HAKUOPAS. Koulumaitotuki Lukuvuosi päivitetty

Transkriptio

1 HAKUOPAS Koulumaitotuki Lukuvuosi päivitetty

2 Sisältö 1 JOHDANTO TUKEEN OIKEUTETTU PÄIVÄHOITO JA KOULUTUS TUKEEN OIKEUTETUT TUOTTEET JA TUEN MÄÄRÄ Tukeen oikeutettu enimmäislitramäärä Tukitasot REKISTERÖITYMINEN TUKIOHJELMAAN Rekisteröitävät asiakkaat ja toimipisteet Rekisteröinnin merkitys tukihakemuksessa Rekisteröintihakemus Sitoutuminen tuen ehtoihin Rekisteröintitietoihin liittyvät muutokset Uudelleen rekisteröinti ja väliaikainen rekisteröinti TUEN HAKEMINEN Toimittaja hakee tuen Toimittajavaltuutus Lukuvuosi-ilmoitus Tukihakemus Tuotemäärien seuranta Tuettomat ostot Kunta hakee tuen Tukihakemus Tuotemäärien koostaminen Lukuvuositiedot Yksityinen organisaatio tai kuntayhtymä hakee tuen Tukihakemus Tuotemäärien koostaminen Lukuvuositiedot TUKEEN OIKEUTTAMATTOMAT RUOKAILIJAT Säännöllisesti koulussa tai päiväkodissa ruokailevat henkilöt

3 6.2 Satunnaisesti koulussa tai päiväkodissa ruokailevat henkilöt Jakelupisteen ulkopuoliset ruokailijat RUOANVALMISTUKSEN OSUUDEN HUOMIOIMINEN TUEN HAKEMINEN, KUN RUOKALAN YLLÄPITÄJÄ ON ATERIAPALVELUYRITYS TAI MUU ULKOPUOLINEN TAHO TUEN HAKIJAN MUUTOKSET Toimittajahakija vaihtuu Kunta- tai itsehakija siirtyy toimittajahakuun tai päinvastoin TUKIHAKEMUKSEN LAATIMINEN JA MÄÄRÄAJAT Tukihakemuksen täyttäminen ja korjaaminen Määräajat tuen hakemiselle Tukipäätös TUEN HEIJASTUMINEN Tuen välittäminen edunsaajalle Koulumaitotukijuliste VALVONTA Tarkastettavat tiedot ja asiakirjat Tarkastuksista ilmoittaminen Asiakirjojen säilyttäminen Tarkastustulosten seuraamukset SANASTO YHTEYSTIEDOT HAKUOPAS # Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405 (Alvar Aallon katu 5), Seinäjoki Puh , faksi , Markkinatukiosasto Koulujakelu ja kauppamekanismit -yksikkö 02/2015 Tässä oppaassa annetut ohjeet eivät ole tyhjentäviä selvityksiä alan lainsäädännöstä, eikä niillä ole oikeudellista sitovuutta. EU:n ja kansalliseen lainsäädäntöön tehdään muutoksia, joten huolimatta tähän julkaisuun tehdyistä päivityksistä, tiedot eivät ole aina ajan tasalla. Kaikki oikeudelliset vaateet on tehtävä asetusten perusteella. Tuen hakija voi halutessaan vedota viranomaisen toimenpiteiden laillisuuteen. Viime kädessä EU:n tuomioistuin ratkaisee oikeustulkinnat. 3

4 1 JOHDANTO Tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa Euroopan unionin koulumaitotukiohjelman toimeenpanosta Suomessa. Koulumaitotuen tarkoituksena on edistää maidon ja maitovalmisteiden käyttöä jäsenvaltioiden kouluissa ja päiväkodeissa. Tuki maksetaan kokonaisuudessaan Euroopan unionin varoista. Koulumaitotuki ja tässä julkaisussa esitetyt ohjeet perustuvat Euroopan unionin säädöksiin, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiin (EU) N:o 1308/2013 ja 1306/2013 sekä komission asetukseen (EY) N:o 657/2008, jotka muutoksineen ovat sellaisenaan sitovia Suomessa. Tämän lisäksi sovelletaan lakia maataloustuotteiden markkinajärjestelystä 999/2012, valtioneuvoston asetusta 314/2013 ja Maaseutuviraston määräystä 1/09 muutoksineen. Suomessa koulumaitotuen tukipolitiikasta vastaa maa- ja metsätalousministeriön markkinayksikkö ja toimeenpanosta Maaseutuviraston markkinatukiosasto. Maaseutuviraston valvontaosasto vastaa koulumaitotukiasetuksen mukaisista tarkastuksista. Koulumaitotukea hallinnoidaan Nekka-tietojärjestelmällä, joka käsittää sekä asiointipuolen että viranomaiskäsittelyn. Nekkaan kirjaudutaan Katso-tunnisteella osoitteessa ja sen kautta asiakas voi hoitaa asiakas- ja toimipisterekisteröinnin, valtuutuksia, tuen hakemisen sekä vastaanottaa ja selailla lähettämistään hakemuksista tehtyjä päätöksiä. Maaseutuvirasto julkaisee vuosittain oikeushenkilöille maksetut tuet www-sivuillaan. Koulumaitotuki sisältyy EU:n maataloustukirahastosta maksettaviin muihin tukiin, joiden osalta julkaistaan tuensaajan nimi, verotuskunta sekä kalenteri- tai varainhoitovuoden ( ) aikana maksetun tuen kokonaismäärä. Tukien julkaiseminen perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1306/2013 ja komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 908/2014. Lisäksi tukitietoja käytetään valvontatarkoituksiin. Valvontaa suorittavat sekä EU:n että Suomen valvontaviranomaiset ja valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että tuet on maksettu oikein perustein. 4

5 2 TUKEEN OIKEUTETTU PÄIVÄHOITO JA KOULUTUS Koulumaitotukeen ovat oikeutettuja seuraavanlaisessa päivähoidossa tai koulutuksessa lukukauden alussa kirjoilla olevat lapset tai oppilaat: Päivähoito Päiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti, jossa on joko vakituinen tai kiertävä lastentarhanopettaja. Esiasteen koulutus Koulun, päiväkodin tai ryhmäperhepäiväkodin esiopetus. Perusasteen koulutus Peruskoulun luokat Toisen asteen koulutus Lukio ja ammatilliseen perustutkintoon johtava ammatillinen koulutus. Päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja koulut voivat olla joko kunnan, valtion tai yksityisen ylläpitämiä. Päivähoidon ja koulutuksen tulee olla niistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen järjestämää tai hyväksymää. Koulumaitotukeen ei ole oikeutettua muun muassa: koululaisten iltapäiväkerhot korkea-asteen koulutus aikuiskoulutus monimuotokoulutus työvoimakoulutus jatko- ja täydennyskoulutus kerhotoiminta. Tuen piiriin ei myöskään kuulu missään tilanteessa koulun/päiväkodin henkilökunnan tai ylipäätään muiden kuin tukeen oikeutettujen lasten/oppilaiden kuluttamat maitotuotteiden määrät. Päivähoidon tai koulutuksen tukikelpoisuudesta saa lisätietoa Maaseutuvirastosta. 5

