ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla"

Transkriptio

1 ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1

2 Luennon ydinasiat Suojauksen tarkoitus Tärkeimmät releet Distanssireleen toimintaperiaate Kiinnostavaa lisätietoa: Suomen kantaverkon suojausperiaatteita Aineisto: Elovaara ja Haarla: Sähköverkot 1: luku Elovaara ja Haarla: Sähköverkot 2: luvut 5.1,

3 Suojausjärjestelmä Releet on yleensä kytketty mittamuuntajien toisiopuolelle. Releet havaitsevat viat ja lähettävät laukaisukäskyt katkaisijoille Suurin osa mittamuuntajista toimii sähkömagneettisen induktion avulla. On myös laitteita, joissa on kapasitiivinen jännitteen jakaja ja magneettinen jännitemuuntaja. Virtamuuntajissa voi olla kapasitiivinen ulosotto. Virtamuuntajan toisiokäämi on oikosuljettu, jännitemuuntajan toisiokäämi on lähes avoin Miksi virtamuuntajan toisiokäämiä ei saa avata? Jotkut releet tarvitsevat viestiyhteyksiä toimiakseen 3

4 Katkaisijat ja erottimet Katkaisija katkaisee ja sulkee virtapiirin. Sen tulee kyetä katkaisemaan sekä kuormavirta että vikavirta. 110 kv:n ja yli 110 kv:n järjestelmissä käytetään paineilma-, vähäöljy ja kaasukatkaisijoita (kaasu on SF6 eli rikkiheksafluoridi) Erotin tekee näkyvän erotusvälin. Sillä ei yleensä katkaista virtaa (poikkeuksena 110 kv:n korpierottimet joissakin tapauksissa) Uutuus: yhdistetty katkaisija ja erotin (mm. ABB, Areva) 4

5 Miksi viallinen osa pitää erottaa verkosta? Vikavirran lämpövaikutus voi olla vaaraksi ihmisille, tuhota laitteita ja aiheuttaa tulipaloja. Sisäkytkinlaitoksessa valokaaren paine- ja lämpövaikutus voi olla hengenvaarallinen. Maasuluissa maassa kulkeva virta voi aiheuttaa vaaraa eläville olennoille. Suomessa maan ominaisvastus on monessa paikassa erittäin suuri, joten virta leviää laajalle ja aiheuttaa suuren askeljännitteen. Maasulkuvirran takia muihin virtapiireihin kuten puhelinverkkoihin voi indusoitua häiriöjännitteitä. Maasulun aikana sähköaseman potentiaali voi nousta vaarallisen suureksi. 400 kv:n verkossa oikosulut voivat aiheuttaa voimajärjestelmän stabiiliuden menetyksen ellei niitä kytketä pois ajoissa Oiko- ja maasulkujen aiheuttamat jännitekuopat leviävät laajalle alueelle. Monien tehtaiden prosessit eivät kestä pitkää jännitekuoppaa Kun viallinen osa verkosta kytketään pois, voi tehonsiirto jatkua muissa osissa. 5

6 Suojaukseen liittyviä käsitteitä Hyvä suojausjärjestelmä on selektiivinen, nopea, luotettava ja herkkä. Hyvä suojaus on helppo koestaa. Selektiivisyys tarkoittaa että vian synnyttyä vain vikaa lähinnä olevat katkaisijat avataan. Näin tehtäessä mahdollisimman pieni osa verkosta kytketään irti. Toinen puoli selektiivisyyttä on se, että kaikki verkon osat on suojattu jollain suojalaitteella. Toimintanopeus vaikuttaa siten, että mitä nopeammin vika saadaan poistettua, sitä pienemmät ovat vikavirran aiheuttamat vahingot laitteille. Siirtoverkossa vika-ajan piteneminen vaarantaa stabiiliuden. Nopeutta käytetään myös selektiivisyyden saavuttamiseen siten, että lähellä olevat viat laukaistaan nopeammin kuin kaukana olevat viat. 6

7 Suojaukseen liittyviä käsitteitä Luotettavuus (reliability) tarkoittaa sitä, että rele ei laukaise jos sen suojausalueella ei ole vikaa (toimintavarmuus, security) eikä toisaalta jätä laukaisematta kun sen suojausalueella on vika (käyttövarmuus, dependability) Suojattava verkko jakautuu virtamuuntajien rajoittamiin suojaalueisiin. Suojaustoimintojen luotettavuuden lisäämiseksi jokainen verkon kohta kuuluu ainakin kahden eri releen suojausalueeseen. Varmennus voidaan tehdä kahdentamalla suojaus tai käyttämällä varasuojana toisen releen hidastettua porrasta. Suojauksen tulee olla riittävän herkkä, jotta se kykenee toimimaan myös kun vikavirrat ovat pienentyneet esimerkiksi käyttötilanteen muuttumisen takia. Yhden verkkokomponentin poissaolosta suojauksen tulisi selvitä ilman asettelumuutoksia. 7

8 Mittaavat releet, käsitteitä Mittaava rele pysyy normaalitilassaan niin kauan kun sen tarkkaileman suureen arvo ei sivuuta aseteltua toiminta-arvoa. Kun releen tarkkailema suure sitten sivuuttaa asetellun toiminta-arvon, rele havahtuu (start, pick-up). Jos havahtuminen jatkuu tarpeeksi kauan, rele antaa laukaisukäskyn tai hälytyksen tai molemmat. Tämän jälkeen rele palautuu (reset, drop-out), ellei mittaussuure ole enää toiminta-alueella. Vian alkamisesta laukaisuun tai hälytykseen kuluvaa aikaa sanotaan releen toiminta-ajaksi operating time), jota voidaan haluttaessa pidentää (aseteltu hidastus). Pidentämätöntä toiminta-aikaa sanotaan releen perusajaksi. Aikaa mittaussuureen pienenemisestä alle asetteluarvon siihen kunnes rele palautuu sanotaan palautumisajaksi. 8

9 Sähkömekaaniset releet Vanhimmat releet ovat sähkömekaanisia ja ne sisältävät liikkuvia osia. Toiminta perustuu esim. virran kasvun aiheuttamaan magneettikentän kasvuun, joka aiheuttaa releessä liikkeen. Releet ovat kestäviä, suuria, hieman epätarkkoja ja niitä pitää säännöllisin väliajoin koestaa, jotta ne eivät jäykisty. Niiden toiminta on yksinkertaista ja havainnollista ja niitä on vielä käytössä runsaasti. Nopeimmat distanssireleet ovat sähkömekaanisia ja ne voivat antaa laukaisukäskyn jopa 20 millisekunnissa. Asettelukuvio on ympyrä. 9

10 Staattiset releet Staattiset eli elektroniset releet tulivat käyttöön 1960-luvulla. Niissä on puolijohdekomponentteja, mikropiirejä ja niillä voidaan toteuttaa vaativampia suojaustoimintoja kuin sähkömekaanisissa releissä ja ne ovat niitä tarkempia. Haittapuolia ovat herkkyys ylijännitteille, jatkuva aputehon tarve (akku) ja elektronisten osien vanheneminen, minkä takia releitä pitää korjata tai vaihtaa 10

