Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset kehittämispaineiden alla. Satakunnan liikenneturvallisuus ja koulukuljetusseminaari 2.10.

Transkriptio

1 Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset kehittämispaineiden alla Satakunnan liikenneturvallisuus ja koulukuljetusseminaari Silja Siltala

2 Liikenneinsinöörin tehtävät Kuntaliitossa Kuntien liikenneasioiden edunvalvoja, kehittäjä ja palvelija Päätehtävinä säädösvalmisteluun ja erilaisiin työryhmiin osallistuminen kuntien edustajana, lausunnot, eduskuntakuulemiset, koulutus, kehittämishankkeet, kuntien avustaminen ja neuvonta, kuntayhteistyö Liikenneasiat laidasta laitaan:» Liikennepolitiikka ja talous» Liikennejärjestelmät, kaavoituksen liikennesuunnittelu» Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset» Liikenneturvallisuus» Liikenteen suunnittelu ja ohjaus 2

3 Kuntien tehtäviä - kunnat ovat erilaisia Henkilökuljetukset» Kaikilla kunnilla on lakisääteisiä tehtäviä tiettyjen henkilökuljetusten järjestämisessä, mm. perusopetuslain ja vammaispalvelulain mukaisesti Joukkoliikenne» Joukkoliikenteen järjestäminen tai tukeminen ei ole kuntien lakisääteinen vaan harkinnanvarainen tehtävä, josta kukin kunta päättää omien tarpeidensa mukaan. Joukkoliikennelain antamat tehtävät kuntaviranomaisille» Palvelutasomääritykset, suunnittelu ym. tehtävät ja niihin osallistuminen vaihtelee kuntien aseman mukaan: viranomaiskaupungit (16), seutuviranomaiset (HSL+9 kaupunkia), seutuviranomaisten jäsenkunnat (55) ja muut kunnat 3

4 Seutuviranomaiskunnat Tampereen seutu Turun seutu Porin seutu Oulun seutu Rovaniemi Lahden seutu Kuopion seutu Jyväskylän seutu Joensuun seutu Kemi Hämeenlinnan seutu Helsingin seudun liikenne Joukkoliikenteen viranomaiskaupungit Joukkoliikenneviranomainen Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Savonlinna Mikkeli Rauma Salo Riihimäki Hyvinkää Kouvola Kotka Imatra Lappeenranta MML, 2012

5 Lista joukkoliikenteen kunnallisiin viranomaisiin kuuluvista kunnista Joukkoliikenteen viranomaiskaupunki (16 kpl): Hyvinkään, Imatran, Kajaanin, Kemin, Kokkolan, Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Rauman, Riihimäen, Rovaniemen, Salon, Savonlinnan, Seinäjoen tai Vaasan kaupungit Joukkoliikenteen seudullinen kunnallinen viranomainen (10 kpl/ 55 kuntaa) : 1) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kuntien muodostamalla alueella; 2) Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kuntien muodostamalla alueella; 3) Joensuun kaupunki Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kuntien muodostamalla alueella; 4) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien muodostamalla alueella; 5) Kuopion kaupunki Kuopion ja Siilinjärven kuntien muodostamalla alueella; 6) Lahden kaupunki Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella; 7) Oulun kaupunki Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun ja Tyrnävän muodostamalla alueella; 8) Porin kaupunki Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ulvilan kuntien muodostamalla alueella; 9) Tampereen kaupunki Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella; 10) Turun kaupunki Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien muodostamalla alueella. Muiden kuntien (249 kpl) alueella joukkoliikenteen viranomainen on alueen ELY- keskus. 5

6 ELY- alueiden kunnat ja linjaautoliikenne ELYt ovat toimivaltaisia ja myös vastuullisia viranomaisia Kunnat osallistuvat jatkossakin joukkoliikenteen rahoitukseen harkintansa mukaisesti Kuntien maksuosuuteen vaikuttavat haluttu palvelutaso ja lippujen hinnat sekä valtion maksuosuus Kunnat osallistuvat ELYjen palvelutasomäärityksiin ja alennettujen lippujen hintojen määrittämiseen sekä vuosittaisten rahoitussuunnitelmien valmisteluun Joukkoliikenteen ja kuntien henkilökuljetusten suunnittelua alueellisina kokonaisuuksina ei vielä ole pystytty tekemään täydellä teholla (huom. selvitysmiehen ehdotusten jatkotyöt) Ennen liikenteen hankintaa ELYt tekevät kuntien kanssa nykyisiä lippu-/yhteistyösopimuksia korvaavat yhteistoimintasopimukset syksyllä

7 Joukkoliikenteen rooli liikennejärjestelmässä Henkilöliikenne on osa kuntien ja seutujen maankäytön ja liikennejärjestelmän kokonaisuutta ja palvelutoimintaa. Joukkoliikenteen asema ja rooli määritellään yhtenä osana liikennejärjestelmää. Kaupunkiseuduilla on yleensä isompia liikenteellisiä, ympäristöllisiä ja sosiaalisia tavoitteita joukkoliikenteen käytölle, jolloin sille halutaan vahva rooli. Pienemmillä seuduilla rooli on sosiaalisempi ja ensisijaista on peruspalvelujen ja henkilökuljetusten turvaaminen. Mitä isompi osuus matkoista halutaan hoitaa joukkoliikenteellä, sitä parempaan palvelutasoon ja edullisempaan matkustamiseen on tarve. 7