6 3 TUKEEN OIKEUTETUT TUOTTEET JA TUEN MÄÄRÄ Koulumaitotukea voi hakea vain tukeen oikeutetuille maitotuotteille. Tukikelpoiset tuotteet esitellään alla olevassa taulukossa. Tuotteiden tulee olla alkuperältään Euroopan unionin alueella tuotettuja. Kaikkien tuettujen tuotteiden on täytettävä koulumaito-ohjelmasta säädettyjen asetusten lisäksi muissa EU:n lainsäädännössä ja kansallisissa säädöksissä maidolle ja maitovalmisteille asetetut laatuvaatimukset mukaan lukien tunnistusmerkkiin liittyvät vaatimukset. Luokka Tuote nro Tuote Tuki /kg I 1001 Ykkösmaito, enintään 1 % rasvaa, lämpökäsitelty Rasvaton maito, lämpökäsitelty 1211 Piimä ja muut hapanmaitojuomat, enintään 1 % rasvaa, lämpökäsitelty 1221 Maustetut tai maustamattomat jogurtit, viilit ja rahkat, enintään 1 % rasvaa, myös hedelmämehua sisältävät, joissa on maitoa vähintään 90 paino-% ja enintään 7 % lisättyä sokeria ja/tai hunajaa. II 1501 Hedelmillä ja/tai marjoilla maustetut jogurtit, viilit ja rahkat, enintään 1 % rasvaa, maitoa vähintään 75 paino-% ja enintään 7 % lisättyä sokeria ja/tai hunajaa, johon on sisällyttävä myös hedelmään lisätty sokeri. Hedelmää sisältävien tuotteiden on aina sisällettävä hedelmää, hedelmälihaa, hedelmäsosetta tai hedelmämehua. III 2001 Maustetut tai maustamattomat tuore- ja sulatejuustot, enintään 17 % rasvaa ja 1,3 % suolaa, enintään 10 % muuta kuin maitoa sisältäviä ainesosia. V 3001 Muut maustetut ja maustamattomat juustot kuin tuore- ja sulatejuustot, enintään 17 % rasvaa ja 1,3 % suolaa, enintään 10 % muuta kuin maitoa sisältäviä ainesosia. 0,1815 0,1634 0,5445 1,3885 Koulumaitotukeen eivät ole oikeutettuja yli 1 % rasvaa sisältävät maidot, piimät, jogurtit, viilit ja rahkat eivätkä yli 17 % rasvaa ja/tai yli 1,3 % suolaa sisältävät juustot. Tukeen oikeutettuja eivät ole myöskään tilamaito, maitojauhe, voi eikä kerma. Tukea ei makseta ruoanvalmistukseen käytetyille maitotuotteille. Poikkeuksen säännöstä muodostavat kylmät, koulun/päiväkodin omissa tiloissa ruokailun yhteydessä valmistetut tai sekoitetut ruoat, kuten: hedelmä- tai marjarahka, puuroon, muroihin tai kiisseliin ruokailun yhteydessä lisättävä maito tai piimä, kaakao, joka voidaan valmistaa joko kylmään tai kuumaan maitoon. 6

7 3.1 Tukeen oikeutettu enimmäislitramäärä Tukea voidaan maksaa enintään sille määrälle maitoa ja maitovalmisteita, joka vastaa 0,25 muunnettua maitolitraa oppilasta/lasta kohden koulu- tai toimintapäivänä. Tuotteiden ostajan tai tuen hakijan ei tarvitse huolehtia itse enimmäislitramäärän laskennasta tai sen ylittymisestä, sillä Maaseutuviraston tietojärjestelmä vähentää ylimenevän osan myönnettävistä tuotemääristä tukipäätöksellä. On kuitenkin suositeltavaa tarkistaa toimipisteen tuotemäärät tuotetiedoista, ettei ylitys johdu esim. näppäilyvirheestä tuotemääriä syötettäessä. Enimmäislitramäärän alittuessa tuki tulee aina hakea toteutuneille tuotemäärille, jotka voidaan mahdollisen tarkastuksen yhteydessä tarvittaessa todentaa laskuilta ja kuormakirjoilta. Toimipistekohtaisen enimmäislitramäärän voi laskea seuraavan kaavan mukaan: 0,25 x lasten/oppilaiden määrä lukukauden alussa x koulu-/toimintapäivien määrä hakukauden aikana. Enimmäislitramäärä on nähtävissä Tuotetiedot-taulukon alla, kun tuotemääriä syötetään Nekassa. Kaikki tuetut tuotteet lasketaan mukaan päivittäiseen 0,25 muunnetun maitolitran enimmäismäärään. Toimipisteen muunnetut maitolitrat ovat niin ikään nähtävissä Tuotetiedot-taulukon alla. Luokkaan I kuuluvat maito- ja piimälitrat lasketaan enimmäislitramäärään sellaisenaan, mutta kg:na ilmoitettavat tuotteet muunnetaan maitolitroiksi seuraavien kaavojen mukaisesti: Luokan I jogurtti-, rahka- ja viilikg:t jaetaan luvulla 1,03. Luokan II jogurtti-, rahka- ja viilikg vastaa 0,9 kg maitoa. Kg:t kerrotaan ensin 0,9:llä ja saatu luku jaetaan 1,03:lla. Kg:t voidaan myös kertoa suoraan luvulla 0,8738. Luokan III juusto-kg vastaa 3,0 kg:a maitoa. Kg:t kerrotaan ensin 3,0:lla ja saatu luku jaetaan 1,03:lla. Kg:t voidaan myös kertoa suoraan luvulla 2,9127. Luokan V juusto-kg vastaa 7,65 kg:a maitoa. Kg:t kerrotaan ensin 7,65:llä ja saatu luku jaetaan 1,03:lla. Kg:t voidaan myös kertoa suoraan luvulla 7, Tukitasot Tuen määrä perustuu EU:n komission asetuksessa määriteltyihin tukitasoihin. EU:n komissio voi päätöksellään muuttaa näitä tukitasoja. Tuki määräytyy hakukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevan tuen määrän mukaan. Tukitasot tuoteluokittain on kuvattu luvun 3 taulukossa. Maito- ja piimälitrat muunnetaan kilogrammoiksi kertomalla ne luvulla 1,03. 7

8 4 REKISTERÖITYMINEN TUKIOHJELMAAN Tuen hakijoiden eli toimipisteiden omistajien/asiakkaiden sekä kaikkien edunsaajina olevien koulujen ja päiväkotien sekä jakelupisteiden on oltava rekisteröityneinä ja hyväksyttyinä Maaseutuviraston koulumaitotukiohjelmaan ennen tuenalaisen toiminnan aloittamista. Nekka-asiointipalvelussa hyväksyminen tukiohjelmaan tapahtuu asiakasrekisteröinnin yhteydessä, jonka voi tehdä vain Katso-pääkäyttäjä. Sen sijaan toimipisterekisteröinnin voi tehdä Katso-alitunnisteen haltija ja tämä onnistuu vasta sen jälkeen kun asiakasrekisteröinnistä on tullut hyväksytty päätös. Nekassa asiakasrekisteröinti perustuu Y-tunnukseen ja perustiedot saadaan suoraan yritystietojärjestelmästä. Saatuaan päätöksen asiakasrekisteröinnistä, asiakas voi hakea toimipisterekisteröintejä kouluille ja päiväkodeille. Halutessaan asiakas voi käyttää myös paperisia hakulomakkeita, jotka löytyvät sivustolta Oppaat ja lomakkeet /kunta, koulu, päiväkoti/koulumaitotuki välilehdeltä. 4.1 Rekisteröitävät asiakkaat ja toimipisteet Toimittajahakijan tulee rekisteröityä asiakkaaksi ennen kuin se voi välittää tuetulla hinnalla tuotteita valtuutuksen antaneille kouluille, päiväkodeille ja jakelupisteille. Toimittajahaussa olevat kunta- ja organisaatioasiakkaat hakevat asiakasrekisteröintiä itselleen ja toimipisterekisteröintiä omistamilleen toimipisteilleen Nekassa omilla Katso-tunnuksillaan ja ilmoittavat rekisteröinneistä toimittajahakijalle. Kuntahakijan eli kunnan, joka hakee tuen oman kuntansa yhdelle tai useammalle kunnalliselle koululle, päiväkodille, keskuskeittiölle ja/tai jakelupisteelle, tulee rekisteröityä asiakkaaksi Nekassa. Kuntahakijaksi voidaan hyväksyä myös yksittäisen kunnan omistuksessa oleva liikelaitos, mikäli sillä on sama y-tunnus kuin kunnalla. Itsehakijat eli kuntayhtymien, yritysten, säätiöiden ja yhdistysten omistajat ja niiden omistamat koulut ja päiväkodit, jotka tulevat käyttämään tuettuja tuotteita, tulee kaikki rekisteröidä riippumatta siitä, saavatko ne tuen toimittajan kautta vai hakevatko tuen itse. Asiakasrekisteröintihakemuksella rekisteröidään toimipisteen omistaja, minkä jälkeen haetaan toimipisterekisteröintiä organisaation omistamille kouluille ja päiväkodeille. Kaikkien rekisteröitävien koulujen/päiväkotien tulee olla tukeen oikeutettuja. Esikoululaiset voidaan laskea tapauskohtaisesti mukaan joko koulun tai päiväkodin oppilasmääriin tai heidät voi rekisteröidä erikseen omaksi ryhmäkseen, mikäli toimintapäivien määrä ei ole sama kuin koululla/päiväkodilla. Vuorohoidossa olevien lasten toimintapäivät ovat pääsääntöisesti keskimäärin samat kuin normaaliaikoina hoidossa olevien lasten, koska toimintapäivien lukumäärä tasaantuu tietyllä aikajaksolla. Mikäli vuorohoidon toimintapäivät poikkeavat suuntaan tai toiseen normaaliryhmän toimintapäivien lukumäärästä, ilmoitetaan todelliset toimintapäivät ja vuorohoitoryhmät rekisteröidään erikseen. Päiväkodilla on velvollisuus pitää kirjaa vuorohoidon toimintapäivistä valvontaa varten. Jakelupiste eli kunnallinen valmistuskeittiö, joka toimittaa tukeen oikeutettuja maitotuotteita myös muualle kuin tukeen oikeutettuihin kouluihin/päiväkoteihin, on rekisteröitävä. Erillinen rekisteröinti mahdollistaa sen, että jakelupisteelle voidaan määritellä erikseen ulkopuoliset, tukeen oikeuttamattomat ruokailijat. 8