11 Mikroprosessorireleet Mikroprosessorireleet tulivat käyttöön 1980-luvun lopulla Suojaustoiminnot ovat monipuolisempia kuin muissa releissä ja niissä voi olla runsaasti erilaisia asettelumahdollisuuksia. Tämä antaa mahdollisuuden viritettyihin suojausratkaisuihin, mutta toisaalta asetteluihin voi tulla virheitä, koska asetteluvaihtoehtoja on runsaasti Mikroprosessorireleissä on yleensä muitakin toimintoja kuin suojaustoimintoja, esim. vikapaikan laskenta tai häiriötallennin. Niissä on itsevalvonta (self supervision), joka ilmoittaa joistakin relevioista. Tämä voi vähentää koestustarvetta. Mikroprosessoridistanssireleet ovat hitaampia kuin sähkömekaaniset. Laukaisukäskyn antamiseen voi kulua jopa 50 ms. Niissä ei ole kuluvia mekaanisia osia, mutta niissä voi olla ohjelmointivirheitä. 11

12 Suojauksen luotettavuus, määritelmiä Reliability (luotettavuus): general concept. The probability that a protection can perform a required function under given conditions for a given time interval Security (toimintavarmuus): the probability for a protection of not having an unwanted operation under given conditions for a given time interval Dependability (käyttövarmuus): the probability for a protection of not having a failure to operate under given conditions for a given time interval. 12

13 Ylivirtareleet (I>-rele, I/t-rele) Ylivirtarelettä voidaan käyttää säteittäisellä johdolla, kun pienin vikavirta on suurinta kuormitusvirtaa suurempi. Yleensä näin onkin, mutta tämä ehto ei aina täyty pitkällä säteisjohdolla, jonka alkupäässä on paljon kuormaa. Nykyisissä ylivirtareleissä on kaksi porrasta, joista toinen on usein vakioaikahidasteinen ja toinen voidaan valita joko vakioaika- tai käänteisaikahidasteiseksi. Vakioaikaylivirtarele (I>) havahtuu mittausvirran ylittäessä asetteluarvon ja toimii, kun se on ollut havahtuneena asetteluajan. Vakioaikaylivirtarelettä voidaan käyttää suojaamaan säteittäisjohtoa, muuntajaa, reaktoria ja kondensaattoria. Käänteisaikaylivirtareleen (I/t) toimintahidastus on virtaan nähden käänteinen eli rele laukaisee suurivirtaiset viat nopeammin kuin pienivirtaiset. Käänteisvaikutuksen jyrkkyys voidaan valita valmiilta standardikäyriltä. Käänteisaikaylivirtarelettä käytetään myös silmukkaverkossa varasuojana. Vakioaikareleellä ei saavuteta helposti selektiivisyyttä ja käänteisaika-releellä taas laukaisuajat tulevat joissakin vioissa liian pitkiksi. 13

14 Jännitereleet Yli- ja alijännitereleet toimivat, kun jännite ylittää tai alittaa verkon sallitut arvot. Jännitereleitä käytetään yleisimmin kompensointilaitesäätäjien täydennyksenä. Jos 400 kv johto jää kiinni verkkoon vain 400/110 kv:n muuntajan kautta, sen jännite nousee tyhjäkäyntiloistehon takia (esim. T-haara-asema) ja ylijänniterele laukaisee muuntajan 110 kv:n katkaisijan. Nollajännitereleitä käytetään 110 kv verkossa. Jos 110 kv:n verkon osa jää ilman tähtipistemaadoitusta, virtaan perustuva maasulkusuojaus ei toimi. Tässä tapauksessa jännitemuuntajien avokolmioon kytketty nollajänniterele hoitaa maasulkusuojauksen avaamalla muuntajan 110 kv:n katkaisijan. Ali- ja nollajännitereleitä käytetään yhdessä taajuusreleen kanssa johdonvarsigeneraattoreiden verkosta irrottamiseen pikajälleenkytkennän jännitteettömänä väliaikana. 14

15 Distanssirele Distanssirelettä käytetään silmukoidussa verkossa, koska se havaitsee vian suunnan. Silmukoidussa verkossa vikavirta voi tulla mistä suunnasta tahansa ja pienin vikavirta voi olla suurempi kuin suurin kuormitusvirta, joten ylivirtareleellä ei voida toteuttaa selektiivistä suojausta. Distanssirele mittaa johdon virran ja alkupään jännitteen ja laskee niiden avulla impedanssin. Suurvoimansiirrossa johdon resistanssi on hyvin pieni, joten virran suuruus ja kulma määräytyvät lähes kokonaan johdon reaktanssin mukaan. Rele päättelee vian suunnan virran ja jännitteen vaihesiirtokulman avulla. Jos vika on edessä, on virta noin 90 jännitettä jäljessä, koska vikavirta on induktiivista loisvirtaa. Jos vika on takana on virta 90 jännitettä edellä. Distanssirele ei havahdu, jos vikaresistanssi on suuri, koska tällöin vikavirta on resistiivistä eikä rele kykene erottamaan sitä normaalista kuormitusvirrasta. Tyypilliset distanssireleet pystyvät selvittämään vikoja vielä noin 20 Ω:n vikaresistanssiin asti. Jos johdon kummankin pään vikavirrat ovat yhtä suuret niin tämä merkitsee releessä 40 Ω:n vikaresistanssia. Tämän takia distanssireleet eivät aina havaitse suuriresistanssisia vikoja kuten puuvikoja 15

16 Distanssireleen toimintaperiaate A I A X AF F X BF B U AV Rele laskee virran ja jännitteen avulla etäisyyden vikapaikkaan. Kuvan esimerkki valaisee asiaa. Asemien A ja B välissä on vika paikassa F. Koko johdon reaktanssi on Xj ja pituus l j. Reaktanssit asemilta vikapaikkaan ovat X AF ja X BF. Johdon reaktanssi X j = X AF +X BF. Symmetrisessä 3-vaiheisessa oikosulussa, jossa vikaresistanssi on 0 Ω, on vikapaikan ja maan välinen jännite nolla. Rele mittaa asemalla A virran I A ja vaihejännitteen U AV. Releen laskema vikareaktanssi X M on X M =U AV /I A. Koska vikapaikan jännite maahan nähden on 0 V eikä maassa kulje virtaa, releen mittaama aseman vaihejännite U AV on yhtä suuri kuin vikavirran aiheuttama jännitehäviö reaktanssissa X AF.eli U AV = U A U A = jx AF I A X AF = 3 j 3 I A 16

