POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUS

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUS Kevät 2008 n aluetalouskatsaus kevät 2008

2 2 Yritysten liikevaihto kasvoi ssa ennätysvauhtia viime vuonna ssa yritysten liikevaihto kasvoi 0,5 %, mihin maakunnassa liikevaihdon seurantakaudella ei ole aikaisemmin ylletty. Kasvu oli parempaa kuin koko maassa (8,4 %). Pohjois- Savossa kasvu oli maakunnista kolmanneksi nopeinta. Paremmin talous kehittyi vain Keski- Pohjanmaalla (2, %) ja Satakunnassa (0,6 %). Vuotta aikaisemmin kasvu ssa oli hitaampaa (5,3 %) ja maassa erittäin nopeaa (0,7 %). Kausi - piristi a ja koko maan tasoa lähestytään Kasvuero yritysten liikevaihdossa n ja koko maan välillä on kuluvan vuosikymmenen aikana kaventunut. Kasvu on tällä vuosikymmenellä nopeutunut ssa ja hidastunut koko maassa kauteen verrattuna. ssa yritysten liikevaihto kasvoi - keskimäärin 5,4 %, koko maassa 5,9 %. Kuopion seudun nousu maakunnan kasvun jarrusta kasvun ylläpitäjäksi on merkittävä muutos. Kuopion seutu kasvoi vuodessa,8 % ja - vuodessa 5,9 %. Ylä-Savossa kasvu (5,9 %) on säilynyt korkealla tasolla. Sisä-Savon seudulla kasvu (5,8 %) nopeutui tällä vuosikymmenellä kolminkertaiseksi aikaisempaan verrattuna. Myös Varkauden seudun kasvu (4,9 %) ja Koillis-Savon kasvu (4,6 %) on vähän nopeutunut. Lähes kaikki toimialat ja seudut menestyivät Viime vuonna yhdenkään toimialan kehitystä ei voi sanoa huonoksi. Erityisen nopeaa liikevaihdon kasvu oli metallituote- ja koneteollisuudessa, kulkuneuvojen valmistuksessa, rakentamisessa ja siihen liittyvissä mineraalituotteissa, saha- ja puutuotteissa ja sähköteknisissä tuotteissa. Myös posti- ja teleliikenne, liikeelämän palvelut, kemian teollisuus, tietojenkäsittely, terveys- ja koulutuspalvelut ja liikenne kasvoivat hyvin. Hitainta kasvu oli kaupassa, sellu- ja paperiteollisuudessa, majoitus- ja ravitsemisalalla, elintarviketeollisuudessa ja vaatetusteollisuudessa. Näilläkin aloilla kasvu oli parempaa kuin niiden pitkän ajan keskikasvu. Liikevaihto kasvoi Ylä-Savossa 2, %, Varkauden seudulla 2 %, Kuopion seudulla 0, %, Koillis- Savossa 8,8 % ja Sisä-Savossa 5,4 %. Sisä-Savoa lukuun ottamatta kasvu seuduilla oli nopeampaa kuin niiden pitkä keskikasvu tai kasvu maassa. Viennin kasvu saavuttanut koko maan kasvuvauhdin Vuosina - teollisuuden vienti kasvoi maassa 6,2 % vuodessa ja ssa 6,4 %. Viennin kasvu on piristynyt Kuopion (5,5 %) ja Sisä-Savon (9,6 %) seuduilla edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Ylä-Savossa (,6 %) viennin kasvu on jatkanut korkealla tasolla. Varkauden seudulla (4,7 %) viennin kasvu on hidastunut ja Koillis-Savossa jatkunut 3,9 % tasolla. Viennin kasvu - on ollut nopeinta kone-, kulkuneuvo- ja metalliteollisuudessa ja hitaampaa paperi-, puu-, vaatetus- ja elintarviketeollisuudessa sekä sähkötekniikassa. Viime vuonna viennin kasvu oli erityisen nopeaa metalliteollisuudessa, mutta myös mekaaninen puunjalostus, liike-elämän palvelut (mm. ohjelmistotuotteet) ja vaatetusteollisuus menestyivät. ssa viennin arvon vuotuiset vaihtelut ovat suuria Varkauden metalliteollisuuden suurten kertatoimitusten ajoittumisen