9 Toimitettaessa maitotuotteet jakelupisteen kautta toimipisteille asiakkaan kannalta huomionarvoista on se, menevätkö toimipisteiden tuotteet erillisellä laskutusnumerolla jakelupisteeseen vai ovatko kaikki jakelupisteeseen menevät tuotteet yhdistetty. Jos lasku on erillinen ja toimipisteiden tuenalaiset tuotteet ovat todennettavissa siitä, niin silloin jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrä voidaan ilmoittaa koulumaitohakemuksella ja lukuvuositiedoissa nollana, jolloin tukeen oikeutettujen ja tukeen oikeuttamattomien suhde on edullisempi hakijalle. Jakelupisteen toimintaa on selitetty tarkemmin luvussa 13. Keskuskeittiötä eli valmistuskeittiötä, joka toimittaa tukeen oikeutettuja maitotuotteita vain tukeen oikeutettuihin kouluihin/päiväkoteihin, ei tarvitse rekisteröidä erikseen, vaan keittiö käyttää lähtökohtaisesti sen koulun tai päiväkodin rekisterinumeroa, jossa se sijaitsee. Jos vaihtoehtoja on useita, keskuskeittiö voi valita minkä tahansa alaisen toimipisteensä rekisterinumeron. Ulkopuolista ateriapalvelujen tuottajaa ei voida hyväksyä koulumaitotuen hakijaksi, joten sitä ei voi rekisteröidä. 4.2 Rekisteröinnin merkitys tukihakemuksessa Rekisteröinti luo perustan tukihakemuksen rakenteelle. Rakenteen ja siihen liittyvien tarkisteiden kuten enimmäislitramäärän laskennan avulla varmistetaan tuen ehtojen täyttyminen mahdollisimman kattavasti ennen tuen maksamista. Lisäksi rekisterinumeron avulla varmistetaan muun muassa, että samalle toimipisteelle ei makseta tukea kuin yhden kerran hakukautta kohden. Seuraavassa esimerkissä on kuvattu tukihakemuksen rakenne pääpiirteissään: Tuen hakija (toimipisteiden omistaja tai toimittajahakija) Koulu A Koulu B Keskuskeittiö C Jakelupiste A Koulu C Päiväkoti A Päiväkoti B Koulu D Päiväkoti C Jakelupiste A Esimerkissä tuen hakijana on joko tuotteiden toimittaja tai kunta/yksityinen organisaatio. Tuenalaisia tuotteita on toimitettu/ostettu kouluihin A ja B sekä keskuskeittiöön C ja jakelupisteeseen A. Näistä koulut A ja B ovat yksittäisiä toimipisteitä, eli niissä valmistetaan ruokaa tai tarjotaan maitotuotteet ainoastaan oman koulun oppilaille. Keskuskeittiö C sijaitsee koulussa C, mutta toimittaa ruoat, mukaan lukien maitotuotteet, myös päiväkoteihin A ja B. Jakelupiste A sijaitsee koulussa D, mutta koska se toimittaa ruoat, mukaan lukien maitotuotteet, koulun D ja päiväkoti C:n lisäksi vanhainkotiin, sillä on oma rekisterinumero. 9

10 4.3 Rekisteröintihakemus Asiakas- ja toimipisterekisteröintejä haetaan Nekka-asiointipalvelussa tai palauttamalla asiakkaan rekisteröintihakemus (Lnro ) ja toimipisterekisteröintihakemus (Lnro ) Maaseutuvirastoon. Nekka ohjaa käyttäjäänsä hakemusprosessin edetessä ja lähettää palauteviestin sähköpostiin, kun päätös on saapunut asiointipalveluun. Paperisia hakemuksia täytettäessä allekirjoitetaan kaikki lomakkeet. Paperiset rekisteröintihakemukset voi lähettää faksilla tai pdf-muodossa sähköpostitse osoitteeseen Hakemuksen allekirjoittajalla tulee olla nimenkirjoitusoikeus organisaatiossa. Asiakasrekisteröintejä voi hakea aikaisintaan sen kuukauden 1. päivästä, kun rekisteröintihakemus lähetetään Nekan kautta tai on saapunut Maaseutuvirastoon muulla tavoin. Asiointi rekisteröitymisen jälkeen tapahtuu Y-tunnuksen perusteella ja sitä on käytettävä tuen haussa ja tuen haun perusteena olevissa ilmoituksissa. Rekisteröinti on voimassa toistaiseksi. Toimipisterekisteröintejä voi hakea takautuvastikin ja ne ovat voimassa niin ikään toistaiseksi. Toimipisteen omistaja voi itse päättää toimipisteen voimassaolon Nekka-palvelussa. Paperihakijat ilmoittavat toimipisteen päättämisestä sähköpostitse Maviin. Asiakas- ja toimipisterekisteröintipäätökset ovat tulostettavissa Nekasta, ellei asiakas ole pyytänyt lähettämään niitä erikseen postitse. Valtuutukset asiakas voi tehdä itse Nekassa toimipisterekisteröinnin hyväksynnän jälkeen tai jos paperisen rekisteröintihakemuksen yhteydessä on annettu toimittajavaltuutus, Maaseutuvirasto vie sen järjestelmään. Asiakkaalla on velvollisuus ylläpitää asiakkuuteen liittyviä tietoja ja ilmoittaa muutoksista myös aina valtuutetulle toimittajahakijalle. Toimittajahakijan tietojen oikeellisuus ja haun onnistuminen ovat suoraan sidoksissa siihen, että toimittajahakijoiden asiakkaiden tiedot ovat oikein Nekassa. 4.4 Sitoutuminen tuen ehtoihin Asiakas- ja toimipisterekisteröinnin yhteydessä rekisteröinnin hakija antaa komission asetuksen (EY) N:o 657/2008 mukaisen kirjallisen sitoumuksen siitä, että: Tukea saavia tuotteita käyttävät vain oppilaat/lapset tukeen oikeutetuissa kouluissa ja päiväkodeissa. Aiheettomasti maksettu tuki palautetaan kyseisten määrien osalta, jos todetaan, että tuotteita on luovutettu muille kuin varsinaisille edunsaajille, enimmäislitramäärä on ylittynyt tai tukea on muutoin myönnetty virheellisin perustein. Toimivaltaisten viranomaisten käyttöön annetaan näiden pyynnöstä tositteet. Kaikkiin toimivaltaisen viranomaisen päättämiin tarkastuksiin suostutaan, mukaan luettuina erityisesti kirjanpidon tarkastukset ja fyysiset, paikan päällä tehtävät tarkastukset. Toimittajahakijalta edellytetään edellä mainittujen sitoumusten lisäksi kirjallista sitoumusta siitä, että kirjanpidosta käy ilmi: 10