17 Distanssireleen toimintaperiaate toiminta piste johtovian aikana A X Johto B ϕ C normaali toiminta piste R Suojattava johto on A-B Rele on asemalla A Sininen ympyrä: ensimmäisen vyöhykkeen asettelu Ilman vikaa toimintapiste on lähellä R- akselia. Johdon virta enimmäkseen pätövirtaa. (Punainen ympyrä) Kun johdolle tulee vika, toimintapiste siirtyy. Vikavirta on induktiivista loisvirtaa (violetti ympyrä) Johdon impedanssi = R + jx, ϕ = arctan(x/r) Rele mittaa jännitettä ja virtaa asemalla, laskee niistä impedanssin ja vertaa sitä asetteluarvoon Kun releen mittaama impedanssi on pienempi kuin asetteluarvo, rele antaa laukaisukäskyn 17

18 Vikaresistanssin vaikutus releen ulottumaan A X Johto C B F 1 F 1 F 2 R F ϕ F 2 R Vikaresistanssi R F lyhentää releen ulottumaa, toimintapiste siirtyy Kuva: kohdassa F 1 oleva vika ei laukea, jos siinä on vikaresistanssia, koska toimintapiste siirtyy kohtaan F 1 Todellinen ulottuma on F 2, jos vikaresistanssi on R F. Distanssirele ei havaitse suuriresistanssisia vikoja Osa puuvioista on sellaisia, että distanssirele ei niitä laukaise Kuormitetulla johdolla releen näkemä vikaresistanssi kääntyy. Kääntyminen on generaattoripäässä alas ja kuormapäässä ylös. 18

19 Sivusyötön vaikutus distanssireleeseen A X1 X3 X4 C G I 1 I 1 + I 2 P G X2 I 2 G B Oikea etäisyys vikapaikkaan asemalta A on X1+X3. Rele asemalla A mittaa etäisyydeksi jx A,RELE U = I AV X1 I 1 + X 3 ( I 1 + A = j I 1 I 2 ) 19

20 Distanssireleen vyöhykkeet Distanssireleillä toteutettu suojausjärjestelmä perustuu niin sanottuihin vyöhykkeisiin. Kullakin vyöhykkeellä on tietty ulottuma ja aikahidastus. Nämä asetteluarvot määräävät sen miten nopeasti eri paikoissa sijaitsevat viat laukaistaan. Tyypillinen vyöhykeasettelu on kuvassa 3. Suurin osa johdosta A B kuuluu vyöhykkeeseen 1. Tällä vyöhykkeellä olevissa vioissa rele antaa nopeasti laukaisukäskyn. Johdon loppupäässä olevat viat laukaistaan toisen vyöhykkeen ajalla. Toinen ja kolmas vyöhyke ovat osa seuraavan johdon (B C) varasuojausta. A 1 B 2 C 3 Tyypilliset vyöhykeasettelut ja -ajat Suomessa ovat seuraavat: 1. vyöhyke: ulottuma on 85 % johdosta A B, toiminta-aika on releen perusaika ilman hidastusta, 2. vyöhyke: ulottuma on vähintään (1,2 * johto A B), toiminta-aika on 400 ms, 3. vyöhyke: ulottuma on yli johto-osan A C, toiminta-aika on 1 s 20

21 A X Distanssireleen vyöhykkeet B ϕ C R Ensimmäinen vyöhyke ulottuma on noin 80 85% johdon reaktanssista (ja pituudesta) Toinen vyöhyke ulottuu yli vastaaseman, esim. 120 % johdon pituudesta Kolmas vyöhyke ulottuu yli suojattavaa johtoa seuraavan johdon Asettelujen yksityiskohdat vaihtelevat eri yhtiöissä Rele mittaa toisiovirtaa ja jännitettä, siis releelle annetaan toisioasettelut eli mittamuuntajien muuntosuhteella korjatut asettelut Moderneilla releillä on mahdollisuus valita muitakin kuin ympyränmuotoisia asetteluja ja asettelut voidaan haluttaessa antaa ensiöarvoina 21

22 Esimerkki mikroprosessoridistanssireleen asetteluista X havahtumisvyöhyke Z3 Z3: kolmas vyöhyke Z2: toinen vyöhyke, Z1: ensimmäinen vyöhyke kuorma Z1 Z2 kuorma normaali toiminta piste R 22

23 Distanssireleen viestiyhteystoiminnot Sekä mittauksen että johtoarvojen epätarkkuuden takia ei distanssireleen ensimmäistä vyöhykettä voida asetella kattamaan koko johtoa. Tyypillinen asettelu on reaktanssiarvo, joka vastaa 85 % johdon pituudesta. Jos halutaan koko johdolla esiintyville vioille nopea ja selektiivinen laukaisu, on distanssireleissä käytettävä viestiyhteystoimintoja. Tällöin johdon eri päiden suojat kytketään toisiinsa viestiyhteyden avulla. Yleisimmät viestiyhteystoiminnot ovat salliva ali- ja yliulottuva toiminto. Tällöin rele laukaisee kun se havaitsee vian asettelualueella ja saa viestiyhteyssignaalin vasta-aseman releeltä Viestiyhteystoiminnoissa signaalin siirtotienä voidaan käyttää valokaapeliyhteyttä, kantoaaltoyhteyttä voimansiirtoverkossa tai radiolinkkiyhteyttä. 23

24 Nollavirtarele (I 0 -rele) Nollavirtarele on virtamuuntajien toision paluupiiriin kytketty ylivirtarele, joka mittaa vaihevirtojen summavirtaa (3I 0 ). Kun verkko on tehollisesti maadoitettu, aiheuttaa pienivirtainen maasulku erittäin pienen nollajännitteen. Tällöin maasulun suuntarele ei toimi ja on parempi käyttää nollavirtarelettä. Nollavirtaa voi esiintyä myös ilman vikaa (kytkennät, vuorottelemattomat johdot). Nollavirtalaukaisun esto kytkentöjen aikana tarvitaan estämään turhia laukaisuja. Herkän nollavirtareleen virta-asettelu on pieni ja hidastus suuri. Suomessa käytetään sähköturvallisuusmääräyksissä ollutta herkkyysvaatimusta: suojauksen täytyy havaita maasulut, joiden vikaresistanssi on 500 Ω tai pienempi. 400 kv:n verkossa tämä herkän nollavirtareleen asettelun oltava pienempi kuin 231 A. (I = 0,5*(400kV/( 3*500Ω)). Vastaava asettelu 110 kv:n verkossa on 64 A. (I = 0,5*(110kV/( 3*500Ω)). Kerroin ½ tulee siitä, että johdolla olevaa vikaa syöttää kaksi asemaa. Karkean nollavirtareleen virta-asettelu on suuri ja hidastus pieni. Karkean nollavirtareleen asettelut määritellään vikavirtalaskelmien avulla. 24

