Käsityökalujen käytettävyys ja ergonomia

Transkriptio

1 Työfysioterapeutit ry 35 vuotisjuhlaseminaari Käsityökalujen käytettävyys ja ergonomia Minna Päivinen, dos Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes

2 Tukes ehkäisee henkilö, omaisuus ja ympäristövahinkoja sekä terveys ja ympäristöhaittoja ja varmistaa vaatimusten mukaisten tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Tukes valvoo ja edistää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä kuluttaja ja kemikaaliturvallisuutta Suomessa. Tavoitteenamme on turvallinen, teknisesti luotettava ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Kemikaalit, biosidit ja kasvinsuojeluaineet Sähkö ja hissit Painelaitteet Räjähteet ja ilotulitteet Mittauslaitteet Kaivokset Tarkastuslaitokset Kuluttajaturvallisuus Kemikaalien ja kaasujen teollinen käsittely Kylmäala Pelastustoimen laitteet Jalometallituotteet Rakennustuotteet

3 Käsityökalujen käytettävyys ja ergonomia Miten nykytilanteeseen on päädytty? Mitä käsityökalut ovat? Käsityökalujen ergonomiaan vaikuttavat tekijät Tärinä Ergonomia osana tuotekehitystä

4 Käsityökalujen käytettävyys ja ergonomia Miten nykytilanteeseen on päädytty? Mitä käsityökalut ovat? Käsityökalujen ergonomiaan vaikuttavat tekijät Tärinä Ergonomia osana tuotekehitystä

5 Ergonomia Turvallisuus Terveys Hyvinvointi Käytettävyys IEA Fyysinen Kognitiivinen ja Organisaatioergonomia SFS EN ISO Näyttöpäätteellä tehtävän toimistotyön ergonomiset vaatimukset Kuinka tuottavasti, tehokkaasti ja tyytyväisesti tehtävä voidaan suorittaa

6 Keskeisimpiä kehitysvaiheita 2,6 milj. v ekr ekr ekr 6000 ekr Ensimmäiset työkalut Keppejä Kenia Neanderdahlin ihminen Kehittyneet käsikirveet ja veitset Cro Magnon ihminen Varsi kiviterään Kiviterään "silmä", johon varsi kiinnitettiin Löydetty mm. Tanskasta

7 Käsityökalujen historiaa Kivikausi ( ekr 4000 ekr) Kivikirveet Myös varrellisia työkaluja (vas. kuvassa Kiukaisten kirves, noin 2000 ekr) Maatalouden ja karjanhoidon kehittyminen asetti uusia vaatimuksia Puun käyttö monipuolistui (kotitalousesineet, ruuhet, reet, sukset) Kupari ja pronssikausi (4000 ekr 1000 ekr) Kuparintekotaito Ensimmäiset metallityökalut, Egypti Työkalut ohentuivat, keventyivät ja muuttuivat helpommin käytettäviksi Kreetalla pronssinen kaksiteräinen kirves

8 Käsityökalujen historiaa Rautakausi (1000 ekr 400 jkr) Rauta syrjäytti kuparin ja pronssin Terävämmät työkalujen reunat Tarkempi työn jälki Työkalut alkoivat muistuttaa nykyisiä Keskiaika ( ) Vain pieniä muutoksia työkaluihin Siirtymäkausi ( ) Työkalujen valmistus kaupallistui Teräs Kirveitä esiroomalaiselta ajalta akau.htm

9 Käsityökalujen historiaa Teollistumisen aikakausi (1800 luku) Työkalujen teollinen tuotanto Standardointi Moderni aikakausi (1800 l nykyaika) Sähköiset työkalut Automaatio Robotit Tietokoneet

10 Käsityökalujen käytettävyys ja ergonomia Miten nykytilanteeseen on päädytty? Mitä käsityökalut ovat? Käsityökalujen ergonomiaan vaikuttavat tekijät Tärinä Ergonomia osana tuotekehitystä

11 Mitä käsityökalut ovat? Välineet, joka toimivat käden jatkeena ja kompensoivat ihmisen "heikkouksia". Lisäävät nopeutta, voimaa, leikkaavuutta, läpäisevyyttä, ulottuvuutta, joustavuutta ja tarkkuutta Myöhempiä vaiheita ovat tekniikassa olleet koneet, järjestelmät ja tällä hetkellä yhä enemmän järjestelmien järjestelmät Työkalu edustaa tekniikan varhaisinta ja yksinkertaisinta vaihetta Käyttöenergia ihmiseltä. Kone saa energiansa jostakin muusta energialähteestä