11 maitotuotteiden valmistaja, koulujen, päiväkotien ja jakelupisteiden sekä tarvittaessa näistä vastaavien viranomaisten nimet ja osoitteet, oppilas-/lapsimäärät, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrät, kuukausikohtaiset koulu-/toimintapäivät sekä keskuskeittiökokoonpanot, näille kouluille/päiväkodeille myydyt tai luovutetut tuotteet ja niiden määrät. 4.5 Rekisteröintitietoihin liittyvät muutokset Rekisteröintitietojen muutokset tehdään itse Nekassa tai niistä voi ilmoittaa Maaseutuvirastoon sähköpostitse. Poikkeus on tilitietomuutos, jonka paperihakijat ilmoittavat vapaamuotoisella, allekirjoitetulla asiakirjalla tai Katso-pääkäyttäjä käy vaihtamassa sen itse Nekassa. Jos asiakkaan osoite muuttuu, tästä tulee suoraan tieto Nekkaan YTJ-palvelun kautta, mutta valtuutettuja toimittajia on informoitava asiasta. Seuraavat rekisteröintitietojen muutokset ilmoitetaan Nekassa tai suoraan Maviin. Valtuutetulle toimittajahakijalle ilmoitetaan aina yhteystietoihin ja toimipisteen tietoihin tulevat muutokset. Toimipisteen nimi muuttuu toiminnan pysyessä samana. Toimipisteen osoite muuttuu. Yhteyshenkilö ja/tai yhteystiedot muuttuvat. Tilinumero muuttuu. Oppilaat/lapset siirtyvät esimerkiksi remontin alkamisen tai päättymisen vuoksi yhteen tai useampaan muuhun toimipisteeseen lukukauden vaihteessa. Kaksi tai useampi rekisteröity toimipiste yhdistyy lukukauden vaihteessa. Jos yhdistyminen tapahtuu kesken lukukauden, uusi toimipiste on rekisteröitävä väliaikaisena toimipisterekisteröintinä Mavissa. Toimipisteen toiminta päättyy; asiakas pystyy itse lopettamaan toimipisteen Nekassa antamalla toimipisteelle viimeisen voimassaolopäivämäärän. Paperiset asiakirjat voi toimittaa Maaseutuvirastoon faksilla tai pdf-muodossa sähköpostitse osoitteeseen Lisätietoa rekisteröinnistä eri tilanteissa voi kysyä Maaseutuvirastosta. 4.6 Uudelleen rekisteröinti ja väliaikainen rekisteröinti Mikäli toimipisteet siirtyvät uudelle omistajalle esimerkiksi yrityskaupan seurauksena, vanha omistaja päättää asiakkuutensa ilmoittamalla siitä Maviin sähköpostitse. Toimipisteet asiakas voi itse päättää Nekassa. Vaikka toimipisteet päätetään, se ei estä asiakkaan tuen hakua kuluneelta kaudelta, jos asiakkuus on vielä voimassa. Uusi omistaja hakee asiakasrekisteröintiä Nekassa ja tämän jälkeen rekisteröintiä toimipisteille kyseisen asiakkaan toimipisteinä, kun on saanut päätöksen asiakasrekisteröinnistä. Paperiset asiakas- ja toimipisterekisteröintihakemukset voi lähettää samanaikaisesti Maviin. Jos kunnan nimi muuttuu esimerkiksi kuntaliitoksen seurauksena, asiasta tulee ilmoittaa Maviin, jolloin liitoskunnan toimipisteet voidaan siirtää Mavissa emokunnan toimipisteiksi. Jos kaksi tai useampi rekisteröity toimipiste yhdistyy lukukauden. alussa, uudelle yhdistyvälle toimipisteelle annetaan uusi nimi ja yhden yhdistyvän toimipisteen rekisterinumero ja muut toimipisteet päätetään. 11

12 Mavissa tehdään toimipisteelle väliaikainen rekisteröinti (VR), jos oppilaat/lapset siirtyvät esimerkiksi remontin alkamisen tai päättymisen vuoksi yhteen tai useampaan muuhun toimipisteeseen kesken lukukauden tai oppilasmäärässä tapahtuu huomattavia muutoksia kesken lukukauden. Väliaikaista rekisteröintiä ei pysty tehdä itse Nekassa, vaan sitä pyydetään Mavista. Jos asiakas tekee uudelleen rekisteröinnin paperilla, käytetään samoja lomakkeita kuin ensirekisteröinnissäkin eli asiakkaan rekisteröintihakemusta (Lnro ) ja toimipisteen rekisteröintihakemusta (Lnro ). Rekisteröintihakemus on toimitettava Maaseutuvirastoon ennen muutoksen alkua, mikäli tukea halutaan vastaanottaa muutoksen alusta alkaen. Toimipistettä uudelleen rekisteröitäessä merkitään lisätietoihin ajankohta, jolloin muutos on tapahtunut ja toimipiste saa uuden rekisterinumeron. Lisätietoa rekisteröinnistä eri tilanteissa voi kysyä Maaseutuvirastosta. 12

13 5 TUEN HAKEMINEN Koulu tai päiväkoti voi saada tukeen oikeutetuille oppilaille/lapsille koulumaitotukea: toimittajan eli meijeri- tai kaupan alan yrityksen kautta (toimittajahakija). kunnan kautta, jos koulu/päiväkoti on kunnallinen (kuntahakija). hakemalla itse, jos koulu/päiväkoti on yksityisen organisaation tai kuntayhtymän omistuksessa (itsehakija). Jos koulu/päiväkoti tai niistä vastaava kunta saa tuen toimittajan kautta, tukihakemuksen laatii toimittaja. Jos koulu/päiväkoti saa tuen siitä vastaavan kunnan tai yksityisen organisaation kautta, tukihakemus laaditaan keskitetysti kyseisessä organisaatiossa. 5.1 Toimittaja hakee tuen Koulumaitotukea voi hakea koulun/päiväkodin puolesta meijeri- tai kaupan alan yritys. Koulu/päiväkoti saa tällöin koulumaitotuen suoraan tukeen oikeutettujen tuotteiden oston yhteydessä joko alennettuina ostohintoina tai jälkihyvityksenä. Koulumaitotuen hakukausi on toimittajalle yksi kuukausi. Koulu/päiväkoti voi saada tukea vain yhden toimittajahakijan kautta ostetuille tuotteille hakukautta kohden. Toimittaja voi hakea koulumaitotukea myös niissä tapauksissa, joissa ruokalan ylläpitäjä ei ole sama kuin koulun/päiväkodin omistaja. Edellä mainittuja tapauksia ovat muun muassa yksityiseltä yritykseltä tai kuntayhtymän liikelaitokselta kunnallisille tai yksityisille kouluille/päiväkodeille ostetut ateriapalvelut. Asiaa on selvitetty luvussa Toimittajavaltuutus Asiakkaan, joka haluaa valtuuttaa toimittajan hakemaan koulumaitotuen puolestaan omistamalleen koululle/päiväkodille, tulee antaa kyseiselle toimittajalle toimittajavaltuutus. Valtuutus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräajaksi. Valtuutuksen voi tehdä joko Nekassa, toimipisteen rekisteröintihakemuksen (Lnro ) yhteydessä tai valtuutuslomakkeella (Lnro ). Jos valtuutus tehdään paperisena, se tulee lähettää sekä valtuutetulle toimittajalle että Maaseutuvirastoon. Toimittajan vaihtuessa tai valtuutuksen päättyessä on muistettava ennen uuden valtuutuksen voimaantuloa ilmoittaa päättymisestä toimittajalle, jonka valtuutus päättyy. 13

14 5.1.2 Lukuvuosi-ilmoitus Toimittajahaussa olevien toimipisteiden on ilmoitettava toimittajalle tuenhakua varten seuraavat tiedot lukuvuosi-ilmoituksella: oppilaiden/lasten määrät lukukausien alussa, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrät lukukausien alussa, lukuvuoden koulu-/toimintapäivien määrä kuukausittain eriteltynä, mahdolliset keskuskeittiö- ja jakelupistekokoonpanot. Lukuvuosi-ilmoituksessa annettuja tietoja käytetään tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden osuuden ja enimmäislitramäärien laskentaan. Oppilaiden/lasten ja tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden laskennasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6. Koulujen ja päiväkotien oppilaat, tukeen oikeuttamattomat ruokailijat sekä koulu- ja toimintapäivät kirjataan lukuvuosi-ilmoitukseen aina kyseisen koulun tai päiväkodin kohdalle. Keskuskeittiö- tai jakelupistekokoonpano muodostuu keittiöstä ja sen alaisista toimipisteistä eli tukeen oikeutetuista kouluista ja päiväkodeista. Jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi merkitään tukeen oikeuttamattomien yksiköiden (muun muassa palvelukeskuksen, vanhainkodin, terveyskeskuksen, ryhmäperhepäivähoidon, iltapäivähoidon ja ateriapalvelun) ateriamäärien mukaisesti lasketut henkilömäärät. Jakelupisteelle ei merkitä oppilaita eikä toimintapäiviä. Perusopetuksen ja esikoulun koulupäiviin Maaseutuvirasto soveltaa perusopetuslaissa (628/1998) säädettyä 190 koulupäivän enimmäismäärää. Samaa enimmäismäärää sovelletaan lukioihin. Todelliset koulupäivät tulee kuitenkin ilmoittaa lukuvuosi-ilmoituksessa. Koska henkilömäärät ilmoitetaan lukuvuosi-ilmoituksessa aina lukukauden ensimmäisen koulu- tai toimintapäivän mukaisina, lukukauden aikana määriin tulevia muutoksia ei tarvitse ottaa huomioon. Toimipisteiden lakkauttamisista, yhdistämisistä ja muista muutoksista sen sijaan tulee aina ilmoittaa toimittajalle ja Maaseutuvirastoon. Lukukauden aikana tapahtuvat kokoonpanojen muutokset tulee ilmoittaa toimittajalle viipymättä ja ne voidaan ottaa huomioon kuukauden vaihtuessa. Asiakkaalla on velvollisuus ylläpitää ja päivittää tietojaan, ja Nekassa saa muutettua myös kokoonpanojen roolia, joka ei kuitenkaan poissulje asiakkaan ilmoitusvelvollisuutta toimittajaan nähden. Lukuvuosi-ilmoitus täytetään ja lähetetään toimittajalle tämän antamien ohjeiden mukaisesti ja annettuun määräpäivään mennessä. Jos toimittaja ei ole antanut erillistä ohjeistusta palautuspäivästä, on se syyslukukauden osalta elokuun viimeinen päivä. Lukuvuosi-ilmoitus on allekirjoitettava. Toimittaja lähettää kopiot lukuvuosi-ilmoituksista edelleen Maaseutuvirastoon. Lukuvuosi-ilmoituksella voi ilmoittaa enintään yhden lukuvuoden ( ) tiedot kerralla. Jos kevätlukukauden tietoja ei ole ilmoitettu jo syyslukukauden alussa tai jos jo ilmoitettuihin kevätlukukauden tietoihin tulee muutoksia, on kevätlukukaudesta toimitettava uusi lukuvuosi-ilmoitus toimittajan antamien ohjeiden mukaisesti. Jos toimittaja ei ole antanut erillisiä ohjeita, kevätlukukauden tiedot on oltava toimittajalla tammikuun loppuun mennessä. Päiväkotien kesän toimintapäivät tulee ilmoittaa heti kun ne on vahvistettu. 14

15 Toimittaja ei voi myydä tuotteita tuettuun hintaan ilman koulun/päiväkodin ilmoittamia lukuvuositietoja. Jos tuotteita on kuitenkin myyty ilman koulun/päiväkodin määräaikaan toimittamia tietoja, toimittaja voi periä jo maksetun elokuun tai tammikuun koulumaitotuen takaisin. Toimittaja voi jatkaa tuettujen tuotteiden toimittamista vasta, kun on saanut tiedot koululta/päiväkodilta. Lukuvuosi-ilmoituksella ilmoitetut tiedot tulee voida todentaa mahdollisen tarkastuksen yhteydessä erillisellä selvityksellä tai vapaaehtoisesti täytettävällä apulomakkeella (Lnro ), jonka on päivännyt ja allekirjoittanut koulun/päiväkodin johtaja tai muu tiedoista vastaava henkilö. Lisätietoja määrien kirjaamisesta löytyy lomakkeiden täyttöohjeista Tukihakemus Toimittajahakija hakee tuen kuukausittain jälkikäteen Nekassa joko lataamalla xml-tukihakemustiedoston tai syöttämällä hakutiedot manuaalisesti tai paperilomakkeilla liitteineen (Lnro , , ). Xml-tiedostolatauksesta löytyy teknisiä lisätietoja sivustolta Tuotemäärien seuranta Tuen maksaminen perustuu yksittäisiin toimipisteisiin, keskuskeittiöihin ja jakelupisteisiin toimitettujen tukikelpoisten tuotteiden määriin. Toimittajahakijalle maksetaan tuki niille määrille, jotka tämä on tukihakemuksessa ilmoittanut myyneensä alennetulla eli tuetulla hinnalla. Lukuvuositietojen perusteella Maaseutuvirasto laskee ja myöntää tuen suoraan tukeen oikeutettujen ruokailijoiden osuudelle ja huomioi mahdollisen enimmäislitramäärän ylityksen. Toimittajahakijan ei siis tarvitse laskea tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden prosenttiosuutta itse, eikä vähentää tätä osuutta tuotemääristä tukea hakiessaan, vaan tuotemäärät syötetään tuotetietoihin bruttomääräisinä. Toimittajahaussa olevan keittiön tai siitä vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että toimittajan tukihakemuksessaan myydyiksi ilmoittamat tuotemäärät voidaan valvonnan yhteydessä todentaa laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta tai muista tositteista, mikäli laskut eivät sisällä kaikkea tarvittavaa tietoa. Todentavat asiakirjat on arkistoitava siten, että tarkastus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa. Seurannan ja arkistoinnin apuvälineenä on suositeltavaa käyttää koontilomaketta (Lnro ), johon kirjataan kalenterikuukauden aikana ostettujen tukikelpoisten tuotteiden määrät ja niitä vastaavat laskujen/kuormakirjojen tunnistetiedot. Vastaavan yhteenvedon voi joissain tapauksissa saada myös toimittajalta valmiina raporttina. Toimittajahakijat laativat lukuvuosittain luettelon kauttaan ostettavissa olevista koulumaitotukeen oikeuttavista tuotteista. Ennen kevätlukukauden alkua on mahdollista tehdä pyynnöstä lisäyksiä tuoteluetteloon. Maaseutuvirasto hyväksyy tuoteluettelon toimittajan pyynnöstä ennen lukuvuoden alkua Tuettomat ostot Jos tukeen oikeutettuja tuotteita ostetaan myös muualta kuin toimittajahakijalta, näistä ei voi hakea tukea, koska tukea voi saada vain yhden toimittajahakijan kautta kuukaudessa. Ulkopuolisten ostojen tositteet kannattaa kuitenkin arkistoida mahdollista tarkastusta varten, sillä niillä voidaan todentaa satunnaisten, tu- 15