25 Maasulun suuntarele (Q 0 -rele) Rele on nollavirtarele joka vikavirran lisäksi mittaa myös vian suunnan nollavirran ja nollajännitteen välisen vaihekulman perusteella. Maadoitetussa verkossa taustaverkon nollaimpedanssi on induktiivinen. Tämä on otettava huomioon releasetteluita tehtäessä. Nykyiset prosessorireleet ovat kaksiportaisia. Releen viiveetön toiminta-aika on 50 ms:n luokkaa. Maasulun suuntareleitä käytetään Suomessa 110 kv:n johdoilla. Herkän portaan virta-asettelu määräytyy 500 Ω vikaresistanssiarvosta. Karkean portaan virta-asettelut selvitetään vikavirtalaskelmien avulla. Maasulun suuntarele erottaa vian aikaisen ja kytkentöjen nollavirran nollajännitteen avulla. Nollavirtaa voi esiintyä myös ilman vikaa, esim. kytkentöjen aikana ja vuorottelemattomilla johdoilla, mutta tällöin ei ole nollajännitettä. 25

26 Q0-releiden selektiivisyys aika-asetteluilla 1,9 s 1,3 s 1,6 s 1,6 s 1,3 s 1,9 s A L B C L D Koska Suomen 110 kv verkossa vain osa muuntajien tähtipisteistä on maadoitettu, saattaa kahden maadoituspaikan välillä olla useitakin välikytkinlaitoksia. Useamman peräkkäisen johdon maasulkusuojaus voidaan saada selektiiviseksi suunnatun maasulkureleen aika-asetteluilla. Välikytkinasemilla maasulkureleen tulee olla suunnattu selektiivisyyden takia. Maasulkureleiden laukaisuajat on porrastettu alenevasti toista maadoituspaikkaa kohti. Kuva: vika johdolla B C, ensin laukaisevat vihreät releet, (1,6 s), joiden varasuojana ovat punaiset releet (1,9 s). Siniset releet eivät laukaise, koska vika on niiden takana. Sama periaate pätee muiden johtojen vioille. 26

27 Differentiaalirele (erovirtarele) Differentiaalirele toimii, kun suojattavaan kohteeseen tulevien virtojen summa on suurempi kuin on aseteltu. Kun suojausalueella ei ole vikaa, on virtojen summa nolla, koska virta menee suojausalueen läpi. Kun suojausalueella on vika, ei vikavirta mene suojausalueen läpi, vaan kaikki ulkopuolelta tulevat vikavirrat syöttävät vikaa eikä virtojen summa ole nolla. Differentiaalisuojaus suojaa vain niiden virtamuuntajien välisen alueen, joiden virtoja vertaillaan. Differentiaalireleet vaativat sitä suuremman virtaeron toimiakseen, mitä suurempi on koko kohteen läpi kulkeva virta. Tämä tarvitaan, että suojausalueen lähellä, mutta ulkopuolella olevat viat eivät aiheuttaisi virhelaukaisuja. Tätä ominaisuutta nimitetään stabiloinniksi tai vakavoinniksi ja sen suuruus on aseteltavissa. Differentiaalireleitä käytetään suojaamaan muuntajia, yksinkertaisia kiskojärjestelmiä ja tiettyjä johtoja. Tällaisia johtoja ovat lyhyet johdot, T- haarajohdot ja sarjakompensoidut johdot. Differentiaalireleiden välillä on oltava viestiyhteys Suomessa virtamuuntajat on varustettu remanenssin poistavalla ilmaraolla (TPY-tyyppinen virtamuuntaja) -> ei virtavirhettä kyllästymisestä (muuten releiden valinta vaatisi enemmän räätälöintejä) 27

28 Kaasurele Kaasurele eli Buchholz-rele toimii nimensä mukaisesti kaasusta. Relettä käytetään muuntajan ja öljytäytteisen reaktorin suojareleenä. Kaikissa vioissa eivät virtaan perustuvat suojat pysty toimimaan esimerkiksi virran pienuuden takia, joten tarvitaan myös toisenlainen suoja. Tällaisia vikoja ovat esimerkiksi maasulku käämissä lähellä maadoitettua tähtipistettä ja rautasydämen levyjen välinen eristysvika. Kaasurele on toiminnaltaan kaksiportainen uimurikytkin, jossa ylempi porras suorittaa hälytyksen ja alempi laukaisun. Paikallinen kuumeneminen minkä tahansa vian takia hajottaa öljyä kaasuksi, joka kerääntyy öljysäiliön paisuntaputkeen asennettuun kaasureleeseen. Öljypinnan alentuessa releessä ylemmän portaan kytkin suorittaa hälytyksen. Jos kaasun kehitys on hidasta, ei öljypinta pääse laukaisurajalle, vaan kaasukuplat nousevat paisuntasäiliöön. Eristyksen läpilyönnissä öljy kaasuuntuu voimakkaasti ja kaasua tulee paisuntaputkea myöten niin paljon, että öljyn pinta laskee laukaisurajalle ja toinen kytkin sulkee laukaisupiirin. Laukaisukytkin toimii myös öljyn liikkeestä, jotta pahassa eristyksen läpilyönnissä ei tarvitsisi odottaa kaasun tuloa. 28

29 Jälleenkytkentärele (JK-rele) JK-rele tekee katkaisijan automaattisen kiinniohjauksen asetellun ajan kuluttua siitä, kun jokin suojareleistä on antanut johtokatkaisijalle avauskäskyn ja käynnistänyt jälleenkytkennän Pikajälleenkytkentää käytetään vain johdoilla, ei muuntajilla, kiskoilla tai muilla komponenteilla 400 kv:n verkossa on pikajälleenkytkentä (PJK) stabiiliuden takia, 110 kv:n verkossa nopean käytön palautuksen takia. Aikajälleenkytkentä (AJK) korvaa käsin kiinni kytkennän Jälleenkytkentää edeltävä laukaisu ja vastaava jälleenkytkentä voivat olla 1- tai 3-vaiheisia Suomessa laukaisut ja kytkennät ovat 3-vaiheisia myös 1-vaihevioissa paitsi joillakin voimalaitosjohdoilla, joilla käytetään 1-vaiheista laukaisua 1- v. vioissa tai ei ollenkaan automaattista jälleenkytkentää. Jännitteetön väliaika ( ms) oikosulkuvian jälkeen tarvitaan ionisaation poistumiseksi. Jos PJK epäonnistuu ja tehdään AJK, tarvitaan jännitteetön väliaika katkaisijan jousen virittämiseksi Suomessa PJK tehdään aina hidastamattomien laukaisujen jälkeen, mutta ei muuten. AJK tehdään hidastettujen laukaisujen jälkeen, 2- ja 3- vaiheisten vikojen jälkeen voimalaitosjohdoilla ja PJK:n epäonnistuttua 29