12 Mitä käsityökalut ovat? Moottoroimaton vs. moottoroitu Käsityökalu vs. konetyökalu

13 Nykypäivän haasteet Käsityökalujen käyttö / yläraajakuormitus Mitkä ovat työkaluihin liittyvät keskeisimmät ongelmat? Toimialat? Missä työtehtävissä ongelmia esiintyy? Vaikutuskeinot ja kanavat?

14 Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet palkansaajien työpaikkatapaturmat aiheuttajan mukaan Kaikkien ka kpl, käsityökalut ka 9 % Käsityökalut Käsikäyttöiset konetyökalut Työtapaturmat

15 Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet palkansaajien työpaikkatapaturmat työtehtävän mukaan Kaikkien ka / vuosi, työkaluilla työskentely ka 10 % Koneen käyttäminen Käsikäyttöisillä työkaluilla työskentely Kulkuneuvon ohjaaminen Esineiden käsitteleminen Taakan siirtäminen Henkilön liikkuminen Työtapaturmat

16 Miksi käsityökalujen ergonomiaan ja käytettävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota? Tehokkuus Tuottavuus Laatu Mukavuus Terveys Turvallisuus

17 Käsityökalujen käytettävyys ja ergonomia Miten nykytilanteeseen on päädytty? Mitä käsityökalut ovat? Käsityökalujen ergonomiaan vaikuttavat tekijät Tärinä Ergonomia osana tuotekehitystä

18 Käsityökalujen valintakriteerien tavoitteet Suorituskyvyn maksimointi Laadun parantaminen Fyysisen kuormittumisen minimointi Väsymyksen ennaltaehkäisy

19 Työkalujen valintaan vaikuttavat tekijät Käyttäjän ennakkoluulot Käyttäjän odotukset Luotettavuus Laatu Toiminnalliset ominaisuudet

20 Arviointiin vaikuttavat tekijät Työkalu Mekaaninen teho (voima, vääntömomentti, kiihtyvyys) Massa ja massakeskipiste Koko ja otepinnan ominaisuudet Mahdollisuus käyttää erilaisia otteita tai kahden käden otetta Otepintojen ominaisuudet Käyttäjä Käyttötilanne, työskentelyasento Ranteen kulmat Lihasten kuormittuminen Otteen tyyppi Kämmeneen kohdistuva pintapaine Tapaturmariskit

21 Pihtimäisten käsityökalujen ergonomiaan vaikuttavat tekijät

22 Suunnitteluparametri Koko käsityökalu Kriteeri Muoto ja toiminnallisten osien sijoittelu Symmetria Tasapaino Massa Jäykkyys Materiaalivalinnat Iskut, tärinä Koottavuus ja purettavuus Rannelenkki tms. muut kiinnitykset Väri Olosuhteidensietokyky Käyttö ja huolto ohjeet Otepinnat Kädensijat Lukitus Voimansiirtomekanismi Palautusmekanismi Terät Nivel

23 Kriteeri Muoto ja toiminnallisten osien sijoittelu Symmetria Ominaisuus Mukavuus > epämukavuuden vähentäminen Pyöreät muodot > pintapaineen vähentäminen Ei sormikoloja Sormitapaturmien estäminen Sormisuojus Oikea ja vasenkätisyys Tasapaino Oikeaan käyttöasentoon ohjautuminen > (ranteen) kuormituksen pienentäminen Painopiste mahdollisimman lähellä kämmenen keskikohtaa Massa Jäykkyys Keveys Tarkkuusvaatimukset Riittävä jäykkyys > energiahäviöt

24 Kriteeri Materiaalivalinnat Iskut, tärinä Koottavuus ja purettavuus Rannelenkki tms. muut kiinnitykset Väri Olosuhteidensietokyky Käyttö ja huolto ohjeet Ominaisuus Kestävyys Huollettavuus Kitkaominaisuudet > hankaus Lämpöominaisuudet Tulisi toimia iskun ja tärinänvaimentimena Huollettavuus; toiminnallisten osien huoltaminen ja vaihtaminen, puhdistettavuus Kevennys Putoamisen estäminen (10 m pudotus, nopeus 50 km/h) Vaarallisten osien osoittaminen Toiminnallisten osien osoittaminen Kontrasti käyttöympäristön suhteen Markkinointitekijä Kestävyys Puhtaus, kuivuus Tulee olla