8 Joukkoliikenteen julkinen rahoitus Joukkoliikenteen julkisen tuen tarve riippuu halutusta palvelutasosta ja edullisista lippujen hinnoista. Vertailtaessa tukimääriä eri alueilla, on vertailtava myös palvelujen tasoa, lipunhintoja ja lippujen kelpoisuutta sekä käyttäjämääriä. Nykyisten palvelujen ja lipunhintojen ylläpitäminen edellyttää jatkossakin julkista tukea Enempää valtiolla kuin kunnillakaan ei näytä olevan suuria mahdollisuuksia lisätä rahoitusta, joten tarvitaan lisää tehokkuutta ja toimivuutta mm. suunnittelun ja henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistelyn keinoin (kehityshankkeita, mm. selvitysmiehen työ). 8

9 Julkisen rahoituksen lähteet ja käyttö Julkinen rahoitus joukkoliikenteelle edellyttää jatkossakin sekä valtion että kuntien panostusta yhteisesti sovitun palvelutason ylläpitämiseksi Kunnat osallistuvat palvelutason määrittämiseen ja päättävät omasta rahoitusosuudestaan. Kun julkista tukea johonkin toimintaan maksetaan, tulee palvelujen hankinnassa noudattaa hankintasäädöksiä (PSA= joukkoliikenteen palvelusopimusasetus, joukkoliikennelaki ja hankintalait), mikä yleensä tarkoittaa avointa kilpailuttamista säädösten mukaisesti. Koulukuljetukset ja muut kunnan sisäiset henkilökuljetukset kilpailutetaan hankintalain perusteella 9

10 AVOIN JOUKKOLIIKENNE Valtion rahoittama: *alueellinen liikenne kaukoliikenne *suuret kaupunkiseudut *lähijunaliikenne *kehittäminen Kuntien rahoittama: *kaupunkien liikenne *alueellinen liikenne KOULULAISTEN, VAMMAISTEN, VANHUSTEN JA SAIRAIDEN KULJETUKSET KELA:n koulumatkatuki: *maksetaan toisen asteen opiskelijalle, jolla yli 10 km koulumatka ja matkakustannukset yli 54 / kk KELA maksaa omavastuun (43 / kk) ylittävät kustannukset Kuntien ostama perusopetuslain mukainen Koulukuljetus: *koululaisilla oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen *kunnat maksavat *valtio osallistuu valtionosuusjärjestelmän kautta Kuntien maksama tuki vaikeavammaisten kuljetuksiin: *Erityiset vaikeudet liikkumisessa joukkoliikennevälineissä vamman tai sairauden vuoksi *Kunta maksaa väh. 18 matkaa / kk sekä koulu- ja työmatkat (-omav.) Sairausvakuutuslain mukainen Matkakorvaus: * KELA maksaa kaikille kansalaisille korvauksen matkasta sairauden hoitoon tai sairaan saattamisesta *KELA korvaa omavastuun (9,25 ) ylittävät kulut Kuntien maksama tuki henkilöille (vanhuksille), jotka eivät täytä vaikeavammaisuuden kriteerejä: *Harkinnanvaraihen kunnan maksama tuki tulojen ja tarpeen perusteella *omavastuu joukkol. taksan mukaan Kuntien ja ELY:jen ostama joukkoliikenne VR tuottaa junaliikenteen Opiskelijat, joilla pitkä matka / korkeat kulut Kunta hankkii ja maksaa liikennepalvelun Kunta korvaa asiakkaalle omavastuun yli Menevän osan Vaikeavammaiset, joiden tarve todettu lääkärin toimesta Kaikki sairauden takia matkoja tekevät Kunta korvaa asiakkaalle omavastuun yli Menevän osan Ikä-ihmiset kunnan harkinnan ja ehtojen perusteella Liikennöitsijät tuottavat bussiliikenteen Avoin kaikille tuettuun hintaan Liikennöitsijät tuottavat joukkoliikennepalvelut Taksiyrittäjät ja liikennöitsijät tuottavat palvelut Taksiyrittäjät tai liikennöitsijät tuottavat palvelut 10 Koululaiset, joilla yli 5 km matka tai matka vaikea, rasittava tai vaarallinen Taksiyrittäjät tuottavat palvelut Taksiyrittäjät tuottavat palvelut

11 Koulukuljetusoppilaat 11

12 Koulukuljetuskustannukset 12

13 Koulukuljetuskustannukset kuljetettavaa oppilasta kohden 13

14 Henkilökuljetusten kustannukset kasvavat 14

15 Sairasvakuutuslain mukaiset matkakorvaukset 350 Kelan korvaamat SVL-matkat eurot yht Vuosi 15

16 Julkisen liikenteen rahoitus Valtion joukkoliikenteen määrärahat ja linja-autoliikenteen kustannukset Milj. euroa Arvio Kustannusindeksi 2005= Joukkoliikenne määrärahat (ELYt) Suurten kaupunkien JL-tuki Kustannusindeksi 16