30 Tahdissaolon valvoja Tahdissaolon valvojaa käytetään automaattisessa jälleenkytkennässä (joskus myös käsin ohjauksessa). Tahdissa olon valvontaan kuuluu kaksi toimintoa, jotka ovat tahdissa olon valvonta ja jännitevahti. Tahdissaolon valvoja sallii katkaisijan kiinnikytkennän jälleenkytkennässä, jos jännitteet katkaisijan molemmilla puolilla ovat tahdissa, eli jännitteiden amplitudi-, vaihekulma- ja taajuuserot ovat alle aseteltujen arvojen ja molemmat jännitteet ovat yli asetellun minimijännitteen. Toisena toimintona oleva jännitevahtiosa sallii kytkennän, kun katkaisijan toiselta puolelta tai molemmilta puolilta puuttuu jännite. Tämä toiminto voi olla päällä tai poissa. Suomessa: 400 kv:n verkossa on aina tahdissa olon valvoja jälleenkytkennöissä, mutta 110 kv:n verkossa vain jos voimalaitosasemalla on vähemmän kuin kolme johtoa 30

31 Kiskosuojarele KSR Kiskosuoja on differentiaalirele, joka vertailee kiskoon tulevan virran ja kiskosta lähtevän virran eroa ja joissakin tapauksissa suuntaa. Erovirran ylittäessä asetteluarvon rele laukaisee kaikki vialliseen kiskoon liitetyt katkaisijat. Kiskosuojareleen toiminta-aika vaihtelee releen rakenteen mukaan. Sähkömekaanisen releen toiminta-aika voi olla alle 5 ms mutta prosessorireleillä ajat ovat pitempiä, noin 20 ms. Suomessa kiskosuojarele on kaikilla 400 kv:n asemilla (stabiilius) ja joillakin 110 kv asemilla (stabiilius tai SF6-asema). 31

32 Katkaisijavikasuojaus Ellei viallisen lähdön katkaisija toimi, katkaisijavikasuojaus antaa laukaisukäskyn tietyn ajan (Suomessa 170 ms) kuluttua sen kiskon kaikille katkaisijoille, joihin avautumaton katkaisija on kytketty. 400 kv verkossa laukaisukäsky lähetetään myös vasta-aseman distanssisuojalle, joka laukaisee välittömästi jos se on havahtunut. Johtovioissa katkaisijan toimimattomuus ilman katkaisijavikasuojausta aiheuttaa koko aseman pimennyksen koska johtosuojauksen varasuojausvyöhykkeen katkaisijat sijaitsevat naapuriasemilla. Katkaisijavikasuojaus voidaan tarvita myös toisenlaisesta syystä. Kun asemalla on monta johtoa, vikavirta muilla johdoilla voi olla niin pieni, että vain viallisen johdon releet havahtuvat. Jos viallisen johdon katkaisija ei toimi eikä katkaisijavikasuojaa ole, mikään ei erota vikaa verkosta. Katkaisijavikasuoja toimii myös katkaisijan ja virtamuuntajan välissä olevassa viassa. Tässä tapauksessa käynnistys tulee kiskosuojalta. 32

33 Muuntajan sähköiset releet ja laukaisut, esimerkki Laukaisut: 400 ja 110 kv 110 kv 400 ja 110 kv 110 kv I> Io D I> t Io I> Uo Qo 20 kv 400 kv 110 kv 33

34 400/110/20 kv muuntajan laukaisut Laukaisujen periaate Suomessa: Laukaistavat katkaisijat: joko 400 kv:n ja 110 kv:n katkaisijat tai vain 110 kv:n katkaisija. (Ei koskaan vain 400 kv:n katkaisijaa) 110 kv:n laukaisu tehdään vain 110 kv:n puolen vioissa. Tällöin muuntaja ja 20 kv tertiäärin reaktorit jäävät verkkoon. Edut: 400 kv:n jännitteen säätö toimii ja muuntaja nopeammin kytkettävissä verkkoon takaisin jos asemalla on kaksi muuntajaa -> kumpikin muuntaja laukaistaan vain sen omilla releillä, ei toisen muuntajan releillä Muuntajareleen laukaisun jälkeen ei tehdä automaattisia jällenkytkentöjä 34

35 Miksi eri jännitetason verkot on suojattu eri tavoin? Suomessa 400 kv:n verkossa oikosulut voivat johtaa stabiiliuden menetykseen, joten viat on laukaistava nopeasti ja luotettavasti. Laukaisun onnistuminen varmistetaan siten, että johtosuojaus sisältää kaksi täysin erillistä pääsuojarelettä ja kaikilla kohteilla on varasuojaus 110 kv:n verkossa vian seuraukset ovat paikallisia, joten voidaan hyväksyä hitaammat releet. Suojaustoiminnan varmistaa pääsuojan lisäksi varasuoja 35

36 400 kv johdon suojaus, esimerkki 40 kv laukaisu Z U(kisko) U (joht Io AJK Δ U < Δφ < Δf < Z JK PJK+AJK viestiyhteys PJK+AJK viestiyhteys 36

37 400 kv johtojen suojaus Suomessa Pääsuojaus: kaksi distanssirelettä, Distanssireleillä viestiyhteys Herkkä nollavirtarele (500 Ω maasulut) Jälleenkytkentärele (PJK ja AJK) Tahdissaolon valvoja Sarjakompensoiduilla ja lyhyillä johdoilla on distanssireleen sijasta toisena releenä differentiaalirele Kaikkien "tavallisten" vikojen laukaisuaika on alle 100 ms, (rele noin 50 ms, katkaisija noin 50 ms). Suuriresistanssiset maasulut johtavat pidempään vikaaikaan, koska ne voidaan laukaista herkällä nollavirtareleellä, jolla on aina hidastus 37

38 110 kv:n johdon suojaus, esimerkki 10 kv laukaisu Qo AJK JK I> AJK Z PJK ja/ 38

39 110 kv johtojen suojaus Suomessa Pääsuojaus: yksi distanssirele ilman viestiyhteyttä Varasuojaus: ylivirtarele ja maasulun suuntarele Jälleenkytkentärele (PJK ja AJK) Tavallisesti ei käytetä viestiyhteyttä eikä tahdissa olon valvojaa Suurin osa laukaisuista noin 100 ms:n kuluessa (distanssireleen 1. vyöhyke), lähellä asemaa olevat viat laukaistaan lähiasemalla noin 100 ms:n kuluttua ja vasta-asemalla noin 460 ms:n kuluttua. 39

40 110 kv johdonvarsigeneraattorin irrotus 110 kv tai 10 kv U<-rele 50 %, 0 s U 0 -rele 20 % 0 s 110 kv t s 10 kv f<-rele ja f>-rele ,5 Hz, 50,5 Hz 0,15 s laukaisu hälytys 40

41 110 kv johdonvarsimuuntajan suojausesimerkki Z 85 % t=0 85% t=0 Z 20V 5 s U0 I0> I0>> I> I>> 100 A t=0,7 s A t=0,05 s 1,8*In t=0,9 s 1,4* I_vika2 t=0 s, 3-v. vika 40% t=0 s D 110 kv 20 kv 16 MVA I> I>> 1,8*In 0,5*I_vika2 t=0,6 s t=0,1 s, 2-v. vika I> I>> 2*I_max.kuorm. 0,8*I_vika1 t=0,3 s t=0,1 s, 2-v. vika vika2 vika1, johdon päässä /LPO 41

