Elintarvikealan ergonomiaa. - elintarviketyö sopivaksi työntekijälle

Transkriptio

1 Elintarvikealan ergonomiaa - elintarviketyö sopivaksi työntekijälle

2 Kalvosarjan teksti ja kuvat perustuvat Elintarvikealan ergonomiaa -julkaisuun Kalvosarjan suunnittelu: Mika Nyberg ja Jarmo Sillanpää Kaaviokuvat: Mika Nyberg ja Jarmo Sillanpää Piirroskuvat: Martti Sirola Valokuvat: Jarmo Sillanpää Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, elintarvikealojen työalatoimikunta

3 Sisältö Elintarviketeollisuus Suomessa 4 Mitoita työpiste käyttäjän mukaan 40 Elintarviketeollisuuden erityispiirteitä 6 Välineet, koneet ja laitteet 42 Työsuojelutoiminta työpaikalla 7 Lämpöolot 43 Työpaikan työsuojelun yhteistoiminta 8 Veto 44 Yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita 10 Kylmä työympäristö y 46 Työsuojelun toimintaohjelma 11 Työterveyshuolto 14 Työkyky ja sen ylläpito 15 Kuntoutus 17 Elintarviketeollisuuden alat 18 Työperäiset sairaudet ja ammattitaudit 19 Tapaturmat ja sairauspoissaolot 22 Kuormittuminen työssä 23 Fyysinen kuormittuminen 25 Nostaminen 30 Henkinen kuormittuminen 33 Terveen ee työyhteisön te tunnusmerkkejä us ejä 35 Ergonomia 36 Mitoita työpiste käyttäjän mukaan 38 Kylmäaltistuminen 47 Yksilökohtainen suojautuminen kylmähaitoilta 49 Melu 50 Kuulonsuojaus 53 Näkeminen 54 Elpyminen 56 Toimisto elintarvikealalla 58 Pukeutuminen työssä 60 Työjalkineet 62 Hyvät ratkaisut 63 Internet-osoitteita

4 Elintarviketeollisuus Suomessa Elintarviketeollisuus on tuotannon bruttoarvolla mitattuna Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen. Vuonna 2008 elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo oli 10,5 miljardia euroa eli 7,6 % koko teollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Ala työllisti vuonna 2008 runsaat henkilöä eli noin 9 % teollisuuden työvoimasta. Tämä työvoima työskentelee noin eri toimipaikassa

5 Elintarviketeollisuuden päätoimialat olivat vuonna 2008 lihanjalostus, maidonjalostus ja juomien valmistus. Elintarviketeollisuuden työsuhteista vuonna 2008 valtaosa oli vakituisia. Säännöllistä päivätyötä tekee noin puolet, vuorotyötä vajaa kolmannes ja säännöllistä aamu- tai iltatyötä vajaa viidennes alan työntekijöistä. Keskimääräinen viikkotuntimäärä on noin 38 tuntia

6 Elintarviketeollisuuden erityispiirteitä Alalla runsaana esiintyvät ammattitaudit ja tapaturmat luovat tarvetta jatkuvaan työolojen tarkkailuun ja tutkimiseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ongelmallisimmissa työtehtävissä hyvien ratkaisujen löytämiseen ja niiden tekemiseen tunnetuksi koko elintarvikealalla. Elintarvikealalla on monenlaisia työtehtäviä, joissa on paljon käsin tehtävää työtä, siirtämistä, nostamista sekä staattisia työasentoja, kuten selkä etukumarassa ja yläraajat koholla työskentely. Työympäristössä esiintyy kosteutta, lämpöä sekä melua. Elintarviketeollisuudessa on käytössä runsaasti erilaisia koneita ja laitteita sekä työskentely erilaisilla kuljettimilla on yleistä

7 Työsuojelutoiminta työpaikalla Vastuu työpaikan ja työn turvallisuudesta kuuluu työnantajalle. Turvallisuus on varmistettava jo suunnittelussa. Työnantajan tulee ennalta ehkäistä tapaturma- ja terveysvaaroja, jotka liittyvät työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön. Työnantajan velvollisuus on perehdyttää työntekijät työpaikalla vallitseviin oloihin, oikeisiin työmenetelmiin ja niitä koskeviin turvallisuusmääräyksiin. Työntekijän on noudatettava a määräyksiä. äy ä Hän on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle

8 Työpaikan työsuojelun yhteistoiminta Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön. Työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu, jos työpaikalla säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää. Työsuojeluvaltuutetun lisäksi valitaan kaksi varavaltuutettua

9 Jos työpaikalla on vähintään 20 työntekijää, perustetaan työsuojelutoimikunta, jonka tehtävä on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta Työpaikalla voidaan valita työsuojeluasiamies paikallisen sopimuksen mukaan

10 Yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita Työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset Periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään Työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat seikat Työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät asiat Työntekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt Työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot Edellä mainittujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta

11 Työsuojelun toimintaohjelma Työnantaja laatii työpaikalle työsuojelun toimintaohjelman, jossa määritellään työturvalli- suuden organisointi, vastuun jako ja työpaikan vaarojen välttäminen. Siihen sisältyy myös työkykyä ylläpitävä toiminta, ja siinä on tarvittaessa huomioitava ikääntyvät työntekijät. Toimintaohjelmaan liittyy olennaisena työpaikan vaarojen ja haittojen tunnistaminen, niihin liittyvien terveysvaarojen selvittäminen sekä riskinarviointi

12 Riskien arvioinnin ja hallinnan vaiheet Arvioinnin suunnittelu ömät toime enpiteet Välitt Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen Riskin suuruuden määrittäminen Seuraukset Todennäköisyys Riskien merkittävyydestä päättäminen Seu uranta ja pa alaute Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen

13 Riskin suuruuden määrittäminen Riskin suuruus = vakavuus x todennäköisyys SEURAUKSET TODENNÄKÖISYYS Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköinen 1 Merkityksetön 2 Vähäinen 3 Kohtalainen riski Riski riski Mahdollinen Todennäköinen 2 Vähäinen riski 3 Kohtalainen riski 3 Kohtalainen riski 4 Merkittävä riski 4 Merkittävä riski 5 Sietämätön riski

14 Työterveyshuolto Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään työterveyspalvelut työssä olevien terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Lakisääteisiä työterveyshuollon tuottamia palveluita ovat työpaikkaselvitykset, työterveystarkastukset, neuvonta ja ohjaus. Työnantaja voi sopia työterveyshuollon kanssa sairaanhoidosta ja muista terveyspalveluista. Työterveyshuollon rooli työkykyä ylläpitävässä toiminnassa on tärkeä, sillä työterveyshuolto on yhteistyökumppani, joka tukee yrityksen työkykyä ylläpitävää toimintaa ja turvallisuustyötä

15 Työkyky ja sen ylläpito Työkykyä ylläpitävän toiminnan avulla edistetään ja tuetaan kaikkien työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Työkykyä ylläpidetään työnantajan, työntekijöiden ja työpaikan yhteistyöorganisaatioiden yhteistyönä. Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt työkykyä ylläpitävän toiminnan tasot kolmiportaisella asteikolla

16 Kohde 1. taso kaikki työntekijät riippumatta terveydentilasta ja työkyvystä 2. taso työntekijät tai työyhteisöt, y joita uhkaa työ- ja toimintakyvyn alentuminen Keino terveyskasvatus työsuojelukasvatus 3. taso työntekijät, joiden työ- kuntoutus ja toimintakykyä sairaudet, viat ja vammat ovat jo heikentäneet omaehtoinen terveyden edistäminen omaehtoinen kuormituksen säätely

17 Kuntoutus Laitoksissa tapahtuvaa kuntoutusta järjestävät vakuutuslaitokset. Kuntoutukseen voi hakeutua työterveyshuollon tai hoitavan lääkärin kautta. Laitoskuntoutus on yksilö- tai ryhmätasolla tapahtuvaa sairauksien tai vaivojen vähentämiseen tähtäävää toimintaa. Ryhmämuotoisia kuntoutuksia ovat Työkykyä ylläpitävä kuntoutus (TYK), Ammatillisesti syvennetty kuntoutus (ASLAK) ja Kuntoremontti

18 Elintarviketeollisuuden alat Juomateollisuus Kalatalousala Leipomoteollisuus Lihateollisuus Peruselintarviketeollisuus

19 Työperäiset sairaudet ja ammattitaudit Elintarviketeollisuudessa ammattitautien ilmaantuvuus vuonna 2007 oli 707 ammattitautia :ta työllistä kohden (275 tapausta). Alalla todetuista ammattitaudeista 35 % oli rasitussairauksia (96 tapausta). Elintarviketeollisuuden työntekijöillä on lähes kuusinkertainen riski saada rasitusvamma kuin kaikissa töissä keskimäärin. Toistotyön aiheuttamat, ammattitauteina korvatut rasitussairaudet ovat pääosin jännetupentulehduksia ja olkaluun sivunastan tulehduksia

