AtriaSika Tuotanto-ohjeet
|
|
- Irma Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AtriaSika Tuotanto-ohjeet Luonnostaan vastuullinen
2 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Sisällysluettelo Atria - laadukasta lihaa...3 VASTUULLINEN ATRIASIKA -TUOTANTO...3 Laadukas AtriaSika -tuotanto...3 Eläinaines...4 Porsastuotantosikalat...4 Tuotantoseuranta...4 Myyntiin tarkoitetut hybridit...4 Lihasikalat...4 Emakot...5 Tuotanto-olosuhteet...5 Yleistä...5 Tiineytysosasto...5 Tiineiden emakoiden osasto...5 Porsitusosasto...5 Uudistusosasto...5 Lastaus- ja eristystilat...5 Emakoiden hoito...6 Vesi ja ruokinta...6 Porsaat...6 Porsaiden hoito...6 Ruokinta...7 Kasvatusolosuhteet...7 Välitysporsaat...7 Karjut...7 Tuotanto-olosuhteet...7 Karjun hoito...7 Ruokinta...7 Lihasiat...7 Kasvatusolosuhteet...7 Yleistä...7 Osastointi...7 karsinakoko ja ruokintakaukalo...8 Sikalarakennus- ja kalusteet...8 Pesu ja desinfiointi...8 Lastausolosuhteet...8 Lihasikojen hoito...8 Vesi ja ruokinta...8 Lihasikojen tatuointi...8 Rehut...9 Ruokinnan suunnittelu...9 Rehujen varastointi ja käsittely...9 Terveydenhuolto...10 Yleistä...10 Terveydenhuollon seuranta ja dokumentointi...10 Pääkohdat...10 Sisäloislääkitykset...11 Eläinten lopetus ja raatojen hävitys...11 Maatilan ympäristönhoito...12 AtriaSika -tuotannon seuranta ja valvonta...12 Yleistä...12 Kasvatusolosuhteet...12 Ruokinta ja rehut...12 Terveydenhuolto...12 Ympäristönhoito...12
3 Atria - laadukasta lihaa Suomalainen kuluttaja arvostaa kotimaisia elintarvikkeita. Lihantuotannossa kotimaisuuden lisäksi tärkeitä tekijöitä ovat tuotannon eettisyys ja elintarvikkeiden turvallisuus. Eettisyys tarkoittaa eläinten hyvinvointia ja tuotannon ympäristövaikutusten hallintaa. Elintarvikkeiden turvallisuus syntyy terveistä eläimistä, jotka eivät levitä ihmiseen sairauksia ja joiden lihassa ei ole haitallisia jäämiä. Näihin kuluttajien vaatimuksiin me vastaamme vahvalla Atria-tuotemerkillä ja Atrian Kädenjälki -ohjelmalla. Atria-lihan herkullinen maku syntyy Atrian juurilla, perinteitä kunnioittavilla karjatiloilla Suomen puhtaassa ja kauniissa luonnossa. AtriaSika -tuotanto käsittää koko sianlihan tuotantoketjun porsastuotannosta lihasian kasvatukseen asti. AtriaSika -tuotantoa täydentää Atrian pitkäjänteinen laatutyö. Laatutyön parhaimpina todisteina ovat Atrialle myönnetyt ISO ja ISO laatusertifikaatit ja ISO ympäristösertifikaatti. AtriaSika -tuotanto vaatii laatutekijöiden omaksumista ja työtä korkealaatuisen Atria-lihan hyväksi. AtriaSika -tuotannosta kannattaa olla reilusti ylpeä. Atria- Sika -tuottajana olet laatuketjun ensimmäinen ja tärkein lenkki. Vastuullinen AtriaSika -tuotanto AtriaSika -tuotantoketju toimii vastuullisesti kaikissa tuotannon vaiheissa. Olemme edelläkävijöitä vastuullisuusasioissa ja vastuullisuuslupauksemme kuluttajalle punnitaan päivittäin. Eläinten erinomainen terveystilanne ja ensiluokkainen hyvinvointi ovat vahvimpia kilpailuvalttejamme. Terveet ja hyvinvoivat eläimet ovat tehokkaan, taloudellisen ja turvallisen kotimaisen elintarviketuotannon perusta. Suomalainen kuluttaja voi syödä Atrian tuotteita hyvällä omallatunnolla. Aina. Laadukas AtriaSika -tuotanto Tämä opas sisältää AtriaSika -tuotannon laatuohjeet. Vaatimusten toteutuminen tarkastetaan terveydenhuoltokäynnin, tilakäynnin tai mahdollisen olosuhdekartoituksen yhteydessä. Rehuja koskevia vaatimuksia seurataan pistokokein. Sikalarakennus täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset. Se on tarkoituksenmukainen tuotanto-olosuhteiden, hoitotyön ja eläinten valvonnan kannalta. Hyvät tuotanto-olosuhteet merkitsevät entistä terveempiä eläimiä, pienempiä lääkkeiden käyttömääriä ja tehokkaampaa tuotantoa. Samalla hyvät olosuhteet parantavat tuottajan työympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä lisäävät työmotivaatiota. Sikala on yleisilmeeltään siisti ja sikalan hygienia on korkealla tasolla. Sikalassa ei pidetä ylimääräisiä sinne kuulumattomia esineitä. Rakenteet ja kalusteet eivät saa aiheuttaa sioille loukkaantumisen vaaraa. Sikalassa on kiinteä lämmitys. Eläinten hyvinvointi ja terveydentila, vapaa vedensaanti ja ilmastoinnin ja ruokintalaitteiden toimivuus tarkistetaan päivittäin. Virikemateriaalia on oltava jatkuvasti saatavilla. Sikojen juomaveden on täytettävä viranomaisten ihmisen juomavedelle asettamat vaatimukset. Lisäksi vedentuloa tarkkaillaan ja vedenvirtauksessa mahdollisesti ilmenevät ongelmat korjataan välittömästi. 3