25 Suunnitteluparametri Koko käsityökalu Otepinnat Kädensijat Lukitus Voimansiirtomekanismi Palautusmekanismi Terät Nivel Kriteeri Pintapaine Ihoon kohdistuvat leikkaavat voimat Lämmöneristävyysominaisuudet

26 Suunnitteluparametri Koko käsityökalu Otepinnat Kädensijat Lukitus Voimansiirtomekanismi Palautusmekanismi Terät Nivel Kriteeri Kädensijojen pituus Oteleveys Kädensijojen kaarevuus Sormisuojat (grip guard) Ranteen asento

27 Suunnitteluparametri Koko käsityökalu Otepinnat Kädensijat Lukitus Voimansiirtomekanismi Palautusmekanismi Terät Nivel Kriteeri Lukitukseen liittyvät mekanismit

28 Suunnitteluparametri Koko käsityökalu Otepinnat Kädensijat Lukitus Voimansiirtomekanismi Palautusmekanismi Terät Nivel Kriteeri Voiman välittyminen

29 Suunnitteluparametri Koko käsityökalu Otepinnat Kädensijat Lukitus Voimansiirtomekanismi Palautusmekanismi Terät Nivel Kriteeri Palauttamiseen liittyvät mekanismit, esimerkiksi jouset

30 Suunnitteluparametri Koko käsityökalu Otepinnat Kädensijat Lukitus Voimansiirtomekanismi Palautusmekanismi Terät / kärjet Nivel Kriteeri Terien tyyppi Terien aukeavuus Terämateriaalin kitkakerroin

31 Suunnitteluparametri Koko käsityökalu Otepinnat Kädensijat Lukitus Voimansiirtomekanismi Palautusmekanismi Terät / kärjet Nivel Kriteeri Nivelen ominaisuudet

32 Käsityökalujen käytettävyys ja ergonomia Miten nykytilanteeseen on päädytty? Mitä käsityökalut ovat? Käsityökalujen ergonomiaan vaikuttavat tekijät Tärinä Ergonomia osana tuotekehitystä

33 Käsitärinä Tärinä, joka työntekijän käsiin tai käsivarsiin välittyessään aiheuttaa haittaa ai vaaraa terveydelle ja turvallisuudelle Käsitärinä aiheuttaa erityisesti verenkiertoon, tuki ja liikuntaelimistöön ja hermostoon liittyviä ongelmia Kiihtyvyys m/s 2 Otettava huomioon erisuuntainen tärinä; x, y, z

34 Käsitärinälle altistuminen Merkittävälle käsiin kohdistuvalle tärinälle altistuu Suomessa vuosittain jopa ja Euroopassa yli 2 miljoonaa työntekijää Tilapäinen altistuminen työssä ja vapaa ajalla Vuosittain noin 10 % työllisistä kokee käsitärinän haitalliseksi

35 Käsitärinälle altistuvia ammattiryhmiä Metsurit Maanviljelijät Puutarhatyöntekijät Poraajat Kaivostyöntekijät Erilaiset metallialan työntekijäryhmät Ylensä useita erilaisia tärinää aiheuttavia työvälineitä

36 Käsitärinän mittaaminen Käsitärinää määritettäessä mitataan käteen kohdistuvan tärinän kiihtyvyys ja päivittäinen tärinän vaikutusaika käteen Altistuminen mitataan standardien ISO (2001) ja ISO (2001) mukaisesti Kummankin käden altistuminen mitataan ja suurempi arvoista vastaa koneen tärinäpäästöä Koneen tärinäpäästöstä ja päivittäisestä altistusajasta lasketaan tärinäaltistus

37 Käsitärinän kiihtyvyyden ja altistumisajan välinen suhde toiminta ja raja arvoon

38 Tärinädirektiivi (2002/44/EY) Käsitärinä: Päivittäisen altistuksen toiminta arvo on 2,5 m/s² Päivittäisen altistuksen raja arvo 5 m/s² Kokokehon tärinä: Päivittäisen altistuksen toiminta arvo on 0,5 m/s² Päivittäisen altistuksen raja arvo 1,15 m/s²