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Johdanto G G G Suuntaus: Verkkoon kytkeytyy hajautettua voimantuotantoa Siirrytään käyttämään verkkoa suljetussa renkaassa

Lisätiedot

Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje

Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Uudistettuun ohjeeseen on siirretty EVY-asiat erillisestä ohjeesta Lisätty asiakasjohtojen

Lisätiedot

, jossa X AF on johdon reaktanssi vikapaikkaan asti. Nyt voidaan laskea reaktanssi asemalta A vikapaikkaan F. U X

, jossa X AF on johdon reaktanssi vikapaikkaan asti. Nyt voidaan laskea reaktanssi asemalta A vikapaikkaan F. U X . Tiedetään, että 3-aiheisessa oikosulkuiassa ika on asemien ja älisellä johdolla ja että katkaisija on auennut asemalla. Tiedetään iallisen johdon pituus (6 km), (myötä)reaktanssi pituutta kohti (,33

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen 8. MAASLKSOJAS 8.1. Yleistä Maasulku on StM:ssä määritelty käyttömaadoittamattoman virtajohtimen ja maan tai maahan johtavassa yhteydessä olevan osan väliseksi eristysviaksi. Kaksoismaasulku on kyseessä

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet

7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet 7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet Suojaustavan valinnalla voidaan vaikuttaa suojauksen toimintanopeuteen, jolla on merkittävä vaikutus oikosulun aiheuttamiin haittoihin. Mitä nopeammin suojaus

Lisätiedot

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö MKA STMÄK 176252 DSTANSSSUOJAUKSEN KOODNONT Projektityö Tarkastaja: Sami epo Alkusanat Tämä dokumentti on Tampereen teknillisen yliopiston sähkövoimatekniikan laitoksen järjestämällä kurssilla SVT-2490

Lisätiedot

10. MITTAUS-, OHJAUS- JA SUOJAUSLAITTEISTOT

10. MITTAUS-, OHJAUS- JA SUOJAUSLAITTEISTOT 10. MITTAUS-, OHJAUS- JA SUOJAUSLAITTEISTOT 10.1. Virtamuuntajat Yleistä virtamuuntajista Virtamuuntajan tarkoituksena on muuntaa piirin virta ko. piirin suojauksessa, valvonnassa ja mittauksessa käytettäville

Lisätiedot

Alitaajuudesta tapahtuvan kulutuksen irtikytkennän toteutus Suomessa

Alitaajuudesta tapahtuvan kulutuksen irtikytkennän toteutus Suomessa Fingrid Oyj Alitaajuudesta tapahtuvan kulutuksen irtikytkennän toteutus Suomessa Sovellusohje 5.8.2019 2 (7) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Alitaajuudesta tapahtuva kulutuksen irtikytkentä... 3 3 Taajuusportaiden

Lisätiedot

SPAD 346 C. Vakavoitu differentiaalirele. Käyttöohje ja tekninen selostus SPAD 346 C 80...265 V ~ 18...80 V. f n. I 02 I n. I 1 I d I 2.

SPAD 346 C. Vakavoitu differentiaalirele. Käyttöohje ja tekninen selostus SPAD 346 C 80...265 V ~ 18...80 V. f n. I 02 I n. I 1 I d I 2. SPAD 6 C Vakavoitu differentiaalirele Käyttöohje ja tekninen selostus f n = 50Hz 60Hz I n = A 5A ( I ) I n = A 5A ( I ) I n = A 5A ( I 0 ) I n = A 5A ( I 0 ) 5 I I d I L L L I > IRF I 0 > I 0 > ΣI ΣI I

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas Ostajan opas Julkaistu: 10.06.2005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Kaksiportainen suunnattu maasulkusuoja jakeluverkoille Vakioaikatoimintainen

Lisätiedot

Relesuojauskoulutus Fingridin verkkoon liittyjille. 05/2014 Patrik Lindblad, vanhempi HVDC-asiantuntija (aik. relesuojaustiimin vetäjä)

Relesuojauskoulutus Fingridin verkkoon liittyjille. 05/2014 Patrik Lindblad, vanhempi HVDC-asiantuntija (aik. relesuojaustiimin vetäjä) Relesuojauskoulutus Fingridin verkkoon liittyjille 05/2014 Patrik Lindblad, vanhempi HVDC-asiantuntija (aik. relesuojaustiimin vetäjä) 2 Ohjelma 8.30 Aamukahvi 9.00 Kantaverkkoon liittymisen yleisohjeet

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

KANTAVERKON JA ASIAKASLIITYNTÖJEN RELESUOJAUS

KANTAVERKON JA ASIAKASLIITYNTÖJEN RELESUOJAUS KANTAVERKON JA ASIAKASLIITYNTÖJEN RELESUOJAUS Sovellusohje 1 (11) Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Kantaverkon relesuojauksen pääperiaatteet... 2 2.1 400 kv sähköverkko... 2 2.2 110 ja 220 kv sähköverkko...

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC. ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

KANTAVERKON JA ASIAKASLIITYNTÖJEN RELESUOJAUS

KANTAVERKON JA ASIAKASLIITYNTÖJEN RELESUOJAUS KANTAVERKON JA ASIAKASLIITYNTÖJEN RELESUOJAUS Sovellusohje 1 (15) Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Kantaverkon relesuojauksen pääperiaatteet... 2 2.1 400 kv sähköverkko... 2 2.2 110 ja 220 kv sähköverkko...

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS Rami Kaunola Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas

Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 1 C Ostajan opas SPAJ 1 C 1MRS75579 Julkaistu: 07.06.005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Jakeluverkon

Lisätiedot

Tulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat

Tulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat Sähkötekniset laskentaohjelmat. Vikavirrat (1-0-19)ohjelman esittely Vikavirrat ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 2007 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

5 SÄHKÖVERKON AUTOMAATIO JA SUOJAUS

5 SÄHKÖVERKON AUTOMAATIO JA SUOJAUS 5 SÄHKÖVERKON AUTOMAATIO JA SUOJAUS Automaation käyttö on lisääntynyt voimakkaasti myös sähkö- ja voimayhtiöissä. Niiden henkilökuntien avuksi on kehitetty useita automaatiojärjestelmiä. Yksi merkittävimmistä

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset

Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry Ajankohtaispäivä Jouko Savolainen Käsiteltäviä asioita IT-verkko yleensä 1.vika 2.vika Vaadittava oikosulkuvirta Kosketusjännite

Lisätiedot

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Seminaari keskijänniteverkon suunnittelijoille Riku Uusitalo slide 1 Sähköverkon rakenne 400 kv 380 kv 110 kv SUURJÄNNITE 10 kv 110 kv 110 kv RENGASVERKKO KESKIJÄNNITE

Lisätiedot

Moottorinsuojarele SPAM 150 C

Moottorinsuojarele SPAM 150 C Moottorinsuojarele SPAM 150 C 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY 26.9.2000 3.3.2014 Moottorinsuojarele SPAM 150 C P. Puttonen T. Messo 1 Johdanto Relesuojauksen kannalta keskeisimpiä

Lisätiedot

Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien

Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien Fingrid Oyj Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien toteutus Suomessa Järjestelmän varautumissuunnitelma 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Määritelmät... 3 3 Alitaajuudesta tapahtuva

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Muuntajan ja generaattorin tehtävät sähkönsiirrossa,

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ VUOSAAREN SATAMAN SÄHKÖVERKON SUOJAUS

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ VUOSAAREN SATAMAN SÄHKÖVERKON SUOJAUS TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ VUOSAAREN SATAMAN SÄHKÖVERKON SUOJAUS Työn tekijä: Marko Särkkä Työn valvoja: leht. Sampsa Kupari Työn ohjaaja: dipl.ins.