17 Joukkoliikenteen rahoituksen ongelmia Valtion rahoituksen riittämättömyys» Määrärahat ennallaan, kustannukset kasvavat => ostovoima vähenee => palveluja vähennettävä, lipunhintoja nostettava => paine kuntien rahoitusosuuteen kasvaa» Valtion rahoitusosuuteen pitäisi saada indeksikorotus ja kuluneiden vuosien jälkeenjääneisyys tulisi korvata määrärahalisäyksellä Linja-autoliikenteen kustannusten hallinta» Polttoainevero/ veronpalautusjärjestelmä tarpeen» Ei alv-korotuksia henkilökuljetuksiin Kuntien tiukka talous» Heikentää mahdollisuuksia henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen rahoittamiseen» Tarvitaan lisää suunnittelun koordinaatiota, rahoituksen yhteiskäyttöä ja tehokkuutta, uusia toimintatapoja ja kokonaistarkastelua yli sektorirajojen 17

18 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rakennemuutoksen valmistelu PSA (annettu 2007/voimaan joulukuussa 2009) eli joukkoliikenteen palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki edellyttävät rakenteiden muutoksia Toteutus meneillään; heinäkuussa 2014 iso järjestämistapamuutos; kilpailutetut liikenteet käynnistyvät Henkilökuljetuksien uudistamista valmistelee selvitysmiehen työn jatkona ministeriöiden yhteinen ohjausryhmä. Tavoitteena on joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten suunnittelun, toteutuksen/hankintojen ja rahoituksen koordinointi ja yhteiskäyttö, joilla voidaan toteuttaa tarpeen mukaiset, sujuvat ja turvalliset liikkumismahdollisuudet Muutosten vaikutukset todentuvat 3-5 vuoden sisällä 18

19 Liikenneturvallisuus koululaisten kulkemisessa kuntien roolia Koululaisten kulkemisen suunnittelussa» Kuljetussäännöt = miten meillä kouluihin kuljetaan» Liikenneympäristö» Kuljetusympäristö Kuljetusten hankinnoissa» Kuntien kuljetussäännöt ja kuljetusperiaatteet» Tarjouspyyntöjen laatuvaatimukset ja niiden seuranta Oppilaiden, vanhempien ja opettajien viestinnässä» Vanhempien vastuullisuus» Oppilaiden liikennekasvatus» Opettajien kiinnostus ja osaaminen ottaa liikennekasvatusta omissa oppiaineissaan opetusmateriaaliksi 19

20 Syksyn kysymyksissä esiin noussutta Saattoliikenne; määrä ja järjestelyt Tasoylikäytävät koulureiteillä Pyöräily; kielletty vai sallittu Koulutien pituuden mittaaminen ja vaarallisuuden arviointi, jatkuvat aiheet Petovaarat Turvalaitekysymyksiä 20

21 Tukea kuljetusten suunnitteluun ja hankintaan ja liikenneturvallisuuden edistämiseen Koulukuljetusopas» Opetushallituksen toimittama yhdessä sidosryhmien kanssa, uudistettu 2011» Sisältää perustietoa koulukuljetusten järjestäjille ja suorittajille» df Henkilökuljetusopas» Kuntaliiton opas kuntien henkilökuljetusten suunnittelun ja hankintojen tueksi, uudistettu 2012» Sisältää kuljetusten lakitaustat, yleistä suunnittelutietoa ja hankinnan ohjeistusta» Liikenneturvan materiaalit» 21

22 Valtion budjettiehdotus 2014 Liikenteen osalta budjetissa on positiivista se, että perusväylänpidon rahat ovat hieman korkeammat kuin tänä vuonna. Niissä on osoitettu raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelmaan 15 milj.. Tällä voitaneen poistaa muutama pahin pullonkaula maantieverkolla, mutta liikennöintirajoituksiin joudutaan monin paikoin. (Kuntien korjaustarpeisiin ei rahaa ole osoitettu.) Pieniin rakennuskohteisiin käytettävä rahoitus on edelleen hyvin vähäinen, mikä hankaloittaa kuntien maankäyttö- ja liikenneturvallisuushankkeiden etenemistä, kuten jalankulku- ja pyöräteiden tekemistä. Valtion yksityistieavustukset on esityksessä pudotettu 9 miljoonasta 5 miljoonaan ja joukkoliikenteen rahoitus on vain entisellään, 100, 8 milj.. Tämä tarkoittaa molemmissa tapauksissa palvelujen heikkenemistä ja paineita kunnille lisätä kuntien rahoitusta palvelujen ylläpitämiseksi. Kunnat tukevat jo nyt yksityisteiden ylläpitoa n. 25 milj. eurolla vuosittain ja maksavat avoimelle joukkoliikenteelle tukea yli 300 milj. euroa vuodessa. Yksityisteillä ja joukkoliikenteellä iso merkitys koululaisten kulkemisessa ja kulkemisen liikenneturvallisuudessa, joten niistä on tärkeä myös valtion huolehtia. 22