Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi

Transkriptio

1 Erikoiskirjastopäivä 2007 Kirkkohallitus Erikoiskirjastojen rooli tietoyhteiskunnassa - kansallisen tietoyhteiskuntastrategian näkökulma Katrina Harjuhahto-Madetoja Ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma Pääsihteeri, tietoyhteiskuntaneuvosto Valtioneuvoston kanslia Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi - Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

2 Esityksen sisältö: 1. Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian taustaa 2. Strategiaprosessin toteutus 3. Tietoyhteiskunnan nykytila 4. Strategian visio ja 5. Tahtotilat 6. Kärkihankkeet ja toimeenpano-ohjelma 7. Kirjastot tietoyhteiskunnassa ja strategiassa 1.Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian taustaa 2

3 HALLITUSOHJELMA: Hallituksella 4 poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa: työllisyys, yrittäjyys, tietoyhteiskunta ja kansalaisvaikuttaminen Tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena lisätä: Pääministeri ja 4-henkinen ministeriryhmä Laaja tietoyhteiskuntaneuvosto ja 7 jaostoa kilpailukykyä tuottavuutta sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua (HSA) hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa koko yhteiskunnassa Tietoyhteiskuntaohjelman avulla pyritään säilyttämään Suomen asema yhtenä TIVIn johtavista tuottajista ja hyödyntäjistä maailmassa. Yhteinen visio sitoumus rakentaa ihmiskeskeinen, kaikkien kansalaisten osallistumisen mahdollistava ja kehityssuuntainen tietoyhteiskunta YK:n ihmisoikeuksien julistukseen perustuva mielipiteen- ja sananvapaus on tietoyhteiskunnan oleellinen perusta - vapaus etsiä, ottaa vastaan ja lähettää tietoa kaikilla välineillä rajoista riippumatta ICT on tehokas väline tuottavuuden kasvussa, talouskasvun edistämisessä ja elämänlaadun parantamisessa tasa-arvon korostaminen: digitaalikuilun kurominen ja marginalisoituneiden ryhmien huomioiminen 3

4 STRATEGIAN TAUSTAA Suomi tietoyhteiskunnaksi kansalliset linjaukset, 1995 (VM) Elämänlaatu, osaaminen ja kilpailukyky, 1998 (Sitra) Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta ja sen raportit Tietoyhteiskuntaohjelma ja tietoyhteiskuntaneuvosto Tulevaisuuden verkottuva Suomi -raportti, 2005 Tulevaisuuden elinvoimainen Suomi -raportti, 2006 Tietoyhteiskuntaohjelman ja -neuvoston toimikausi loppuu vuonna 2007 Ł mitä tapahtuu seuraavalla hallituskaudella? Lähetekeskustelut ohjelman ministeriryhmässä ( ja ) Ł päätös strategian tekemisestä Lähetekeskustelu tietoyhteiskuntaneuvostossa ja tutustuminen kansainvälisiin strategioihin ( ) 2. Strategiaprosessin toteutus Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia on laadittu tiiviissä yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Työhön osallistui noin 400 valtionhallinnon, kuntasektorin, elinkeinoelämän sekä eri järjestöjen asiantuntijaa 4

5 Noin 400 asiantuntijaa mukana valmistelussa Työpajat ja tulevaisuusverstaat (huhti-toukokuu) Erillisiä työpajatilaisuuksia (mm. tekijänoikeudet ja työelämä) Perehtyminen muiden maiden strategisiin valintoihin Laajat kommentointikierrokset Lukuisia sidosryhmätilaisuuksia Haastattelukierros (elo-syyskuu) PPPprosessi! STRATEGIAN RAKENNE Esipuhe ja tiivistelmä Nykytilanteen ja muutosvoimien analyysi Vuosi 2015: visio, painopistealueet, tahtotilat ja strategiset tavoitteet + tulevaisuustarinat Vuodet : toimenpide-esitykset mahdollisine vastuutahoineen Toimeenpano-ohjelma Liitteet ja kirjallisuusluettelo 5

6 3. Tietoyhteiskunnan nykytila Suomi on maailmanlaajuisesti tunnustettu tietoyhteiskunta sekä monilla osa-alueilla myös tietoyhteiskuntakehityksen edelläkävijä ja aktiivinen kansainvälinen toimija. Suomen yhteiskunnallinen murros osaamispohjaiseksi, tieto- ja viestintätekniikkaa laajamittaisesti hyödyntäväksi yhteiskunnaksi on ollut nopeaa Internetin käyttö kolmen edellisen kuukauden aikana, syksy kevät 2006, prosenttia ikäryhmittäin % Kaikki Marraskuu 2000 Toukokuu 2001 Marraskuu 2001 Toukokuu 2002 Marraskuu 2002 Toukokuu 2003 Marraskuu 2003 Toukokuu 2004 Marraskuu 2004 Toukokuu 2005 Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimukset ja nettiostotutkimukset Marraskuu 2005 Toukokuu 2006 HUOM: Marraskuu 2005 tieto 75 - v. laskettu keskiarvona keväiden tuloksista 6