4 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Eläinaines Porsastuotantosikalat Kaikessa AtriaSika -tuotannossa käytetään Finnpig Oy:n tarjoamaa eläinainesta. Porsastuotanto- ja yhdistelmäsikalat ovat Finnpigin karjuaseman asiakkaita. Emakoiden tulee olla risteytysemakoita. Itseuudistuksessa noin % emakoista on puhdasrotuisia, jotka siemennetään Finnpigin karjuasemalta ostetulla 2. emärodun siemenellä. Mikäli tila käyttää uudistuksessa takaisinristeytystä (sik-sak), niin tila sitoutuu ostamaan vuosittain 10 % emakkomäärästä korkeatasoisia puhdasrotuisia tai 1. polven risteytysensikoita. Takaisinpäinristeytystä saa jatkaa enintään 3. polveen saakka. Tuotannonseurantaohjelmasta on käytävä luotettavasti selville emakon vanhempien rotu. Lihasikaporsaiden isän tulee olla Finnpigin eläinainesta, kolmatta rotua oleva karju. Tuotantoseuranta Tilalla käytetään WinPig-tuotantoseurantaohjelmaa Kantaemo Finnpigin 1. emärotu x Karju Finnpigin 2. emärotu Myyntiin tarkoitetut A-hybridit Myyntiin tarkoitetut A-Hybridit ovat rakennetestauksessa hyväksyttyjä ja sirkorokotettuja. Myyjätila täyttää Sikavan erityistason vaatimukset. AtriaSika -uudiseläinvälitys välittää karjuja, puhdasrotuisia ensikoita, kolmen ja seitsemän kuukauden ikäisiä A-Hybridejä sekä tiineitä A-Hybridejä. lihasikalat A-Hybridiemakko emärotujen risteytys x Lihasika kolmiroturisteytys Karju Finnpigin isärotu Lihasikaloissa kasvatetaan vain AtriaSika -vaatimukset täyttäviä porsaita. 4
5 Emakot Yleistä Tuotanto-olosuhteet Emakkosikalan osastointi on suositeltavaa mahdollisten eläintautien ehkäisemiseksi. Sikojen luonnollisen vuorokausirytmin vuoksi tarvitaan riittävästi ikkunoita luonnonvaloa varten. Tiineytysosasto Emakkosikalaa suunniteltaessa on huomioitava emakoiden tiineyttäminen ja kiimantarkkailu siten, että yksilöllinen kiimantarkkailu ja tiineyden varmistus karjun avulla on mahdollista. Mikäli emakon tiineytys tehdään häkeissä, on häkin leveys vähintään 0,65 metriä ja pituus 2,3 metriä, kun ruokintakaukalo on häkin sisäpuolella. Jos ruokintakaukalo on häkin ulkopuolella, pituus on vähintään 2,1 metriä. Tiineiden emakoiden osasto Tiineet emakot pidetään vapaina ryhmäkarsinoissa, makuuparsipihatoissa tai ruokinta-asemalla varustetussa pihatossa. Pinta-ala emakkoa kohden on vähintään 2,25 m 2 ja ensikkoa kohden vähintään 1,64 m 2, josta kiinteää 1,3 m 2 /emakko ja 0,95 m 2 /ensikko. Porsitusosasto Porsituskarsinoiden osastojako helpottaa ryhmäporsituksen toteuttamista ja karsinoiden pesua. Porsituskarsinan pinta-ala on vähintään 4,5 m 2. Porsituskarsinassa tai häkissä on riittävästi tilaa porsimista ja imettämistä varten. Karsinan kuivitus on suositeltavaa, ja karsina pestään porsimisten välillä. Pikkuporsailla on oltava mahdollisuus päästä suojaan emakolta. Niille on porsituskarsinassa kiinteäpohjainen ja kuivitettu makuualue, johon kaikki porsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Porsaiden makuualueella on lämpölamppu tai lattialämmitys, koska porsaiden lisälämmöstä on aina huolehdittava. Porsaspesän käyttö on suositeltavaa. Uudistusosasto Uudistuseläimet kasvatetaan ryhmäkarsinoissa. Karsinan pinta-ala on vähintään 1,3 m 2 /sika. Kasvavien uudistuseläinten karsinat eivät saa olla liian lähellä karjun karsinaa. Lastaus- ja eristystilat Lastaustila suojaa tilan eläimiä ulkopuolisilta tartunnoilta ja helpottaa lastaustyötä. Jos sikalassa ei ole lastaustilaa, se rakennetaan peruskorjauksen tai uudisrakentamisen yhteydessä. Eristystilan käyttö ostoeläimelle on suositeltavaa, koska se estää ostoeläimen mahdollisesti mukanaan tuoman taudin leviämisen tilan eläimiin. Eristystila on selvästi muusta sikalasta eristetty, eikä niillä ole sisäistä yhteyttä. Ostoeläin on hyvä pitää eristyksessä noin 30 päivää, ja sen seuraksi kannattaa laittaa tilan oma eläin. Uudiseläintuottajilla (jalostajat, hybridituottajat sekä tiineytysyksiköt) lastaustila on pakollinen.. 5
6 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Emakoiden hoito Porsivat emakot siirretään porsituskarsinaan viikko ennen porsimista. Emakolle annetaan pesäntekomateriaalia ennen porsimista. Porsimisia valvotaan ja annetaan tarvittaessa porsimisapua. Hyvä hygienia on välttämätöntä porsimisapua annettaessa. Ryhmäporsitus mahdollistaa pahnueiden tasaamisen ja helpottaa sikalatöiden suunnittelua. Pahnueiden tasaamisella saadaan vieroitukseen tasakokoisemmat porsaat. Imettäjäemakot jatkavat imetystä tarvittaessa. Vesi ja ruokinta Emakot saavat vettä vapaasti. Erityisen tärkeää on huolehtia imettävän emakon vedensaannista, koska se tarvitsee runsaasti vettä maidontuotantoon. Emakko ruokitaan tuotantovaiheen ja kunnon mukaisesti. Tuotantovaiheen mukaisella ruokinnalla varmistetaan, että emakko saa jokaisessa tuotantovaiheessaan riittävästi ja oikeassa suhteessa tarvitsemiaan ravintoaineita. Imettävän emakon ruokinnassa on tärkeää riittävän energiansaannin varmistaminen. Tämä korostuu varsinkin ensikolla, joka yhä kasvaa ja jonka syöntikyky on heikompi pienen koon takia. Tiineiden emakoiden ruokinnassa on huolehdittava emakoiden kylläisyyden tunteesta antamalla niille kuitupitoista ja vähäenergistä rehua tai olkea. Emakoiden ruokinta pitää järjestää siten, että kaikki eläimet saavat riittävästi rehua. Ruokinnan onnistumisen näkee emakoiden ja erityisesti ensikoiden maidontuotantokyvystä ja kuntoluokan säilymisestä imetyskaudella. Porsaiden hoito 1. Laiha < 14 mm Hyvä mm 5. Erittäin hyvä mm 6. Lihava 22 mm > Kuntoluokka- ja painotavoitteet: 1. Ensikon paino tiineytettäessä on 140 kg (minimi 125 kg) ja silavanvahvuus on mm 2. Ensikon paino porsiessa on noin 210 kg ja silavanvahvuus vähintään 18 mm 3. Emakoiden selkäsilavan vahvuus porsimaan tullessa on n mm. Emakkokohtainen muutos porsimisen ja vieroituksen välillä on 2 mm (18 > 16 mm ). 4. Emakoiden kuntoluokka säilyy tuotannon eri vaiheissa. Porsaat Porsaiden hampaita ei lyhennetä rutiininomaisesti. Ensisijaisesti pitää varmistaa emakon riittävä maidontuotanto, tasata pahnueet ja tarkistaa porsitusosaston olosuhteet. Jos lyhentämättä jättäminen aiheuttaa ongelmia, voi porsaiden hampaat hioa hiomalaitteella varovasti enintään seitsemän päivän ikäisenä. Karjuporsaat kastroidaan kivunlievitystä käyttäen alle viikon ikäisinä. Rautalisä annetaan porsaille ensimmäisten viiden päivän aikana, jatkorauta annetaan tarvittaessa. Välitykseen myytävät porsaat sirkorokotetaan 3 4 viikon iässä. Kolmen viikon rokotusikää ei tule alittaa. Porsaiden hampaiden leikkaaminen ja häntien typistäminen on kiellettyä. 6