Lisätiedot

MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA

MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA Diplomityö Tarkastaja: Tutkimuspäällikkö Kari Lahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa1

Sähköasennusten suojaus osa1 Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE

Lisätiedot

RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE

RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE Yleiskuvaus Mittalaite tutkiin virtapiirin johtavuutta ja ilmaisee virtapiirissä olevan puhtaasti resistiivisen vastuksen. Mittalaitteen toiminnallisuus on parhaimmillaan, kun

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X TASAVOLLA Sähkökenttä, potentiaali, potentiaaliero, jännite, varaus, virta, vastus, teho Positiivinen Negatiivinen e e e e e Sähkövaraus e =,602 * 0 9 [As] w e Siirrettäessä varausta sähkökentässä täytyy

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viavirrat BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viojen aiheuttajat lastollinen ylijännite Laitteiden toiintahäiriö tai virhetoiinta nhiillinen erehdys Yliuoritus BLA7 ähöveroteniian

Lisätiedot

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala Sähkölaitostekniikka Pekka Rantala 8.11.2015 Termejä Sähkö- eli kytkinasema (Substation) Sähkön jakamista useisiin johtolähtöihin Muuntoasemassa muuntaja, 2 jännitetasoa Kojeisto (Switchgear) Pienjännitekojeisto

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä

Lisätiedot

SUOJARELEEN KÄYTTÖÖNOTTO

SUOJARELEEN KÄYTTÖÖNOTTO SUOJARELEEN KÄYTTÖÖNOTTO Niklas Viemerö Opinnäytetyö Huhtikuu 2016 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka NIKLAS VIEMERÖ: Suojareleen

Lisätiedot

Erovirta- ja nollavirtarele SPAJ 115 C. Ostajan opas

Erovirta- ja nollavirtarele SPAJ 115 C. Ostajan opas Ostajan opas Julkaistu: 07.06.2005 Tila: Päivitetty Versio: B/30.05.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Herkkä erovirtasuojaporras nopeaan selektiiviseen maasulkusuojaukseen Vakioaika-

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT

IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT Sisällysluettelo Sivu Vianetsintä MicroMax, MicroMax180, MicroMax370, MicroMax750 Ohjausyksikkö on lauennut kiertovahdin vuoksi Magneettianturin

Lisätiedot

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä

Lisätiedot

MICO. Ratkaisut älykkääseen tehonjakeluun. Valvonta. Katkaisu. Tunnistus

MICO. Ratkaisut älykkääseen tehonjakeluun. Valvonta. Katkaisu. Tunnistus MICO Ratkaisut älykkääseen tehonjakeluun Valvonta Katkaisu Tunnistus 02 MICO 03 RATKAISUT ÄLYKKÄÄSEEN TEHONJAKELUUN Monimuotoiset useita komponentteja sisältävät tehonsyöttöjärjestelmät vaativat luotettavan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Juha Huurinainen KESKIJÄNNITEVERKON VIKOJEN JA SUOJAUKSEN SIMULOINTI ABB REF 541 KENNOTERMINAALILLA Opinnäytetyö Kesäkuu 2011 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz G-12-015, G-12-030, G-12-060 G-24-015, G-24-030, G-24-060 1. Laitteen kuvaus Virta päällä merkkivalo Virhe-merkkivalo (ylikuormitus, alhainen/korkea akun

Lisätiedot

Siemens Osakeyhtiö, valvojana insinööri Jukka Tuukkanen

Siemens Osakeyhtiö, valvojana insinööri Jukka Tuukkanen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Tutkintotyö HAJAUTETUN KISKOSUOJAN 7SS52 PARAMETROINTI JA KÄYTTÖÖNOTTO Työn valvoja Työn teettäjä Tampere 2007 Yliopettaja Väinö Bergman Siemens

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö Kurssi syksyllä 015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEVERKON MAASULKUSUOJAUKSEN TOTEUTTAMINEN JOHDONSUOJARELEELLÄ

KESKIJÄNNITEVERKON MAASULKUSUOJAUKSEN TOTEUTTAMINEN JOHDONSUOJARELEELLÄ OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KESKIJÄNNITEVERKON MAASULKUSUOJAUKSEN TOTEUTTAMINEN JOHDONSUOJARELEELLÄ T E K I J Ä : Olli Räsänen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

10.5. Suojareleiden valintataulukkoja

10.5. Suojareleiden valintataulukkoja 10.5. Suojareleiden valintataulukkoja Taulukko 10.5a. Kennoterminaalien ja johtolähtöpakettien valintataulukko. Luku 10: Mittaus-, ohjaus- ja suojauslaitteistot Kennoterminaalit Johtolähtöpaketit SPAC

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen periaatteet. Jarno Sederlund ja Petri Parviainen

Kantaverkkoon liittymisen periaatteet. Jarno Sederlund ja Petri Parviainen 1 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Jarno Sederlund ja Petri Parviainen 2 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Sisällys 1. Kantaverkko mikä se on? 2. Liittyminen kantaverkkoon 3. Liityntähanke 4.

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

Laukaisupiirin valvontarele SPER 1B1 C4. Ostajan opas

Laukaisupiirin valvontarele SPER 1B1 C4. Ostajan opas Laukaisupiirin valvontarele Ostajan opas Laukaisupiirin valvontarele 1MRS755876 Julkaistu: 01.07.2005 Tila: Päivitetty Versio: B/13.06.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Katkaisijan

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta GENERAATTORISUOJAUKSEN UUSINTA

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta GENERAATTORISUOJAUKSEN UUSINTA TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sanna Häsä GENERAATTORISUOJAUKSEN UUSINTA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON 2001 1 (25) ALKULAUSE Keskustelu hajautetusta energian tuotannosta ja pienvoimaloiden kytkemisestä yleiseen jakeluverkkoon on jatkuvasti lisääntynyt eri puolilla

Lisätiedot

SPAJ 111 C. Herkkä nollavirtarele SPAJ 111 C. Käyttöohje ja tekninen selostus. U aux 80...265V ~ 18...80V. f n. n ( I o>> SPCJ 1C7.

