Päätös Nro 215/2012/1 Dnro ESAVI/282/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Transkriptio

1 ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 215/2012/1 Dnro ESAVI/282/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen Läänin Kuljetus m Oy:n ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka i koskee turpeen ja ylijäämämaiden sekä kalliokiviainesten ja harjukiviainesten välivarastointia, käsittelyä ja jatkojalostusta, Rusko. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Läänin Kuljetus Oy Rieskalähteentie Turku Ly-tunnus: Y Toimialatunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee turpeen ja ylijäämämaiden sekä kalliokiviainesten ja harjukiviainesten välivarastointia, käsittelyä ja jatkojalostusta Ruskon kunnan Munittulan kylässä tilalla Lehtimäki. Tilan kiinteistörekisteritunnus on Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy LK-kiinteistöt, joka on Läänin Kuljetus Oy:n omistuksessa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 7 e) ja 13 f) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g) Massojen välivarastointi ja jatkojalostus sekä murskaustoiminta muodostavat sellaisen ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitetun teknisen ja toiminnallisen yhteyden, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin mukaan eri toimintojen lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Toiminnalla on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Nro 46 YLO, Dnro LOS-2004-Y-101), joka koskee turpeen, kiviainesten, ylijäämämaiden sekä rakennusten betoni- ja tiilipurkujätteen välivarastointia, käsittelyä ja jatkojalostusta. Ympäristölupapäätös on määräaikainen ja se on voimassa saakka. Vaasan hallinto-oikeuden päätös (Nro 07/0121/1), joka kumosi edellä mainitun ympäristölupapäätöksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (Nro 532), joka kumosi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi voimaan ympäristölupapäätöksen Nro 46 YLO, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päivätty lausunto, jossa hyväksytään toteutettavaksi ympäristölupapäätöksessä edellytettyä suppeammat vesienkäsittely- ja tarkkailutoimenpiteet. Ruskon kunnan antama ympäristölupa, joka koskee kallion louhintaa. Määräaikainen ympäristölupa on voimassa saakka. Ruskon kunnan antama maa-aineslupa. Määräaikainen maaaineslupa on voimassa saakka. Finnavian Oyj:n kanssa päivätty sopimus tiealueen käyttöoikeudesta kiinteistöllä Lentoasema RN:o 1:179. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turun kaupunkiseudun vahvistetussa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvat seuraavat aluevaraukset ja kaavamerkinnät: pohjavesialue (pv), työpaikka-alue (TP), maatalousvaltainen alue (M) ja maakaasuverkon reittivaihtoehto (K).

3 Ruskon kunnan yleiskaavasta ( ) jätettiin vahvistamatta Lounais- Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä ( , 673AL) lentokentän vaikutusalue, johon hakemuksen mukainen alue kuuluu. Lentoaseman ympäristön osayleiskaavahanke käsittää Ruskon kunnan puolella yleiskaavassa vahvistamattoman alueen. Ruskon kunnan Munittulan alueella on vahvistettu asemakaava. Alueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia alueita eikä valtakunnallisissa suojeluohjelmissa ole aluetta koskevia varauksia. 3 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Pohja- ja pintavedet Toiminnan sijaintipaikka on noin kahden kilometrin etäisyydelle Ruskon kunnan keskustasta kaakkoon Vahdontien (maantie nro 2012) itäpuolella. Turun kaupungin rajalle on alueelta alle 100 metriä. Toiminta-alue on kalliota ja kooltaan noin 5,7 hehtaaria. Sijaintipaikan lähiympäristö on pinnanmuodoltaan vaihtelevaa, osin avo- ja osin peitteistä kalliota, havupuuvaltaista metsätalousmaata. Toimintaalueen itäpuolella on peltoalue. Valkkisvuoren länsipuolella sijaintipaikasta lounaaseen on käytöstä poistettu ja maisemoitu kaatopaikka. Alueen maisema on kallio- ja metsämaisemaa. Alueella ei ole maisemallista merkittävyyttä eikä se edusta kaunista maisemakuvaa eikä luonnon merkittäviä kauneusarvoja. Toiminta-aluetta ympäröivät kiinteistöt ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 500 metrin etäisyydellä sijaintipaikasta länteen Munittulan alueella. Munittulan alueen vahvistetussa asemakaavassa lähimmät omakotitalotontit (AO) ja lähivirkistysalue (VL) tulevat olemaan noin 430 metrin päässä toiminta-alueesta. Toiminta sijaitsee pääosin Antintalon ( I luokka) ja Munittulan ( I luokka) tärkeiden pohjavesialueiden vedenjakajana toimivalla kallioalueella. Kallioisuus heikentää hydraulista yhteyttä pohjavesialueen hyvin vettä johtavaan varsinaiseen muodostumisalueeseen. Alueen maanpinta on tasolla +39 m +40 m. Alueella ei ole havaittu kallionrakoilua eikä tehty pohjavesihavaintoja. Härjänruopan pohjavedenottamo on noin 0,7 kilometrin päässä toimintaalueesta kaakkoon ja Antintalon ottamo noin 1,2 kilometrin päässä alueen länsipuolella. Lentokentän ottamolle on noin kolme kilometriä. Antintalon pohjavedenottamolle on määrätty vesilain mukainen suoja-alue, mutta hakemuksen mukainen laitos ei sijaitse suoja-alueella.

4 Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoaluetta koskevassa vesienhoitosuunnitelmassa Antintalon ja Munittulan pohjavesialueet on luokiteltu selvitysalueiksi, joilla on pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja ja joiden vedenlaatua ei ole vielä riittävästi selvitetty. Sijaintipaikan vaikutusalueella ei ole lähteitä. Lähimmät kaivot sijaitsevat asuinrakennusten läheisyydessä. Alue kuuluu Raisionjoen vesistöalueeseen (82.022). Alueen pohjoispuolella virtaava Vähäjoki on toiminta-alueen lähin vesistö. 4 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Alueella välivarastoidaan ja jatkojalostetaan: - turvetta ja ylijäämämaata, joista tuotetaan sekoittamalla täyttö- ja kasvualustamassoja ja erottelemalla multaa, savea, moreenia, harjuainesta ja kalliokiviainesta sekä - kalliokiviainesta ja harjuainesta, joista tuotetaan murskaamalla ja seulomalla eri raekokojen murskeita, soraa ja hiekkaa. Taulukko 1. Toiminnassa käytettävät raaka-aineet ja niiden määrät vuosittain (tonnia/a): Raaka-aine Käsittelymäärä enintään tonnia/a keskimäärin tonnia/a turve ylijäämämaa kalliokiviaines harjuaines Raaka-aineiden ja tuotteiden kuormausten sekä kuljetusten enimmäistoiminta-aika on 300 päivää vuodessa. Kuormaus- ja kuljetustoimintojen viikoittainen toiminta-aika on 6 päivää (maanantai - lauantai) ja päivittäinen toiminta-aika enintään 16 tuntia (klo ), paitsi lauantaisin klo Kasvualustamullan tuotanto ajoittuu vuosittain keväästä syksyyn. Taulukossa 2 kasvualustamultamäärät ja täytemulta-, savi- ja moreenimäärät ovat osittain samanaikaista käsittelyä. Murskaamon toiminta-aika on välisenä aikana enintään 60 päivää ja keskimäärin 40 päivää vuodessa. Kiviainesta murskataan enintään viitenä päivänä viikossa (maanantai perjantai) enintään 15 tuntia päivässä (klo ) kahdessa vuorossa.

5 Murskaukseen käytetään siirrettävää murskauslaitosta. Laitteisto koostuu aggregaatista, syötinosasta, esi-, väli- ja jälkimurskaimesta, seulastosta ja siilo-osasta sekä kuljettimesta. Taulukko 2. Alueella tuotettavien tuotteiden enimmäis- ja keskimääräiset käsittely- ja tuotantomäärät vuodessa (tonnia/a) sekä enimmäis- ja keskimääräiset vuosittaiset (d/a), viikoittaiset (d/vko) ja päivittäiset (h/d) käsittelyajat. Tuote Tuotantomäärä Käsittelyaika enintään keskim. enintään keskim. tonnia/a tonnia/a kasvualustamulta d/a 5 d/vko 12 h/d 150 d/a 5 d/vko 8 h/d täytemulta, savi ja moreeni d/a 5 d/vko 12 h/d murske d/a 5 d/vko 15 h/d sora ja hiekka d/a 5 d/vko 12 h/d 150 d/a 5 d/vko 8 h/d 40 d/a 5 d/vko 15 h/d 30 d/a 5 d/vko 8 h/d 5 Polttoaineet ja niiden varastointi sekä energian käyttö Toiminnassa käytettävä energia tuotetaan kevyellä polttoöljyllä, jota käytetään 85 tonnia vuodessa. Sähkö tuotetaan aggregaatilla. Polttoaine säilytetään katetussa, lukitussa ja suoja-altaalla varustetuissa säiliössä. Säiliön koko on l. Työkoneiden säilytys- ja tankkauspaikan maaperä suojataan öljyä läpäisemättömällä kankaalla tai muovikalvolla. Alueella ei varastoida hydrauliikka-, moottori- eikä jäteöljyjä. Vedenhankinta ja viemäröinti Mahdollisesti tarvittava kasteluvesi (korkeintaan 15 m 3 vuodessa) tuodaan muualta. Alueella ei ole sosiaalitiloja, joten jätevesiä ei synny. Mikäli alueelle tuodaan käymälä, käytetään joko sähköpolttokäymälää tai kuivakäymälää, josta syntyvä käymäläjäte toimitetaan asiaan kuuluvaan käsittelypaikkaan. Liikenne Liikennöintiin käytetään olemassa olevia ja rakennettavia teitä. Kevyen liikenteen määrä on 5 käyntiä vuorokaudessa ja raskaan liikenteen määrä

6 28 käyntiä vuorokaudessa. Finavia Oyj:n kanssa on tehty päivätty sopimus tiealueen käyttöoikeudesta kiinteistöllä Lentoasema RN:o 1:179. Uusi tieyhteys alueelle rakennetaan hakemuksen liitteen 1 mukaisesti alueen lounais-eteläpuolelta sitten, kun uusi ympäristölupa saa lainvoiman. Hakija esittää, että kiinteistön eteläosassa oleva rasitetie siirretään kiinteistön rajalle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnassa käytetään sellaisia työmenetelmiä, tekniikkaa, koneita ja laitteita, joilla voidaan parhaiten ehkäistä ja vähentää toiminnan aiheuttamaa ympäristön pilaantumista. Toiminnan suunniteltu aloittaminen ja kesto Toiminta on suunniteltu jatkumaan välittömästi voimassa olevan luvan päätyttyä. Lupaa haetaan toistaiseksi. Hakija arvioi toiminnan kestävän noin 10 vuotta tai kunnes ympäristö muokkautuu kaavan mukaiseen käyttöön työpaikka-alueeksi. 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksessa esitetään, että toiminnasta ei aiheudu pinta- eikä pohjavesien pilaantumista eikä muitakaan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toiminnasta ei aiheudu vaaraa, terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapurustolle eikä se aiheuta yleisen viihtyisyyden vähentymistä. Päästöt pintavesiin ja viemäriin Raaka-aineiden ja tuotteiden varastointi- ja käsittelykentät tasataan ja muotoillaan viettäviksi. Toiminta-alueen hulevedet johdetaan pintojen muotoilulla ja ojia pitkin selkeytysaltaisiin, joista vedet kulkeutuvat eteenpäin ympärillä oleviin ojiin. Alueen länsiosassa kiinteistön rajalla kulkevasta ojasta hulevedet kulkeutuvat luoteeseen ja sen jälkeen koilliseen pois pohjavesialueelta. Alueen itäosasta vedet johdetaan kiinteistön itärajalla olevaan ojaan. Vedet purkautuvat ojista Vähäjokeen. Hankealueella ei ole sosiaalitiloja, joten WC- ja pesuvesiä ei muodostu. Toteutetun pintavesitarkkailun tulokset (Golder Associates Oy, ) Pintavesinäytteitä on otettu alueen länsi- ja itäpuolella sijaitsevista ojista L1 ja L2. Näytteitä otettiin keväisin ja syksyisin. Kummastakin ojasta on otettu vain kolme näytettä, koska syksyisin ojat ovat saattaneet olla kuivia näytteenoton ajankohtana. Vesinäytteistä määritettiin väri, sameus, ph, koliformiset bakteerit, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus, COD Mn, nitraatti, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani ja öljyhiilivedyt.

7 Länsipuolella sijaitsevasta ojasta (L1) otetussa näytteessä todettiin öljyjakeiden (>C 10 - C 40 ) pitoisuus 372 µg/l. Myöhempien näytteenottojen yhteydessä öljyjakeiden pitoisuus on jäänyt alle analyysimenetelmän määritysrajan. Raportin mukaan tutkittavien parametrien laatu on vaihdellut vuosien aikana, mutta selkeää nousevaa tai laskevaa pitoisuustasoa ei ole havaittu. Itäpuolella sijaitsevasta ojasta (L2) otetussa näytteessä todettiin öljyjakeiden (>C 10 - C 40 ) pitoisuus 92 µg/l. Aikaisempien näytteenottojen yhteydessä öljyjakeiden pitoisuus on jäänyt alle analyysimenetelmän määritysrajan. Raportin mukaan muiden parametrien osalta veden laadussa ei ole tarkkailun aikana todettu merkittävää vaihtelua. Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantuminen estetään noudattamalla huolellisuutta haitallisten aineiden käsittelyssä. Haitallisten aineiden varastoalueen maaperä suojataan niin, etteivät haitalliset aineet pääse mahdollisen vuodon sattuessa maaperään. Säiliöt varustetaan suoja-altain. Alueelle varataan imeytysturvetta ja öljyntorjuntakalustoa. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Alueelle tuodaan ja otetaan vastaan vain puhtaita ylijäämämaita ja maaaineksia. Toiminnassa noudatetaan erityistä varovaisuutta öljyjen ja muiden haitallisten aineiden maaperään pääsemisen estämiseksi. Alueella varastoitavat öljytuotteet säilytetään katetuissa, lukituissa ja vähintään tilavuuttaan vastaavilla suoja-altailla varustetuissa säiliöissä. Maaperä suojataan öljytuotteiden sekä koneiden ja laitteiden säilytyspaikoilla asfaltilla, muovikalvolla tai muulla vastaavalla tavalla siten, että maaperään ei pääse pilaavia aineita. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysturvetta ja öljynkeräysvälineitä öljyvahingon varalle. Pöly- ja melupäästöt ja niiden rajoittaminen Alueella käsiteltävien raaka-aineiden ja tuotteiden kuormauksesta, kuljetuksesta, jatkojalostuksesta (sekoittaminen, murskaus, seulominen) ja varastoinnista aiheutuu pöly- ja melupäästöjä. Pöly Toiminnasta aiheutuvaa pölyä torjutaan ja vähennetään kiviaineksen kastelulla, kivikasojen sijoittelulla, pitämällä kiviaineksen putoamiskorkeudet riittävän pieninä, leviämisestein, tuulisuojin ja koteloinnein, työmaateiden kastelulla tai päällystämisellä sekä käyttämällä murskaamoa, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty tai leviämistä on vähennetty. Erityisen voimakkaalla tuulella toiminnasta aiheutuvan pölyn leviäminen estetään tarvittaessa keskeyttämällä pölyä aiheuttava toiminto. Mikäli jonkin laitteen rikkoutuminen tai tukkeutuminen lisää ilman pölypitoisuuksia, keskeytetään toiminto laitteen korjaamisen tai puhdistamisen ajaksi. 7

8 Tarvittaessa selvitetään mittauksin toiminnasta aiheutuvat pölypitoisuudet häiriytyvässä kohteessa. Mikäli mitataan sallittuja (VNp 480/1996 ja VNA 711/2001) pitoisuuksia suurempia arvoja, muutetaan toimintatapoja pölyntorjunnan tehostamiseksi. Parannusten jälkeen mittaukset uusitaan. Toteutetun pölytarkkailun tulokset (Promethor, ) Vuorokauden kestänyt pölymittaus toteutettiin läheisen asuinrakennuksen pihalla. Mittaus aloitettiin klo ja lopetettiin klo Mittauksen aikana murskausta suoritettiin normaalisti klo Pölyn kokonaisleijumaksi mitattiin 47 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten osuus on yleensä alle 50 % kokonaisleijumasta ja tämän perusteella raportissa arvioitiin hengitettävien hiukkasten pitoisuuden olevan noin 20 µg/m 3. Pölypitoisuudet eivät ylittäneet kokonaisleijumalle (TSP) annettua ohjearvoa 120 µg/m 3 eikä hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) annettuja rajaarvotasoja 50 µg/m 3 ja 70 µg/m 3 (VNp 480/1996 ja VNA 711/2001). Melu Melua aiheuttavat toiminnot ja työvaiheet järjestetään niin, että melutaso ei ylitä häiriytyvissä kohteissa ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo ) 55 db eikä yöohjearvoa (klo ) 50 db (VNp 993/1992). Toiminnasta aiheutuvaa melua vaimennetaan ja ehkäistään murskaamon ja muiden melua aiheuttavien laitteiden, työmaateiden sekä pintamaiden ja kiviaineskasojen sijoittelulla, käyttämällä kotelointeja sekä tarvittaessa meluestein. Melutason tarkastusmittaukset eri toiminnoista ja työvaiheista aiheutuvasta melusta tehdään toiminnan alettua. Mikäli tarkistusmittaukset osoittavat toiminnasta aiheutuvan melun ylittävän sallitut melutason ohjearvot, muutetaan toimintatapoja meluntorjunnan tehostamiseksi. Parannusten jälkeen todetaan mittauksin, että sallitut arvot eivät ylity. Mikäli jonkin laitteen rikkoutuminen aiheuttaa sallittua suurempia meluarvoja, keskeytetään koneen tai laitteen käyttäminen korjaamisen ajaksi. Toteutetun melutarkkailun tulokset (Promethor, ) Melumittaus toteutettiin neljässä pisteessä läheisimpien asuntojen alueilla. Mittausten aikana laitoksessa syötettiin kiviainesta kaivinkoneella murskaimeen, murskattiin kiviainesta ja siirrettiin kiviainesta kauhakuormaajalla. Mitatut äänitasot (L Aeq ) olivat 48,2 db, 52,8 db, 51,6 db. Neljännen asunnon piha-alueella äänitaso oli niin alhainen, että ääntä ei ollut kuultavissa. 8

9 9 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnasta syntyy enintään 2 tonnia kiinteää yhdyskuntajätettä vuodessa, jota varten alueella on jätesäiliöt. Yhdyskuntajäte kuljetetaan säännöllisin väliajoin jäteasemalle. Toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä ovat hydrauliikkaöljy (0,3 t/v), voiteluöljy (0,5 t/v) ja kiinteä öljyjäte (0,05 t/v). Ongelmajätteet varastoidaan jätelajeittain säiliöihin ja tynnyreihin ja toimitetaan jäteaseman ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Ongelmajätteiden määrästä, laadusta, lajista ja alkuperästä sekä niiden edelleen toimittamisen ajankohdista ja toimituspaikoista pidetään kirjaa. Alueella ei varastoida hydrauliikka-, moottori- eikä jäteöljyä. Muut haittoja vähentävät toimenpiteet Alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä huolehditaan Toiminnasta alueella vastaa erikseen nimettävä ja asianmukaisesti pätevä henkilö. Alueella työskentelee toimintaan koulutettu ja perehtynyt henkilöstö. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Pintavesien tarkkailu Koneiden polttoaine- ja voimansiirtojärjestelmät tarkastetaan kerran viikossa. Laitoksella pidetään työmaapäiväkirjaa, josta ilmenee kulloinenkin säätila, henkilöstö, koneet ja laitteet, töiden kulku kuten tuotantomäärät ja tuotujen maamassojen määrät, aloitukset, keskeytykset, muutokset yms. sekä huomautukset, tarkastukset, korjausmääräykset ja tehdyt korjaukset. Toiminta-alueelta pois johdettavia vesiä tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa (touko- ja elokuussa) otettavin vesinäyttein. Näytteistä määritettään lämpötila, väri, sameus, ph, koliformiset bakteerit, sähkönjohtavuus, kovuus, KMNO4-luku, nitraatti. kloridi, sulfaatti, rauta ja mangaani sekä öljyhiilivedyt. Lisäksi arvioidaan lammikoista ojiin johdettavan veden määrä. Tarkkailua jatketaan voimassa olevan luvan tarkkailumääräysten, vesienkäsittelyn ja tarkkailusuunnitelman muutoksen (päivätty VARELY/264/264/07.00/2010) sekä mahdollisesti annettavien uusien tarkkailumääräysten mukaisesti.

10 10 Melu- ja pölymittaukset Toiminnan eri työvaiheista aiheutuvan melun tasosta ja ilman pölypitoisuudesta tehdään tarvittaessa mittauksia. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnasta saattaa aiheutua öljyvahinko, sallittuja suurempia pölypitoisuuksia tai sallittua voimakkaampaa melua. Toiminnassa noudatetaan erityistä varovaisuutta öljyjen ja muiden haitallisten aineiden maaperään pääsemisen estämiseksi. Alueelle varataan riittävästi imeytysturvetta ja öljynkeräysvälineitä öljyvahingon varalta. Alueelle varastoitavat öljytuotteet säilytetään katetuissa, lukituissa ja vähintään tilavuuttaan vastaavilla suoja-altailla varustetuissa säiliöissä. Maaperä suojataan öljytuotteiden säilytyspaikoilla sekä koneiden ja laitteiden säilytys- ja huoltopaikoilla asfaltilla, muovikalvolla tai muulla vastaavalla tavalla niin, ettei maaperään pääse likaavia aineita. Asiattomien pääsy alueelle estetään aitaamalla alue tarvittavilta osin ja pitämällä portti lukittuna silloin, kun alueella ei ole henkilökuntaa paikalla. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Läänin Kuljetus Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti lupaa ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittamiseen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Tiedottaminen Läänin Kuljetus Oy on täydentänyt hakemustaan hakemalla ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti lupaa ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittamiseen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Tietoja alueen kaavoituksesta ja lähimmistä häiriintyvistä kohteista, toiminnan kestosta, alueen maaperästä, pohja- ja pintavesistä, polttonesteiden varastoinnista sekä melu-, pöly- ja pintavesitarkkailuista on täydennetty Lisäksi hakija tarkensi toiminta-alueella syntyviä jätevesiä koskevia tietoja sekä uutta tielinjausta koskevaa suunnitelmaa. Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Ruskon kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristö-

11 lupavastuualueen ilmoitustauluilla Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Turun Sanomissa Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Ruskon kunnassa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutus on ollut vielä teknisistä syistä erikseen Ruskon kunnan ilmoitustaululla , ja asiakirjat ovat olleet Ruskon kunnassa nähtävillä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 37 :n mukaan erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. 11 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Ruskon kunnalta, Ruskon kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Turun kaupungin ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Finavia Oyj:lta. 1) Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen lausuu asiasta mm. seuraavaa: Läänin Kuljetus Oy:n nykyisestä, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämästä ympäristöluvasta valitettiin korkeimpaan hallintooikeuteen saakka. Valituksen aiheena olivat pääosin kaavalliset asiat. Nykyinen lupa on voimassa asti. Lentoaseman ja sen ympäristön osayleiskaava on vireillä. Ruskon kunnan Munittulan alueen asemakaava on vahvistettu ja asemakaavassa lähimmät omakotitalot (AO) ja lähivirkistysalueet (VL) ovat noin 430 metrin etäisyydellä laitosalueesta. Nykyinen lähin asuinrakennus on noin 500 metrin päässä laitosalueesta. Turun seudun maakuntakaavassa alueelle kohdistuvat seuraavat aluevaraukset ja kaavamerkinnät: työpaikka-alue (TP), maatalousvaltainen alue (M), maakaasuverkon reittivaihtoehdot (K) ja pohjavesialue (pv). Aluetta koskeva asemakaavoitus on vireillä Turun kaupungin asemakaavatoimistossa. Hanke ei ole ristiriidassa asemakaavoituksen kanssa. Ruskon kaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Läänin Kuljetus Oy:lle hakemuksen mukaisesti ja esittää seuraavien seikkojen huomioimista lupaharkinnan yhteydessä: Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta näihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Kiinteistölle saa toimittaa sekä siellä välivarastoida ja käsitellä vain puhtaita ylijäämämaita, kivi- ja harjuainesta sekä turvetta ja multaa. Murskaustoimintaa voidaan harjoittaa hakemuksen mukaisesti enintään 60 päivänä

12 vuodessa klo kesäkuukausia lukuun ottamatta. Toimintajaksoja voi olla useampia kuin yksi vuodessa. Melulle tulee päätöksessä antaa Valtioneuvoston päätöksen mukaiset päivä- ja yöaikaiset raja-arvot, jotka toiminnan aikana eivät saa ylittyä. Mikäli ylityksiä on syytä epäillä, tulee toiminnanharjoittaja velvoittaa tekemään meluselvityksen/-mittauksen ko. kohteissa. Murskauslaitos on sijoitettava toiminta-alueelle siten, että louhe-, murske- ja pintamaakasat toimivat melun leviämisen esteenä häiriintyvien kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä koko ajan riittävän suurena melun leviämisen vähentämiseksi. Toiminnasta aiheutuvaa pölyä tulee estää koteloinnein, maa- ja louhekasojen sijoittelulla ja tarvittaessa louhetta ja tiestöä kastelemalla. Toiminnasta syntyvät mahdolliset ongelmajätteet tulee toimittaa käsiteltäviksi laitoksiin, joilla on asianomaiset luvat toimintaan. Ongelmajätteitä ei saa säilyttää alueella vuotta pitempää aikaa. Tavalliset kotitalousjätteisiin verrattavat jätteet tulee käsitellä Ruskon kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäviksi. Toiminnasta aiheutuvat vesipäästöt ojiin tulee ohjata pois pohjavesialueelta. Toiminnalle tulee laatia uusi pohja- ja pintavesien tarkkailuohjelma. Ennen uuden ohjelman hyväksymistä tulee alueen vesiä tarkkailla nykyisin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Toiminnasta tulee pitää kirjanpitoa, josta tulee ilmetä ainakin päivittäiset ja vuotuiset toimintajaksot, tuotantomäärät, toiminnasta syntyvät jätteet, niiden toimituspaikat, käytettyjen raaka-aineiden laatu ja määrä sekä poikkeukselliset tilanteet. Kirjanpito tulee alueellisen ELY-keskuksen lisäksi lähettää myös Raision ympäristönvalvontaan sekä Ruskon kuntaan. Poikkeuksellisista tilanteista tai mahdollisista onnettomuustilanteista tulee välittömästi ilmoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi Raision ympäristövalvontaan. 2) Ruskon kunnan lausunnon mukaan olisi perusteltua puoltaa ympäristöluvan myöntämistä enintään viideksi vuodeksi alueen mahdollisen kaavoituksen johdosta. Muilta osin Ruskon kunnanhallitus yhtyy ympäristöviranomaisen lausuntoon. 3) Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunnon mukaan terveysvalvontajaosto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Läänin Kuljetus Oy:lle. Kyseessä oleva toiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa. Lupamääräyksiä annettaessa tulee kuitenkin huomioida seuraavat asiat: Alueelle toimitettavien, välivarastoitavien ja käsiteltävien maa-ainesten tulee olla puhtaita eikä niiden joukossa saa olla muita jätteitä. Toiminnasta aiheutuvat vesipäästöt ojiin tulee ohjata pois pohjavesialueelta. Toiminnalle tulee laatia uusi pohja- ja pintavesien tarkkailuohjelma. Ennen uuden ohjelman hyväksymistä tulee alueen vesiä tarkkailla nykyisin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. 12

13 Toiminnasta ei saa aiheutua lähimpiin häiriintyviin kohteisiin klo yli 55 db (LAeq) ekvivalenttimelutasoja. Murskauslaitos on sijoitettava toiminta-alueelle siten, että louhe-, murske- ja pintamaakasat toimivat melun leviämisen esteenä häiriintyvien kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä koko ajan riittävän suurena melun leviämisen vähentämiseksi. Toiminnasta aiheutuvaa pölyä tulee estää koteloinnein, maa- ja louhekasojen sijoittelulla ja tarvittaessa louhetta ja tiestöä kastelemalla. Toiminnasta syntyvät ongelmajätteet tulee säilyttää asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna ja vesitiiviisti. Ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. 4) Varsinais-Suomen ELY-keskus lausuu hakemuksesta seuraavaa: Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle vuonna 2005 määräaikaisen ympäristöluvan, joka on voimassa saakka. Pysyvää lupaa ei edes haettu, eikä siihen olisi ollut perusteita, koska se olisi alueen pitkän aikavälin käyttötavoitteiden vastaista. Vuonna 2005 arvioitiin, että alueen rakentaminen etenee sellaisella aikataululla, että vuoden 2012 loppuun saakka tilapäinen toiminta alueella olisi mahdollista. Kaavoitus on toteutunut alueella ennakoitua hitaammin, joten ELY-keskus katsoo, että määräaikainen jatkolupa toiminnalle on edelleen perusteltu. Toiminta sijoittuu osittain pohjavesialueelle. Tämä seikka oli keskeisesti esillä jo vuoden 2005 lupapäätöksen käsittelyn yhteydessä. Myös laitoksen valvonnassa pohjavesikysymyksiin on kiinnitetty huomiota. Aluehallintovirasto on lausuntopyynnössään esittänyt haluavansa valvontaviranomaiselta kannanottoa erityisesti pohjavesikysymyksiin. Näiden osalta on vuoden 2005 jälkeen tullut esille myös uusia näkökohtia. ELY-keskus esittää pohjavesikysymysten osalta seuraavaa: Hakemuksen tarkoittama laitos sijaitsee pääosin Antintalon ja Munittulan tärkeiden pohjavesialueiden (luokka 1) vedenjakajana toimivalla kallioalueella. Härjänruopan pohjavedenottamo on noin kilometrin päässä ottamisalueesta kaakkoon ja Antintalon pohjavedenottamo noin 1,2 kilometrin päässä ottamisalueesta itään. Antintalon pohjavedenottamolle on määrätty vesilain mukainen suoja-alue eikä hakemuksen tarkoittama laitos ole suoja-alueella. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren -vesienhoitoaluetta koskevassa vesienhoidonsuunnitelmassa Antintalon ja Munittulan pohjavesialueet on luokiteltu selvitysalueiksi, joilla on pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja ja joiden veden laatua ei ole vielä riittävästi selvitetty. Laitosalueella olevat kallioalueet heikentävät hydraulista yhteyttä pohjavesialueen hyvin vettä johtavaan varsinaiseen muodostumisalueeseen. Merkittävä osuus louhoksen valumavesistä ohjataan kuitenkin läntisen valuma-alueen tasausaltaan kautta Antintalon pohjavesialueen osaan, joka on rajattu pohjaveden muodostumisalueeksi. Muodostumisalueen kautta vedet johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle kohti Vähäjokea. Louhoksen eteläisen valuma-alueen vedet ohjautuvat Munittulan pohjavesialueelle. 13

14 Pohjoisen valuma-alueen vedet kulkeutuvat kallioalueelta suoraan pohjavesialueen ulkopuolelle. Kallionlouhinta ja siihen liittyvä murskaus sekä ylijäämämaiden käsittely, varastointi ja jatkojalostus pohjavesialueella ovat yleensä riski pohjaveden laadulle. Räjäytysten yhteydessä maa- ja kallioperään joutuu räjähdysainejäämiä ja typpiyhdisteitä, jotka voivat kulkeutua pohjaveteen. Lisäksi koneiden huolloista, tankkauksesta, käytöstä ja säilytyksestä johtuva polttoainevuodon riski on uhka pohjavedelle. Hienoainesta, humusta tai haitallisia aineita sisältävät valumavedet saattavat heikentää pohjaveden laatua, mikäli ne pääsevät imeytymään hyvin vettä johtavaan osaan pohjavesimuodostumaa. Lentoaseman ja sen ympäristön vireillä olevan osayleiskaavatyön yhteydessä Varsinais-Suomen ELY-keskus on edellyttänyt mm. lisäselvityksiä kaavan vaikutuksista pohjavesialueeseen. Osayleiskaavaluonnoksessa Munittulan pohjavesialueella suurin osa pohjavesialueesta on merkitty uudeksi työpaikka-alueeksi, tuotannon ja kaupallisten palvelujen työpaikkaalueeksi, teollisuusalueeksi ja toimitilarakennusten alueeksi. Härjänruopan vedenottamon välittämään läheisyyteen on merkitty uusi yleinen tie, joka on mainittu myös ympäristölupahakemuksessa. Edellä mainitut toiminnot aiheuttavat pohjaveden laadulle ja määrälle merkittävän riskin. Nykyisten suositusten mukaan pohjavesialueille ei yleensä tulisi osoittaa uusia riskitoimintoja tai laaja-alaista rakentamista, joten pohjavedensuojelun huomioon ottaminen osayleiskaavatyössä on edelleen kesken. Jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle, hakemuksessa on oltava ympäristönsuojeluasetuksen 13 :n mukaan tarvittaessa selvitys maaperän laadusta, pohjaveden muodostumisesta, pohjaveden korkeudesta ja virtauksista, vedenottamoista ja kaivoista, suojatoimentoimenpiteistä sekä vesilain nojalla annetuista suoja-alue määräyksistä. Lausuntopyynnön kohteena oleva hakemus ei kaikilta osin täytä edellä mainittuja vaatimuksia. Hakemukseen on liitetty tiedot laitoksen seurantatiedoista. Pintavesinäytteitä on otettu kahdesta ojasta L1 ja L2, joista L1 on laitosalueen länsipuolella Antintalon pohjavesialueella ja L2 laitosalueen itäpuolella Munittulan pohjavesialueen reunalla. Näytepisteessä L1 veden laadun vaihtelut ovat olleet suuria. Näytepisteessä L2 vedenlaadussa ei ole ollut merkittäviä vaihteluita, mutta vuoden 2011 näytteenotossa havaittiin kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Pohjavesinäytteitä ei ole otettu. Ottaen huomioon louhinta-alueen sijainti pohjavesialueella, pintavesistä saadut tarkkailutulokset, vesienhoitosuunnitelmat, louhinnan ympäristövaikutukset sekä pohjavesialueella tapahtuva jätteen ja ylijäämämaiden varastointi, käsittely- ja jatkojalostustoiminta, pohjaveden laatua tulisi seurata laitosalueen ja sen valumavesien purkupaikkojen välittömään läheisyyteen pohjaveden virtaussuunnassa pohjaveden alapuolelle asennettujen havaintoputkien avulla sekä Antintalon että Munittulan pohjavesialueilla. Kalliolouhinta ei estä havaintoputkien asentamista esimerkiksi valumavesien 14

15 purkupaikkojen läheisyyteen alueelle, jossa kallion pinnan päällä on maakerroksia. Kallioalueillekin voidaan tarvittaessa asentaa kallioperän havaintoputkia, mikäli se vaikutusten tarkkailun kannalta osoittautuu tarpeelliseksi. Pohjavesivaikutusten tarkkailutulokset tulisi raportoida vuosittain kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle. Vuosiraportin lisäksi tulokset tulisi toimittaa sähköisesti ympäristöhallinnon VYH-tiedonhallintamuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskukseen pohjavesitietojärjestelmään. Koska laitos sijaitsee pohjavesialueella ja alueen maankäytön suunnittelu on edelleen kesken, lupa tulisi myöntää edelleen vain määräajaksi. 5) Turun kaupungin ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisen lausunto Läänin Kuljetus Oy:n ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi: Ympäristönsuojelutoimisto toteaa yleisesti, että toiminta on uuden jätelain etusijajärjestyksen mukaista, koska jatkojalostamalla ja hyödyntämällä erityyppisiä ylijäämämaita vähennetään tehokkaasti loppusijoitettavien jätteiden määrää. Ympäristönsuojelutoimiston käsityksen mukaan toiminnasta ei ole aiheutunut merkittävää haittaa tai päästöjä Turun alueelle. Vaikka hakemuksen perusteella kohteessa käsitellään ainoastaan sellaisia aineksia, joista ei suoranaisesti aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on toiminnan suurin yksittäinen riski kuitenkin pohjaveden mahdollinen pilaantuminen. Lähimmät vedenottamot (Härjänruoppa ja Antintalo) sijaitsevat noin 0,7 ja 1,0 km etäisyydellä toimipisteestä. Tästä johtuen alueella olevat mahdolliset tankkaukseen käytettävät öljysäiliöt ja muut nestemäiset kemikaalit on säilytettävä allastettuina erillisellä valvotulla alueella, jonka pohjarakenteet ovat tiiviit mahdollisten roiskeiden varalta. Kyseisen varastoalueen hulevedet on käsiteltävä tarvittaessa öljynerottimessa ennen niiden johtamista maastoon tai ojiin. Työkoneiden ja murskauslaitteistojen kuntoa (erityisesti koneiden polttoaine- ja voiteluöljysäiliöitä) on valvottava säännöllisesti. Toimipaikan lähellä ei ole asutusta Turun puolella, joten ympäristönsuojelutoimisto ei ota kantaa mahdollisiin murskauksen aiheuttamiin melu- tai pölyhaittoihin. Asemakaavatoimisto toteaa, että hakemuksen mukainen alue liittyy kahden kunnan osayleiskaavahankkeisiin, Ruskon eteläosan osayleiskaavaan sekä Turun puolella Lentoaseman ja sen ympäristön osayleiskaavaan. Tällä hetkellä nämä ovat ne kaavahankkeet, jotka koskevat hakemusta. Hakemusasiakirjojen mukana oli korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jonka tekstissä puhuttiin Turun ympäristö- ja kaavoitusviraston asemakaavatoimiston laadinnassa olevasta asemakaavahankkeesta lentokentän pohjoispuolelle. Tämä kaavahanke ei ole aktiivisessa valmistelussa, koska se on laitettu odottamaan osayleiskaavojen valmistumista. Todennäköisesti asemakaavahanke joudutaan aloittamaan alusta ja pilkkomaan osiin, sillä 15

16 kaavoitukselliset näkökulmat ovat osayleiskaavaprosessien myötä muuttuneet. Molemmista osayleiskaavoista on hyväksytty vasta luonnokset. Turun puolella on tämän jälkeen käsitelty ja hyväksytty eräänlainen päivitetty luonnoskartta, joka tehtiin luonnosvaiheessa saatujen lausuntojen ja kannanottojen pohjalta. Osayleiskaavaluonnoksissa hakemuksen mukaista aluetta on kaavailtu työpaikka-alueeksi (TP). Työpaikka-alue ulottuisi molempien kuntien puolelle ja kulku työpaikka-alueelle olisi uudelta kokooja-/pääkadulta, joka kulkisi kuntarajoja ylittäen laajojen alueiden halki lentokentän pohjoispuolella. Nykyinen toiminta olisi ajatellun käyttötarkoituksen vastaista, mutta toiminta voisi hyvin jatkua siihen asti kunnes kaavanmukaista käyttötarkoitusta alettaisiin toteuttaa alueella. Ongelman tähän ajateltuun kaavalliseen työpaikka-aluekokonaisuuteen tuo laaja kaakko-luodesuuntainen 1-luokan pohjavesialue. Osayleiskaavojen alueelta laadittu laaja selvityspaketti vesitaseesta, pohjavesistä ja Naturaalueesta antaa viitteitä siitä, että alueen nykyisetkin toiminnot aiheuttavat alueelle ongelmia. Jos pohjavesialueen osalle lisätään maankäyttöä, on vaarana, että pohjaveden määrä ja/tai laatu heikkenee. Se, että voidaanko hakemuksen mukaiselle alueelle lisätä työpaikka-alueita ajatellussa mitassa, on vielä tutkimatta. Kaavoituksellisesta näkökulmasta on siis ennenaikaista sanoa, voidaanko hakemuksen mukaiselle alueelle osoittaa sellaista maankäyttöä, jonka nojalla nykyinen toiminta voisi jatkua edes määräaikaisena. Sinänsä toiminnan jatkamiselle ei pitäisi olla esteitä, jos se ei nykyiselläänkään vaaranna pohjaveden laatua ja/tai määrää. Koska alue on kuitenkin Ruskon kunnan puolella, ottaa Rusko tarkemmin kantaa ympäristöluvan myöntämisen maankäytölliseen tarkoituksenmukaisuuteen. Muilta osin ympäristönsuojelu- ja asemakaavatoimistolla ei ole huomautettavaa. 6) Finavia Oyj lausuu Läänin Kuljetus Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Alue sijaitsee Ruskon kunnassa Munittulan kylässä kiinteistöllä Finavia Oyj omistaa kiinteistön Alue sijaitsee ilmaalusten laskukierrosalueella ja noin 900 metrin etäisyydellä Turun lentoasemasta. Toiminnan aikana on tarkkailtava pölyämistä ja huolehdittava tarvittavasta pölynsidonnasta. Finavia Oyj edellyttää, että lentoaseman läheisyyteen sijoittuva toiminta ei millään tavalla vaaranna lentoturvallisuutta. Toiminta tulee voida keskeyttää, mikäli lentoturvallisuutta vaarantavaa pölyämistä torjuntatoimenpiteistä huolimatta ilmenee (Ilmailulaki 166 ). Finavia Oyj edellyttää, että luvan hakijan on ilmoitettava työmaan yhteystiedot Turun lentoaseman lennonjohtoon mahdollisten poikkeustilanteiden varalta. 16

17 17 Muistutukset ja mielipiteet 1) Ruskon Pienkiinteistöyhdistys ry:n muistutus Läänin Kuljetus Oy:n ympäristölupahakemuksen ESAVI/282/04.08/2011 tarkistamiseksi: Yli 200 talouden Ruskon Pienkiinteistöyhdistys ry vastustaa laillisen syyskokouksen valtuutuksella luvan myöntämistä Läänin Kuljetus Oy:n hakemalle ympäristöluvalle. Toimintaan on aiemmin haettu lupaa määräajaksi, joka umpeutuu vuoden 2012 lopussa. Uudessa lupahakemuksessa ei ole mainittu toiminnan päättymisaikaa, joka on tulkittavissa, että toiminta jää pysyväksi. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Munittulan kylän rakentuvan kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Toiminta aiheuttaa suurta haittaa asumiselle ja liikenneturvallisuudelle. Murskaus- ja maa-ainesten käsittelymelu kuuluu erittäin häiritsevästi Munittulan kylään ja Kaharintien varteen asti. Melun kantautuminen Munittulan kylään on pahentunut aikaisemman toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan jälkeen, kun asutuksen ja toiminta-alueen väliltä on kaadettu ja myrsky on kaatanut puustoa. Etäisyys lähimpiin rakennuspaikkoihin on alle 400 metriä ja jo rakennettuihin taloihin alle puoli kilometriä. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta aiheuttaa liikennettä ympärivuotisesti. Liikenne vaarantaa virkistysalueena käytetyn alueen ja uimapaikan käyttöä sekä erittäin vilkkaasti liikennöidyn Vahdontien turvallisuutta. Isot, raskaat kuorma-autot ajavat uimarannalla ja tunkeutuvat ennestään vilkkaan liikenteen tukoksi. Tilanne pahenee edelleen, kun Ruskon uudet asuinalueet rakentuvat ja kaikki liikenne kulkee vaarallista ja tukkoista Vahdontietä. Kunta on kaavoittanut asuinalueen. Munittulaan muuttaneet, kunnalta tontin ostaneet asukkaat ovat olleet järkyttyneitä toiminnasta, joka heikentää suuresti idyllisen maalaiskylän asumismukavuutta ja lähialueen virkistyskäyttöä. Jäsentensä tahdon mukaisesti Ruskon Pientaloyhdistys vaatii, ettei toiminnalle myönnetä lupaa edellä mainituista syistä eikä myöskään ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa toiminnalle muutoksenhausta huolimatta. 2) AA, BB, CC ja DD:n muistutus Läänin Kuljetus Oy:n ympäristölupahakemukseen ESAVI/282/04.08/2011): Me muistutuksen tekijät omistamme yhteisesti Ruskon kunnan Munittulan kylässä sijaitsevan Kannisto-nimisen tilan, kiinteistötunnus Tila sijaitsee kiinteistön vieressä, jonne Läänin Kuljetus Oy on hakemassa ympäristölupaa mm. kiviainesten murskausta varten. Omistamamme tila on pääasiassa peltomaata, joka on vuokrattu maanviljelyskäyttöön ruskolaiselle EE:lle. Saamamme tiedon mukaan peltomaalla on viljelty ruokaviljaa.

18 Ympäristölupahakemuksessa esitetty Läänin Kuljetus Oy:n toiminta kiinteistöllä tulee järjestää siten, että toiminnan tuloksena ei saa syntyä sellaista pölyhaittaa, irtokivien lentämistä tai muutakaan haittaa, joka estäisi omistamiemme peltomaiden käytön ruokaviljan tai muunkaan käytön elintarviketeollisuuden raaka-aineiden tuottamiseen. Lupaehdoissa tulee edellyttää riittävät suojavallit, varoalueet ja muut tarvittavat toimenpiteet, joilla estetään harjoitetun toiminnan haitat omistamillemme maaalueille. Nykytoiminnan aikana on alueelta lentänyt irtokiviä maaalueillemme. Jos toiminnan seurauksena myös jatkossa lentää irtokiviä maa-alueellemme, tulee ne Läänin Kuljetus Oy:n toimesta kerät pois siten, ettei lentäneistä kivistä eikä kivien keräämisestä aiheudu haittaa maaalueillemme. Kivenmurskaus- tai vastaavaa toimintaa, josta syntyy pölyhaittaa ja irtokivien lentämistä maa-alueillemme, ei tulisi harjoittaa kasvukauden aikana. Läänin Kuljetus Oy on louhinut tontilla olleita kallioalueita. Louhinnan johdosta maa-alueillemme johtava tie on mennyt kulkukelvottomaksi. Läänin Kuljetus Oy on luvannut tehdä uuden tielinjauksen rajapyykkien mukaisesti (ks. liitteenä oleva kartta). Uutta tielinjausta ei ole tehty lupauksista huolimatta. Edellytämme, että sovittu tielinjaus tulee tehdä viipymättä. Läänin Kuljetus Oy:n kiinteistölle on kuljettu tähän asti osittain vanhoja peltoteitä pitkin. Luvanhakijalta tulee edellyttää, että kulkua varten hakija perustaa asianmukaiset tiet ja pitää ne asianmukaisessa kunnossa. Osittain kulku kiinteistölle on tapahtunut Munittulan kylässä, Turun kaupungin alueella sijaitsevien hiekkakuoppien kautta. Hiekkakuopat sijaitsevat pohjavesialueella. Lupakäsittelyssä tulee harkita, onko nykyinen kulku hiekkakuoppien kautta asianmukaista. Jos hakijalle päädytään myöntämään ympäristölupa, pitää lupaehtoihin sisällyttää riittävän takuutalletuksen tai pankkitakauksen järjestämistä. Tätä vakuutta tulee voida käyttää murskaustoiminnan aiheuttamien mahdollisten vahinkojen ja haittojen poistamiseen ja syntyneiden vahinkojen korvaamiseen ilman Läänin Kuljetus Oy:n hyväksyntää. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan vastine Hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Hakija ei ole antanut vastinettaan ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista. 18