7 Ruokinta Porsaille annetaan porsasrehua noin viikon iästä alkaen. Rehua annetaan porsaille aluksi vähitellen. Myöhemmin rehua tarjotaan syönnin mukaan ja syömätön rehu poistetaan päivittäin. Riittävän aikaisella ruokinnan aloittamisella ja hyvällä ruokintahygienialla ennaltaehkäistään vieroitusripulia. Vapaaruokinnassa tarvitaan kaksi syöntipaikkaa 10 porsasta kohden. Annostellulla ruokinnalla kaukalotilaa on vähintään 18 cm/porsas. Juomapaikkoja on yksi 10 porsasta kohden, kuitenkin niin, että karsinassa on vähintään 2 juomapaikkaa. Tuotanto-olosuhteet Karjun karsinan pinta-ala on vähintään 6 m2, josta enintään 1/3 on ritilää. Astutukseen käytettävä karsina on kooltaan vähintään 10 m2. Astutuskarsina on kiinteäpohjainen ja kuivitettu. Karsinan lattia ei saa olla liukas. Kasvavien uudistuseläinten karsinat eivät saa olla liian lähellä karjun karsinaa. Kasvatusolosuhteet Välikasvatusosastossa porsailla tulee olla hyvät olosuhteet, jotta vältetään mahdolliset vieroitukseen liittyvät ongelmat. Porsasta kohden tilaa on vähintään 0,4 m 2. Ritilän osuus karsinan pinta-alasta on enintään puolet. Kaksi-ilmastokarsinoiden ja lattialämmityksen käyttäminen välikasvatusosastossa on suositeltavaa. Välitysporsaat Välitysporsaiden kasvua ja kuolleisuutta seurataan WinPig-ohjelman avulla. Porsaan hy- Karjut Karjun hoito Karjulle annetaan riittävästi aikaa (1 2 viikkoa) sopeutua uuteen ympäristöön ennen tosi toimiin tarttumista. Ensimmäinen astutus suoritetaan ensikolla tai pienellä emakolla, joka on kunnolla kiimassa. Karju on laumaeläin, jota ei saa eristää muista sioista. Lihasiat vä päiväkasvu on g/pv. Tarkemmat ohjeet löytyvät Myytävät porsaat on merkittävä tatuoinnilla vasempaan korvaan. Myytävien porsaiden tulee olla terveitä, sirkorokotettuja eikä niillä saa olla sairauteen tai vammaan viittaavia oireita. Porsaiden tulee olla puhtaita ja ikäisekseen normaalisti kehittyneitä. Porsaat saavuttavat välityspainonsa yleensä 8 12 viikon ikäisinä. Myyjätilan porsaserän painohajonta ei saa ylittää kymmentä kiloa. Erillinen, tarkempi välitysporsasohje löytyy osoitteesta Ruokinta Karju ruokitaan kunnon mukaan. Karjun rehuannos ja rehun valkuaispitoisuus riippuvat karjun käytöstä. Karkearehulisä antaa karjulle kylläisyyden tunteen. Vettä on oltava vapaasti saatavilla. Kasvatusolosuhteet Yleistä Lihasikala tai sen osasto on kertatäyttöinen. Jatkuvatäyttöinen lihasikala hyväksytään, jos porsaat tulevat jatkuvasti samoista porsastuotantoyksiköistä. Yhdistelmäsikalan lihasikaosasto pyritään täyttämään samanikäisillä porsailla. Osastointi Osastointi on suositeltavaa. Pyrkimyksenä on, että samassa osastossa kasvatettavat lihasiat ovat mahdollisimman samanikäisiä. Hyvä lihasikaosaston koko on lihasikapaikkaa. Tarvittava osastointi toteutetaan remontoinnin tai uudisrakentamisen yhteydessä. Sairaiden sikojen eristämistä varten sikalassa on erillinen sairaskarsina jokaista 200 lihasikaa kohti. Sairaskarsina jätetään tyhjäksi muun sikalan täytön yhteydessä. Tarvittaessa sairaskarsina on pystyttävä jakamaan väliaidoilla. 7
8 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Karsinakoko ja ruokintakaukalo Lihasian käytettävissä oleva pinta-ala on vähintään 0,9 m 2. Lihasialla on riittävästi tilaa liikkua ja levätä niin, että muut siat eivät sitä häiritse. Kaikkien sikojen on mahduttava yhtä aikaa makuulle karsinan makuualueella. Sikojen rajoitettu ruokinta edellyttää kaukalotilaa niin paljon, että kaikki siat voivat syödä samanaikaisesti. Kaukalotilaa tulee olla vähintään 32 cm/sika. Vapaaruokinnassa ruokintapaikkoja tarvitaan vähintään 2 kappaletta 10 lihasikaa kohti. Sikalarakennus- ja kalusteet Betoniritilälattian suurin sallittu rakoväli lihasikalassa on 18 mm ja palkin leveys vähintään 80 mm. Karsinan lattiassa ei saa olla syöpymiä, jotka vaikeuttavat karsinoiden puhdistusta tai aiheuttavat lihasioille jalkavaurioita. Sikasuihkun tai sumutusjärjestelmän asentaminen lihasikalaan on suositeltavaa, koska sikasuihku pitää lantakäytävän kosteana. Korkeapainejäähdytys viilentää kesähelteiden aikana tehokkaasti osaston ilmaa ja vähentää lihasikaosaston ilman pölypitoisuutta. Pesu ja desinfiointi Karsinat puhdistetaan päivittäin. Kertatäyttöinen lihasikala/-osasto pestään ja desinfioidaan jokaisen parttian jälkeen. Pesun jälkeen sikalan annetaan kuivua kunnolla ennen uusien porsaiden ottamista. Yhdistelmäsikalan lihasikaosastossa ja jatkuvatäyttöisessä lihasikalassa pesu ja desinfiointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa. Lastausolosuhteet Hyvät lastausolosuhteet mahdollistavat sikojen siirtämisen vaivattomasti suoraan