SPAJ 111 C. Herkkä nollavirtarele SPAJ 111 C. Käyttöohje ja tekninen selostus. U aux 80...265V ~ 18...80V. f n. n ( I o>> SPCJ 1C7. SPAJ 111 C Herkkä nollavirtarele Käyttöohje ja tekninen selostus I n = 1A 5A ( I ) f n = 50Hz 60Hz 2 5 B I o I IRF SPAJ 111 C 80...265V ~ 18...80V U aux STEP I o > [%] I n 1.0 6.0 10 STEP SPCJ 1C7 REGISTERS

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen

Lisätiedot

SÄHKÖASEMAN YLIVIRTA- JA MAASULKUSUOJAUSASETTELUJEN MÄÄRITYS

SÄHKÖASEMAN YLIVIRTA- JA MAASULKUSUOJAUSASETTELUJEN MÄÄRITYS SÄHKÖASEMAN YLIVIRTA- JA MAASULKUSUOJAUSASETTELUJEN MÄÄRITYS Arttu Kuusisto Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä 1040 Piirianalyysi B kevät 2016 1 /6 ehtävä 1. lla olevassa kuvassa esitetyssä symmetrisessä kolmivaihejärjestelmässä on kaksi konetta, joiden lähdejännitteet ovat vaihejännitteinä v1 ja v2. Järjestelmä

Lisätiedot

TIINA KOIVUNEN TUULIPUISTON SÄHKÖVERKON SUOJAUS. Diplomityö

TIINA KOIVUNEN TUULIPUISTON SÄHKÖVERKON SUOJAUS. Diplomityö TIINA KOIVUNEN TUULIPUISTON SÄHKÖVERKON SUOJAUS Diplomityö Tarkastaja: Professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3. marraskuuta

Lisätiedot

Topias Ruohola 20 KV KYTKINASEMAN ESISUUNNITELMA

Topias Ruohola 20 KV KYTKINASEMAN ESISUUNNITELMA Topias Ruohola 20 KV KYTKINASEMAN ESISUUNNITELMA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2016 20 KV KYTKINASEMAN ESISUUNNITELMA Ruohola, Topias Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma Joulukuu

Lisätiedot

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy Tekninen esite Pienjännitekojeet FuseLine Kahvasulakkeet, OFAM Esite OF FI 96-0 ABB Control Oy 95MDN5447 Kahvasulakkeet ja OFAM gg -sulakkeet johdon ylikuormitus- ja oikosulkusuojaksi -sulakkeet on suunniteltu

Lisätiedot

Netcon 100 -järjestelmän suojaustoimintojen vaikutus toimitusketjussa

Netcon 100 -järjestelmän suojaustoimintojen vaikutus toimitusketjussa Rene Paju Netcon 100 -järjestelmän suojaustoimintojen vaikutus toimitusketjussa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 5.5.2015 Alkulause Tämä insinöörityö on tehty Netcontrol

Lisätiedot

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat S-18.3154 Electricity Distribution and Markets Voltage Sag 1) Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku tapahtuu 20 kv lähdöllä etäisyydellä 1 km, 3 km, 5 km, 8 km, 10 km

Lisätiedot

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE

Lisätiedot

SAMI LEHTIMÄKI USEAN KYTKINLAITOSKENTÄN SUOJAAMINEN YHDELLÄ SUO- JALAITTEELLA TUULIVOIMAN LIITYNTÄSÄHKÖASEMALLA. Diplomityö

SAMI LEHTIMÄKI USEAN KYTKINLAITOSKENTÄN SUOJAAMINEN YHDELLÄ SUO- JALAITTEELLA TUULIVOIMAN LIITYNTÄSÄHKÖASEMALLA. Diplomityö SAMI LEHTIMÄKI USEAN KYTKINLAITOSKENTÄN SUOJAAMINEN YHDELLÄ SUO- JALAITTEELLA TUULIVOIMAN LIITYNTÄSÄHKÖASEMALLA Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto-

Lisätiedot

Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin

Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin Aleks Tukiainen, Tampere, 23.11.2018 Työn taustatiedot ja tavoite Työ tehtiin sähköverkkoyhtiö Elenia Oy:lle Verkko-omaisuus

Lisätiedot

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on ELEC-E849. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0, ohm/km ( ohmia/johto). Kunkin johdon virta on 000. Jätä rinnakkaiskapasitanssit

Lisätiedot

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot 1 (5) 1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot Taulukossa 1 on listattuna voimalaitoksen kustakin generaattoriyksiköstä toimitettavat sähköiset ja mekaaniset perustiedot. Taulukko 1. Generaattorista

Lisätiedot

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

Tuntimittalaitteiden sähkön laadun mittausominaisuuksia

Tuntimittalaitteiden sähkön laadun mittausominaisuuksia Tuntimittalaitteiden sähkön laadun mittausominaisuuksia 2009 9.6.2009 1 AMR-mittarit ja laatumittausvaatimukset Valtioneuvoston asetus sähköntoimituksen selvityksestä ja mittauksesta (mittausasetus) Yli

Lisätiedot

Relion 605 sarja. Johtolähdönsuojarele

Relion 605 sarja. Johtolähdönsuojarele Relion 605 sarja Johtolähdönsuojarele Sovelluskäsikirja Dokumentin ID: 1MDU07218-YN Julkaistu: 2014-09-19 Revisio: A Tuoteversio: 1.5 Käännetty originaalista 1MDU07206-YN E Copyright 2014 ABB. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Eero Kangasmaa LASKENTATYÖKALU KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUSASETTELUJEN LASKENNAN TUEKSI

Eero Kangasmaa LASKENTATYÖKALU KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUSASETTELUJEN LASKENNAN TUEKSI Eero Kangasmaa LASKENTATYÖKALU KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUSASETTELUJEN LASKENNAN TUEKSI Sähkötekniikan koulutusohjelma 2012 LASKENTATYÖKALU KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUSASETTELUJEN LASKENNAN TUEKSI Kangasmaa,

Lisätiedot

Sähköverkon suojaustoiminnallisuuksien selvitys suunnittelun näkökulmasta

Sähköverkon suojaustoiminnallisuuksien selvitys suunnittelun näkökulmasta Antti Moisanen Sähköverkon suojaustoiminnallisuuksien selvitys suunnittelun näkökulmasta Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 26.8.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten

Lisätiedot

Muuntajat ja sähköturvallisuus

Muuntajat ja sähköturvallisuus OAMK Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖ 1 Muuntajat ja sähköturvallisuus 1.1 Teoriaa Muuntaja on vaihtosähkömuunnin, jossa energia siirtyy ensiokaamista toisiokäämiin magneettikentän välityksellä. Tavanomaisen

Lisätiedot

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen

Lisätiedot

Nollajänniterele SPAU 110 C. Ostajan opas

Nollajänniterele SPAU 110 C. Ostajan opas Ostajan opas Julkaistu: 01.08.2005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Vakioaikatoimintainen maasulkusuojaus ja nollajännitteen valvonta Kaksi itsenäistä

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.

Lisätiedot