20

21 Työssäkäyvien määrä ja vähintään neljän päivän sairauspoissaoloon johtaneet tapaturmat elintarviketeollisuudessa vuosina (Työolot Suomessa 2007) Vuosi Työtapaturmia Työssäkäyvien Työtapaturmaa/ lkm lkm työssäkäyvää

22 Tapaturmat ja sairauspoissaolot Vuonna 2007 elintarviketeollisuudessa sattui vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työtapaturmaa. Eniten tapaturmia oli teurastuksessa ja lihanjalostuksessa (44 %). Yleisin tapaturma oli vuonna 2007 leikkaavan terän ym. esineen aiheuttama vahinko. Toimialan tapaturmasuhde on pienentynyt noin 12 % vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2008 elintarviketeollisuudessa eteo oli keskimäärin 14,3 sairaspäivää työllistä kohden, kun kaikkien alojen keskiarvo oli 10,1 sairaspäivää

23 Kuormittuminen työssä Kuormittuminen voi olla sopivaa, ylikuormittavaa tai alikuormittavaa. Kun työn vaatimukset ja työntekijän suoritusedellytykset eivät ole tasapainossa, voi työn rasittavuus ilmetä väsymisenä, voimattomuutena, hitautena tai ärtyneisyytenä. Fyysisiä rasitusoireita ovat lihasväsymys, -kipu tai -särky. Henkisiä rasitusoireita ovat tarkkuuden ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, työtahdin hidastuminen, virhesuoritukset. Pitkään jatkunut voimakas kuormittuneisuus voi aiheuttaa toiminnallisia muutoksia työntekijän elimistöön ja voi näin vaikuttaa myös työsuoritukseen

24

25 Fyysinen kuormittuminen Dynaamisessa lihastyössä lihas vuoroin supistuu ja rentoutuu. Rentoutumisen aikana lihakseen tulee verta ja sen mukana happea ja ravintoaineita. Staattisessa lihastyössä lihas joutuu olemaan jännittyneenä yhtäjaksoisesti pidempään. Lihaksen hapen ja ravinnon saanti häiriintyy, ja siitä aiheutuu nopeaa väsymistä ja särkyä lihaksiin

26 Samanaikainen runsas voiman käyttö ja toistuvat liikkeet lisäävät yläraajasairauksien riskiä. Niskan voimakkaat kiertyneet ja taipuneet asennot voivat aiheuttaa niska-hartiakipuja ja päänsärkyä. Mitä korkeammalla ja kauempana vartalosta kädet työskenneltäessä ovat, sitä suurempi on hartialihasten lihasjännitys. Selän etukumara asento lisää kuormitusta ja selkävaivojen riskiä. Jos vartalo on samanaikaisesti kiertynyt ja eteen, taakse tai sivulle taipunut, vaurioitumisen riski kasvaa

27

28

29

30 Nostaminen Nostamisessa kuormittavat taakan paino ja muoto taakasta saatavan otteen pitävyys taakan sijainti suhteessa vartaloon noston alussa ja lopussa nostojen määrä ja toistotiheys

31 Nosto-ohjeita: Siirrettäessä ja nostettaessa käytä ensisijaisesti siirtovaunuja ja nostamisen apuvälineitä. Käsin nostaessasi suunnittele nosto etukäteen ja varaa riittävästi tilaa nostolle. Ota tukeva ote nostettavasta kappaleesta, pyri pitämään taakka lähellä vartaloa ja käytä sivuaskelta (painonsiirto) välttäen ylävartalon kiertoa

32

33 Henkinen kuormittuminen Hyvin suunniteltu työ ja selkeät tavoitteet edistävät työn tehokkuutta ja laadukkuutta sekä vähentävät henkistä kuormittumista. Työmäärän ja työtahdin tulee olla kohtuullinen, ja työntekijällä tulisi olla niihin vaikutusmahdollisuus. Työssä tulisi olla mahdollisuus uuden oppimiseen ja kehittymiseen

34 Keskeytykset ja häiritsevät esteet työssä ovat henkisiä kuormitustekijöitä. Motivoitunut työntekijä on sitoutunut ja aktiivinen ja kokee työnsä edistävän terveyttä ja hyvinvointia. Työhön perehdyttämisellä on suuri merkitys työssä