teurasautoon. Yhdistelmäsikalassa lastaushuone tai lastausvaunu on erityisen tärkeä tarttuvien tautien torjunnan kannalta. Uudisrakentamisen tai peruskorjauksen yhteydessä yhdistelmäsikalaan tulee rakentaa lastaustila. Porsastuotantosekä yhdistelmäsikaloissa sikojen lastaus ja purku tapahtuu ilman, että kuljettaja tulee rakennuksen sisälle. Lihasikojen hoito Eläimet, karsinoiden puhtaus ja laitteiden toimivuus tarkistetaan päivittäin. Sairaat eläimet eristetään sairaskarsinaan. Hännänpurentatapauksissa ongelmasiat, myös purija, eristetään muista eläimistä. Lihasikojen päiväkasvua, kuolleisuutta ja rehuhyötysuhdetta seurataan, myös yhdistelmäsikaloissa. Lihasian hyvä päiväkasvu on 900 g/pv. Vesi ja ruokinta Lihasioilla veden saanti on vapaata. Nippoja tai kuppeja tulee olla vähintään yksi kymmentä lihasikaa kohti ja vähintään kaksi per karsina. Juomalaitteet sijoitetaan lantakäytävän yläpuolelle. Ruokintasuunnitelman tavoitteiksi asetetaan hyvä päiväkasvu sekä hyvä ruhon ja lihan laatu. Sian ikä ja kasvuvaihe otetaan huomioon ruokinnan suunnittelussa. Rehuraaka-aineet, jotka aiheuttavat laatuvirheitä lihaan, ovat joko kokonaan kiellettyjä (taulukko 1) tai niiden käyttö on rajoitettu turvalliselle tasolle (taulukko 2). Mikäli rehuseoksessa käytetään useampia raaka-aineita, joilla on lihan laatua huonontava vaikutus, on raaka-aineiden yhteisvaikutus otettava huomioon rehuseosta tehtäessä. Lihasikojen tatuointi Lihasiat tatuoidaan koko osasto kerrallaan viimeistään edellisenä päivänä ennen ensimmäisten sikojen noutoa. Jos lihasikalassa on monta osastoa, siat leimataan kaksirivisellä osastokohtaisella tatuointivasaralla. Näin leimatuista sioista pystytään luotettavasti laskemaan päiväkasvuraportti osastokohtaisesti. TAULUKKO 1. Rehuraaka-aineet, joiden käyttö on lihasikojen ruokinnassa kielletty Raaka-aine Pääasiallinen syy kalaöljy makuvirheet rasvainen kala, rasva > 10 % makuvirheet viherjauho silavan pehmeneminen keittiö- ja ravintolajäte laissa kielletty sianrasva laissa kielletty lihaluurehujauho laissa kielletty TAULUKKO 2. Rehuraaka-aineet, joiden käytölle on lihasikojen ruokinnassa yläraja Raaka-aine Max. % seoksen ry:stä Pääasiallinen syy öljykasvien siemenet 10 silavan pehmeneminen kasviöljyt 7 silavan pehmeneminen herneet 20 skatolin muodostuminen rypsi- ja rapsirouhe 25 silavan pehmeneminen rypsi- ja rapsipuriste 20 silavan pehmeneminen hera 20 silavan vetisyys vähärasvaiset kalat ja kalatuotteet, tuore tai kuivattu*) makuvirheet hiivat, hiivaproteiinit *) skatolin muodostuminen *) turvallinen käyttömäärä selvitettävä tapauskohtaisesti 8
9 Rehut Ruokinnan suunnittelu AtriaSika -tuotanto edellyttää tuotantovaiheen mukaista ruokintaa, joka tarkoittaa mm. kotoisten rehujen analysointia ja ruokintasuunnitelman laatimista näiden analyysitulosten perusteella. Eläimet ruokitaan ruokintanormien mukaisesti. Tarvittaessa AtriaSika voi ohjeistaa muuttamaan tilalla käytössä olevaa ruokintaa. AtriaSika -ketjuun kuuluva tuottaja sitoutuu käyttämään vain AtriaSika -palvelun hyväksymiä rehuja ja rehuseoksia. Rehuraaka-aineiden ja rehujen on täytettävä Eläintautien Torjuntayhdistyksen (ETT ry) ohjeet ja vaatimukset hygienian osalta. Omaa viljaa tai ostoviljaa käytettäessä on vilja analysoitava ennen uuden viljaerän käyttöönottoa tai vähintään puolivuosittain. Tuontirehuja käytettäessä on tarkistettava, että ne on tuotu maahan ETT:n sääntöjen mukaisesti. Yhdyskuntalietettä, jonka koostumusta ei ole tutkittu, ei saa levittää sikojen rehuntuotannossa käytettäville pelloille. Levityksessä on noudatettava viranomaisten määräyksiä eikä sitä saa levittää samoille kasvulohkoille peräkkäisinä vuosina. Rehujen varastointi ja käsittely Varasto- ja rehunkäsittelytilat pidetään puhtaina. Rehusiilot, ruokinta- ja juomalaitteet puhdistetaan perusteellisesti vähintään kerran vuodessa päivittäisten tarkistusten ja puhdistusten lisäksi. Liemiruokintalaitteiden ja varastosäiliöiden hygieniasta pidetään huolta. Vilja ja muut rehut varastoidaan niin, etteivät haittaeläimet pääse rehuun ja ettei hometta tai muita laatuongelmia synny. 9
10 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Terveydenhuolto Yleistä Terveet ja hyvinvoivat eläimet ovat tehokkaan, taloudellisen ja turvallisen kotimaisen elintarviketuotannon perusta. AtriaSika -ketjun lääkkeiden, erityisesti antibioottien, käyttö on jopa kansainvälisesti tarkasteltuna todella vähäistä ja lääkejäämien esiintyminen elintarvikkeissa erittäin harvinaista. Vähäinen antibioottien käyttö vähentää myös antibioottiresistenttien bakteerikantojen syntymistä. Eläinten hyvinvointi ja terveys ovat kiinteä osa AtriaSika -tuotantoa. Eläinterveydenhuoltotyö on suunnitelmallista ennaltaehkäisevää työtä eläinten terveydentilan edistämiseksi. Olosuhdehallinta, tarkka tuotantovaiheen mukainen ruokinta, eläinten oikea ryhmittely ja tautitorjunta sekä rokotukset ja loishäädöt ovat tehokkaimpia ennaltaehkäiseviä eläinterveydenhuollon toimenpiteitä. Asianmukainen ja välitön sairaiden eläinten hoitaminen kuuluu olennaisesti AtriaSika -tuotannon terveydenhuoltotyöhön. Kaikki AtriaSika -sikalat kuuluvat Sikavan kansalliselle tasolle. AtriaSika -tuotanto mahdollistaa osallistumisen A- Tuottajat