16 keen oikeuttamattomien ryhmien maitotuotteiden kulutus. Erillisen kirjanpidon ansiosta näitä ulkopuolisia, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määriä ei siten tarvitse huomioida ilmoitettaessa tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden lukumääriä tukihakemuksella. 5.2 Kunta hakee tuen Tukihakemus Kunnallinen koulu/päiväkoti voi saada tuen joko kunnan (kuntahakija) tai toimittajan kautta. Kuntahaussa kunnalliset koulut/päiväkodit ostavat tukeen oikeutetut tuotteet tuettomalla hinnalla ja kunta hakee koulumaitotuen näiden koulujen/päiväkotien puolesta lukukausittain jälkikäteen. Koulumaitotuen hakukaudet ovat kuntahakijalle elo-joulukuu ( ) ja tammi-heinäkuu ( ). Tukihakemuksessa ilmoitettu hakujakso voi olla lyhyempikin, jos esimerkiksi kaikkien koulujen/päiväkotien toiminta päättyy aiemmin tai jos kaikki koulut/päiväkodit siirtyvät toimittajahakuun kesken lukukauden. Kuntahakija voi kuitenkin esittää vain yhden tukihakemuksen yhtä lukukautta kohden. Kunta voi hakea koulumaitotukea Nekka-asiointipalvelun kautta ( Lisätietoa sähköisestä palvelusta saa Maaseutuviraston www-sivuilta. Vaihtoehtoisesti koulumaitotukea voi hakea myös paperilomakkeilla (Lnro ), johon liitetään koulu- ja keskuskeittiöliitteet (Lnro ja ). Paperisen tukihakemuksen voi lähettää skannattuna pdf-tiedostona sähköpostin liitteenä. Kuntayhtymä on itsenäinen tuen hakija ja hakee siten koulumaitotuen itsehakijana tai toimittajan kautta Tuotemäärien koostaminen Tuen hakeminen perustuu hakukautena yksittäisiin toimipisteisiin, keskuskeittiöihin ja jakelupisteisiin toimitettujen tukikelpoisten tuotteiden määriin. Kuntahakija ilmoittaa nämä määrät tukihakemuksella. Kunnan tai tarvittaessa yksittäisen keittiön (mikäli kunta näin päättää) on huolehdittava siitä, että tukihakemuksessa hankituiksi ilmoitetut tuotemäärät voidaan valvonnan yhteydessä todentaa laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta tai muista tositteista, mikäli laskut eivät sisällä kaikkea tarvittavaa tietoa. Todentavat asiakirjat on arkistoitava siten, että tarkastus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa. Jos ruokapalvelut ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä, on myös näiden tuen hakua varten antamat todistukset, laskukopiot ja muut asiakirjat säilytettävä ja arkistoitava asianmukaisesti. Tuotemäärien koostamiseksi tukihakemukselle sekä seurannan ja arkistoinnin apuvälineenä on suositeltavaa käyttää koontilomaketta (Lnro ). Tällöin kukin yksittäinen toimipiste/keskuskeittiö/jakelupiste kirjaa koontilomakkeelle hakukauden aikana ostettujen tukikelpoisten tuotteiden määrät sekä niitä vastaavat laskujen/kuormakirjojen tunnistetiedot. Vastaavan yhteenvedon voi joissain tapauksissa saada myös tuotteiden myyjältä valmiina raporttina. Maaseutuviraston www-sivuilta tulostettavan koontilomakkeen voi täyttää sähköisesti (= automaattinen tukeen oikeuttamattomien osuuden, määrien ja tuen laskenta). Koontilomaketta tai muuta vastaavaa yhteenvetoa ei lähetetä Maaseutuvirastoon. 16 Kunta- ja itsehakijat voivat ostaa tuotteet keneltä tahansa tavarantoimittajalta riippumatta siitä, onko tämä Maaseutuviraston hyväksymä toimittajahakija vai ei. Jos tukea haetaan juustoista, piimistä, maustamatto-

17 mista jogurteista, viileistä ja rahkoista, tulee tuenhakijalla olla kirjallinen selvitys, että tuote täyttää koulumaitotuen edellytykset. Tällainen selvitys on esimerkiksi toimittajan lista koulumaitotukeen oikeuttavista tuotteista tai valmistajan kirjallinen ilmoitus tuotteen koostumuksesta. Lisätietoa saa tarvittaessa ottamalla yhteyttä Maaseutuvirastoon. Selvityksiä ei lähetetä tukihakemuksen liitteenä Maaseutuvirastoon, mutta ne tulee säilyttää mahdollisia tarkastuksia varten Lukuvuositiedot Kuntahakija ilmoittaa Nekan hakemustiedoissa tai tukihakemuksen liitteissä tuotemäärien lisäksi seuraavat tiedot: oppilaiden/lasten määrät lukukauden alussa, tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrät lukukauden alussa, koulu-/toimintapäivien määrät hakukautena. Lukuvuositietojen perusteella Maaseutuvirasto laskee ja myöntää tuen suoraan tukeen oikeutettujen ruokailijoiden osuudelle ja huomioi mahdollisen enimmäislitramäärän ylityksen. Kuntahakijan ei siis tarvitse laskea tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden prosenttiosuutta itse, eikä vähentää tätä osuutta tuotemääristä tukea hakiessaan. Oppilaiden/lasten ja tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden lukumääränä käytetään lukukauden ensimmäisenä päivänä koulussa/päiväkodissa kirjoilla olevien henkilöiden määrää. Tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden laskennasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6. Henkilömäärät tulee voida todentaa mahdollisen tarkastuksen yhteydessä erillisellä selvityksellä tai vapaaehtoisesti täytettävällä apulomakkeella (Lnro ), jonka on päivännyt ja allekirjoittanut koulun/päiväkodin johtaja tai muu tiedoista vastaava henkilö. Koulu-/toimintapäivien määränä käytetään lukukaudella toteutuneita päiviä. Perusopetuksen koulupäiviin Maaseutuvirasto soveltaa perusopetuslaissa (628/1998) säädettyä 190 koulupäivän enimmäismäärää. Samaa tietoa sovelletaan lukion enimmäiskoulupäiviin. Todelliset koulupäivät tulee silti ilmoittaa tukihakemuksessa. Jos kunnan koulut/päiväkodit siirtyvät kuntahausta toimittajahakuun, tulee koulujen/päiväkotien toimittaa toimittajalle ennen tuettujen tuotteiden oston aloittamista lukuvuosi-ilmoitus. Keskuskeittiö- tai jakelupistekokoonpano muodostuu keittiöstä ja sen alaisista toimipisteistä eli tukeen oikeutetuista kouluista ja päiväkodeista. Keskuskeittiö-/jakelupistekokoonpanot ja niiden alaisten koulujen/päiväkotien lukuvuositiedot ilmoitetaan Nekan hakemustiedoissa tai tukihakemuksen keskuskeittiö- /jakelupiste-liitteellä (Lnro ). Jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi merkitään tukeen oikeuttamattomien yksiköiden (muun muassa palvelukeskuksen, vanhainkodin, terveyskeskuksen, ryhmäperhepäivähoidon, iltapäivähoidon ja ateriapalvelun) ateriamäärien mukaisesti lasketut henkilömäärät. Jakelupisteelle ei merkitä oppilaita eikä toimintapäiviä. Jos jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden maitotuotteet toimitetaan erillisellä laskulla ja koulujen/päiväkotien maitotuotteet toimitetaan omilla laskuillaan, tuolloin tukeen oikeuttamattomia ruokailijoita ei tarvitse ilmoittaa jakelupisteelle. 17

18 5.3 Yksityinen organisaatio tai kuntayhtymä hakee tuen Tukihakemus Yksityinen organisaatio tai koulutuskuntayhtymä voi saada tuen omistamilleen toimipisteille joko hakemalla tuen itse (itsehaku) tai toimittajan kautta (toimittajahaku). Itsehaussa asiakas ostaa tukeen oikeutetut tuotteet tuettomalla hinnalla ja hakee tuen ostamilleen tuotteille jälkikäteen. Koulumaitotuen hakukaudet ovat itsehakijoille elo-joulukuu ( ) ja tammi-heinäkuu ( ). Tukihakemuksessa ilmoitettu hakujakso voi olla lyhyempikin, jos esimerkiksi koulun/päiväkodin toiminta päättyy aiemmin tai jos koulu/päiväkoti siirtyy toimittajahakuun kesken lukukauden. Itsehakija voi kuitenkin esittää vain yhden tukihakemuksen yhtä lukukautta kohden. Itsehakija voi hakea koulumaitotukea Nekka-asiointipalvelun kautta ( Lisätietoa sähköisestä hakupalvelusta saa Maaseutuviraston www-sivuilta. Vaihtoehtoisesti koulumaitotukea voi hakea myös paperilomakkeella (Lnro ), johon liitetään tarvittavat lomakkeet (Lnro ja ). Yksityisen organisaation tukihakemus voi sisältää yhden tai useamman koulun tai päiväkodin tiedot. Paperisen tukihakemuksen voi lähettää skannattuna pdf-tiedostona sähköpostin liitteenä Tuotemäärien koostaminen Tuen hakeminen perustuu hakukautena toimitettujen tukikelpoisten tuotteiden määriin. Itsehakija ilmoittaa nämä määrät tukihakemuksessa. Tuenhakijan on huolehdittava siitä, että tukihakemuksessa ostetuiksi ilmoitetut tuotemäärät voidaan valvonnan yhteydessä todentaa laskuilta ja tarvittaessa kuormakirjoilta tai muista tositteista, mikäli laskut eivät sisällä kaikkea tarvittavaa tietoa. Todentavat asiakirjat on arkistoitava siten, että tarkastus voidaan suorittaa kohtuullisessa ajassa. Jos ruokapalvelut ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä, on myös näiden tuen hakua varten antamat todistukset, laskukopiot ja muut asiakirjat säilytettävä ja arkistoitava asianmukaisesti. Tuotemäärien koostamiseksi tukihakemukselle sekä seurannan ja arkistoinnin apuvälineenä on suositeltavaa käyttää koontilomaketta (Lnro ). Koontilomakkeelle kirjataan hakukauden aikana ostettujen tukikelpoisten tuotteiden määrät ja niitä vastaavat laskujen/kuormakirjojen tunnistetiedot. Vastaavan yhteenvedon voi joissain tapauksissa saada myös tuotteiden myyjältä valmiina raporttina. Maaseutuviraston www-sivuilta tulostettavan koontilomakkeen voi täyttää sähköisesti (= automaattinen tukeen oikeuttamattomien osuuden, määrien ja tuen laskenta). Koontilomaketta tai muuta vastaavaa yhteenvetoa ei lähetetä Maaseutuvirastoon. Jos tukea haetaan juustoista, piimistä, maustamattomista jogurteista, viileistä ja rahkoista, tulee tuenhakijalla olla kirjallinen selvitys, että tuote täyttää koulumaitotuen edellytykset. Tällainen selvitys on esimerkiksi toimittajan lista koulumaitotukeen oikeuttavista tuotteista tai valmistajan kirjallinen ilmoitus tuotteen koostumuksesta. Lisätietoa saa tarvittaessa ottamalla yhteyttä Maaseutuvirastoon. Selvityksiä ei lähetetä tukihakemuksen liitteenä Maaseutuvirastoon, mutta ne tulee säilyttää mahdollisia tarkastuksia varten. 18

19 5.3.3 Lukuvuositiedot Itsehakija ilmoittaa Nekan hakemustiedoissa tai paperisella tukihakemuksella tuotemäärien lisäksi seuraavat tiedot: oppilaiden/lasten määrä lukukauden alussa tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrä lukukauden alussa koulu-/toimintapäivien määrä hakukautena. Lukuvuositietojen perusteella Maaseutuvirasto laskee ja myöntää tuen suoraan tukeen oikeutettujen ruokailijoiden osuudelle ja huomioi mahdollisen enimmäislitramäärän ylityksen. Itsehakijan ei siis tarvitse laskea tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden prosenttiosuutta itse, eikä vähentää tätä osuutta tuotemääristä tukea hakiessaan. Oppilaiden/lasten ja tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden lukumääränä käytetään lukukauden ensimmäisenä päivänä koulussa/päiväkodissa kirjoilla olevien henkilöiden määrää. Tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden laskennasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6. Henkilömäärät tulee voida todentaa mahdollisen tarkastuksen yhteydessä erillisellä selvityksellä tai vapaaehtoisesti täytettävällä apulomakkeella (Lnro ), jonka on päivännyt ja allekirjoittanut koulun/päiväkodin johtaja tai muu tiedoista vastaava henkilö. Koulu-/toimintapäivien määränä käytetään lukukaudella toteutuneita päiviä. Perusopetuksen koulupäiviin Maaseutuvirasto soveltaa perusopetuslaissa (628/1998) säädettyä 190 koulupäivän enimmäismäärää. Samaa tietoa sovelletaan lukion enimmäiskoulupäiviin. Todelliset koulupäivät tulee silti ilmoittaa tukihakemuksessa. Jos koulu/päiväkoti siirtyy toimittajahakuun, tulee toimittajalle toimittaa ennen tuettujen tuotteiden oston aloittamista lukuvuosi-ilmoitus. 19

20 6 TUKEEN OIKEUTTAMATTOMAT RUOKAI- LIJAT Koulun ja päiväkodin henkilökunnan tai ylipäätään muiden kuin tukeen oikeutettujen lasten tai oppilaiden kulutus ei ole koulumaitotukeen oikeutettua. Jotta tuki voitaisiin laskennallisesti kohdistaa vain tukeen oikeutettujen oppilaiden/lasten kuluttamille määrille, on Nekan hakemustiedoissa/tukihakemuksen liitteessä tai lukuvuosi-ilmoituksessa ilmoitettava ruokailuun osallistuvien tukeen oikeuttamattomien henkilöiden määrä. Tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi lasketaan lukukauden alussa ne tukeen oikeuttamattomat henkilöt, joiden tiedetään säännöllisesti osallistuvan koulu- tai päiväkotiruokailuun. Tätä määrää sovelletaan koko lukukauden ajan ja sen perusteella tietojärjestelmässä lasketaan automaattisesti tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden prosenttiosuus. Vähennys tehdään yksittäiseen pisteeseen/keskuskeittiöön/jakelupisteeseen toimitetuista, tukeen oikeutetuista kokonaismääristä. Jos tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrittäminen on esimerkiksi jonkun yksittäisen ryhmän osalta erityisen hankalaa, voi tämän ryhmän kuluttamat tuotemäärät erottaa tukeen oikeutetuista kokonaismääristä erillisen kirjanpidon avulla. Näitä määriä ei tällöin merkitä tukihakemukseen lainkaan, vaan ne ostetaan erikseen tuettomalla hinnalla. Näin kannattaa toimia esimerkiksi koululla toimivan iltapäiväkerhon kohdalla. 6.1 Säännöllisesti koulussa tai päiväkodissa ruokailevat henkilöt Koulun ja päiväkodin henkilökunta ei kuulu koulumaitotuen piiriin. Näiden henkilöiden määrä on laskettava tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrään, mikäli he osallistuvat ruokailuun. Poikkeuksena tästä ovat ne henkilöt, joiden osalta pystytään kirjallisesti vahvistamaan, etteivät he osallistu kouluruokailuun. Myöskään ruokailijoita, joiden ruokavalio estää maitotuotteiden nauttimisen, ei tarvitse laskea tukeen oikeuttamattomiksi. 6.2 Satunnaisesti koulussa tai päiväkodissa ruokailevat henkilöt Tunti- ja esikouluopettajat lasketaan mukaan tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrään, mikäli he ruokailevat edes satunnaisesti koulussa tai päiväkodissa. Jos tunti- tai esikouluopettajat eivät ole koulussa kaikkia koulupäiviä, laskenta on mahdollista tehdä seuraavan esimerkin mukaisesti: kaksi tunti- tai esikouluopettajaa on koulussa tai päiväkodissa siten, että toinen on koulussa kahtena päivänä viikossa ja toinen kolmena päivänä viikossa. Heidät voidaan laskea yhdeksi tukeen oikeuttamattomaksi ruokailijaksi. Samaa periaatetta voi soveltaa esimerkiksi iltapäiväkerholaisiin. 20