35 Terveen työyhteisön tunnusmerkkejä Avoin tiedonkulku Vuorovaikutuksen ja sisäisen yhteistyön toimivuus Oikeudenmukainen u ja selkeä työnjako Osallistumismahdollisuus työn suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Työyhteisöllä on tehokkaat muutoksen hallintavalmiudet ja hyvät ongelmanratkaisutaidot

36 Ergonomia Ergonomian tavoitteena on sopiva kuormittuminen ja töiden sujuminen. Ergonomian tehtävä on tunnistaa työhön liittyviä kuormitustekijöitä ja optimoida niiden vaikutusta ihmiseen. Työtä voidaan sovittaa ihmiselle sopivaksi poistamalla ihmiselle sopimattomia työn kuormitustekijöitä. Työtä voidaan sovittaa lisäämällä työhön ihmiselle sopivia työn piirteitä

37

38 Mitoita työpiste käyttäjän mukaan Työpiste on joko kiinteä, yksittäisen käyttäjän mittojen mukaan mitoitettu tai säädettävä. Säädettävää työpistettä voivat käyttää erikokoiset työntekijät. Työskentelykorkeus määräytyy työntekijän koon ja työtehtävän mukaan. Oikea pöydän korkeus mahdollistaa selkä suorassa työskentelyn ja vähentää yläraajojen ylimääräistä kannattelua. Sillä mahdollistetaan yläraajojen tukeminen työtasoon sekä laajojen tai voimaa vaativien työliikkeiden suorittaminen

39 Laajoja käden liikkeitä sisältävässä työssä työskentelytaso on edullista säätää jonkin verran kyynärtason alapuolelle. Jos tarvitaan kehon painoa tai käsitellään kappaleita työtasolla, työskentelytason tulee olla reilusti kyynärtasoa alempana

40 Mitoita työpiste käyttäjän mukaan Varsinainen työn kohde sijoitetaan välittömästi työntekijän eteen symmetrisesti niin, että siihen ylettyy olkavarret lähellä vartaloa (alue I). Työhön liittyvät välineet ja tarvikkeiden otot sijoitetaan työntekijän vartalon etupuolelle, alueelle, johon ylettyy kyynärvarren ja sormien ulottumalla ilman olkavarren merkittävää loitonnusta vartalosta (alue II). Harvemmin toistuvat työliikkeet sijoitetaan alueelle, johon ylettyy ojentamalla yläraajan ilman kurottamista (alue III)

41

42 Välineet, koneet ja laitteet Käytettävien välineiden, koneiden ja laitteiden tulee olla käyttöön sopivia, helposti puhdistettavia ja huollettavia. Laki edellyttää, että työpaikalle hankittavat koneet ja laitteet ovat turvallisia ja niiden suunnittelussa on noudatettu ergonomisia periaatteita. Myös näiden koneiden ja laitteiden käytön tulee olla turvallista ja ergonomista. Koneet sijoitetaan niin, että niiden käyttö ja valvonta on helppoa. Hallintalaitteita tulee voida käyttää ilman kurkottelua. Koneista ja laitteista on huomioitava myös melu, päästöt ja liitäntöjen turvallisuus

43 Lämpöolot Elintarviketyössä syntyy lämpöä ja kosteutta erilaisten prosessien seurauksena. Tuotannossa on jäähdytettyjä tiloja, joissa mm. pakataan elintarvikkeita. Lisätauotus ja lisätty nesteen nauttiminen ovat tarpeen, jos lämpötila on pitkään työpäivän ä aikana yli 28 C. Lämpötilan työpaikalla tulisi pysyä alle +28 C:ssa, kun ulkoilman lämpötila on alle +25 C. Työpaikan ilman lämpötila ylittäessä +28 C, on työtä ryhdyttävä keventämään

44 Veto Ilman liikenopeus ja lämpötila vaikuttavat vedon tunteeseen. Kylmä pienellä nopeudella liikkuva ilma voi aiheuttaa vedon tunnetta. Vastaavasti normaalilämpöinen ll suurella nopeudella liikkuva ilma voi olla syynä vetoisuuteen. Kylmien pintojen, kuten ikkunoiden, lähellä työskentelykin voi aiheuttaa vedontunnetta. Veto on aistimuksena epämiellyttävä tuntemus, mutta myös kudoksia jäähdyttävänä voi edesauttaa lihasten kipeytymistä