7 Suomi on globaali johtaja sekä sähköisten julkisten palveluiden käytössä että asennoitumisessa niitä kohtaan 100 Mahdollisuuksia Ruotsi Australia Kanada Innokkaat käyttäjät Suomi Julkishallinnon sähköisten palveluiden käyttäjät, % Norja Tanska Alankomaat Italia USA Malesia Singapore Belgia Irlanti Saksa Brasilia Iso-Britannia Espanja Portugali Japani Etelä-Afrikka Ranska Horroksessa Haastavat Kansalaisten kiinnostus julkishallinnon sähköisiä palveluita kohtaan, % Accenture

8 4. Strategian visio ja Suomi-ilmi ilmiö n ytimessä on oivallus siitä, että osaamista, rakenteita ja liiketoimintaympäristöä kehittämällä hyvä elämä on mahdollinen yksilöille ja yrityksille myös kiristyvän kilpailun olosuhteissa 8

9 Hyvä elämä tietoyhteiskunnassa Suomen uudistuminen kansainvälisesti vetovoimaiseksi, ihmisläheiseksi ja kilpailukykyiseksi osaamis- ja palveluyhteiskunnaksi Osaavat ja oppivat yksilöt ja työyhteisöt Ideat tuotteiksi ja palveluiksi, uudistunut innovaatiojärjestelmä Työ, perhe-elämä ja vapaa-aika tasapainossa Suomesta ihmisläheinen ja kilpailukykyinen palveluyhteiskunta Luottamus tietoyhteiskunnan toimijoihin ja palveluihin Yhteentoimiva ja esteetön tietoyhteiskuntainfrastruktuuri Tasapainoisen sosiaalisen ja alueellisen tietoyhteiskuntakehityksen varmistaminen KIINA-ILMIÖSTÄ SUOMI-ILMIÖÖN KIINA-ILMIÖ Jos Kiina-ilmiöllä tarkoitetaan maailmantalouden rakenteellista muutosta, jossa yritykset siirtävät toimintojaan edullisempaan toimintaympäristöön SUOMI-ILMIÖ tarvitsemme vastapainoksi uutta tä. Sen ytimessä on oivallus siitä, että osaamista, rakenteita ja liiketoimintaympäristöä kehittämällä hyvä elämä on mahdollinen yksilöille ja yrityksille myös kiristyvän kilpailun olosuhteissa. Unohtamatta teknologian hyödyntämistä! 9

10 UUDISTUVA, IHMISLÄHEINEN JA KILPAILUKYKYINEN SUOMI: uudistaa rakenteitaan, toimintamallejaan, palveluitaan ja tuotetarjontaansa menestyksekkäästi kannustaa luovuuteen ja innovatiivisuuteen sekä henkiseen kasvuun koko yhteiskunnassa tekee tiivistä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä rikkoo rohkeasti perinteisiä sektorirajoja tekee vuorovaikutteista ja tavoitteellista kansainvälistä yhteistyötä panostaa arjen innovaatioihin sekä ihmisten ja organisaatioiden arkea helpottaviin sisältöihin ja palveluihin tarjoaa kansalaisille mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen sekä ilmaista itseään jne. 5. Tahtotilat Suomi on toteuttanut uudistumisen osaamis- ja palveluyhteiskunnaksi tavalla, joka vahvistaa yritysten kilpailukykyä, tuottaa laadukkaita julkisia ja yksityisiä palveluita sekä edistää kansakunnan ja yksilöiden hyvinvointia 10