Oy:n sikatautiryhmävakuutukseen. Sikatautivakuutuksen vaatimat vakuutusmaksut ja muut toimenpiteet ohjeistetaan erikseen. Ne löytyvät osoitteesta AtriaSika -tuottaja kirjaa sikojensa terveydentilan, hoidot ja lääkitykset ketjuinformaatiolainsäädännön edellyttämällä tavalla. Lisäksi Sikavan lääkekirjanpitoon kirjataan tuotantorytmin edellyttämällä tavalla kaikki tilalla käytetyt lääkkeet, myös rokotukset, lääkerehut, pistosraudat ja kastraatiokivunlievitys. Tarkempi ohjeistus löytyy osoitteesta www. atriasika.fi. Lisäksi tilalla on ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma. Terveydenhuollon seuranta ja dokumentointi Sikojen kansallisen tason terveydenhuollon terveysohjeistus ja valvonta tapahtuu Sikavan toimesta, jonne tilan terveydenhuoltodokumentit toimitetaan suoraan. Sikavan kansallisen tason pääkohdat * porsasyskä-, kapi-, salmonella-, aivastustauti- ja dysenteriavapaus * voimassaoleva terveydenhuoltosopimus hoitavan eläinlääkärin kanssa, säännölliset eläinlääkärin terveydenhuoltokäynnit ja niihin perustuva terveydenhuoltosuunnitelma * sairaat siat eristetään tarvittaessa ja hoidetaan tarkoin eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti * sairaudet, oireet ja lääkitykset kirjataan * säännölliset rokotukset ja madotukset Sikavan kansallisen tason vastuullisen tuotannon mittareiden seuranta toteutetaan puolivuotisjaksoissa. Hälytysrajat ovat tällä hetkellä: a) lääkekirjanpito Sikavassa b) lihasikojen kokoruhohylkäykset yli 1,1 %, osaruhohylkäykset yli 12 % sekä kuolleisuus yli 4 % c) emakoiden kokoruhohylkäykset yli 7 % ja kuolleisuus yli 25 %. Tuottaja voi katsoa Sikavasta vastuullisen tuotannon raja-arvot ( fi). Mikäli tuottajan raja-arvot ylittyvät tarkastelujakson aikana, ollaan häneen yhteydessä ja mietitään yhteistyössä korjaavat toimenpiteet. Toistuvat raja-arvojen ylitykset voivat johtaa tuotantosopimuksen irtisanomiseen. AtriaSika -tuottajalla on ilmoitusvelvollisuus merkittävistä eläintaudeista. Ilmoitukset tulee tehdä AtriaSika -tuottajapalveluun tai -eläinlääkärille. Terveydenhuoltosopimus edellyttää tiedonkulkua tuottajan, AtriaSika -palvelun, tilan hoitavan eläinlääkärin, Sikavan sekä viranomaisten välillä. Kaikilta AtriaSika -ketjun tuottajilta edellytetään tarttuvien eläintautien tehokasta torjuntaa ja ennaltaehkäisyä ETT ry:n ja hoitavan eläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. ETT on ohjeistanut mm: eläinkaupan, rehustuksen, vierailijat tilalla, tuottajien omat ulkomaanmat- 10
11 ENSIKOIDEN, EMAKOIDEN JA KARJUJEN ROKOTUSOHJELMA ENSIKOT, EMAKOT JA KARJUT Perusimmunisointi 1. rokotus Perusimmunisointi 2. rokotus Tehosterokotukset Tarttuva sikiökuolema (parvo) Sikaruusu Sirkovirus (pakollinen myytäville uudisensikoille, muutoin ainoastaan hedelmällisyysongelmien yhteydessä) Ensikot ja emakot: Koliripuli Noin 6 kk:n iässä Noin 6 kk:n iässä Noin 6 kk:n iässä 6 viikkoa ennen porsimista 3-4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta Noin 2 viikkoa ennen astutusta = 1 vk ennen vierotusta 3-4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta Puolen vuoden välein 3-4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta 3 viikkoa ennen porsimista yhdessä kolirokotteen kanssa. Ainoastaan mikäli todettu sirkovirushedelmällisyysongelma. 3 viikkoa ennen porsimista 3 viikkoa ennen porsimista * Kaikki välitettävät porsaat (myös pikkuhybridit) rokotetaan sirkovirusrokotteella noin kolmen-neljän viikon ikäisinä (välityskelpoisuusehto). * Ensikoiden/emakoiden sirkovirusrokotukset porsastuotantotiloilla ainoastaan mikäli liittyvät todettuun hedelmällisyysongelmaan ja hoitavan eläinlääkärin ohjeen mukaisesti (erityistasolla pakollinen). * Klostridioosi rokotetaan tarvittaessa koliripulin rokotusohjelman mukaisesti. Klostridioosirokote sallittu erityistason sikaloissa ainoastaan myyntiin meneville ensikoille erillisen sopimuksen mukaisesti. * Uudistusensikot: sikaruusu + tarttuva sikiökuolema ja sirkovirus kerran ennen myyntiä 6 kk:n ikäisenä. Jos myynti tapahtuu vasta 7 kk:n ikäisenä tulee ennen myyntiä antaa tehosterokote 3 4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Tiineenä myytävät rokotetaan kahdesti sirkovirusta vastaan ennen tiineytystä. * Uudistusensikoille tulee lisäksi E-vitamiini + seleeni kuuri noin 5 pv ennen toimitusta. Nämä rokotusohjeet noudattavat Sikavan rokotussuosituksia. kat, raadonhävityksen ja haittaeläintorjunnan. AtriaSika -palvelun eläinterveydenhuolto voi antaa AtriaSika -laatuohjeista poikkeavia tila- tai aluekohtaisia ohjeita alueen tartuntapaineesta tai tilan tuotantotavasta riippuen. Tällöin toimitaan näiden erillisohjeiden mukaisesti. Sisäloislääkitykset Mikäli sikalassa on suolinkaisongelma, voidaan sikalan pesun yhteydessä käyttää suolinkaisten munat tuhoavaa desinfektioainetta. Emakot: Madota emakot aina 1 2 viikkoa ennen porsituskarsinaan siirtoa. Karjut: Madota 2 3 kk:n välein. Uudiseläimet: Madota viikko ennen tilatestausta ja jatkossa kuten emakot. Porsaat: Madota noin 7 viikon iässä. Lihasiat: Lihasikalan sisäloisten vastustus tulee tarvittaessa suunnitella sikalakohtaisesti. Eläinten lopetus ja raatojen hävitys Parantumattomasti sairaat ja vakavasti loukkaantuneet siat tulee lopettaa välittömästi. Sikojen lopetusohje löytyy osoitteesta Tilalla tulee olla pulttipistooli tai vastaava sikojen lopetusväline. Itsestään kuolleet sekä lopetetut siat siirretään välittömästi pois sikalasta. Raatojen säilytys on järjestettävä asianmukaisesti suljetussa säiliössä siten, että raadot säilyvät noutoon tai hävitykseen saakka. Raadonkeräysalueella tila käyttää raadonkeräysjärjestelmää. Hävitetyt raadot ja niiden hävitystapa on dokumentoitava. 11
12 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Maatilan ympäristönhoito AtriaSika -tilat noudattavat ympäristötuen ehtoja. Tila sitoutuu noudattamaan ympäristönhoito-ohjelmaa. Tiloilta edellytetään mm. pihapiirin siisteyttä ja lannan asianmukaista varastointia ja käsittelyä. AtriaSika -tuotannon seuranta ja valvonta Yleistä Seurannan ja valvonnan tehtävänä on varmistaa, että lihantuotanto noudattaa Atria- Sika -vaatimuksia ja lisätä AtriaSika -ketjun uskottavuutta ja avoimuutta. AtriaSika -palvelun laatuvastaava seuraa jatkuvasti järjestelmän toimivuutta. Jos tilan tuotannossa havaitaan puutteita, tuottajan yhteyshenkilö sopii tuottajan kanssa, kuinka havaitut puutteet korjataan. Mikäli puutteita ei korjata sovitun mukaisesti, tuotantosopimus voidaan purkaa. Emakkosikalassa tuotantoa, myös välikasvatusajan kasvua, seurataan WinPigohjelmalla. Yhdistelmäsikala seuraa edellisten lisäksi lihasikojen kasvua. Tilat lähettävät ohjelman varmuuskopion AtriaSika -palveluun. Lihasikalan tuotantoa seurataan myös WinPig-ohjelmalla. AtriaSika laskee päiväkasvuraportit kerta- ja osastotäyttöisille lihasikaloille tai tilalla voi olla oma WinPig-ohjelma. 12 Kasvatusolosuhteet AtriaSika -tilalle tehdään olosuhdekartoitus, jos: * eläinlääkäri huomaa terveydenhuoltokäynnin yhteydessä olosuhteissa merkittäviä puutteita * välitysporsaiden laadussa on ongelmia * päiväkasvu on heikko ja/tai sioissa on runsaasti hylkäyksiä Kartoitus voidaan tehdä myös tilakäynnin yhteydessä tai tuottajan pyynnöstä. Kasvatusolosuhteita seurataan tilakäyntien ja terveydenhuoltokäyntien yhteydessä. Ruokinta ja rehut AtriaSika voi valvoa käytettyjä rehuja ja rehuseoksia. Rehuanalyysit teetetään tarvittaessa suomalaisessa puolueettomassa tutkimuslaitoksessa. Lihantarkastuksen yhteydessä valvotaan kalaperäisten rasvojen, antibioottien, raskasmetallien ja hormonien esiintymistä lihassa pistokokein. Havaitut poikkeamat ilmoitetaan välittömästi tuottajalle. Poikkeamat antavat oikeuden irtisanoa AtriaSika -tuotantosopimuksen. Rehujen ja raaka-aineiden ostot ja käyttö on dokumentoitu tilan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi tila säilyttää käytössä olleet ruokintasuunnitelmat vuoden ajalta. Terveydenhuolto Kansallisen tason terveydenhuollon sekä AtriaSika -tuotannon terveysohjeistus ja valvonta tapahtuu Sikavan toimesta. Terveydenhuoltodokumentit toimitetaan suoraan Sikavaan, josta laatuvastaava saa ajankohtaiset tiedot tilojen terveydenhuoltodokumenteista. SIKALAN OLOSUHDESUOSITUKSET TIINEYTYS TIINEET EMAKOT Lämpötila, o C kuivituksesta riippuen Valaistus, lux Suhteellinen kosteus, % Ilman virtaus- alle 0,2 alle 0,2 nopeus, m/s Ilmanvaihto, m 3 /h/sika Haitalliset kaasut,max. ppm +ammoniakki rikkivety 0,30 0,30 +hiilidioksidi Veden virtaus nopeus, l/min MELU, db alle 65 alle 65
13 PORSITUS UUDISTUS PORSAAT KARJUT LIHASIAT HUOMIOITAVAA yleislämpötila makuualu porsitusosastolla porsaiden alle 4 pv ikäinen porsas eella aluksi 22 maakuualueen lämpötilaa lasketaan 1-2 o C viikossa valaistus tasainen koko osastossa, valaistua aikaa vähintään 8 h/pv rakenteiden pitää pysyä kuivina alle 0,2 porsaiden alle 0,2 alle 0,2 alle 0,2 alle 0,2 ilman virtausnopeus eläinten tasolla 0,1 makuualueella 250 (emakko ja porsaat) jäähdytykseen käytettävä 400 (kesäaikana) riippuu sikojen maksimi ilmanvaihto painosta kestokuivike: + 30 % ,30 0,30 0,30 0,30 0, emakko , ,5-2,0 vedenvirtauksessa ilmenevät porsaat max. 0,5 ongelmat korjataan välittömästi alle 65 alle 65 alle 65 alle 65 alle 65 sikalassa ei saa käyttää jatkuvaa voimakasta tai häiritsevää melua aiheuttavaa laitetta, pitää pystyä keskustelemaan normaalisti 13
14 AtriaSika -tuotanto-ohjeet Muistiinpanoja 14
15
16 AtriaSika Pl ATriA Vaihde s-posti: fi Huhtikuu 2012
Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma
TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus siat
Eläinten hyvinvointikorvaus siat 19.1.2017 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.1.2017 31.12.2017 väliseksi ajaksi Haku 11.1.2017 31.1.2017 Sitoumusta haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 472
LisätiedotMittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä
Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT
LisätiedotELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Huhtikuu 2015 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta Kaikki vanhat sitoumukset päättyvät 30.4.2015 Mahdollista tehdä
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun
LisätiedotSikojen ruokintasuositukset 2014
MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig
LisätiedotAluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,
LisätiedotLihantuotanto SIANLIHA
Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.
LisätiedotTAPELIN LUOMUSIKA Tilan historiaa 1969 lihasikalan rakentaminen 240 lihasialle ja vaihto lypsylehmistä lihasikoihin, peltoa n. 16 ha 1982 sukupolven vaihdos 1999 Yhdistelmäsikalan rakentaminen 70 emakolle
LisätiedotSikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi
Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotSikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012
Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012 Taina Mikkonen Evira Eläinten terveys ja - hyvinvointiyksikkö Sikaloiden pitoa koskevat siirtymäajat Sikojen pitämistä koskevassa maa- ja
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella
Eläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella Arja Nuutinen Tukihakukoulutus 2017 6.4.2017 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden tukihallinto- ja valvontaryhmä 1 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden
LisätiedotSikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi
Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020 Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2020 Uusi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Kaikki vanhat sitoumukset katkeavat
LisätiedotELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2018 SIKA
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2018 SIKA Sarka 22.1.2018 Marjaana Spets, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM 22.01.2018 Ajankohtaista koskien 2017 sitoumusta Eläinmääräilmoitukset
LisätiedotSuvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke
Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika
LisätiedotHAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus
HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen
LisätiedotSikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Jarkko Niemi ja Marja Kallioniemi, Luonnonvarakeskus Gun Wirtanen ja Hannele Suvanto, Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituutti
LisätiedotELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA 20.1.2017 Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM Valvontojen tuloksia vuodelta 2016 Maaseutuviraston satunnais-
LisätiedotNASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM
NASEVA UUDISTUU Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM Terveydenhuollon koordinaatio ETU-OHJAUSRYHMÄ (MTK, SLC, SELL, HY, MMM, EVIRA, ETT, Pro Agria) meijerit
LisätiedotOnnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä!
Onnellinen odotus onnistunut porsiminen Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onn.porsiminen-esite.031007.indd1 1 3.10.2007 13:46:00
LisätiedotToimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi
Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Vastuullisuus lihaketjussa Helsinki 29.11.2010 P. Kortesniemi Hyvinvoinnin edistäminen? 1. Ongelmatiloihin puuttuminen 2.Hyvinvoinnin arviointi ensin; toimenpiteiden
LisätiedotEmakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA , AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY
Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA 22.11.2017, AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY Ensikoiden kasvatus Eläinvirran hallinta Kun ensikkoporsas syntyy, mitä toimenpiteitä Ensikoiden valinta
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien
LisätiedotSanna Nikunen. ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 20 vuotta 25.9.
Sanna Nikunen ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 2 vuotta 25.9.214 Sikava 23-214 Maailman ensimmäinen, koko maan kattava vapaaehtoinen
LisätiedotTäydentävät ehdot naudoilla. Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018
Täydentävät ehdot naudoilla Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018 www.mavi.fi -> oppaat ja lomakkeet Rehukirjanpito Evira: Rehualan alkutuotannon toimijaksi rekisteröityminen (T=tuottaja,
LisätiedotKotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 4 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (100/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05. Voimaantulo- ja voimassaoloaika toistaiseksi
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05 Pvm Dnro 2.11.2005 2147/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 2.11.2005 - toistaiseksi Kumoaa MMM:n asetuksen 100/01 liitteen 4, MMM-RMO C1.2.3, Kotieläinrakennukset
LisätiedotBIOCHECK.UGENT. Siat 2.1. lisätietoa:
BIOCHECK.UGENT Siat 2.1 Faculty of Veterinary Medicine Department of Reproduction, Obstetrics and Herd Health Epidemiology Unit email Jeroen.Dewulf@UGent.be tel 09 264 75 43 Salisburylaan 133, 9820 Merelbeke
LisätiedotEläinten hyvinvoinnin tuki
Eläinten hyvinvoinnin tuki Tukikoulutus joulukuussa 2007 Maija Kyrö Mavi / Maaseutuelinkeino-osasto Sivu 1 28.11.2007 Uusi tukimuoto vuodelle 2008 Eläinten hyvinvoinnin tuki eli eläinten hyvinvointituki
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus
Eläinten hyvinvointikorvaus Siat Henna Säävälä/ ELY-keskus 27.4.2015 Eläinten hyvinvointikorvaus Hyvinvointituki muuttuu hyvinvointikorvaukseksi Eläinten hyvinvointikorvausta voi hakea nauta- ja sikatilojen
LisätiedotAtrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus
Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus Atrialainen ketju kestää tarkastelua Kuluttajalla on oikeus tietää ja todeta itse, että Atria on vastuullinen valinta! Sisältö Atrialainen tapa tuottaa
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus (= EHK) sioille Vuosi 2019
Eläinten hyvinvointikorvaus (= EHK) sioille Vuosi 2019 Varsinais-Suomen ELY- keskus Maatalouden valvontayksikkö Kati Raunio Kotieläintuki-info 15.1.2019 Lieto Lähde: Ruokavirasto Ajankohtaista koskien
LisätiedotOMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus
OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman
LisätiedotELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet
ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea
LisätiedotElinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa
Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa 15.4.2010 P. Kortesniemi Pirjo Kortesniemi ETT ry 15.4.2010 Yhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistys edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotMuuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa
Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa 1.1.2019 Lisätyt vähimmäistasot: 1.5. Nautojen sairas-, hoito ja poikimakarsinat 6 2-4 mom. Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja.