45 Lämpötiloista ja ilmanliikkeestä on laadittu ohjearvoja työn raskauden mukaan: Työn luokitus Lämmön tuotto Lämpötila- suositus Ilman liike Kevyt istumatyö Alle 150 W o C alle 0,1 m/s Muu kevyt työ W o C alle 0,1 m/s Keskiraskas työ W o C alle 0,5 m/s Raskas työ o C Alle 0,7 m/s Suositeltava ilman suhteellinen kosteus on %

46 Kylmä työympäristö Kylmällä työympäristöllä tarkoitetaan yleensä alle celsiusasteen lämpötiloja. Näissä lämpötiloissa kylmän vaikutukset alkavat näkyä ensimmäiseksi käsien ja jalkojen jäähtymisenä kevyessä työssä. Kylmien sisätöiden osuus on lisääntynyt viime vuosina, erityisesti koska elintarviketeollisuuden hygieniavaatimukset ovat kiristyneet. Töitä tehdään hyvin usein +2-3 asteen lämpötiloissa. Liiallinen kylmäaltistus aiheuttaa epäviihtyvyyttä, toimintakyvyn heikkenemistä sekä erityyppisiä oireita

47 Kylmäaltistuminen Lievä kylmäaltistus voi heikentää käsien toimintakykyä. Kohtalainen kylmäaltistus heikentää käsien toimintakykyä, ääreisosien lihasvoimaa, kohottaa verenpainetta ja saattaa aiheuttaa hengitystieoireita erityisesti raskaassa fyysisessä kuormituksessa. Voimakas kylmäaltistus saa aikaan hengitystieoireita raskaassa fyysisessä kuormituksessa, paleltumia sekä sydän- ja verenkiertoelimistön kuormittumista

48 Käden toimintakyky eri ihonlämpötiloissa Ihon lämpötila ( o C) Lämpötilan vaikutus käden toimintaan optimaalinen lämpötila tarkkuus ja kestävyys heikkenevät näppäryys heikkenee 16 kipu (koko käden jäähtyessä) 10 kipu (pienen ihoalueen jäähtyessä) 6-8 hermot eivät johda tietoa: tuntemukset katoavat

49 Yksilökohtainen suojautuminen kylmähaitoilta Tärkein yksilökohtainen kylmänhaittojen suojauskeino on asianmukainen vaatetus, joka kootaan kerrosvaatetuksen periaatteen mukaan: Alusvaatetuksen tehtävänä on siirtää kosteus iholta seuraaviin vaatekerroksiin ja tuntua miellyttävältä. Alusvaatetus voi olla esim. polypropeenia, polyesteria tai villaa. Välivaatetus toimii lämmöneristeenä. Se voi olla esim. villaneulos, fleece tai tekoturkis. Päällysvaatetus suojaa tuulelta, kosteudelta ja muilta ympäristötekijöitä, ja siinä on myös muut työn ja turvallisuuden edellyttämät ominaisuudet. Koska varsinainen lämmöneriste on vaatetuksen sisältämä ilma, vaatetuksen tulee olla kuiva ja riittävän väljä

50 Melu Melu on häiritsevää tai kuulolle joko haitallista tai vaarallista ääntä. Melun aiheuttamia i haittoja ovat kuulon aleneminen, korvien soiminen sekä unen ja keskittymiskyvyn häiriöt. Melun aiheuttaman a a pysyvän y kuulon aleneman a kehittymiseen menee tyypillisesti vuosia. Melu on merkittävä ammattitauteja aiheuttava altiste. Melu tulisi i huomioida id jo elintarvikealan ik l tilojen suunnitteluvaiheessa; vähämeluiset koneet ja laitteet, melulähteen kotelointi, jälkikaiunta-aikojen huomiointi, meluavien työvaiheiden sijoittaminen eri tilaan. Henkilökohtaisten suojainten käyttö on tarpeen useissa elintarvikealan töissä

51 Melun raja- ja toiminta-arvot päivän teholliselle ja huippuarvolle Raja Arvo Merkitys Alempi toiminta-arvo (mitataan työtilasta) Ylempi toiminta-arvo (mitataan työtilasta) Raja-arvo (mitataan kuulonsuojainten sisäpuolelta/takaa) 80 db(a) 135 dbpeak 85 db(a) 137 dbpeak Työntekijöitä on informoitava. Heillä on oikeus saada työhön sopivat kuulonsuojaimet ja käydä kuulontutkimuksessa. On käynnistettävä meluntorjuntaohjelma. Työntekijöiden on käytettävä suojaimia, ja niiden käyttöä on edistettävä kaikin keinoin. 87 db(a) Sietämätön riski. 140 dbpeak Tätä ä rajaa ei saa ylittää