vuoksi. Vuosi oli erityisen hyvä vientivuosi Ylä-Savossa (26,7 %) ja Kuopion seudulla (3,3 %) Varkauden seudulla viennin kasvu oli 6,5 % ja Koillis-Savossa 7,9 %. Sisä- Savossa vienti väheni -6,7 %, mikä johtuu puutuotteiden viennin vähenemistä. Vuosi oli viennissä heikompi. Palkkasumma kasvanut ssa hyvin Palkkasumma on - ssa (4,5 % vuodessa) kasvanut käytännössä samaa vauhtia koko maan (4,9 %) kanssa. Palkkasumman kasvuvauhti on hidastunut tällä vuosikymmenellä niin koko maassa kuin ssa. Poikkeuksellisesti kasvunopeus on kiihtynyt Kuopion seudulla (5,4 %) ja Sisä- n aluetalouskatsaus kevät 2008

3 3 Savossa (4,4 %). Suurinta palkkasumman kasvun hidastuminen on ollut Varkauden seudulla (kasvu 3,3 %), missä sellu- ja paperiteollisuuden ja ict-alan palkkasumman kasvu on hidastunut. Viime vuonna palkkasumma kasvoi Kuopion seudulla 6,6 %, Koillis-Savossa 6,3 %, Ylä-Savossa 6,2 %, Sisä-Savossa 3,5 % ja Varkauden seudulla 2,6 %. Koko ssa kasvu oli 5,7 % ja maassa 5,9 %. Palkkasumman kasvua on nopeuttanut erityisesti kone- ja kulkuneuvoteollisuus, rakentaminen ja liikeelämän palvelut. Heikkoa kasvu on ollut vaatetusteollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Väestö, työvoima ja työllisyys Maakunnan muuttotappiot ovat pienentyneet vuosikymmenen vaihteesta kolmanteen osaan. Myös siirtolaisuuden kasvu vähentää kuntien muuttotappiota, vaikka maakuntaan siirtolaisia on tullut vain 2,5 % koko maahan saapuneista. Ikärakenteen vanhenemisen seurauksena työvoiman poistuma kiihtyy ja sen seurauksena työvoiman tarjonta kääntyy laskuun. Luonnollinen väestönkasvu on päättynyt 0 vuotta sitten. Työttömyys on vähentynyt koko maata ripeämmin. Viime vuonna työttömien määrä väheni runsaan työvoiman kysynnän ansiosta poikkeuksellisen hyvin, -0,9 %. Kuitenkin työllisyysaste laski 62,5 %:iin mm. työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vuoksi. Työllisyys on lisääntynyt liike-elämän palveluissa, rakentamisessa, kaupassa, liikenteessä ja osassa teollisuutta sekä alentunut maataloudessa ja julkisissa palveluissa. Kuopion työpaikkakasvu lisää väestöä Kuopion ympäristökunnissa. Kasvu hidastumassa ? Tämän hetken näkymien mukaan vuosi oli lähivuosien kasvun huippu. Öljyn ja muiden raakaaineiden hinnan kallistuminen, inflaation nousu, kuluttajien luottamuksen aleneminen, rakentamisen kasvun hiipuminen Kuopion seutua lukuunottamatta, puun saatavuuden vaikeudet, USAn epävakaat kasvunäkymät ja jopa työvoiman saatavuuden orastavat kapeikot näyttäisivät hidastavan tulevaa kasvua. Työttömyyden lisääntymistä ei kannata ennustaa, mutta hyvin todennäköistä on työllisyyden kasvun ja työttömyyden laskun hidastuminen. Pidemmällä tulevaisuudessa talouskasvua alkaa hidastaa työvoiman tarjonnan väheneminen ikärakennekehityksen vuoksi, mikäli työn tuottavuutta ei tuotantomenetelmiä ja palveluja kehittämällä saada nopeutumaan ja työvoiman koulutuksen resursseja kohdennettua parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan kysyntää työmarkkinoilla. Sisällysluettelo. ALUETALOUS POHJOIS-SAVOSSA Liikevaihto Vienti Palkkasumma Työvoimavarat ja työllisyys... 3 Työttömyys alenee ennätysvauhdilla POHJOIS-SAVON KEHITYSKUVA Maakuntien vertailu , - ja Toimialojen kehitys, ja Toimialojen trendit 995 joulukuu n aluetalouskatsaus kevät 2008

4 keskim. vuosimuutos % 4. ALUETALOUS POHJOIS-SAVOSSA.. Liikevaihto 5,0 Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos kaudella , - sekä v ,0 5,0 0,0 KOKO MAA POHJOIS-SAVO KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS- SAVON SEUTU SISÄ-SAVON SEUTU Edellistä aluetalouskatsauksesta jaksojen ja - vuosimuutosten laskentaa on muutettu. Kausien keskimääräinen vuosikasvu lasketaan nyt tarkastelujakson vuosimuutosten keskiarvona. Tämä laskentatapa kuvaa kaudella toteutuneita vuosikasvuja paremmin kuin aikaisempi laskenta, jossa vuosikasvu laskettiin lähtövuoden ja loppuvuoden erotuksesta (ei suorana jakolaskuna). Muutamassa poikkeustapauksessa uusi lasketa antaa kaudelle positiivisen kasvun, vaikka lähtövuoden liikevaihtotaso on korkeampi kuin loppuvuoden. Näin käy, jos välivuosina kasvu on ollut myönteistä ja lasku tapahtunut jakson lopulla. Vuoden aika ssa yritysten liikevaihdon kasvuvauhti kiihtyi 0,5 prosentin kasvuun, kun edellisenä vuonna kasvua oli vain 5,3 prosenttia. Kasvu oli ssa nopeampaa kuin koko maassa, missä kasvu hidastui 8,4 prosenttiin. Vuotta aikaisemmin koko maa kasvoi lähes ennätyksellistä 0,7 prosentin vauhtia. ssa ennätyksellinen liikevaihdon kasvu vuonna johtui Sisä-Savoa lukuun ottamatta kaikkien muiden seutujen nopeutuneesta kasvusta. Erityisesti kasvu koheni Varkauden seudulla 2 %:iin, kun vuotta aikaisemmin liikevaihto laski -4,2 %. Ylä-Savossa kasvua oli 2, % ja Kuopion seudulla 0, %, Koillis-Savossa 8,8 % ja Sisä-Savossa 5,4 %. Maakuntavertailussa liikevaihdon kasvu Pohjois- Savossa oli vuonna maan kolmanneksi nopeinta. Parempaa kasvua oli vain Keski- Pohjanmaalla (2, %) ja Satakunnassa (0,6 %). Vuotta aikaisemmin kasvu oli Pohjois- Savossa maakuntien kuudenneksi heikointa. Pidemmän aikavälin vuosien ja - aikavälien tarkastelussa havaitaan, että on hitaasti saavuttanut koko maan liikevaihdon kasvunopeutta. ssa kasvu - oli 5,4 %, koko maassa 5,9 %. a hitaampaa kasvu se on ollut vain Kainuussa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. n aluetalouskatsaus kevät 2008

5 5 n kasvunopeuden paraneminen johtuu Kuopion seudusta, joka on lopultakin kyennyt nostamaan kasvuvauhtiaan 9-luvun loppupuolen vajaasta 2 %:sta 5,9 %:iin vuosina -. Kuopion seutu on päässyt samalle kasvutasolle Ylä-Savon kanssa, mikä on tähän saakka ollut maakunnan kasvun vetäjä. Viime vuosina kasvuvauhti on parantunut huomattavasti myös pienellä Sisä-Savon alueella (5,8 %/v -) ja teollisuudessa merkittävällä Varkauden seudulla, lukuun ottamatta vuosia ja. Ylä-Savon yritysten liikevaihto kasvoi maakunnassa nopeimmin 9-luvulla ja samalla tasolla koko maan kanssa. -luvulla hyvä kasvuvauhti on jatkunut koko maan vauhdissa ja useimpina vuosina koko maakuntaa nopeammin. Vuosina - yritysten liikevaihto kasvoi Ylä-Savossa 5,9 % (maassa sama), vuonna kasvu oli 2, %. Hyvä liikevaihdon kasvu on perustunut puu-, kone- ja metalliteollisuuden menestykseen ja vilkkaaseen rakentamiseen. Vuonna kasvu kiihtyi koko teollisuudessa 8,5 % kasvuun, kun se tällä