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011
ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 14/EEO/2002 Päivämäärä Dnro 7.11.2002 301/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2003 - toistaiseksi Kumoaa Sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista
LisätiedotRyhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria
Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3
LisätiedotMukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
LisätiedotSanna Nikunen ELL. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri. Sikavan 10-vuotisjuhla
Sanna Nikunen ELL Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Sikavan 1-vuotisjuhla 1.1.213 Sikavan käynnit 14 12 1 8 6 4 2 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Pitopaikkojen määrä 18
LisätiedotSuomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen
Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää
LisätiedotLampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY
Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen 1.11.2017 ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY Miksi tautivastustus rutiinit ovat tärkeitä? Hyvät rutiinit vähentävät tartuntatauteja
LisätiedotSikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa
Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Jarkko Niemi ja Timo Karhula MTT taloustutkimus Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous
LisätiedotYersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla
Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Sonja Virtanen ELL 20.09.2012 Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Kyselytutkimus
LisätiedotSalmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry
Salmonella - hankala haastaja 6.6.2018 Nousiainen Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry 1. Lyhyesti ETTstä Sisältö 2. Salmonella tilanteita 3. Tunne vihollinen.. 4. osaat toimia 11.1.2018 Eläinten
LisätiedotTAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA
TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA LÄKÄ Loppuseminaari 20.3.2019 Virpi Sali, tohtorikoulutettava HY Tautisuojaus ja lääkkeiden käyttö LÄKÄ-tiloilla / Virpi Sali 20/3/2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä
LisätiedotLIITE B. SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA
LIITE B. SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA 1. Yleiset vaatimukset 1.1. ( 1.3.) Eläinsuojan lattioiden on oltava sellaiset, että niistä ei aiheudu eläimelle vahingoittumisen vaaraa. Rakolattian, ritilälattian
LisätiedotTerveydenhuoltokäyntilomakkeiden täyttöohje alkaen (päivitetty
Terveydenhuoltokäyntilomakkeiden täyttöohje 17.8.2015 alkaen (päivitetty 16.11.2016) Yleistä Sikavassa on otettu uudet terveydenhuoltokäyntilomakkeet käyttöön 1.1.2011 alkaen. Lomakkeen täyttöohjeita on
LisätiedotSikava sertifioitu, kansallinen laatujärjestelmä
Sikava sertifioitu, kansallinen laatujärjestelmä Mitä Sikava on? Sikava on Eläinten terveys ETT ry:n hallinnoima reaaliaikainen sikatilojen terveysluokitusrekisteri, jota ylläpitävät jäsenteurastamot Sikavaan
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot
LisätiedotMukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat
Mukava olo Ternikasvattamon vasikkatilat Tilantarve Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ryhmäkasvatus Laumaeläin Virikkeellisyys, liikunta ja
LisätiedotTerveydenhuollon kehittäminen broilerituotannossa. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen ELL Petri Yli-Soini
Terveydenhuollon kehittäminen broilerituotannossa Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 22.3.2012 Ikaalinen ELL Petri Yli-Soini Terveydenhuolto on ne ennaltaehkäisevät toimenpiteet, joilla tähdätään
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus. sikojen suojelusta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2012 629/2012 Valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta Annettu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotWEBINAARI Eläinten hyvinvointikorvaus. Kristiina Valliovuo,
WEBINAARI 22.3.2018 Eläinten hyvinvointikorvaus Kristiina Valliovuo, 4.4.2018 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN TUKIEHDOT RUOKINTA JA HOITO (NAUDAT) 1. Naudoilla saatavilla riittävästi karkeaa rehua ja jatkuvasti
LisätiedotMerkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15
Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta Taustaa Laatuvastuu-merkitty liha on tuotettu tiloilla, jotka kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifioituun, kansalliseen
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
LisätiedotLääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille
Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Käsiteltävistä asioista Luovuttaminen varalle valtakunnallisessa eläinten terveydenhuolto-ohjelmassa
Lisätiedot1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?
Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi
LisätiedotVasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta
Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä
LisätiedotPORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO
1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotSIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI
SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI 1 Idea ja merkitys Eläimen jäljitettävyys koko sen elinkaaren ajalta Mahdolliset eläintautitilanteet Taudin lähtöpaikan nopea selvitys Tartunta-alueen järkevä rajaaminen
LisätiedotStrategian perusteet
Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.
LisätiedotAtrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus
Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus Atrialainen ketju kestää tarkastelua Kuluttajalla on oikeus tietää ja todeta itse, että Atria on vastuullinen valinta! Sisältö Atrialainen tapa tuottaa
LisätiedotTopigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu
Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu Eläinaineksen tehokas hyödyntäminen - hanke Maija Karhapää, Tapio Helenius, Timo Hurme ja Jarkko Niemi, Luke Hilkka Siljander-Rasi ja Terhi Luukkonen, Finnpig
LisätiedotLihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta
Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista
LisätiedotTALLITARKASTUS Sivu 1 / 5
TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja
LisätiedotKannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut
Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Räätälöidyllä ruokinnalla tehokasta ja taloudellista kasvua Sikojen ruokinnassa on tärkeää varmistaa optimaalinen
LisätiedotErityistason vaatimukset
10.1.2013 Erityistason vaatimukset 1. Kansallisen tason vaatimukset Sikalan, joka on erityistasolla, on täytettävä kansallisen tason vaatimukset. Toimijan on noudatettava ETT:n ohjeita. 2. Eläinlääkärin
LisätiedotOpti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta
Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa
LisätiedotVälikasvattamojen lääkitykset
Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja
LisätiedotNAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI
NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI 29.03.2016 Nautaketjun turvallinen toimintatapa Tavoitteena luoda eläinliikenteelle yhteiset pelisäännöt tautiriskien
LisätiedotOSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI
OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI Tilakäyntipäivämäärä: / / Edellisten parvien tuotanto- ja teurastulokset on toimitettu tiedoksi eläinlääkärille. Edellisten tuotantoerien tuotanto- ja teurastuloksista tehdyt
LisätiedotROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille
ROTUKARJA 2025 -investointiohjelma emolehmätiloille KYSYNTÄ KASVAA NYT ON OIKEA AIKA PANOSTAA ROTUKARJAAN Etsimme ketjuumme tulevaisuuteen katsovia rotukarjan tuottajia, joilla on vahva halu kehittää tilaansa
LisätiedotTuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010
Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotKansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke
Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus teemapäivä Tapahtumakalenteri Facebook Tavotteetsiemennysvalmiille ensikoille Genetiikka DanAvel
LisätiedotKOTIELÄIN Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat. Uudenmaan Ely
KOTIELÄIN 2018 Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat Valvonta: Tehdään Mavin ja Eviran otantaperusteilla ELY-keskusten tarkastajien tekemää Toisinaan ELY:n valvojien mukana läänineläinlääkäri tekemässä omia
LisätiedotLaatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows
Laatuvilja rehuksi Kimmo Kytölä 25.1.2017 #Kaura8000 Knowledge grows A-Rehu Oy Seinäjoki Koskenkorva Varkaus Mynämäki 1.2.2017 2 A-Rehu Oy Omistajat: Atria Suomi Oy 51% Itikka osk 20 % Lihakunta 20 % Pohjanmaan
LisätiedotSikalaharjoitteluselostus
Sikalaharjoitteluselostus Sikalaharjoittelu paikassa X Harjoitteluselostus dd.mm.yyyy dd.mm.yyyy Harjoittelija: Matti Meikäläinen Tietoja tilasta Nimi: Pämppi Omistajat: Matti ja Maija Meikäläinen Sijaintikunta:
LisätiedotEläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset 10.12.2012
Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla Sikatilojen työnantajaosaaminen 13.12.2012 Hämeenlinna Outi Hälli ELT, Tuotantoeläinten terveyden-ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri, Dipl. ECPHM
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot
LisätiedotLuomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot
Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas
LisätiedotEläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi
Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI
Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotParhaat käytännöt välikasvattamossa
Parhaat käytännöt välikasvattamossa Välikasvattamon olosuhteiden hallinta / vaatimukset ILMASTOINTI Olosuhdeoptimointi/säätö 2-vuoden välein ammattilaisen toimesta Aistinvarainen tarkastelu päivittäin
LisätiedotAluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta
Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Aura ja Mynämäki 6 ja 10.2.2015 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Marja Pihlajamäki 6 ja 10.2.2015 1 - Täydentävien
LisätiedotMAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE
Versio 15.3.2007 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus Laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi (Huom. kohdat 1-18 koskevat tilakohtaista
Lisätiedot