52 Esimerkkejä melua aiheuttavista kohteista elintarviketeollisuudessa Sikateurastus Laatikkopesula Makkarapakkaamo Taikinantekijä Leivän pakkaus db db db db 85 db

53 Kuulonsuojaus Kuulonsuojaimia on syytä käyttää aina, kun melutaso työpaikalla ylittää 85 db. Suojaintyypin valintaan vaikuttavia seikkoja ovat altistuksen jaksoittaisuus, melujaksojen voimakkuus, varoitusäänien kuuluvuus sekä puhekommunikaation tarve. Silmä- tai suojalasien sangat tai hiukset kupusuojaimen ja ihon välissä heikentävät kupusuojaimen vaimennusta. Tulppasuojain on tällöin hyvä vaihtoehto. Toistuvassa lyhytaikaisessa altistuksessa voi käyttää kupusuojainta tai sangallista tulppasuojainta

54 Näkeminen Elintarviketyössä näkeminen on tärkeää, koska se liittyy tuotteiden valmistuksen laatuun sekä turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Iän myötä näkökyky heikkenee, etäisyyden tarkentuminen hidastuu ja silmä häikäistyy herkemmin. Valontarpeen voimakas lisääntyminen keski-iässä on otettava huomioon suunnittelussa

55 Elintarvike- ja nautintoaineteollisuuden valaistussuosituksia Työpaikat ja -alueet -panimot, mallastamot t - pesu, astioiden täyttö, puhdistus, seulonta, kuorinta - keittäminen umpiossa ja suklaatehtaat - sokeritehtaat -raakatupakan k kuivaus, käyminen, käymiskellari k i Hedelmien ja vihannesten lajittelu ja viipalointi 200 lx 300 lx Tuotteiden lajittelu ja pesu, jauhaminen, sekoitus ja pakkaaminen Kriittiset työpaikat ja -alueet teurastamoissa, meijereissä, sokeritehtaiden suodatustiloissa 300 lx 500 lx Herkkujen valmistus, keittiöt, sikarien i ja savukkeiden 500 lx valmistus Lasien ja pullojen tarkastus, tuotevalvonta, viimeistely, 500 lx lajittelu, koristelu Laboratoriot 500 lx Värintarkastus lx Luksi (lx) on valaistuksen voimakkuuden yksikkö, ja sitä käytetään kuvaamaan sitä, miten hyvät valaistusolosuhteet jossakin tilassa on

56 Elpyminen Työssä ihmisen elimistö reagoi työstä aiheutuvalle kuormitukselle, jolloin lihakset työskentelevät voimakkaammin, hengitys tihenee ja verenkierto vilkastuu. Työn aiheuttaman liiallisen kuormittumisen vähentämiseksi on elimistölle annettava mahdollisuus elpyä. Elpymistä työssä voidaan tehostaa mikrotauoilla (muutaman sekunnin mittainen tauko), vastaliikkeillä tai taukovoimistelulla. Vastaliikkeillä tarkoitetaan työn lomassa tehtäviä venytysliikkeitä, jotka kohdistuvat työtehtävässä tai työvaiheessa eniten kuormittuviin lihaksiin. Taukovoimistelua voidaan järjestää työpaikalla siten, että koulutettu ohjaaja ohjaa taukovoimistelutuokion ja käyttää apunaan musiikkia

57 Selän etukumaran asennon vastaliike, selän kallistus taaksepäin. Oikealla rintalihasten venytys

58 Toimisto elintarvikealalla Toimistopisteessä tulisi olla hyvä toimistotuoli käyttäjälleen sopiva monipuoliset säätömahdollisuudet. Riittävästi pöytätilaa näytölle näppäimistölle hiirelle muille tarpeellisille tavaroille

59 Varteenotettavana vaihtoehtona on langaton näppäimistö ja hiiri. Langattomuus mahdollistaa monipuolisemman ja vapaamman työasennon. Litteä näyttö on myös helpompi sijoittaa ahtaammallekin pöydälle

