Henkilö- ja kapselikuilun luona olevat rakennustyöt on syytä tehdä vasta, kun kuilujen avarruslouhinta on valmistunut. Järjestelmien asennustöitä tehdään työkuilun louhinnan ja sen vieressä olevien kokoonpanotilojen louhinnan jälkeen lähes koko rakennusprosessin ajan. Tarvittaessa voidaan rakentamisaikataulua monin paikoin nopeuttaa. Yleisimmin se kuitenkin nostaa kustannuksia, esimerkkinä kahden kuilunajolaitteiston käyttö.

36 30 6 SULKEMISAIKATAULU Tässä luvussa käsitellään loppusijoitustilojen sulkemisvaiheessa tehtäviä sulkemistöitä, sijoitustunnelit on suljettu jo käyttövaiheen aikana. Työt on arvioitu tehtävän pääosin 2-vuorotyönä, kolmatta vuoroa voidaan käyttää mm. massojen siirtoon silloin, kun siirrot hidastavat muita tehtäviä. Sulkemisaikataulu on esitetty liitteessä 2. Projektin lyhyestä kestosta johtuen aikataulu on laadittu ns. tehokkaana työaikana, lomien ym. vapaiden vaikutusta ei ole huomioitu. Aikataulun laatimisessa sulkemistöiden lähtökohtana on pidetty, että purkutyöt ja täyttötyöt etenevät vaiheittain. Työpisteitä on käytössä useampia kuin yksi, joten samanaikaisesti voidaan toisaalla purkaa ja toisaalla täyttää, jonka jälkeen vaihdetaan paikkoja. Työjärjestys etenee siten, että ensin suljetaan valtaosa keskustunnelista ja kapseli- ja henkilökuilun alapää. Henkilökuilu pidetään auki varapoistumistienä niin pitkään kuin mahdollista. Tämän jälkeen jatketaan kohti työkuilun luona olevia tiloja, kapseli- ja henkilökuiluja voidaan sulkea samanaikaisesti. Työkuilun luona ensin suljetaan pysäköintihalli ja sitten edetään kohti kuilua. Viimeisempien suljettavien tilojen joukossa ovat pumppaamo ja sekoittamo. Ennen pumppaamon purkamista asennetaan työkuilun pohjalle työnaikainen pumppaamo. Sekoittamon purkamisen jälkeen täyttömateriaali sekoitetaan maanpinnalla. Sulkemistyöt kestävät yhteensä noin 2 vuotta. Merkittäviä kriittisellä polulla olevia tehtäviä ovat keskustunnelin täyttö sekä kuilujen purku- ja täyttötyöt Ennen loppusijoitustilojen sulkemista tuodaan käyttö- ja käytöstäpoistojätehalliin kapselointilaitoksen käytöstäpoistojätteet Käyttöjätteet on tuotu jo käyttövaiheen aikana. Käytöstäpoistojätteen sijoituksen on arvioitu kestävän 12 viikkoa. Keskustunnelissa olevien rakenteiden purku voidaan aloittaa osin yhtäaikaisesti käytöstäpoistojätteiden sijoituksen kanssa. Jätteet kuljetetaan kapselikuilussa ja rakenteiden purkuun liittyvät toiminnot tapahtuvat työkuilussa. Keskustunnelin täyttötyöt voidaan limittää yhteen purkutöiden kanssa, eli tunnelista puretaan rakenteet tietyltä osuudelta, jonka jälkeen osuus täytetään jne. Täyttömateriaalin sekoitukseen voidaan tässä vaiheessa käyttää vielä alatasolla työkuilun läheisyydessä olevaa sekoittamoa. Keskustunnelin purku- ja täyttötyöt aloitetaan työkuilulta katsoen kauimmaiselta kohdalta, joka on tunnelin kallistusten suhteen myös tunnelin harjakohta. Näin tunneliin vuotavat vedet eivät aiheuta ongelmia. Aloituskohdasta edetään kahteen eri suuntaan, jolloin voidaan työskennellä kahdessa perässä yhtäaikaa. Purku- ja täyttötöiden työsaavutukseksi keskustunnelissa arvioidaan 100 m 2 /päivässä. Tässä vaiheessa suljettavaa lattia-alaa on noin m 2 Sijoitustunnelien alkuosat huomioiden. Purkuja täyttötyöt kestävät yhteensä noin 160 päivää eli 32 viikkoa. Keskustunneliin tehtävien kahden sulkurakenteen rakentamiseen on arvioitu kuluvan yhteensä 3 viikkoa.

37 31 Kun kapselointilaitoksen käytöstäpoistojätteet on sijoitettu halliinsa, voidaan hallin täyttötyöt aloittaa. Aluksi hallista puretaan siltanosturi ja muut rakenteet lattiaa lukuunottamatta. Työt kestävät noin viikon. Täyttötöiden työsaavutukseksi on arvioitu30m 3 päivässä, joka vastaa betonin kuivaruiskutusta. Hallin täyttö kestää yhteensä noin 70 päivää eli 14 viikkoa. Työtä voidaan tehdä yhtäaikaisesti keskustunnelin täytön kanssa, koska työ kuormittaa hissiä vain vähän. Henkilökuilun lähellä olevien pysäköintihallin 2 ja näyttelytilan purku- ja täyttötöiden kesto on arvioitu samalla työsaavutuksella, 100 m 2 /päivä, kuin keskustunnelin. Töihin kuluu noin 2 viikkoa. Kapselinsiirtotilan rakenteiden purku kestää viikon. Ruokalassa olevien väliseinien, alakaton ja muiden rakenteiden purkutyöt kestävät viikon. Pysäköintihallin 1 ja ruokalan täyttötyöt kestävät yhteensä 5 viikkoa. Keskustunnelin loppuosuus, kapselikuilulta louhetunnelin risteykseen, on laajuudeltaan noin 2100 m 2 ja sen purku- ja täyttötyöt kestävät noin 4 viikkoa. Työkuilun alapään yhteydessä on muita tiloja laajempia purkutöitä. Eri tilojen ja järjestelmien purkamisen kestoiksi on arvioitu: Louheenkuljetusjärjestelmä 1 viikko, työkuiluhallin ja työkuilun alapään luona olevat rakenteet 3 viikkoa, korjaamo 1 viikko, pumppaamo 2 viikkoaja sekoittimet 1 viikko. Työkuilun alapään yhteydessä olevien tilojen täyttö on muita tiloja hitaampaa, sillä tilat käyvät ahtaammiksi ja loppuvaiheessa myös sekoitinjärjestelmä on purettava ja täyttömateriaali sekoitetaan ylhäällä ja tuodaan alas annos kerrallaan. Lattioiden purkamisen ja täyttötöiden työsaavutukseksi arvioidaan 60 m 2 päivässä. Suljettavia tiloja on tässä vaiheessa noin 3600 m 2, joten lattioiden purku ja täyttö kestää noin 60 päivää eli 12 viikkoa. Kuilujen rakenteet puretaan arvioilta 10 metrin päivävauhdilla 3-vuorotyönä. Purkutyöt ajoitetaan siten, ettei niitä tehdä yhtäaikaa eri kuiluissa, sillä töissä voidaan käyttää samoja koneita ja laitteita. Purkutyöt kestävät 10 viikkoa/kuilu. Kuilussa olevat salaojat joko injektoidaan tai piikataan auki. Työtehoksi arvioidaan 20 m/päivä, eli yhteensä 5 viikkoa. Kuilujen täyttötehoksi arvioidaan40m 3 tunnissa. Kapselikuilun täyttö kestää 25 päivää eli 5 viikkoa, henkilökuilun 15 päivää eli 3 viikkoa ja työkuilun 40 päivää eli 8 viikkoa. Täyttötöiden yhteydessä kuiluihin tehdään sulkurakenteet Kuilujen alaosien hentoniittisulkujen rakentaminen kestää 2 viikkoa/kuilu ja yläpäiden betonisulkujen 1 viikko/kuilu. Kapseli- ja henkilökuilu voidaan sulkea jo hyvissä ajoin ennen työkuilun sulkemista eli yhtäaikaisesti työkuilun alapään yhteydessä olevien tilojen sulkemisen kanssa.

38 32 LÄHDELUETTELO Autio, J. & Kirkkomäki, T Boring offull scale deposition holes using a novel dry blind boring method. Report POSIV A Posiva Oy, Helsinki. Haaramo, M Sijoitustunneteiden sulkurakenteiden rakennesuunnittelu. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Hedman, T Äspö Hard Rock Laboratory, Experience from design and construction. Intemational Progress Report IPR SKB, Stockholm. Kirkkomäki, T Loppusijoitustunneleiden täyttötekniikka. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Kukkola, T. 1999a. Kapselointilaitoksenja -prosessin kuvaus. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Kukkola, T. 1999b. Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Kukkola, T. 1999c. Loppusijoitustilan järjestelmät. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Kukkola, T Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Riekkola, R., Saanio, T., Autio, J., Raiko, H. & Kukkola, T Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Riekkola, R., Saanio, T., Kukkola, T. & Raiko, H Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Tolppanen, P Louhitun kivenkäyttökohteet ja murskaus. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Tolppanen, P. & Kokko, M Rakennusvaiheen louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Tuominen, J Loppusijoituslaitoksen sähkönsyöttöjäijestelmien kuvaus. Työraportti Posiva Oy, Helsinki.

39 33 LOPPUSIJOITUSTILOJEN RAKENTAMISAIKATAULU LIITE 1 ID ITask Name Työmaan perustaminen Duratio 4w Start Finish l Predecessors Työkuilun louhinta ja lujitus 3 1 Kokoonpanotilojen louhinta 4 1 Työkuilun rak.tekn. työt 5 1 Louheenkuljetusjärjestelmä 6 1 Koneiden kasaus ja työkuilun alapään kr-työt 7 1 Keskustunnelin louhinta henkilökuilulle 8 1 Henkilökuilun kalliorakennustyöt 9 Keskustunnelin kalliorakennustyöt 10 Kapselikuilun kalliorakennustyöt sijoitustunnelin kalliorakennustyöt 12 Henkilö- ja kapselikuilun alapään kr-työt 13 Työkuilun alapään rak.tekn. työt 14 Henkilö- ja kapselikuilun alapään rak.tekn. työt 15 Keskustunnelin rak.tekn. työt 16 Sijoitustunnelien rak.tekn. työt 17 J Sijoitusreikien poraus 6 sijoitustunneliin 18 1 Henkilökuilun rak.tekn. työt 19 1 Kapselikuilun rak.tekn. työt 20 1 Järjestelmien asennustyöt 90w 14w 28w 4w 20w 6w 78w 56w 78w 35w 6w 20w 15w 20w 20w 30w 17w 14w 174w SS+10w ; FS-6w SS+2w;8SS+34w SS+10w ;10FF-14w FF+5w SS+10w Project: KPA TILAT 1 POSIVA Date: Task

40 ID 1 Task Name 1 1 Käytöstäpoistojätteen sijoitus 2 1 Keskustunneli (osa 1) 3 1 Käytöstäpoistojätehalli 4 1 Henkilö- ja kapselikuilun alapäät 5 1 Pysäköintihalli 1 ja ruokala 6 1 Keskustunneli (osa 2) Durati 12w 35w 15w 3w 6w 4w LOPPUSIJOITUSTILOJEN SULKEMISAIKATAULU LIITE 2 1 Start Finish PredecJ I1FS-4w T Työkuilun alapään purkutyöt w Työkuilun alapään täyttö 12w Kapselikuilun purku + salaojat 15w Kapselikuilun täyttö + sulkurakenteet 8w Henkilökuilun purku + salaojat 15w Henkilökuilun täyttö + sulkurakenteet 6wl ;10 13 Työkuilun purku + salaojat 8;11 14 Työkuilun täyttö + sulkurakenteet 13;12 Project: KPA TILAT 1 POSIVA Date: Task