vuosikymmenellä on ollut keskimäärin 7,5 % vuodessa. Koneiden ja kulkuneuvojen (tol 29 ja 34-35) valmistuksessa kasvua oli noin 30 % ja puuteollisuudessa 6 %. Metallituoteteollisuudessa kasvu jatkui 0 % tasolla. Elintarviketeollisuuden kasvu nopeutui 0,6 %:iin, mikä on nelinkertainen kasvuvauhti -luvun keskimääräiseen verrattuna. Kaupan liikevaihdon kasvu kohosi ennätykselliseen 6,8 %:iin, mutta rakentamisessa palattiin normaalimmalle 5,5 % tasolle edellisen vuoden 7 % kasvusta. Suhteellisen pienen liike-elämän palveluiden kasvu oli 8 % ja tuplasti suuremman liikenteen 7,3 %. Hitaasti kasvaneiden toimialojen joukko on pieni. Sähkötekniikka ja ohjelmistot kasvoivat 5,5 % ( % vuodessa -), vaatetusteollisuus 4,7 % sekä majoitus- ja ravitsemus 4,5 %. Varkauden seudulla yritysten huipputason liikevaihdon kasvut ja jyrkät laskut vaihtelevat voimakattiloiden viennin suurten kertatoimitusten kirjautumisen mukaan. Sellulaitteiden viennissä vuotuiset vaihtelut ovat hiukan pienempiä. Tämän lisäksi liikevaihdon ja viennin vaihteluja aiheuttavat paperin, puutuotteiden ja metallituotteiden hintatasot. Lisäksi yksi suuri automaatioja mittaustekniikan yritys siirsi pääosan toiminnoistaan Kuopioon vuonna. Näistä syistä yhden vuoden muutosten perusteella ei kannata tehdä liioiteltuja päätelmiä. Metsäteollisuus (5 M v.) sekä metalli- ja koneteollisuus (78 M v. ) vuorottelevat liikevaihdoltaan suurimpina aloina. Varkauden seudun yritysten liikevaihdon keskimääräinen kasvuvauhti on luvulla ollut hiukan 9-luvun loppupuolta parempi. Vuosina - kasvua oli 3,9 % ja kasvu ylsi 2 %:iin, mutta vuonna liikevaihto laski -4,2 %. kasvua oli ollut 2,3 %. Vuosina - liikevaihdon kasvu on ollut kone- ja metalliteollisuuden (2 %/v) ja rakentamisen (8 %/v) varassa. Vuoden aikana kone- ja metalliteollisuus sai liikevaihtoa valmistuneista projekteista ja kasvu kohosi 43 %:iin. Rakentamisen kasvu oli 3 % ja liike-elämän palveluiden 8 %. Puu- ja paperiteollisuuden keskimääräinen vuosikasvu - on ollut 2,6 %, viime vuonna se oli 4,9 %. Ict-alan liikevaihto on tällä vuosikymmenellä laskenut -4,6 %, koska alan suurin yritys muutti Kuopioon. Viime vuonna ict-alan liikevaihto väheni 22 %. Kaupan kasvu oli vuonna vaatimaton,9 % (- keskimäärin 3,8 %), mutta ravitsemus- ja majoitusalalla kasvu piristyi 5,2 %:iin. Kuopion seudun yritysten liikevaihdon kasvu on -luvulla kiihtynyt kolme kertaa nopeammaksi kuin 9-luvun loppupuolella. Kuopion seutu on vuosina - päässyt koko maan kasvutasolle (maa 5,9 %, seutu 5,9 %). Vuonna liikevaihto kasvoi Kuopion seudulla vuosikymmenen nopeita vauhtia 0, % ja ylitti koko maan kasvunopeuden lähes kahdella prosenttiyksiköllä. Hyvän kasvutason saavuttaminen Kuopion seudulla perustuu moniin toimialoihin, seudun historia huomioiden ehkä yllättäen etupäässä teollisuuden kasvun huomattavaan parantumiseen, mutta myös liike-elämän palveluiden, tietojenkäsittelyn ja viime vuosina myös rakentamisen kasvut ovat olleet nopeita. Aktivoituneen elin- n aluetalouskatsaus kevät 2008

6 6 keinopolitiikan ja yritystoiminnan tulokset alkavat nyt näkyä myös aluetilastoissa. Kuopiossa tapahtui 9-luvulla teollinen rakennemuutos, kun vanha puunjalostus-, elintarvike- ja vaatetusteollisuus supistui voimakkaasti. Liikevaihto on kasvanut nopeasti vuodesta lähtien metalli- ja koneteollisuudessa ja vuodesta lähtien kulkuneuvojen (veneiden), kartongin ja kemian tuotteiden valmistuksessa. Myös sähköteknisten tuotteiden tuotantotaso kohosi vuonna, mutta vuoden aikana tuotannon kasvoi yli kaksinkertaiseksi (50 %), koska Honeywell oli edellisenä vuotena siirtänyt toimintojaan Kuopioon. Tietojenkäsittelyn aikaisempi pitkä ja nopea kasvukausi päättyi 200, mutta kasvu parani huomattavasti taas alkaen. Mekaanisen puunjalostuksen kasvu hidastui vuoden jälkeen. Sen liikevaihto supistui -7,2 % vuonna ja kasvoi 6,4 % viime vuonna. Puusepänteollisuuden tuotantoa on lopetettu ja siirretty alueelta pois, eikä uusia laajennusinvestointeja viime aikoina ole tehty. Vuoden aikana nopeimmin liikevaihtoaan lisäsivät sähkötekniikka 50 %, rakentaminen 22 %, koneet ja metallituotteet 8 %, kulkuvälineet 5 %, liikenne 2 %, kartonki ja kustantaminen 2 %, tietojenkäsittely %, yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut %, liike-elämän palvelut 0 %, kemian teollisuus 0 %, majoitus ja ravitseminen lähes 7 % ja puuteollisuus 6 %. Hitaampaa kasvu oli ainoastaan vaatetusteollisuudessa 2 %, elintarviketeollisuudessa 3 % ja kaupassa vajaa 4 %. Koillis-Savossa yritysten liikevaihdon keski7määräinen vuosikasvu on - ollut 4,6 %, lähes samalla tasolla Varkauden seudun kanssa, mutta kasvun vuotuiset muutokset ovat olleet vähäisempiä. Vuonna kasvu nousi 8,8 %:iin, mikä oli korkein taso sitten vuoden. Vuonna nopeimmin liikevaihto kasvoi metalli- ja koneteollisuudessa sekä rakentamisessa, molemmissa 7,6 %. Liike-elämän palveluissa kasvua oli,7 % ja liikenteessä,5 %. Kaupan liikevaihto lisääntyi 3,8 %. Majoituksen ja ravitsemuksen väheni -2,4 %. Osansa tähän on edellisen talven alkupuolen vähälumisuudella. Aikaisemmin sen liikevaihto on kehittynyt yhtä heikosti, 999 ja luvulla Koillis-Savon majoitus- ja ravitsemusalan liikevaihto on kasvanut 4, % vuodessa, mikä on ollut ssa alan nopeinta kasvua. Sisä-Savossa liikevaihdon kasvu on - kiihtynyt 5,8 % vuosikasvuun. Vuonna kasvunopeus laski 5,4 % eli maakunnan hitaimmaksi. Syynä tähän oli puutuotteiden liikevaihdon lasku -5 %, elintarviketeollisuuden kasvu vain 0,6 % ja liikenteen liikevaihdon lasku - %. Metallituote- ja koneteollisuus ylsi viime vuonna 8 % kasvuun. Rakentaminen oli vilkasta ja kasvu 2 %, myös liike-elämän palvelut kasvoivat 3 %. Kaupan kasvu oli 5 % ja ravitsemuksen ja majoituksen hyvä 8 %. n aluetalouskatsaus kevät 2008

7 keskim. vuosimuutos % 7.2. Vienti Teollisuuden viennin keskimääräinen vuosimuutos kaudella , - sekä v ,0 25,0 20,0 5,0 0,0 5,0 0,0-5,0-0,0 KOKO MAA POHJOIS- SAVO KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS- SAVON SEUTU (koko vienti) SISÄ-SAVON SEUTU (koko vienti) 9-luvun lopulla viennin kasvuvauhti oli ssa lähes puolta hitaampaa kuin koko maassa. Tämä johtui Kuopion seudun vaatimattomasta viennin kehityksestä. Vuosina - n viennin kasvuero koko maahan kuroutui kiinni, kasvu koko maassa ja maakunnassa oli 6,2 %. Viennin kasvu on ollut nopeaa Ylä-Savossa (,6 %) ja Sisä- Savossa (9,6 %). Kuopion seudulla vienti kasvoi 5,5 %, Varkauden seudulla 4,7 % ja Koillis- Savossa 3,9 %. Vuonna vienti lisääntyi ssa 3,3 % ja koko maassa 8, %. Koko maan viennin kasvun huippuvuosi oli, jolloin kasvu oli 7 %, mutta ssa kasvua oli vain % pääasiassa Varkauden seudun metalliteollisuuden vientitoimitusten ajoittumisen vuoksi. Viime vuonna kasvua oli Ylä-Savossa 26,7 %, Kuopion seudulla 3,3 %, Koillis-Savossa 7,9 % ja Varkauden seudulla 6,5 %. Sisä-Savossa vienti väheni -6,7 %. Ylä-Savossa on ollut hyvä vientimenestys, viennin vuosikasvu - oli,6 %. Vuonna kasvua oli peräti 26,7 %. Vain vuosina viennin kasvu pysähtyi. Vientiä vuonna ovat lisänneet kone- ja metallituotteet 4 %, puutuotteet 2 % (kolmen heikomman vuoden jälkeen) sekä sahatuotteet 7 %. Suurimpia vientialoja ovat koneet ja kulkuneuvot (233 M v. ) ja sahatavara (69 M ). Elintarviketeollisuus ei ole seurannassa mukana. Kuopion seudulla teollisuuden vienti on kasvanut - keskimäärin vuodessa 5,5 %. Vaikka viennin kasvu -luvulla on vielä vähän koko maata hitaampaa, on kehitys ollut huomattavasti parempaa kuin 9-luvulla. Vuosina vienti väheni noin 6 % vuodessa, mutta nopea kasvu alkoi vuodesta. Vuonna kasvua oli 8 % ja se oli 3 %. Viennin arvosta pääosa koostuu koneista ja kulkuneuvoista (28 M ), paperi- ja graafisen teollisuuden tuotteista (04 M ), kemian tuotteista (95 M ) ja puuteollisuuden tuotteista (3 M ). Merkittävä vientiala on myös elintarvikkeet, joiden arvo ei näy käytössä olevista tilastoista. Elektroniikan vienti on kasvanut nopeasti vuoden aikana ja on nyt noin 33 M. Vuonna koneiden ja kulkuneuvojen vienti kasvoi 2 % (v.- keskimäärin vuodessa 7 %). Sähkötekniikan ja ohjelmistotuotteiden n aluetalouskatsaus kevät 2008

8 8 vienti lisääntyi suuren yrityksen Kuopioon siirtymisen vuoksi %. Viennin rakennetta on muuttanut puutuotteiden viennin väheneminen vuosina 200 ja sekä kartongin viennin vuosien 200- vähentymisen kääntyminen vuodesta lähtien nopeaan kasvuun. Kartongin vienti kasvoi viime vuonna 6 %, mutta puutuotteiden vienti väheni -7 %. Myös kemian tuotteiden vienti väheni -2 % (lannoitteista on kotimarkkinoilla pulaa). Koillis-Savossa vienti on kasvanut - keskimäärin 4 % vuodessa, vuonna vienti lisääntyi 8 %. Varkauden seudulla viennin arvon vuotuiset vaihtelut ovat suuria, mutta useamman vuoden trendin perusteella viennin kasvu on tällä vuosikymmenellä hidastunut 9-luvusta. Vuosina - teollisuuden viennin arvon kasvu oli 4,7 %. Tämän vuosikymmenen vuosimuutokset olivat 7 %, 2 %, 9 %, -8 %, 5 %, 27 % (v.), -5 % (v.) ja 6,5 % () Vuodelle ajoittui metalliteollisuudessa suuria kattilatoimituksia, jotka näkyivät liikevaihdon ja viennin kasvuna. Vuonna suunniteltiin ja valmistettiin tehtyjä kauppoja, jotka tuloutuivat osin vuoden aikana. ja paperiteollisuus ovat vaihdelleet Varkauden seudun suurimpina vientialoina. Metsäteollisuuden viennin arvo on laskenut vuodesta, erityisen jyrkästi 200 ja työtaisteluvuotena. Vuonna alan viennin arvo kasvoi 30 % ja 4 % (v.