60 Pukeutuminen työssä Työvaatteiden tulee mahdollistaa luonnollinen liikkuminen ja liikkeet työssä. Vaatteen tulee olla sopivan kokoinen, k eli se ei saa kiristää i esim. olkavarresta työvaiheissa, joissa yläraaja on hartiatasolla tai sen yläpuolella. Työvaatetuksen tulee suojata vaatetusta työssä syntyviltä roiskeilta. Työn hygieniavaatimusten vuoksi hiukset on peitettävä päähineellä. Käsien suojaamiseksi ja hyvän hygieniatason säilyttämiseksi elintarviketyössä käytetään suojakäsineitä. Töissä, joissa esiintyy viiltohaavojen riski (esim. lihanleikkuu, kalan fileeraus) tulee käyttää viilloilta suojaavia erityiskäsineitä (kevlar, titaani)

61 Kylmävarastossa tulee käyttää sopivaa vaatetusta kylmältä suojautumiseksi. Kylmä heikentää lihasten toimintakykyä

62 Työjalkineet Työjalkineen tulee olla jalkaa tukeva ja napakasti kiinnitettävä. Pohjan tulee olla liikkumisen kannalta turvallisesta materiaalista valmistettu liukastumisen estämiseksi. Päällysmateriaalina pehmeä, hyvä nahka, joka imee ja haihduttaa kosteutta sekä mukautuu käyttäjänsä jalkaan. Kengän kärjessä on oltava tarpeeksi korkeutta ja leveyttä, jotta varpailla ja kynsillä on mahdollisuus olla luonnollisessa asennossa. Kengässä on oltava a 1 2 cm:n käyntivara, a, jotta jalka a pystyy toimimaan oikein. Jos jalat ovat erikokoiset, valitaan kengät suuremman jalan mukaan

63 Hyvät ratkaisut Hyvissä ratkaisuissa esitellään elintarvikealalle soveltuvia ratkaisuja, joilla tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumista voidaan vähentää. Ratkaisuissa on pyritty noudattamaan Euroopan unionin hyvien käytäntöjen (Good Practice) kriteerejä: täyttää lainsäädännön, ohjeiden ja standardien vaatimukset kohdistuu viranomaisten ja asiantuntijoiden yleisesti tärkeinä pitämiin ongelmiin

64 esittelee tehokkaita toimintatapoja ja menetelmiä, joita voidaan soveltaa terveys- ja turvallisuusriskien vähentämiseksi yrityksissä on eettisesti kestävä yrityksessä tunnistetun riskitekijän mahdollisuus aiheuttaa vahinkoa työntekijöille tai muille henkilöille vähenee terveys, turvallisuus ja tehokkuus paranevat riski vähenee tunnistettavasti ja pysyvästi

65 Pakkaustyö kuljettimella vältä ennakointia Hyvä ratkaisu Anna kuljettimen tuoda käsiteltävä kappale työskentelyalueelle

66 Taikinan koneellinen syöttö annostelulaitteelle keventää työtä Hyvä ratkaisu Taikina tuodaan kuljettimella annostelulaitteeseen

67 Pakkauslaatikoiden käsittely kuljettimella Tyhjät laatikot pakattujen poistumislinjalla Pakatut laatikot täytyy nostaa käsin Hyvä ratkaisu Suunnittele pakkaustyöpaikka huomioiden täysien pakkauslaatikoiden käsittely. Vältä täysien pakkauslaatikoiden käsin siirtoa, käytä rullarataa, nostopöytää tai muuta vastaavaa. Tyhjät laatikot voi sijoittaa vapaammin

68 Syöttö- ja vastaanottotyöpisteen uudelleenjärjestely lisää tilaa työskentelyyn hylly pöytä Hyvä ratkaisu Linjaston, jolta tavaraa tai tuotteita vastaanotetaan, viereen sijoitettavat hyllystöt tai pöydät asennetaan viistosti linjastoon nähden, jolloin työskentelytila lisääntyy ja tuotteet voi ottaa tai laittaa hyllystöön kyykistyen

69 Vaaka työvälineenä sijoita oikein tukevalle alustalle Hyvä ratkaisu Sijoita vaaka oikealle työskentelyetäisyydelle ja erilliselle tukevalle tasolle

70 Internet-osoitteita Elintarviketeollisuusliitto Työterveyslaitos ttl Työsuojelun tietopankki Työturvallisuuskeskus Työsuojelurahasto Aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue