LOPPURAPORTTI
|
|
- Mika Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESTEETÖN JOUPPILANVUORI HANKE LOPPURAPORTTI Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (entinen Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry)
2 Sisällys 1. Hankkeen ideologiset lähtökohdat Taustatiedot Yhteenveto projektin tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista Projektin tavoitteet Projektin toteutus Projektin tulokset Projektin lähtötiedot, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin lähtötiedot Projektin tavoitteet Omatoimisuuteen ohjaava tai tarvittaessa ohjattu turvallinen liikkuminen ja harrastaminen Rajoitteista huolimatta esteetön hyvä olo Projektin kohderyhmä Projektin toteutus ja yhteistyö Ohjausryhmän kokoonpano... 5 Ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa Osallistujien ja yritysten valinta Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Esteetön kuntoreitti Korsu ja taisteluhaudat Sotilasesterata Kota Hiljentymispaikka Metsälampi Laavu Kuntoilupaikka Pelipaikka Uimaluiska Venelaituri Kalastuslaituri Vessat... 10
3 6. Julkisuus ja tiedottaminen Ongelmat ja suositukset Ongelmat projektin toteutuksessa Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Projektin tulokset Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Työpaikat ja uudet yritykset Välilliset työllisyysvaikutukset Projektin innovatiivisuus Toiminnan jatkuvuus Projektin rahoitus Projektin arviointi Kuntoreitin koekäyttäjien arviointia Projektin taloushallinto ja arkistointi Liitteet
4 1 1. Hankkeen ideologiset lähtökohdat Ihminen on kasvanut aina osaksi luontoa, ammentanut luonnosta elantonsa ja saanut sieltä myös sielulleen ravintoa. Jo ammoisista ajoista lähtien luontoa on kuunneltu ja seurattu ja eletty sen ehdoilla. Elääkö nykyihminen luonnon ehdoilla? Voidaan hyvällä syyllä kysyä, olemmeko kadottaneet yhteyden luontoon ja muuttaneet sitä mielemme mukaan. Esteetön Jouppilanvuori hankkeen lähtökohtana on se, että luontoa muutetaan mahdollisimman vähän niin, että luonnossa liikkuja saa mahdollisimman alkuperäisen ja muuttamattoman luonnon kosketuksen. Sanonta luonto hoitaa on ollut yksi kulmakivistä, jota on hankkeessa haluttu viedä eteenpäin. Hankekokonaisuuden idea syntyi Outokummun esteettömän järvimaiseman innoittamana matkalla Seinäjoelle. EPTEK Ry:n projektipäällikkö Merja Hedberg ja LifeIT Oyj:n teknologia-asiantuntija Hannu Salo ideoivat hanketta kotimatkalla ja rahoitusneuvottelut alkoivat nopeasti matkan jälkeen. Hankkeen valmisteluvaiheessa ideointiin osallistuivat myös EPTEK Ry:n Arto Lanamäki ja Sami Perälä. Yhtenä tärkeänä lähtökohtana oli että esteetön luontoympäristö mahdollistaa kaikkien kansalaisten liikkumisen luonnossa sekä tuottaa elämyksiä ja hyvää oloa liikkujalle. Tutkimusten mukaan luonnossa tulee olla myös mielenkiintoisia kohteita, joiden innoittamana lähdetään liikkumaan. Hankkeessa oli alusta alkaen päämääränä rakentaa kohteet metsämaastoon ja järvimaisemaan Kyrkösjärven rantaan. Kaikki muut kohteet olivat uusia ideoita, paitsi korsu ja taisteluhaudat, joita maanpuolustusväki oli jo vuosia aikaisemmin haaveillut Seinäjoelle rakennettavan. Nyt tuli oiva tilaisuus yhdistää nämä suomen historiasta kertovat kohteet esteettömän Jouppilanvuoren kuntoreitille. Hankkeen motto: Esteettä luontoon liikkumaan! Seinäjoella Hannu Salo
5 2 2. Taustatiedot Projektin nimi: Esteetön Jouppilanvuori Projektikoodi: Tavoiteohjelma: EAKR tavoite 2-ohjelma Toimintalinja: 2 Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen Toimenpidekokonaisuus: 2.1 Osaamis- ja innovaatioverkostojen kehittäminen ja uuden teknologian edistäminen Projektin toteutusaika: Projektin päävastuuviranomainen: Etelä-Pohjanmaan TE-keskus / Hannele Koivumäki / Annika Tuovinen Projektia hallinnoiva organisaatio: Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (EPTEK ry) (ent. Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry) Projektin vastuuhenkilö: Hannu Salo Puhelinnumero: Postiosoite: Koskenalantie 16, Seinäjoki 3. Yhteenveto projektin tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista 3.1 Projektin tavoitteet Projektin päätavoitteena on rakentaa esteetön liikunta ja elämysympäristö, joka mahdollistaa hyvää oloa ja turvallisen esteettömän liikkumisen luonnossa sekä harrastusten parissa lapsille, ikäihmisille, liikunta- ja toimintarajoitteisille jne. 3.2 Projektin toteutus Projekti toteutettiin investointihankkeena, jossa eri rahoittajatahot sitoutuvat tekemään oman osansa kokonaisuuteen. Rahoittajatahot toimivat projektin tavoitteiden suuntaisesti kukin omalla sektorillaan. Projektipäällikkö huolehti eri osa-alueiden yhteensovittamisesta ja etenemisjärjestyksestä. Kukin rahoittajataho suunnitteli ja toteutti työn omien sovittujen määrärahojen puitteissa sekä huolehti raportoinnista hallinnoijataholle. 3.3 Projektin tulokset Projektin investointirahoituksella rakennettiin Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven alueelle esteetön liikunta-, elämys- ja harrastusympäristö, jossa kaikenikäiset ihmiset sekä liikunta- ja toimintarajoitteiset kansalaiset voivat omatoimisesti liikkua. Aluetta voivat kansalaiset käyttää vapaasti hyväkseen ja eri potilas- ym. järjestöt voivat suunnitella omaa toimintaansa aluetta hyväksikäyttäen. Aluetta tullaan hyödyntämään myös kaupallisesti yritystoiminnan kautta.
6 3 4. Projektin lähtötiedot, tavoitteet ja kohderyhmä 4.1 Projektin lähtötiedot Projektin idea syntyi hankkeen projektipäällikkö Hannu Salon ja projektipäällikkö Merja Hedbergin idean pohjalta. Innoittajana oli Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskuksen (ISAK) toteuttama luontomatkailuprojekti Pohjois-Karjalassa. Outokummun esteetön järvimaisema oli niin hieno kokonaisuus, että investointikohteet hahmoteltiin jo matkalla paperille ja rahoitusneuvottelut alkoivat välittömästi kotiin palatessa. Ensimmäiset luonnokset tehtiin syksyllä Projektin tavoitteet Projektin tavoitteissa voidaan rajata kaksi pääkohtaa: Omatoimisuuteen ohjaava tai tarvittaessa ohjattu turvallinen liikkuminen ja harrastaminen luodaan esteetön liikkumis- ja harrastusympäristö Jouppilanvuoren alueelle, huomioiden luonnon ja Kyrkösjärven hyväksikäyttö luodaan liikkumisen turvakeskus, langallista ja langatonta lähinnä turvalliseen liikkumiseen liittyviä palveluita ja tekniikkaa käyttäen ulkoliikunnan turvallisuuden huomioiminen; mm. ikäihmisiä palvellaan turvallisella ulkoliikunnalla kuten avunsaantimahdollisuuksien huomioimisella ja kaatumistapaturmia ennaltaehkäisemällä ideoidaan palvelupaketteja ikäihmisten, liikuntarajoitteisten ja eri ikäkausien turvalliseen liikkumiseen ja harrastamiseen Rajoitteista huolimatta esteetön hyvä olo asiakkaan rajoitteista huolimatta rakennetaan Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven alueesta elämyksellinen paikka, esim. liikuntarajoitteinen ikäihminen tai vaikkapa pyörätuoliasiakas kalastaa, liikkuu luonnossa jne.. Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven alueen luontoliikunnan ym. hyväksikäyttö esteettömyys huomioiden
7 4 Hanke toteutettiin investointihankkeena, jolloin hankkeeseen ei hyväksytty sisällytettäväksi muuta kuin investointikohteet. Hanke ei sisältänyt toimintaa tai palveluita esteettömällä kuntoreitillä, vaan kohteen valmistuttua työ oli siltä osin suoritettu. Hankkeessa rakennettavaksi suunnitellut investointikohteet: Kyrkösjärvi Jouppilanvuoren metsä rannan esteetön reitti valaistuksineen kalastuslaituri venelaituri uimaluiska pelipaikka ja pelipaikan varasto vastarannan laituri ja laavu kuntoilupaikka korsu taisteluhaudat katsomo sotilasesterata kota hiljentymispaikka metsälampi laavu vessat pöytä-penkkiyhdistelmät Jouppilanvuoren rinneravintola esteetön kuntoreitti laskettelurinteen kiertäen Projektin kohderyhmä Kohderyhmänä projektissa olivat lapset, nuoret, ikäihmiset, liikunta- ja toimintarajoitteiset sekä erilaisista sairauksia sairastavat asiakkaat. Erityisesti huomioidaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen keskussairaalan potilaat, Etelä-Pohjanmaan ja lähialueiden kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Eskoon keskuslaitoksen asiakkaat ovat myös tärkeä kohderyhmä.
8 5 5. Projektin toteutus ja yhteistyö 5.1 Ohjausryhmän kokoonpano Seinäjoen kaupunki Hannu Ojanen, kaupunginpuutarhuri Ohjausryhmän puheenjohtaja Veli-Pekka Kyykkä, suunnitteluinsinööri Anne Kotila, liikuntatoimenjohtaja UPM Kymmene Metsä Olli Kukkanen, metsäpalvelupäällikkö Varalla: Markus Huovinen Länsi-Suomen Ympäristökeskus Seinäjoen toimipaikka Martti Kujanpää, yli-insinööri Seinäjoen Energia Juha Rintamäki, sähköverkon suunnittelija Ohjausryhmän varapuheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Hannele Koivumäki /Annika Tuovinen, kehittämispäällikkö Etelä-Pohjanmaan Maanpuolustuspiiri / Maanpuolustuskoulutus ry Maija Haanpää, piiripäällikkö Timo Sysilampi, kouluttaja Maanpuolustuskoulutus ry Mediwest Liisa Lähdesmäki, projektikoordinaattori Joupiskan Liikuntakeskus Oy Miikka Voipio, toimitusjohtaja Seinäjoen Urheilukeskus Oy Kauko Ojaniemi, hallituksen puheenjohtaja Yhteisöjen yhdistys ry/ Järjestötalo Eva Blom, projektipäällikkö Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus Ry (EPTEK Ry)
9 6 Sami Perälä, toiminnanjohtaja EPTEK Ry Hannu Salo, projektipäällikkö Ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa. 5.2 Osallistujien ja yritysten valinta Projekti lähti käyntiin neuvotteluilla Seinäjoen Kaupungin eri yhteisöjen ja yritysten kesken. Lähtökohtana oli löytää ensin sellaiset yhteistyökumppanit, jotka osallistuvat projektin rahoitukseen ja seuraavana ne, jotka tarjoavat asiantuntijuutta projektiin. Projektin investointirahoitus muodostui seuraavista yrityksistä ja yhteisöistä: Seinäjoen kaupunki Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Seinäjoen Energia Oy Länsi-Suomen Ympäristökeskus UPM-Kymmene Metsä Projektin muu rahoitus: Seinäjoen kaupunki Seinäjoen ammattikorkeakoulu J. Rinta-Jouppi Oy Seinäjoen Urheilukeskus Oy Joupiskan Liikuntakeskus Oy Yhteistyökumppanit ja asiantuntijat: Etelä-Pohjanmaan maanpuolustuspiiri / Maanpuolustuskoulutus ry, Lakeuden Latu ry Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Lakeuden Urheilukalastajat ry, Lakeuden Ursa ry, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu /ISAK, Rasti- Jussit ry, Seinäjoen Hiihtoseura ry, Seinäjoen Seurakunta, Suomen Invalidien Urheiluliiton koordinoima Esteettä Luontoon Liikkumaan verkosto, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry, Seinäjoen koulutuskeskus / Seinäjoen Palvelualojen oppilaitos, liikealan yksikkö ja SeAmk, Yhteisöjen yhdistys ry/ Järjestötalo, LifeIT Oyj
10 7 5.3 Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Projektin toteutusaikataulu oli todella tiukka, mutta kaikki osapuolet sitoutuivat suunnitelman mukaiseen etenemiseen. Suunnitelmiin vaikuttivat kunkin investointikohteen erityislaatuisuus, esim. uimaluiskan toteutus. Rakentaminen tapahtui hyvin paljon eri rahoittajatahojen yhteistyöllä rakennuskohteesta riippuen. Asiat sovittiin asiantuntijaryhmissä, joihin osallistuivat kohteesta riippuen eri rahoittajatahot sekä yhteistyökumppanit. Koko hankekokonaisuuden tiiviimpi asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat kaupungin edustajina puistopäällikkö Hannu Ojanen ja suunnitteluinsinööri Veli-Pekka Kyykkä sekä projektipäällikkö Hannu Salo kokoontui 2-3 kertaa viikossa pohtimaan rakentamiseen ja hankkeen etenemiseen liittyviä asioita. Korsun ja taisteluhautojen rakentamisessa oli tiiviisti mukana myös Maanpuolustuskoulutus ry:n kouluttaja Timo Sysilampi. Hankkeen yksittäisissä kohteissa oli suuri joukko sekä rahoittajatahojen työvoimaa että talkoolaisia, ketään unohtamatta Esteetön kuntoreitti Esteetön kuntoreitti suunniteltiin pituudeltaan 4,5 kilometrin mittaiseksi lähtien Joupiskan Rinneravintolasta ja päätyen Kyrkösjärven uimarantaan. Uutta osaa reitissä on noin 1,8 kilometriä, muuten reitti noudattelee olemassa olevaa viiden kilometrin latu-uraa. Reitin pohjatyöt aloitettiin syyskuussa 2006 Seinäjoen kaupungin työnä. Kyrkösjärven rannan kuntoreitin rakensi Länsi-Suomen ympäristökeskus ja se tehtiin keväällä Sähköt reitille teki Seinäjoen Energia Oy Korsu ja taisteluhaudat Maanpuolustuskoulutus ry:n kouluttaja osallistui asiantuntijana korsun ja taisteluhautojen rakentamisprosessiin. Korsun ja taisteluhautojen piirustukset teki Insinööritoimisto Savela Oy ja rakennusluvan myönsi kaupungin rakennustarkastaja. Piirustuksissa käytettiin hyväksi Linnoitustoimiston piirustuksia osumankestävästä korsusta vuodelta Keski-Suomen Pioneerirykmentin pioneerit toteuttivat taisteluhautojen rakentamisen sotilaallisella ammattitaidolla. Korsun ja taisteluhautojen rakentamisessa merkittävän työpanoksen antoivat Seinäjoen kaupungin työntekijät sekä yhteistyökumppaneina olevat yli kaksikymmentä yritystä, jotka tarjosivat investointirahoituksen lisäksi materiaaliapua rakentamiseen. Arvokasta apuaan antoivat myös talkootyöllään maanpuolustuspiirin maakuntajoukot, reserviläiset ja sotilaskotisisaret. Talkoolaisia on parhaimmillaan ollut kerralla toistakymmentä henkeä ja usein he ovat saaneet sotilaskotisisarten tarjoamina kahvia ja eväsleipiä. Reserviläisistä on löytynyt
11 8 myös monen alan ammattilaista, jolloin myös erikoisosaamista vaativat työt ovat saatu toteutetuksi, yhteistyökumppaneilta on puolestaan saatu apua konetyötä vaativissa työvaiheissa. Korsun ja taisteluhautojen vihkiäiset olivat Arvokas ohjelma huipentui vihkimiseen, joissa paikka sai nimekseen Tukikohta -Vuori. Vihkimisen suoritti talvisodan vänrikki, veteraani Mauno Vehkaoja, joka painotti mm. korsun suojaa sotilaan lepohetkessä Sotilasesterata Sotilasesterata ei varsinaisesti kuulunut hankkeen rahoitukseen, mutta sen tekeminen aloitettiin hankkeen aikana, koska esteradan pintakuntas sopi mainiosti korsun kattoon. Sotilasesterata tulee käsittämään 13 estettä ja työt aloitetaan varsinaisesti syksyllä Työ on tarkoitus toteuttaa Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton sekä seinäjokisten reserviläisjärjestöjen taloudellisella tuella reserviläisten omin voimin. Rata soveltuu paitsi reserviläisten omaan sotilastyyppiseen liikuntaharrastukseen kuin myös poliisin, pelastuslaitoksen, urheilijoiden ja koululaisten kuntotestaukseen. Radan käyttö tulee olemaan ilmaista ja se on Suomen ainoa varuskuntatasoinen sotilasesterata, joka on varsinaisen varuskunta-alueen ulkopuolella Kota Kota suunniteltiin yhdessä UPM Kymmene Metsän asiantuntijoiden kanssa. Kota veistettiin Kauhajoella UPM Kymmenen työntekijän toimesta ja siirrettiin paikalleen Jouppilanvuoren maastoon kallion päälle. Kota on mitoitettu 30 hengelle ja sisustukseen kuuluu nuotiokehä, sähköt ja mm. viisi yöpymispaikkaa Hiljentymispaikka Hiljentymispaikka toteutettiin yhdessä Seinäjoen seurakunnan kanssa. Paikaksi valittiin kodan kanssa sama kallionpäällys. Seurakunnan puutarhuri piirsi hiljentymispaikan ja rakennelmat tehtiin Kauhajoella. Rakentamisesta vastasi UPM Kymmenen työntekijä. Hiljentymispaikan hirsirakenteet siirrettiin paikalleen Kauhajoelta ja katto tehtiin paikanpäällä. Risti kiinnitettiin kallioon poraamalla ja käsiteltiin sisustuksineen rautavihtrillillä.
12 Metsälampi Metsälammen rakennuttajana toimi Seinäjoen kaupunki, suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus. Lammen vesivalumat mitattiin ja lammelta lähtevä oja padottiin niin, että vettä tulee riittämään kuivimmallakin säällä. Metsäkeskus rakensi myös puron yli menevän sillan tukirakenteet Laavu Laavu rakentui Lakeuden Latu ry:n toimesta. Hirret otettiin läheisestä kaupungin omistamasta metsästä ja kattorakenteet toteutettiin EU-rahan turvin Kuntoilupaikka Kuntoilupaikan pohjaratkaisun ja välineet suunnitteli Seinäjoen ammattikorkeakoulun oppilaat opiskelijatyönään. Nykyistä kuntoilupaikkaa laajennetaan ja välineitä hankitaan lisää mm. tasapainoharjoitteluun tarkoitettu rata. Hankkeen aikana saatiin toteutettua osa pohjatöistä sekä valot, loput työt ja hankinnat toteutuvat Seinäjoen kaupungin toimesta vuoden 2008 määrärahoilla Pelipaikka Kyrkösjärven rantaan tulevan pelipaikan suunnittelivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun eri yksikköjen opiskelijat. Pelipaikan pohjatyöt kuuluivat Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen vastuulle. Samoin ympäristökeskus vastasi rantareitin tekemisestä laitureilta pelipaikan kautta esteettömälle reitille. Varsinaisia pelejä ei hankkeessa voitu toteuttaa, mutta jatkossa pelipaikka viimeistellään kaupungin tai uuden hankkeen määrärahoilla Uimaluiska Ohjausryhmä tutustui syksyllä 2006 Ekvallan esteettömään uimarantaan Turussa, jonka perusteella lähdettiin miettimään oman uimaluiskan rakentamista. Uimaluiskasta tehtiin piirustukset ja paikan ruoppauksesta sekä pohjatöistä vastasi Länsi-Suomen Ympäristökeskus. Uimaluiska tehtiin betonista pituudeltaan 15 metriä. Uimaluiskan kaiteisiin laitettiin narut, josta voi uimaan mennessä ottaa tukea. Rantareitti päällystettiin kivituhkalla, joten saatiin pyörätuolille kestävä pohja.
13 Venelaituri Venelaiturin toteutus oli Seinäjoen kaupungin ja Seinäjoen Energia Oy:n vastuulla. Venelaiturin pohjan mittaukset ja ruoppauksen suoritti Länsi-Suomen Ympäristökeskus. Laiturille meno tapahtuu esteettömältä reitiltä. Venelaiturin keskellä on venepaikka ja tangot veneeseen menoa avustamaan. Laiturilla on myös istuinpenkit molemmin puolin Kalastuslaituri Seinäjoen kaupunki toteutti kalastuslaiturin Kyrkösjärven rantaan venelaiturin viereen. Kalastuslaituri on noin 15 metriä pitkä ja siinä on kaiteessa pieniä koloja pyörätuolista onkimista varten. Kalastuslaiturin pohjatyöt ja ruoppauksen suoritti Länsi-Suomen Ympäristökeskus Vessat Vessoja on reitin varrella 4 kappaletta. Kolme vessaa on esteettömyyden huomioon ottavia. Vessat ovat ns. ekovessoja, joiden tyhjäysvälit ovat melko pitkät ja jätökset ovat kompostoituvia. 5.4 Työn ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Työn- ja vastuunjako on rahoittajatahojen kesken sovittu ennakolta sopimuksin. Tehtävät olivat pääpiirteittäin seuraavat: Seinäjoen kaupunki esteettömän reitistön suunnittelu ja toteutus korsun ja taisteluhautojen pohjatyöt sekä rakentamiseen osallistuminen kalastuslaiturin suunnittelu ja toteutus osallistuminen eri elämyskohteiden rakentamiseen yhdessä muiden rahoittajien kanssa Seinäjoen Energia Oy valaistuksen suunnittelu sekä toteutus esteettömällä kuntoreitillä venelaiturin toteutus Länsi-Suomen Ympäristökeskus Kyrkösjärven ranta-alueeseen ja järveen liittyvät ruoppaukset sekä pengerrys- ja rantatyöt pelipaikan ja rantareitin pohjatöiden toteutus UPM Kymmene Metsä kodan ja hiljentymispaikan suunnittelu ja rakentaminen
14 11 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus laitureiden, korsun, taisteluhautojen ja kodan piirustukset korsun ja taisteluhautojen toteutus uimaluiskan ja vessojen toteutus laavun ositainen rakentaminen Eri investointikohteiden suunnittelu ja rakennustyöt toteutettiin kunkin osapuolen budjetin puitteissa. Jokainen osapuoli huolehti itsenäisesti rakentamisen valvonnan ja kirjanpidon sekä raporttien toimittamisen hallinnoijalle. TE -keskuksen osuudesta huolehti projektin hallinnoija. Rakentamisen edetessä käytiin tiiviitä neuvotteluja eri osapuolten kesken, koska kohteet sisälsivät myös päällekkäisiä toimintoja. Asiantuntija ja yhteistyökumppaneiden kesken käytiin jatkuvaa yhteydenpitoa ja neuvotteluita projektin edetessä. Seuraavissa kohteissa asiantuntijat ovat olleet konkreettisesti mukana: Etelä-Pohjanmaan maanpuolustuspiiri / Maanpuolustuskoulutus ry korsun sekä taisteluhaudan suunnittelu ja toteutus Seinäjoen ammattikorkeakoulu kuntoilu- ja pelipaikan suunnittelu Seinäjoen koulutuskeskus / Seinäjoen Palvelualojen oppilaitos, liikeala esittelylehtisen suunnittelu (Liite ) projektin internet sivujen suunnittelu ja toteutus Seinäjoen seurakunta hiljentymispaikan suunnittelu ja toteutus Seinäjoen Hiihtoseura ry metsälammen sillan rakentaminen Lakeuden Latu ry laavun suunnittelu ja rakentaminen Yhteisöjen yhdistys ry/ Järjestötalo eri järjestöjen asiantuntijuus ja alueen koekäyttö Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry esteettömän kuntoreitin viittojen teko
15 Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Hankkeessa on tehty yhteistyötä Esteettä Luontoon Liikkumaan hankkeen kanssa. Projektipäällikkö on osallistunut verkoston kouluttajakoulutukseen Peurungassa Esteettä Luontoon Liikkumaan -hankkeen asiantuntijaverkosto on antanut apuaan tämän hankkeen aikana erilaisissa esteettömyyteen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyötä on tehty myös Turun esteettömyysasiamiehen Heikki O. Hauliston sekä asiantuntijaryhmän kanssa. Turun esteettömyysohjelmaa vuosille on omassa hankkeessamme käytetty lähteenä. 6. Julkisuus ja tiedottaminen Televisio ja radio: Pohjanmaan uutiset TV2 YLE TV2 YLE 24 klo Pohjanmaan uutiset klo Pohjanmaan uutiset Radio Pohjanmaan uutiset klo Pohjanmaan uutiset klo Pohjanmaan uutiset Radio Pohjanmaan uutiset Lehtikirjoitukset: Pohjalainen Jouppilanvuoren maastoon tehdään esteetön luontoreitistö Ilkka Seinäjoen kaupunki raivaa polkuja liikuntaesteisille Ilkka Esteetön kuntopolku valmis kesällä Ilkka Jouppilanvuoren esteetön luontoreitti uraauurtava hanke Suomessa Pohjalainen tosi-liite Seinäjoelta löytyy vetovoimaisia matkailukohteita Ilkka Seinäjoelle valmistuu heinäkuussa esteetön luontoreitti Ilkka Esteettä luontoreitille
16 13 Lehdistötilaisuudet: Lehdistötilaisuus/lehdistötiedote Lehdistötilaisuus/lehdistötiedote Lehdistötiedote Lehdistötilaisuus/lehdistötiedote Informaatiotilaisuudet: Yhteisöjen yhdistys ry/järjestötalo, eri järjestöt EPUT Etelä-Pohjanmaa Lakeuden Latu ry Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) Opiskelijoiden suunnitelmien esitykset Etelä-Pohjanmaan Naisklubi ry Esteettä Luontoon Liikkumaan kouluttajaverkosto Peurunka Seinäjoen Ikäkeskus Seinäjoen oppaat ry Esteettä Luontoon Liikkumaan alueellinen koulutus, Kankaanpää Vihkiäiset: Hiljentymispaikan tupaantuliaisseurat Hankkeen esteettömän kuntoreitin ja investointikohteiden vihkiäiset Korsun vihkiäiset Lisäksi projektista on tiedotettu lukuisissa eri informaatiotilaisuuksissa mm. eri järjestöille Yhteisöjen yhdistys ry/ Järjestötalo, Seinäjoen kaupungin vammaisneuvostolle, Seinäjoen ammattikorkeakoululle, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin edustajille ja Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen edustajille. 7. Ongelmat ja suositukset 7.1 Ongelmat projektin toteutuksessa Ylitsepääsemättömiä ongelmia ei projektissa ilmaantunut. Ongelmina voitiin pitää projektin uutuutta, jolloin monen rahoittajatahon informoiminen ja raportoinnin seuranta tuotti paljon
17 14 työtä. Erilaisten kohteiden kilpailuttaminen saattoi hidastaa huomattavasti rakentamisen etenemistä, kun jouduttiin kilpailuttamaan pieniä asioita esim. vessojen ym. kohteiden siirtoja. Ongelmana voidaan pitää sitä, että projektin innovatiivisuus, toteuttamisen kiire ja erikoiset rakennelmat aiheuttivat budjetissa tasapaino-ongelmia. Tasapaino-ongelmia aiheutti myös veroviraston päätös, jossa sanottiin että yhdistyksellä ei ole oikeutta vähentää hanketta varten tehtyihin ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa. Päätös tuli kesken hankkeen toteutuksen. Kohteista mm. uimaluiska ja laiturit olivat sellaisia, joiden kustannusarviointi oli hyvin vaikeata. Projektin rahoitus ei riittänyt Kyrkösjärven vastarannalle rakennettavaan laituriin ja laavuun, eikä pelipaikan varastorakennukseen. Hankkeessa suunniteltiin myös hyödyntää teknologiaa mm. valvonnassa, jota ei voitu rahoitustilanteen vuoksi toteuttaa. Toteuttamattomia kohteita varten suunnitellaan jatkohanketta vuodelle Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Suosituksena voisi olla että rahoittaja päättäisi jostakin euromäärästä, jonka alle jääviä hankintoja ei tarvitsisi kilpailuttaa. Myöskin voitaisiin heti hankkeen alussa käydä läpi selkeämmät rajat mitä kilpailutetaan ja mitä ei, koska projekti etenee ajoittain niin nopeasti, että on esim. tilattava tavaraa välittömästi paikalle. 8. Projektin tulokset 8.1 Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Kirvesmies-, metsuri ja konetyövoimaa tarvittiin koko ajan eri rakennuskohteissa yhteensä noin yhden miestyövuoden verran. Hirsirakennustyövoimaa tarvittiin noin yhden miestyövuoden ajan kodan, hiljentymispaikan ja korsun rakentamiseen. 8.2 Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Sekä investointirahoittajien että heidän ostopalvelujensa kautta työllistyi suuri joukko eri ammattiryhmien työntekijöitä. Kilpailuttamisen kautta työllistyi eri rakennuskohteissa sekä suunnittelu-, että suorittajatyövoimaa. Projektinvetäjän työllistyminen on myös huomioitava. 8.3 Työpaikat ja uudet yritykset Projektin työllistämänä hirsirakennusyrittäjä pystyi jatkamaan yrityksen toimintaa. UPM Kymmene Metsän metsurityöntekijä rakensi hankkeeseen hirsikodan, hiljentymispaikan ja wc:n.
18 15 Metsuri sai hirsirakentamisesta tilauksia jo rakennusvaiheen aikana ja tästä tuli hänelle uusi ammatti. Projekti auttoi myös projektinvetäjää työllistymään. 8.4 Välilliset työllisyysvaikutukset Projektin välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuret. Metsurityövoimaa voitiin osoittaa UPM:n taholta hirsityöhön. Investointien rahoittajaosapuolten rakennuskohteissa käytettiin paljon eri yrittäjien sekä rahoittajayrityksen omaa työvoimaa. 9. Projektin innovatiivisuus Projekti sisällöltään oli todella innovatiivinen ja ainutlaatuinen. Projektissa kehitettiin esteettömiä liikunta- ja elämyskohteita kokonaisvaltaisesti huomioiden ihmisen fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. Projektissa yhdistyi myös monen eri organisaation ja ammattiryhmän tietotaito sekä myös eri järjestöjen ja yksittäisten henkilöiden asiantuntijuus. Esimerkkinä perinteitä vaalivan elämyskohteen, korsun ja taisteluhautojen rakentaminen: Tässä kohteessa yhdistyi kaupungin työntekijöiden, piirtäjän, hirsirakentajien, Etelä-Pohjanmaan maanpuolustuspiirin ja maanpuolustuskoulutuksen, puolustusvoimien, yksittäisten henkilöiden sekä sotaveteraanien ammattitaito, jonka tuloksena syntyi perinnekorsu taisteluhautoineen kunnianosoituksena sotiemme veteraaneille. Rahoittajien yhteistoiminta oli myös ainutlaatuista, koska tässä yhdistyi valtion, kaupungin, kuntayhtymän, yrittäjien sekä vapaaehtoisjärjestöjen työpanos yhdeksi kokonaisuudeksi. 10. Toiminnan jatkuvuus Toiminnan jatkuvuus siirtyy seinäjoen kaupungin vastuulle. Seinäjoen kaupungin puistotoimi vastaa Kyrkösjärven rannan alueesta kohteineen ja liikuntatoimi esteettömän kuntoreitin metsän puoleisesta osasta. Lähinnä tehtäviin kuuluu alueen siisteydestä ja vartioinnista huolehtiminen koska ilkivallan mahdollisuus on aina otettava huomioon. Seuraavassa yhteenvetoa siitä miten aluetta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää: Seinäjoen sairaalan somaattisen ja psykiatrisen sairaalan potilaat käyttävät esteettömiä paikkoja terapeuttiseen ja elämykselliseen sekä kuntouttavaan toimintaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat yhdessä kuntoutusjaksolla olevien asiakkaiden kanssa tulevat käyttämään paikkoja hyväkseen Eskoon palvelukeskuksen sekä vanhainkotien ja palvelutalojen asiakkaat yksittäiset liikunta- ja toimintarajoitteiset kansalaiset eri potilas- ym. järjestöt
19 16 työpaikkojen TYKY- toiminta alueelle tulee syntymään myös liiketoimintaa erilaisten elämyspalveluiden muodossa UPM Kymmene käyttää jatkossa kotaa erilaisiin omiin toimintoihinsa 11. Projektin rahoitus Projektin rahoitus hyväksytyn suunnitelman mukaan Budjetti Toteutunut Erotus EAKR (Euroopan , ,00 0 aluekehitysrahaston) rahoitus valtion rahoitus (EAKR:n kansallinen , ,00 0 vastinrahoitus) Kuntarahoitus, Seinäjoen kaupunki ja , , ,65 Seinäjoen Energia Oy Muu julkinen rahoitus, mikä , , ,21 Länsi-Suomen Ympäristökeskus Yksityinen rahoitus, , , ,85 UPM Kymmene Yhteensä , , , Projektin arviointi Projektin toteutus oli vaiherikasta ja paljon joustavuutta vaativaa kaikilta osapuolilta. Investointikohteiden valmistumisella oli todella kiire aikataulu, mutta asiantuntijaryhmillä saatiin asiat luistamaan ennennäkemättömällä nopeudella. Esimerkkinä nopeudesta voisi mainita, että kun korsun paikka määriteltiin, olivat mittamiehet muutaman tunnin varoitusajalla mittaamassa paikan kallion syvyyden ja rakennustyöt voitiin välittömästi aloittaa ilman byrokratiaa. Seinäjoen kaupunki on ollut hankkeeseen lähtiessään kauaskatseinen ja kaupunkilaisten hyvinvointia arvostava osapuoli, samoin kuin kaupungin työntekijät suhtautuivat kiireestä huolimatta tehtäviin hyvin myönteisesti. Eri rahoittajaosapuolten työpanokset saavat suuret kiitokset siitä, että omien kiireidensä ohella työntekijät paneutuivat tähän hankkeeseen antaumuksella ja suurella tunteella, olihan tässä tavoitteena tehdä kaikille hyvät ja esteettömät mahdollisuudet luonnosta nauttimiseen. Erään kuntoreitillä olevan henkilön
20 17 palaute olkoon eri osapuolille kiitokseksi, kun hän sanoi että onpas viimeisen päälle ajateltu ja tehty. Esteetön kuntoreitti tulee olemaan kaupungin vetonaula erilaisten liikuntaharrastusten ja matkailun näkökulmasta. Alueen tulee pysyä siistinä ja hygienian esim. vessojen suhteen tulee pysyä korkealla tasolla. Alueen maastoa vahingoitettiin mahdollisimman vähän, mutta sinne kuulumattomat roskat ja muut luonnon kauneutta vaurioittavat elementit tulee poistaa. Reitistön huollon aukioloaikojen ja muiden suhteen tulee täyttää kansalaisten odotukset. Hankkeen puolelta suoritettiin loppukatselmus Loppukatselmuksen suorittivat Hannu Ojanen ja Veli-Pekka Kyykkä Seinäjoen kaupungin puolesta, Timo Sysilampi Maanpuolustuskoulutus ry:stä, Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskuksesta, Juha Rintamäki Seinäjoen Energia Oy:stä ja projektipäällikkö Hannu Salo. Katselmuksessa todettiin että pääosin kaikki kohteet oli huolella tehty ja pienet puutteet kirjattiin, jotka suoritetaan loppuun syksyn kuluessa. Seinäjoen rakennusvalvonnan loppukatselmus suoritettiin , eikä huomauttamista kohteista löytynyt, sammuttimien hankkimista enempää. 13. Kuntoreitin koekäyttäjien arviointia Yhteisöjen yhdistys ry/ Järjestötalon koekäyttäjät Esteettömällä kuntoreitillä suoritettiin reitistön koekäyttö Seinäjoen Järjestötalon avustuksella. Palaute oli todella hyvää, joskin pieniä yksityiskohtia tulee vielä korjata. Koekäyttäjiä oli mm. Lihastautiliitosta ja yhdistyksestä, näkövammaisten yhdistyksestä sekä Ikäkeskuksesta. Kulkuvälineinä oli pyörätuolia, rollaattori, kolmipyörä, sokealla koekäyttäjällä oli lapsi mukana sekä apuna valkoinen keppi ja opaskoira. Kuva 1 Esteettömän kuntoreitin koekäyttäjät
21 18 Oli ilo tutustua kuntoreittiin ja elämyskohteisiin. Reitti oli mielenkiintoinen ja sitä oli hyvä kulkea. Paluumatkalla tuntui ylämäki jo aika lailla jaloissa. Kuitenkin näitä ylä- ja alamäkiä osui aivan sopivasti matkan varrelle. Siinä on haastetta ja mielenkiinto säilyy. Normaalisti retkeilijä kenties pitää matkan aikana pitempiä lepotaukoja, jolloin voi katsella kaikessa rauhassa upeaa luontoa. Korsu ja taisteluhauta tekivät vaikutuksen. Niiden edustalla olevista pikku ongelmista (jyrkkä lasku taisteluhautaan ja pehmeä kiveys korsun edessä) jo olikin puhetta. Riittävästi WCtiloja, jotka kaikki ovat kiitettävästi inva -mitoitettuja. Alue on todella mielenkiintoinen ja hyvin suunniteltu. Toivottavasti se kyetään säilyttämään "Seinäjoen Lappina". Yrjö Metsälä, jo edesmennyt legendaarinen Lapinmatkojen vetäjä aloitti matkaseurueensa kanssa aina kertomalla myös välttämättömistä säännöistä, jotta ei turmeltaisi luontoa. Vaikka säännöt ja kiellot eivät kenties mukavilta tunnukaan, kannattaa alussa ainakin kulkijat riittävästi ohjeistaa. Oman kokemukseni perusteella olen vakuuttunut siitä, että reitti ja sen kohteet lisäävät myös liikuntavammaisen kaikinpuolista hyvinvointia. Jo tämän lyhyen tutustumisen jälkeen saatoin todeta olevani väsynyt, mutta onnellinen. Kiitos elämyksestä! Olette tehneet harvinaisen hyvää työtä. Toivotan työllenne menestystä myös tästä eteenpäin. Kiitos viimeisestä eli Jouppilanvuori hankkeen esittelystä! Aikaansaannos on todella mahtavaa! Taistehautaan pääsi pyörätuolilla hyvin ja invavessat olivat hyviä. Hyvä kun oli huomioitu sähköpyörätuolin latauspistokkeet. Korsun eteisen hiekka oli pyörätuolilla liikkuvalle liian pehmeää, kovetusta kaivattaisiin. Käsikaide olisi hyvä, kun mennään korsulle ja taisteluhaudoille sekä inva wc:den luiskiin myös käsikaiteet. Kyrkösjärveen meneviin pyörätuoliluiskiin myös käsikaiteet. Kivipuron kuntoutuskodin onkiretki Lämmin alkukesän päivä, pilvettömältä taivaalta paistavine aurinkoineen oli koittanut kun Kivipuron kuntoutuskodin yhdeksänhenkinen kalastajaeemeleistä ja -emmoista koostuva ryhmä käänsi mersun nokan kohti Kyrkösjärveä iloisen laulun kaikuessa. Mieliala oli korkealla ja luja usko siihen että isot ahvenen vonkaleet tarttuisivat ohjaajan pyydystämien madonlierojen avulla onkiimme.
22 19 Tarkoituksenamme oli myös testata Esteetön Jouppilanvuori-hankkeeseen kuuluvaa onkilaituria, Liekö tuo ihanan aurinkoinen sää karkottanut ahvenenvonkaleet sillä tunnin ahkeran uurastuksen jälkeen saalinamme oli vain kolme pientä sinttiä. Huonohkosta saaliista huolimatta olimme kaikki erittäin tyytyväisiä, kokemus oli monelle asiakkaallemme varmaan yksi alkukesän parhaista. Ensimmäinen onkireissumme oli siis kaikin tavoin erittäin onnistunut ja positiivinen kokemus, josta lähetämmekin suuret kiitokset kaikille projektiin osallistuneille, hienoa että nyt myös kaikilla liikuntarjoitteisilla on mahdollisuus nauttia Kyrkösjärven kauniista maisemista mukavan puuhastelun ohessa. Terveisin Kivipuron kuntoutuskodin onkiryhmäläiset. Esteettä Luontoon Liikkumaan Suomen verkoston tiedottaja tutustui kuntoreittiin ja sen kohteisiin pyörätuolilla liikkuen. Hän oli näkemäänsä ja kokemaansa erittäin tyytyväinen. Pieniä korjausehdotuksia tuli hänen suullisessa palautteessaan esiin, enimmäkseen kaiteitten laittoa vessoihin jne. Ilkka lehden yleisönosastossa oli kiteytettynä hyvä palaute hankkeen aikaansaannoksista. Eräs henkilö koki saaneensa reitiltä juuri sitä mitä hankkeen alussakin lähdettiin hakemaan eli täällä mieli ja sielu saavat levätä 14. Projektin taloushallinto ja arkistointi a. Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö Sami Perälä, toiminnanjohtaja EPTEK ry b. Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö Satu Niemi, LifeIT Oyj Tarja Nygård, Tiliteam c. Hallinnoijan vuosittain tilinpidon taskastuksesta vastannut henkilö KHT Kari Rantala Pricewaterhouse Coopers Oy d. Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö KHT Kari Rantala Pricewaterhouse Coopers Oy
23 20 e. Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava henkilö Satu Niemi f. Projektin asiakirjojen säilytyspaikka EPTEK ry, Koskenalantie 16, Seinäjoki g. Projektin kirjanpitoaineiston säilytyksestä vastaava henkilö Satu Niemi h. Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka EPTEK ry, Koskenalantie 16, Seinäjoki Vakuutan, että projektiin liittyviä asiakirjoja ja kirjanpitoaineistoa tositteineen säilytetään vähintään vuoden 2015 loppuun tai EAKR rahoittajaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Seinäjoella Hannu Salo Projektipäällikkö Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (ent. Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry) Liitteet: Kartta Valokuvia kohteista Esite Lehdistötiedotteet Lehtijutut
Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa
Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:
LisätiedotESISELVITYS ETSIVÄN NUORISOTYÖN JÄRJESTELMÄYHTEYKSISTÄ JA JATKOKEHITYKSESTÄ Loppuraportti
ESISELVITYS ETSIVÄN NUORISOTYÖN JÄRJESTELMÄYHTEYKSISTÄ JA JATKOKEHITYKSESTÄ Loppuraportti 1.1 31.12.2016 Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologiakeskus ry (EPTEK) Tomi Tupiini 31.12.2016 1. HANKKEEN TIEDOT Hanke:
LisätiedotLOPPURAPORTTI 1.12.2006 31.1.2008
HAMMASLÄÄKÄRIN ETÄKONSULTAATIO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA - TELEHAMMAS LOPPURAPORTTI 1.12.2006 31.1.2008 Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry Sisältö 1. Taustatiedot... 1 2. Yhteenveto Telehammas
LisätiedotPohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala
Pohjois-Espoon ratsastuspolut 29.08.2018 2 Sijainti Pohjois-Espoo kartat.espoo.fi/ 3 Sijainti Pohjois-Espoo Oittaa Nupuri Röylä Reitti kulkee pääsääntöisesti Bodom-järven ympärillä ja sen varrella asustelee
LisätiedotESR-projektin loppuraportti
ESR-projektin loppuraportti 1. Taustatiedot Diaarinumero 07004 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Teknokas vakiinnuttamishanke 2006-2007, tavoite 1 (korkohanke) Projektikoodi S70809 Tavoiteohjelma
LisätiedotELÄMYSLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN
ELÄMYSLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN ESTEETÖNTÄ ELÄMYSLIIKUNTAA 16.5.2017 Puheenjohtaja Projektipäällikkö Hannu Salo Lakeuden Elämysliikunta ry Mistä kaikki sai alkunsa? Idea esteettömästä kuntoreitistä sai alkunsa
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi
LisätiedotESITYSLISTA 1/2012. Piällysmies ry:n hankeryhmän esityslista 1/2012. AIKA Torstaina klo 15:00. Piällysmies ry:n toimisto
Kerimäentie 10 1 (6) Piällysmies ry:n hankeryhmän esityslista 1/2012 AIKA Torstaina 17.3.2011 klo 15:00 PAIKKA Piällysmies ry:n toimisto LÄSNÄ varsinainen jäsen varajäsen Asko Hirvonen Esko Oksa Merja
LisätiedotSähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena
Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa
LisätiedotKuusamon metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus / maaseutuosasto
Kuusamon metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus / maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 1058/3510-2002 Munakan metsäpolku-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 2002 2003 Hankkeen toteuttaja: Kuusamon
LisätiedotLahden tiedepäivä 12.11.2013
Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys
LisätiedotSami Perälä, Eptek ry sami.perala@lifeit.com. Eino Ignatius, Tampereen yliopistollinen sairaala / Suusairauksien klinikka ja Seinäjoen terveyskeskus
Sami Perälä, Eptek ry sami.perala@lifeit.com Eino Ignatius, Tampereen yliopistollinen sairaala / Suusairauksien klinikka ja Seinäjoen terveyskeskus Matti Rekiaro, Seinäjoen keskussairaala / Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotDIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA
DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA TAMMELAN SININEN REITTI 4 KM Tammelan sininen reitti alkaa Hämeen luontokeskuksen pihalta. Polun alku on melko leveä, mutta sen alussa on heti jyrkkä ylämäki, jota
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotJYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa
JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT
LisätiedotRaaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1
Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä
Lisätiedot#visitkauppi. Työryhmä Risto Vainio, Pasi Kaarne, Laura Lehtinen 2019
#visitkauppi Työryhmä Risto Vainio, Pasi Kaarne, Laura Lehtinen 2019 Olemme tehneet yhteistyötä muiden ryhmien, kuten Koilliskulkijat, kanssa. Kaupin kehittäminen vertaissuunnittelussa on mielestämme arvopohjaltaan
LisätiedotEurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010
HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien
LisätiedotLuontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa
Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa
LisätiedotJohtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo
UUSI PARADIGMA MUN JUTTU! Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo Muistio 1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00 ja toivotti osallistujat tervetulleiksi kera kahvin. - puheenjohtajana
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008
LisätiedotLuontoreittien esteettömyyskartoitus
Luontoreittien esteettömyyskartoitus Evo, Hämeenlinna Evon alue on yksi Etelä-Suomen suurimmista metsäalueista. Evon retkeilyalueella kulkijan käytössä on yhteensä noin 8500 hehtaarin suuruinen alue, jossa
LisätiedotLOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.
Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,
LisätiedotESR-PROJEKTIEN LOPPURAPORTTIMALLI RAKENNERAHASTOKAUSI
ESR-PROJEKTIEN LOPPURAPORTTIMALLI RAKENNERAHASTOKAUSI 2000-2006 1. Taustatiedot 1.1 Projektin nimi: Aktiivisesti ammattiin teemapäivät 1.2 Projektikoodi: 86668 1.3 Tavoiteohjelma: 3 toimintalinja: 2 toimenpidekokonaisuus:
LisätiedotHissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen
Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007
LisätiedotPOIS BULKISTA. kestävät ja omaleimaiset maastorakenteet osana alueen tarinaa. Rautalammin kunta
POIS BULKISTA kestävät ja omaleimaiset maastorakenteet osana alueen tarinaa Rautalammin kunta 29.1.2019 Footer 2.2.2019 Etelä-Konneveden kansallispuisto Etelä-Konneveden kansallispuisto on perustettu vuonna
Lisätiedotsataesteetön SUOMEKSI
sataesteetön SUOMEKSI ESTEETÖNTÄ ASUMISTA ESTEETÖNTÄ VAPAA-AIKAA Sataesteetön-hanke Esteettömyys, mitä se on? Turvallisuutta sekä parempaa elämänlaatua Hyviä perusratkaisuja Yhdenvertaisia toimimismahdollisuuksia
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotPitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön
Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön Hankkeen julkinen kuvaus Nevalyly ympäristöineen on Metsähallituksen omistuksessa. Alueella sijaitsee huonokuntoinen kota ja pienelle matkaa on
LisätiedotLöydä päivävaelluksen hauskuus
Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotKaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan
Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta
LisätiedotLUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus
-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotLepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk
Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk Kaikille löytyy sopivia reittejä patikoida ja samalla antautua luonnon rauhoittavaan syleilyyn. Nuotiopaikat, laavut ja kahvilat toivottavat kulkijan virkistävälle
LisätiedotHissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö
Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotKumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija
Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos
LisätiedotKauhavan Monitoimihalli
Kauhavan Monitoimihalli Hankenumero 18597 Kauhavan Monitoimihalli Oy Sisällys Kauhavan Monitoimihalli Oy... 1 1. Toteuttajan nimi... 3 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus... 3 3. Yhteenveto hankkeesta... 3
LisätiedotUlkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa
Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään
LisätiedotMUISTIO 3/2012. Piällysmies ry:n hankeryhmän muistio 3/2012. AIKA Keskiviikkona klo 14:47 16:25. Piällysmies ry:n toimisto
Kerimäentie 10 1 (6) Piällysmies ry:n hankeryhmän muistio 3/2012 AIKA Keskiviikkona 11.4.2012 klo 14:47 16:25 PAIKKA Piällysmies ry:n toimisto LÄSNÄ varsinainen jäsen varajäsen Asko Hirvonen Esko Oksa
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla
KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta
LisätiedotEtelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry
Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja www.epsospsyk.fi Etelä
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotJoulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö
Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö TkT Kari Kisko TkT Juha Lindfors Oulun yliopisto Itä-Suomen yliopisto Tuotantotalouden Kansanterveystiede ja kliininen
LisätiedotIkäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän
Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotValtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)
Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta
Lisätiedot2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910
Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto
LisätiedotPAKKA-hankkeiden perusteet Vanajavesikeskus Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
PAKKA-hankkeiden perusteet 2017-2019 Vanajavesikeskus Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä PAKKA-hankkeen alkusysäys: Pannujärven, Kankaistenjärven, Myllyojan ja Katumajärven vesiensuojelu- ja selvityshanke
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotEURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016
EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN
LisätiedotYhdistyksen jäsenkysely 2013
Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen
LisätiedotLiune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA
Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotFiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana
Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,
LisätiedotLattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke
Lattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke Info 4.6.2018 Leader Varsin Hyvä Eeva Mettala-Willberg Infon ohjelma 1. Mikä ihmeen Leader? 2. Teemahanke ja hakuprosessi 3. Kysymyksiä ja ideointia Lisätietoja
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotJuoksussa kaiken ikää
Juoksussa kaiken ikää Liikunta on yksi mielenterveyden tukipilareista Yhdistyksemme haluaa tukea liikkumista ja sitä kautta myös mielenterveyttä Tavoitteena järjestää kaksi juoksukouluryhmää nuorille aikuisille
LisätiedotMikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
LisätiedotIkäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM
Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Toimenpideohjelman lähtökohta Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta (Teli)
LisätiedotDigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI Lopen sininen retkeilyreitti 3 km Lopen sininen reitti lähtee Tauluntien varressa olevalta pysäköintialueelta. Reitti kulkee aluksi kapeaa polkua pitkin mäntymetsikön
LisätiedotLÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja
LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla
LisätiedotJulkiset innovatiiviset hankinnat
Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda
LisätiedotHyvää oloa Kruunupuistosta HOTELLI RAVINTOLA KYLPYLÄ HYVINVOINTI AKTIVITEETIT KUNTOUTUS KOKOUS
Hyvää oloa Kruunupuistosta HOTELLI RAVINTOLA KYLPYLÄ HYVINVOINTI AKTIVITEETIT KUNTOUTUS KOKOUS Tervetuloa Kruunupuistoon! Kruunupuisto on todellinen hyvinvoinnin helmi, haluatpa liittää vierailuusi upeaa
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma
Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista
Lisätiedot26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin
Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen
LisätiedotHYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN
HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari Tampere 16.9.2009 Marketta Nummijärvi Kauhajoki HYYPPÄ: SIJAINTI MAISEMA- RAKENNE ARVOT
LisätiedotKauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma
Kauppi-Niihaman vertaissuunnittelu, kevät 2019 Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan polkujuoksu ry / Tampere Trail Running Jarkko Bamberg & Manu Humppi Kauppi-Niihaman polkuverkosto
LisätiedotMuistikylä projekti
Muistikylä projekti 2016-2018 Projektiesittely 42 -seminaari, 26.4. 2017 Maija Haapakoski Salon Muistiyhdistys ry Muistikylä-projekti 2016-2018 Yhä useampi muistisairas elää kotona, taloyhtiössään ja lähiympäristössään
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotPyöräilyseminaari Sampo Haapoja
Pyöräilyseminaari 8.6.2016 Sampo Haapoja Seinäjoen Pyöräpojat-56 Edustaa seinäjokelaisia pyöräilijöitä ja valvoo näiden etuja Tukee pyöräilyä kilpailumuotona, harrastuksena sekä arjen liikkumismuotona
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotINTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen
INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi 23.3.2017 Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke Kanta-Hämeen maakunta; kunnat ja seudut Hämeenlinnan seutu n. 95 000 as. Forssan
LisätiedotÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH
ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:
LisätiedotHAMINAMÄKI. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät 2017 Luontoon yhdessä Kulttuuriympäristön tekijät kilpailu lapsille ja nuorille
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät 2017 Luontoon yhdessä Kulttuuriympäristön tekijät kilpailu lapsille ja nuorille HAMINAMÄKI Kuopiontie 131 Lapinlahti, Finland Paikan esittelyyn osallistuivat: Arkkitehtuurin-
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke Tavoite: Hanke tukee maakunnan
LisätiedotTerveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008
Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 ... ja asettaisi huonon tilamme niin elävästi eteen, että kaikki luultu rauha häviäisi...jouduttaisiin
LisätiedotTYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE
12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST
LisätiedotLas Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa
Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat
LisätiedotUutta vetovoimaa bisnekseen.
Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI
LisätiedotSEMINAARIPALAUTE. Muut ideat, kehitysehdotukset, terveiset, risut ja ruusut: 1. Seminaari oli kiinnostava kokonaisuus
Kokemuksia kansainvälistymisestä.11.1 SEMINAARIPALAUTE Vastauksia yhteensä 7 kappaletta 1. Seminaari oli kiinnostava kokonaisuus Muut ideat, kehitysehdotukset, terveiset, risut ja ruusut: Esiintyjiä muutama
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Häjyt r.y., johtokunnan kokous, Kurikka, Paulapieksujen maja 4.10.2014, 1. Häjyt r.y., syyskokous, Kauhava (Härmä), Hunurijärvi 22.11.2014 Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015
LisätiedotLuontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.
Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike
LisätiedotInfra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa
Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa Kalvosarja loppuraportista maaliskuu 2015 1. Tavoitteet Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa hankkeen tavoitteena oli selvittää toimenpiteet,
LisätiedotSISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA
31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista
LisätiedotSairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä
Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen
LisätiedotKohti näkyvää ja vahvaa. järjestöyhteistyötä!
Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä! Sisältö 1. Mikä on Sakke -hanke? 2. Pohjois-Savon Järjestötietopalvelu 3. Työpaja: alustus ja työstäminen 4. Loppukeskustelu Pohjois-Savon järjestöyhteistyön
LisätiedotJaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu
Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotKoivusaaren luontopolku
KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet
LisätiedotTervetuloa Poriin! KOOSTE. Ulkoilureitistöjen rakentamiseen ja käyttöön liittyvien hyvien käytäntöjen välittäminen Turun ja Porin kaupunkien välillä
LISÄTIEDOT : Heli Nukki Porin kaupunkisuunnittelu 044 701 01976 heli.nukki@pori.fi KOOSTE Ulkoilureitistöjen rakentamiseen ja käyttöön liittyvien hyvien käytäntöjen välittäminen Turun ja Porin kaupunkien
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja
Lisätiedot