21 Sijaisuuksia tekeviä henkilöitä ei tarvitse erikseen huomioida, jos henkilöt, joiden sijaisuuksia hoidetaan, sisältyvät jo ilmoitettuun tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrään. Jos heitä ei ole määrässä huomioitu, heidän osuutensa tulee huomioida tukea haettaessa. Opiskelijaharjoittelijoita, vierailijaryhmiä ja muita satunnaisruokailijoita ei merkitä tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määrään. Heidän osuutensa tulee kuitenkin huomioida tukea haettaessa tai ostettaessa tuotteita tuettomaan hintaan. Henkilömäärä on kirjattava ylös siten, että tarkastaja voi tarvittaessa todentaa tiedon. 6.3 Jakelupisteen ulkopuoliset ruokailijat Jakelupisteen muiden kuin tukeen oikeutettujen koulujen/päiväkotien ruokailijat lasketaan ateriamäärien mukaisesti seuraavasti: RUOKAILU KERROIN * Aamupala, sisältää maitoa/piimää ja juustoa 1 Aamupala, juustoviipale (ei maitoa/piimää) 0,5 ** Lounas 1 Koululaisten iltapäiväkerho, sisältää maitoa/piimää ja juustoa 1 Koululaisten iltapäiväkerho, juustoviipale (ei maitoa/piimää) 0,5 ** Päivällinen 1 Iltapala, sisältää maitoa/piimää ja juustoa 1 Iltapala, juustoviipale (ei maitoa/piimää) 0,5 ** * Muuntokertoimien määrittelyssä on käytetty pohjatietona koulujen kulutusta (= koululounas). Muuntokertoimet ovat suhteutettavissa tukeen oikeutettujen kulutuksen määrään. ** Jos kulutus lasketaan puolikkaaksi ateriamääräksi, on huomioitava, että tukeen oikeuttamattomien kokonaismäärä tulee ilmoittaessa pyöristää kokonaisluvuksi. Esimerkki 2: Vanhainkodin keittiössä (= jakelupiste) valmistetaan koululounas kouluun, jossa on 360 oppilasta ja ruokailevaa henkilökuntaa 25. Lisäksi keittiö valmistaa 30:lle vanhainkodin asukkaalle aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Lisäksi keittiö tekee välipalan koulun 15 iltapäiväkerholaiselle ja lounaan 10:lle kotona asuvalle vanhukselle. Naapurin virastotalosta käy säännöllisesti 5 henkilöä lounaalla. Koulun ruokailu: 360 tukeen oikeutettua ruokailijaa ja 25 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. Vanhainkodin ruokailu: 30 maitoa ja juustoa sisältävää aamupalaa, 30 lounasta, 30 päivällistä ja 30 maitoa ja juustoa sisältävää iltapalaa. Yhteensä 30 x x x x 1 = 120 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. Iltapäiväkerhon ruokailu: 15 maitoa ja juustoa sisältävää välipalaa = 15 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. Ateriapalvelu: 10 lounasta = 10 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. Virastotalon ruokailijat: 5 lounasta = 5 tukeen oikeuttamatonta ruokailijaa. 21

22 Lukuvuosi-ilmoitukseen (toimittajahaku) tai tukihakemukseen (kunta- ja itsehaku) kirjataan koulun oppilasmääräksi 360, koulun tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi 25 sekä jakelupisteen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden määräksi 150 ( ). 7 RUOANVALMISTUKSEN OSUUDEN HUO- MIOIMINEN Koulumaitotukea ei voida maksaa ruoanvalmistuksessa käytetyille tuotteille. Tämän vuoksi hakijat ilmoittavat Nekan perustiedoissa tai paperihakemuksella, sovelletaanko ruoanvalmistuksen osuuden vähennystä vai ei. a) Kyllä (ruoanvalmistuksen osuuden vähennystä sovelletaan) Jos tukihakemuksella haetaan tukea kaikille ostetuille tuenalaisten tuotteiden määrille mukaan lukien ruoan valmistukseen käytetyt määrät, tuen hakija valitsee Nekassa kohdan kyllä tai rastittaa vastaavasti sen paperihakemuksella. Tällöin Maaseutuvirasto vähentää ruoan valmistukseen käytettyjen tuotteiden teoreettisen määrän (2 %) automaattisesti haetuista määristä. Tämän lisäksi Maaseutuvirasto tekee normaaliin tapaan vähennyksen tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden osuudesta. Ruoanvalmistuksen osuutta ei tällöin tarkasteta mahdollisissa koulumaitotukitarkastuksissa eikä siitä tarvitse pitää erillistä kirjanpitoa. b) Ei (ruoanvalmistuksen osuuden vähennystä ei sovelleta) Jos tukihakemuksella haetaan tukea ainoastaan tuenalaisille juotaville ja sellaisenaan kylmänä käytetyille tuotemäärille pois lukien mahdolliset ruoanvalmistukseen käytetyt määrät, tuen hakija valitsee Nekassa kohdan ei tai rastittaa vastaavasti sen paperihakemuksella. Ruoan valmistuksessa käytettyä maitoa ja maitotuotteita ei siis tällöin ilmoiteta tukihakemuksella ja Maaseutuvirasto tekee vähennyksen vain tukeen oikeuttamattomien ruokailijoiden osuudesta. Ruoanvalmistukseen käytetyistä, tukikelpoisista maitotuotteista on pidettävä erillistä kirjanpitoa. Kirjanpidossa voi hyödyntää Maaseutuviraston www-sivuilta tulostettavaa vapaaehtoisesti täytettävää apulomaketta (Lnro ). Jos ruoanvalmistukseen ei käytetä lainkaan tukikelpoisia maitotuotteita, on tämä valvonnan yhteydessä voitava todentaa. 22

23 8 TUEN HAKEMINEN, KUN RUOKALAN YL- LÄPITÄJÄ ON ATERIAPALVELUYRITYS TAI MUU ULKOPUOLINEN TAHO Toimipisteen omistaja on oikeutettu tukeen, vaikka ruokalan ylläpitäjänä toimii muu taho kuin koulun/päiväkodin omistaja. Tukea voi saada myös, vaikka maito ostetaan koululle/päiväkodille ruokalan ylläpitäjältä, jolla on eri omistuspohja kuin koululla/päiväkodilla. Edellä mainittuja tapauksia ovat muun muassa yksityisen yrityksen hoitama koulun ruokala, yksityisen päiväkodin ostama ruokapalvelu kunnan keskuskeittiöstä tai kunnallisen koulun ostama ruokapalvelu kuntayhtymän liikelaitokselta. Ensimmäinen vaihtoehto tuen hakemiselle on itse- tai kuntahaku. Koska tukea voi hakea vain kirjallisten asiakirjojen perusteella, ruokalan ylläpitäjän on oheistettava aterialaskuihin todistus siitä, kuinka paljon tukeen oikeutettuja tuotteita lasku sisältää. Jos ruokala tekee ruokaa vain sille koululle/päiväkodille, jossa keittiö sijaitsee, on suositeltavaa, että todistuskäytännön sijaan liitetään ruokalan ylläpitäjän laskuihin kopiot ajanjaksolla ostettujen tukeen oikeutettujen tuotteiden laskuista. Tukihakemuksen voi allekirjoittaa ainoastaan koulun/päiväkodin (itsehaku) tai kunnan (kuntahaku) edustaja. Toinen vaihtoehto tuen hakemiselle on toimittajahaku, jolloin ruokalan ylläpitäjä saa tuen suoraan alennettuina ostohintoina. Koulumaitotukea voi kuitenkin saada vain yhden (tuen hakevan) toimittajan tuotteille, vaikka ruokalan ylläpitäjä ostaisi tukeen oikeutettuja tuotteita myös muualta. Ennen toimittajahaun aloittamista toimipisteen omistajan tulee tehdä toimittajavaltuutus. Ulkopuolisen ruokalan ylläpitäjän ja toimipisteen omistajan on tehtävä sellainen keskinäinen sopimus, että koulumaitotuki välittyy tai hyvitetään laskutuksessa täysimääräisenä lopulliselle edunsaajalle asti. Mahdollisten tarkastusten yhteydessä ruokalan ylläpitäjän tulee antaa tarkastajien käyttöön laskut/kuormakirjat (tai kopiot niistä) tukeen oikeuttavien tuotteiden määrien todentamiseksi. 23