11 TAHTOTILA 2015: Tieto- ja viestintätekniikka on saumaton osa kansalaisten ja organisaatioiden arkipäivää vuonna Tieto, osaaminen ja teknologia nähdään strategisina voimavaroina. Niitä hyödynnetään laaja-alaisesti elinkeinotoiminnassa ja julkishallinnossa tavoitteena jatkuva uudistuminen, palvelun parantaminen, tuloksellisuuden lisääminen sekä kilpailukyvyn ylläpito ja kehittäminen. Tieto on kansantalouden keskeinen tuotannontekijä ja aineettoman pääoman tuotanto muodostaa Suomen talouden kivijalan. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittymisen myötä yksilöiden hyvinvointi on kasvanut ja syrjäytyminen vähentynyt." IDEAT TUOTTEIKSI JA PALVELUIKSI, UUDISTUNUT INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ TAHTOTILA 2015: Tutkimus- ja kehitystoiminta on monitieteellistä. Innovaatiot syntyvät verkostoissa monialaisen yhteistyön tuloksena tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia laajamittaisesti hyödyntäen. Suomalaiset yritykset, julkinen sektori ja tutkimuslaitokset osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön, hyödyntävät muualla luotua osaamista ja luovat itse uutta. Suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä on käytössä kansainvälisesti tarkasteltuna huippuluokan työkalut ja toimintatavat. 11

12 YHTEENTOIMIVA TIETOYHTEISKUNTAINFRASTRUKTUURI, TIETOYHTEISKUNTAKEHITYKSEN KIVIJALKA TAHTOTILA 2015: Suomessa on 24/7-periaatteella toimiva tieto- ja tietoliikenneinfrastruktuuri. Tietoverkot ovat vakiintuneet yhteiskunnan perusinfrastruktuuriksi liikenne- ja sähköverkon rinnalle. Toimintavarmat ja nopeat yhteydet mahdollistavat uuden ja innovatiivisen liiketoiminnan syntymisen. Tietoyhteiskunnan haavoittuvuuteen liittyvät riskit on kartoitettu ja niihin on varauduttu kaikessa toiminnassa. Kriittinen infrastruktuuri on määritelty ja varmistettu niin kansallisella tasolla kuin kaikissa organisaatioissa. Erityistä huomiota on kiinnitetty käytettävyyteen sekä tietoinfrastruktuuriin ja sen semanttiseen yhteentoimivuuteen. 6. Kärkihankkeet K ja toimeenpano-ohjelma ohjelma Kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa keskeisessä asemassa ovat palvelusektorin uudistumiseen, ihmisten elämänlaatuun sekä kansakunnan ja yritysten kestävän kilpailukyvyn kehittämiseen tähtäävät linjaukset ja toimenpiteet 12

13 Kärkihankkeet Palvelurakenteiden uudistamisen politiikkaohjelman käynnistäminen Tietoverkkojen yhteysnopeuksien kasvattaminen ja tietoyhteiskuntainfrastruktuurin yhteentoimivuuden varmistaminen Elinikäisen oppimisen edellytysten varmistaminen Työelämän pelisääntöjen uudistaminen sekä johtamisen ja esimiestyön kehittäminen Innovaatiojärjestelmän uudistaminen Tekijänoikeusjärjestelmän jatkokehittäminen Pk-sektorin yritysten liiketoiminnan sähköistymisen edistäminen Kansainvälinen vaikuttaminen, erityisesti EU-tasolla, sekä tiivis yhteistyö Aasian maiden ja lähialueiden kanssa Toimenpide-esityksiä 72 kpl TOIMEENPANO-OHJELMA 1) Valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelu kansallisesta tietoyhteiskuntastrategiasta. (tietoyhteiskuntaohjelma) 2) Viestintä- ja jalkauttamissuunnitelman sekä riskianalyysin laatiminen strategian käytäntöön viemiseksi ja kansallisen tahtotilan luomiseksi. (tietoyhteiskuntaohjelma ja tietoyhteiskuntaneuvosto) 3) Strategiaan sisältyvien toimenpide-esitysten tarkempi kuvaaminen. (tietoyhteiskuntaohjelma) 4) Tietoyhteiskuntapolitiikkaosion sisällyttäminen seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan. (hallitusneuvottelijat) 5) Yhteistyö- ja neuvotteluelimen asettaminen tietoyhteiskuntapolitiikan tueksi. Elimeen kutsutaan keskeiset ministerit sekä julkisen hallinnon, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Toimielin keskittyy strategian toimeenpanoon ja seurantaan sekä konkreettisiin aloitteisiin tietoyhteiskuntapolitiikan edistämiseksi. (valtioneuvosto) 13