39 Tärinädirektiivi (2002/44/EY) Jos altistus ylittää toiminta arvon, työnantajan on laadittava tärinäntorjuntaohjelma, joka on sisällöltään samanlainen kuin meluntorjuntaohjelma Jos altistus ylittää raja arvon, tulee ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja arvon Raja arvon voi hetkellisesti ylittää, mikäli altistus vaihtelee huomattavasti työvaiheittain

40 Ohjeellinen opas: Hyvät toimintatavat direktiivin 2002/44/EY (altistuminen tärinälle työssä) täytäntöön panemiseksi

41 Riskienhallinnan osa alueet Kohteen määrittely Riskianalyysi Todennäköisyyksien arviointi Vaarojen tunnistaminen Riskin suuruuden arviointi Seurausten vakavuuden arviointi Riskin merkityksen arviointi Riskin pienentämi nen / valvonta Riskin arviointi Riskien hallinta

42 Käsitärinän riskien arviointi Riskin arviointi Riskin arvioinnin perusteet Päivittäisen altistuksen arviointi Altistuksen kesto Tärinän voimakkuus Valmistajan antamat tiedot Muut lähteet Mittaus Päivittäisen altistuksen laskeminen Päivittäinen tärinäaltistus

43 Käsitärinän riskien arviointi Altistuksen poistaminen ja vähentäminen Työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen Työmenetelmien vaihtaminen Välineiden valinta ja hallintapolitiikka Hallintastrategian laatiminen Riskin vähentämistoimenpiteet Seuranta ja uudelleenarviointi Tehtävien ja prosessien suunnittelu, tiedot ja koulutus Työn aikataulutus, yleiset toimenpiteet Uusi riskien arviointi Vaatetus, henkilönsuojaimet ja huolto

44 Käsitärinän riskien arviointi Terveydentilan seuranta Milloin terveydentilan seuranta on välttämätöntä? Terveydentilan seuranta Mitä tietoja kirjataan? Mitä tehdä, jos vamma havaitaan?

45 Käsityökalujen käytettävyys ja ergonomia Miten nykytilanteeseen on päädytty? Mitä käsityökalut ovat? Käsityökalujen ergonomiaan vaikuttavat tekijät Tärinä Ergonomia osana tuotekehitystä

46 Ergonomia ja suunnittelu Ryhmätyötä Osallistuva suunnittelu Poikkitieteellisyys Oma rooli asiantuntijana Fyysiset ominaisuudet Psyykkiset ominaisuudet Sosiaaliset tekijät

47 Käyttäjätutkimus Tavoitteena kerätä tietoa mm. käyttäjien käyttäytymisestä ja toiminnoista ja tulkita tätä tietoa Em. tietoa tarvitaan, kun aletaan määritellä uutta tuotetta, tuoteparannusta, työympäristön muutosta, laitehankintaa ym. Tavoitteena voi olla myös uudelleen suunnittelu

48 Osallistuva suunnittelu (OSU) Sidosryhmät mukaan suunnitteluprosessiin (asiakkaat, loppukäyttäjät, jne.) Usein interventiotyyppinen projekti Ammattisuunnittelijat ja osallistujat työskentelevät yhdessä jakamalla asiantuntemustaan osallistumalla tavoitteelliseen kehittämiseen osallistumalla päätöksentekoon

49 Osallistuvan suunnittelun menetelmiä Tavoitteena ottaa käyttäjät huomioon suunnitteluprosessissa Käyttäjäkeskeiset suunnitteluratkaisut Taguchi Kansei QFD SEQUAM Ratkaisuvaihtoehtojen havainnollistaminen Kuvailutaulu (storyboard) (Pika)mallinnus (mock up, prototyypit)

50 Esimerkki suunnittelun lähtökohdista Patrick Jordan Physio pleasures keho ja aistit Socio pleasures ihmissuhteet Psycho pleasures mieleen vaikuttavat Ideo pleasures arvoihin liittyvät

51 Esimerkki; oksasaksien suunnitteluprosessi

52 Onnea Työfysioterapeutit ry! Kiitos