19 19 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Läänin Kuljetus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turpeen ja ylijäämämaiden sekä kallio- ja harjukiviainesten välivarastointia, käsittelyä ja jatkojalostusta varten Ruskon kunnan Munittulan kylässä kiinteistöllä Lehtimäki Toiminnassa on noudatettava alla olevia lupamääräyksiä ja muilta osin toimittava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Harjoitettava toiminta ja raaka-aineet Päästöt ilmaan 1. Luvan haltija saa vastaanottaa, välivarastoida, käsitellä ja jatkojalostaa vuosittain enintään tonnia turvetta, tonnia ylijäämämaita, tonnia kalliokiviainesta ja tonnia harjuainesta. Jätteiksi luokiteltavan murskattavan materiaalin määrä saa olla enintään 100 tonnia vuorokaudessa. 2. Alueelle ei saa vastaanottaa muita kuin määräyksessä 1 mainittuja materiaaleja ja jätteitä eikä pilaantunutta maata. Alueelle tuotava toimintaan kelpaamaton jäte on toimitettava välittömästi laitokseen, jolla on lupa ko. jätteen vastaanottamiseen tai jäte on palautettava sen haltijalle. 3. Käsittelemättömät ja käsitellyt raaka-aineet sekä valmiit tuotteet tulee varastoida erillään omissa kasoissaan niin, etteivät ne sekoitu toisiinsa. Jätteistä ja tuotteista ei saa muodostua alueelle pysyviä varastokasoja. Raaka-aineiden, tuotteiden ja jätteiden varastointiaika alueella saa olla enintään yksi vuosi. 4. Alueella saa murskata kiviainesta arkipäivisin (ma pe) klo välisenä aikana enintään 60 päivänä vuodessa. Raaka-aineita sekä tuotteita saa kuormata ja kuljettaa arkipäivisin klo ja lauantaisin klo välisenä aikana. Murskaaminen on kokonaan kielletty välisenä aikana. 5. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöä häiritseviä pölypäästöjä. Pölyämistä on estettävä varastokasojen sijoittelulla, kastelulla, pitämällä kiviaineksen putoamiskorkeus mahdollisimman pienenä, laitteistoja koteloimalla tai käyttämällä muuta pölyn torjumiseksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasoja on käsiteltävä silloin, kun aines on kosteaa ja pölyäminen vähäistä. Varastokasojen ja työmaateiden pölyämistä on estettävä tarvittaessa kastelemalla tai tiet on päällystettävä. Murskaimiin on asennettava pölynpoistojärjestelmät, joiden kunto on tarkastettava päivittäin. Mikäli päästöt lisääntyvät olennaisesti häiriöti-

20 lanteessa, on toiminta keskeytettävä välittömästi, kunnes häiriö on poistettu. Pölyntorjunnassa ei saa käyttää suolaa eikä muita pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. 6. Pölypitoisuus ei saa lähimpien asuinrakennusten pihoilla ylittää hiukkasten kokonaisleijumalle (TPS) annettua ohjearvoa 120 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) 24 tunnin raja-arvo on 50 µg/m 3. Luvan haltijan on huolehdittava, ettei hankealueelta lennä irtokiviä naapurikiinteistöille. 7. Mikäli alueella ilmenee pölyämistä, joka saattaa vaarantaa lentoturvallisuutta, on toiminta keskeytettävä välittömästi. Luvan haltijan on ilmoitettava työmaan yhteystiedot Turun lentoaseman lennonjohtoon mahdollisten poikkeustilanteiden varalta. 20 Melu Vesien käsittely 8. Toiminnasta aiheutuva melu, laitosalueen liikenne mukaan lukien, ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa arkipäivisin klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä muina aikoina ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Melua mitattaessa on otettava huomioon melun mahdollinen iskumaisuus tai kapeakaistaisuus ja lisättävä mittaustulokseen 5 db ennen sen vertaamista raja-arvoon. 9. Toiminnasta syntyvän melun leviämisen estämiseksi varastokasat on pidettävä riittävän korkeina, ja ne on sijoitettava siten, että ne toimivat melun leviämisen esteinä häiriintyvien kohteiden suuntiin. Tarvittaessa on rakennettava meluesteitä. Laitteissa on käytettävä kotelointia ja kumitusta melun vaimentamiseksi. 10. Alueen hulevedet on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa pohja- ja pintavesille eikä maaperän pilaantumista. Hulevedet on käsiteltävä selkeytysaltaissa ja johdettava alueen ulkopuolelle siten, että vedet eivät pääse imeytymään maaperään tärkeällä pohjavesialueella. Selkeytysaltaiden mitoituksessa on otettava huomioon mahdolliset rankkasadejaksot, ja altaiden pohjarakenteiden on oltava tiiviit. Rakentamissuunnitelma hulevesien käsittelyjärjestelmästä, mukaan lukien selkeytysaltaiden mitoitus ja mitoitusperusteet, on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen tarkastettavaksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. 11. Raaka-aineiden ja tuotteiden varastointi- ja käsittelykentät on tiivistettävä. Pohja tulee muotoilla siten, että alueella muodostuvat hulevedet

21 saadaan johdettua selkeytysaltaiden kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätteiden ja polttoaineiden käsittely ja varastointi 12. Laitoksen on toimittava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä niin, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muuta ympäristön pilaantumista. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseessä olevia jätteitä. Muut jätteet on toimitettava säännöllisesti paikkaan, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. 13. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, polttoainepitoiset imeytysainejätteet sekä muut ympäristölle haitalliset aineet on varastoitava tiivispohjaisessa, katetussa ja lukittavassa tilassa. Erilaatuiset vaaralliset jätteet on säilytettävä toisistaan erillään, ja ne on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Vaaralliset jätteet on luovutusta varten pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallisten jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee jätelain (646/2011) 121 :n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. 14. Polttoainesäiliöiden sekä tankkauspaikkojen alustojen on oltava tiiviitä, jotta mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Varastointi- ja tankkauspaikkojen läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalta. Varastointi- ja tankkauspaikkojen hulevedet on käsiteltävä öljynerottimessa ennen niiden johtamista selkeytysaltaisiin ja ojiin. Polttoainesäiliöt on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava tilavuuttaan vastaaviin suoja-altaisiin ja katokseen niin, etteivät suoja-altaat täyty lumella tai vedellä, tai on käytettävä kaksoisvaipallisia säiliöitä. Polttonestevarastojen kunto tulee tarkastaa säännöllisesti vähintään kahden vuoden välein. Alueelle ei saa tuoda muita pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 15. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Toimintaalueella on oltava aina saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntatarvikkeita ja -kalustoa. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Luvan haltijan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- ja korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. 21