14 TOIMEENPANO-OHJELMA 6) Toimeenpanosuunnitelman laatiminen strategian toimenpideesitysten pohjalta. (neuvotteluelin, ministeriöt, VM/ValtIT, SM/KuntaIT, Kuntaliitto) 7) Tietoyhteiskuntakehityksen mittareiden tuottaminen ja jatkokehittäminen. Penetraatiomittareiden ohella tulee nykyistä enemmän kiinnittää huomiota vaikuttavuuden ja tuottavuushyötyjen mittaamiseen. (Tilastokeskus, tutkimuslaitokset, korkeakoulut, ministeriöt, kansainvälinen yhteistyö) 8) Selvitys tietoyhteiskuntakehityksen keskeisistä lainsäädännöllisistä esteistä ja haasteista. Selvitys kytketään hallituksen lainsäädäntöohjelmaan. (valtioneuvosto) 9) Strategian päivittämistarpeen ja toteuttamisvaiheen arviointi hallituskauden puolivälissä ja päättyessä sekä seuraavan hallituskauden alussa. (neuvotteluelin, valtioneuvosto) 7. Kirjastot tietoyhteiskunnassa ja strategiassa 14

15 TULEVAISUUDEN VERKOTTUVA SUOMI Erityisen tärkeitä ovat kirjastot. Ne ovat aito tietoyhteiskunnan tila, jonka merkitys on unohtunut viime aikojen teknologiahuumassa. Kirjastossa saamme käyttöömme tietoa ammattiihmisten avustuksella, mutta myös kohtaamme toisia ihmisiä.... Kirjasto on tietoyhteiskunnan avoin tila, jonka kynnys on matalalla. Kirjastot tekevät merkittävää sosiaalista työtä yksinäisyyden ehkäisemiseksi, ja työ kattaa piiriinsä nuoretkin. Juuri kirjastot mahdollistavat kaikkien osallisuuden tietoyhteiskuntaan. Tietoyhteiskunnan tulevan kehityksen kannalta on siksi erityisen tärkeää, että kirjastot ovat kaikkien lähellä ja että niistä löytyy tietoyhteiskunnan koneiden ja laitteiden lisäksi myös ammattitaitoisia ohjaajia. Ennen kaikkea kirjaston tulee olla auki silloin, kun ihminen sitä tarvitsee. Tarja Cronbergin kommenttipuheenvuoro TY-neuvoston raportti, s. 13 Kirjastot verkostoituvassa tietoyhteiskunnassa Kirjassa on edelleen ylivoimainen käyttöliittymä. Kirjasto on tietoyhteiskunnan peruspalvelu ja kansalaisyhteiskunnan keskus tai sillä on ainakin siihen kaikki mahdollisuudet Kirjastot ovat olleet oivia verkostoitujia ja verkostoyhteistyön edelläkävijöitä yhteistyötä kirjastojen välillä voidaan edelleen syventää kirjastot voivat verkottua muiden toimijoiden kanssa (koulut, vanhainkodit jne.) kirjastot voivat verkottaa kävijöitä keskenään Kirjastot ovat toimineet uuden teknologian käyttöönoton edelläkävijöinä esim. kirjastokokoelmat ja aineiston varaukset sähköisesti tarjolla 90 % kunnista Kirjasto- ja tietopalvelut jatkossakin toiminnan sydän tietopalvelut käsittävät myös verkon ja verkkoaineistot sekä tiedonhaun opastamisen Sanomalehdet tavoittavat lukijansa yhä useammin kirjaston kautta Kirjastojen rooli mediakasvatuksessa? Sosiaalisen ja alueellisen tasa-arvon edistäminen, yleissivistys Ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan, kun puhutaan syrjäytymisestä 15

16 Kirjastoverkko tavoittaa ihmiset ikään, alueeseen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta Kirjastojen käyttö jatkuvassa kasvussa (fyysiset käynnit, tietokannat, asiointi asiakaspäätteillä) Kirjastoista tietoyhteiskunnan kohtauspisteisiin Panostukset asiakaspäätteisiin ja sisältöjen kehittämiseen sekä opastamiseen Kirjastoalan toimijoiden olisi entisestään tiivistettävä yhteistyötä, verkostoiduttava ja lobattava kirjastojen arvostuksen kasvattamiseksi muissakin kuin juhlapuheissa Aikaisemmin ei ole ollut mahdollista - kiitos virtuaalisten yhteistietokantojen - saada erikoiskirjastojen aineistoja ja asiantuntemusta niin laajaan ja näkyvään käyttöön kuin nyt Osaamispaineet ja -vaatimukset kasvavat kun siirrytään "tekijänoikeusteolliseen" yhteiskuntaan, tämä koskee myös kirjastolaitosta ja sen henkilöstöä Sisällönhallinnalla alkaa olla aitoa kysyntää tiedontulva kun kasvaa ekspotentiaalisesti Sisällönhallinnan ammattilaisia työskentelee kirjastoissa ja asiakirjahallinnon tehtävissä Semanttinen web ei synny insinöörityönä, vaan se vaatii sisällönhallinnan asiantuntemusta 16

17 Kirjasto 10 tulevaisuuden kirjasto? Kartoitukset osoittavat, että vain puolet kirjastonkäyttäjistä lainaa aineistoa. Kirjastoon tullaan yhä useammin lukemaan, kirjoittamaan, käsittelemään kuvia - ylipäätään työskentelemään eri tavoin. Kirjastotilasta on tullut sekä aktiivisen tekemisen että kommunikoinnin paikka. Tietoa saadaan ja vaihdetaan myös keskustelujen avulla yhdessä hakien ja työskennellen. Maija Berndtson 12/06 Internetin käyttöpaikat kuluvan vuoden aikana prosentteina internetiä joskus käyttäneistä, marraskuu 2004, 2005 ja 2006 Kotona Työpaikalla Ystävän tai sukulaisen luona Oppilaitoksessa Kirjastossa Jossain muussa yhteiskäyttöpisteessä % 17

18 MILLÄ SEURAAVILLA JULKISHALLINNON WWW-SIVUILLA ON KÄYNYT VIIMEISEN 3 KUUKAUDEN AIKANA Oman asuinkunnan www-sivut mol.fi (Työministeriö) kela.fi vero.fi kirjastot.fi Alueen seutukuntien sivut/ seutuportaalit Suomi.fi finlex.fi poliisi.fi lomake.fi valtioneuvosto.fi kuluttajavirasto.fi ymparisto.fi oikeus.fi u 14 u 13 u 12 u 9 u 7 u 7 u 5 u 5 u 5 opintoluotsi.fi u 3 yrityssuomi.fi 3 fmi.fi u 2 Ei missään näistä 17 Ei osaa sanoa u 0 u u Kaikki vastaajat n=käyttänyt Internetiä u 26 u u u u 2003 (n=634) 2004 (n=654) 2005 (n=649) 2006 (n=718) Omnibus Joulukuu 2006 % KMR/ca/aa/9560 Julkishallinnon verkkopalvelut 2006 Kirjastot strategiassa NYKYTILA, KANSALLISET VAHVUUDET Suomen vahvuuksia ovat kansainvälisesti tarkasteltuna korkea koulutustaso, alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo, hyvä hallintokulttuuri, kansalliset tietovarannot, tiedon julkisuus sekä kansalaisten vahva luottamus sähköisiin palveluihin. Sama koskee yritysten ja kansalaisten tietoyhteiskuntaosaamista, internetin hyödyntämistä ja sähköisten palveluiden käyttöä. Erityisenä kansallisena vahvuutena voidaan pitää kirjastolaitostamme, joka tarjoaa niin perinteisiä kirjastopalveluita kuin asiointipäätteitä ja sähköisten palveluiden opastusta kansalaisille. 18

19 Kirjastot strategiassa SUOMESTA IHMISLÄHEINEN JA KILPAILUKYKYINEN PALVELUYHTEISKUNTA PAINOPISTEALUE Muistiorganisaatioiden ja muun julkishallinnon tuottama digitaalinen aineisto on koottu kansalliseen digitaaliseen kirjastoon, joka tarjoaa palveluitaan kansalaisille, yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Tämän pohjalta on syntynyt uutta maksullista ja maksutonta sisältötuotantoa. Merkittävä osa julkisin varoin kansallisiin tietovarantoihin kootusta tiedosta on maksutta kansalaisten käytettävissä. Kirjastolaitos on arvostettu toimija yhteiskunnassa ja kirjastot toimivat tietoyhteiskunnan kohtaamispaikkoina. Monipuolisen sisältötarjonnan lisäksi kirjastoissa on maksuttomia asiakaspäätteitä sekä tietoyhteiskunnan sisällöt ja palvelut hyvin tuntevaa, koulutettua henkilökuntaa. Kirjastot strategiassa Toimenpide: Kansallisen digitaalisen kirjaston (ml. kulttuuriperinnön digitalisointi) perustaminen ja Kansalliskirjaston digitointiyksikön toiminnan vahvistaminen ja laajentaminen. Vapaakappalelain uudistaminen opetusministeriön työryhmän ehdotuksen mukaisesti ja sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen järjestäminen. Radio- ja televisioaineiston pysyväissäilytyksen järjestäminen Suomen elokuvaarkiston yhteyteen. (OPM, Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomen elokuva-arkisto, muistiorganisaatiot, viranomaiset) Toimenpide: Kaikkien kirjastotyyppien yhteisen kansallisen tietoportaalin toteuttaminen. (OPM) 19

20 KIITOS Ja nyt ei muuta kuin toimeen! Tulevaisuus voidaan luoda. Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia ja taustamateriaali kootusti: 20