- keskimääräinen vuosimuutos 0,6 %). Metallituoteteollisuudessa (tol mm. voimakattilat) viennin arvo on kasvanut nopeasti lukuun ottamatta vuosia 2002 ja. Vuosina - vuosikasvu oli 0 % ja viime vuonna 37 %. Ict-alan viennin arvon kehitys on tällä vuosikymmenellä ollut vaisua, -5 % vuodessa kaudella -. Osa vientitoimituksista on kirjautunut Suomeen vain konsernien sisäisen laskutuksen arvosta ja puolivälistä alkaen Honeywell siirsi toimintansa Kuopioon. Vuonna vienti väheni -0 % ja -47 %. Sisä-Savon vienti on kasvanut -luvulla keskimäärin 0 % vuodessa. Vuonna viennin kasvu kiihtyi 7 %, mutta väheni viime vuonna - 7 %. Aikaisempien vuosien menestys perustuu mekaanisen puunjalostuksen ja metallituotteiden vientiin. Vientitoimitusten ajoittumisen ja paperin hintojen vaihtelujen mukaan metalliteollisuus ja puu- n aluetalouskatsaus kevät 2008

9 keskim. muutos % 9.3. Palkkasumma Palkkasumman keskimääräinen vuosimuutos kaudella , - sekä v. 7, ,0 5,0 4,0 3,0 2,0,0 0,0 KOKO MAA POHJOIS-SAVO KUOPION SEUTU VARKAUDEN SEUTU YLÄ-SAVON SEUTU KOILLIS- SAVON SEUTU SISÄ-SAVON SEUTU Vuosina - palkkasumma kasvoi ssa 4,6 % ja koko maassa 4,9 %. Vuonna kasvu oli maakunnassa 5,7 % ja koko maassa 5,9 %. Viime vuoden palkankorotukset ja talouskasvu olivat poikkeuksellisen suuria, minkä vuoksi palkkasumman kasvu oli tavallista nopeampi. Pidemmällä aikavälillä palkkasumman vuosikasvu on hidastunut niin koko maassa kuin Pohjois- Savossakin, mikä johtuu työllisyyden kasvusta palvelualoilla, joilla keskimääräinen palkkataso ja työtuntimäärä kuukaudessa ovat teollisuutta alhaisempia. Tämän vuosikymmenen aikana palkkasumman kasvu on kiihtynyt Kuopion seudulla. Työpaikkojen lisääntyminen on seudulla ollut keskimääräistä nopeampaa ja työllisyys on kasvanut erityisesti palveluissa ja muutamilla teollisuuden aloilla. Myös Sisä-Savossa kehitys on ollut 9-lukua parempaa koko yritystoiminnan kehittymisen ansiosta. Varkauden seudulla palkkasumman kasvu on hidastunut selvästi teollisuuden aikaisempaa pienemmän palkkasummakasvun vuoksi. Vuosina - palkkasumma kasvoi Kuopion seudulla keskimäärin vuodessa 5,5 %, Ylä- Savossa 4,6 %, Sisä-Savossa 4,4 %, Koillis- Savossa 4,2 % ja Varkauden seudulla 3,3 %. Vuonna nopeasti palkkasumma kasvoi Kuopion seudulla 6,6 %, Koillis-Savossa 6,3 % ja Ylä-Savossa 6,2 %. Hidasta kasvu oli Sisä- Savossa 3,5 % ja Varkauden seudulla 2,6 %. Kuopion seudulla suurimpia palkanmaksajia ovat palvelut. Terveys- ja sosiaalipalveluissa (yksityiset ja julkiset) palkkasumma on 528 M, liike-elämän palveluissa 82 M, josta tietojenkäsittelyssä M, kaupassa 29 M, ravitsemis- ja hotellialalla 34 M ja. Rakentamisen palkkasumma on 5 M ja liikenteessä 78 M. Teollisuuden koko palkkasumma on 65 M, josta kemianteollisuudessa 32 M, koneteollisuudessa 28 M, mekaanisessa puuteollisuudessa 22 M, kartonkiteollisuudessa, kustantamisessa ja painamisessa 8 M, elintarviketeollisuudessa 2 M, metallituoteteollisuudessa 2 M, vaatetusalalla 9 M, kulkuneuvojen valmistuksessa 9 M ja sähkötekniikassa 5 M. Kuopion seudun palkkasumman hyvä kehitys perustuu kone- ja laitevalmistuksen kasvuun (9 % v. ja 2 % vuodessa vuosina -), metallituoteteollisuuteen (0 % ja 9 %), kulku- n aluetalouskatsaus kevät 2008

10 0 neuvojen valmistukseen (lähinnä veneitä, 9 % ja 5 %), sähkötekniikkaan (05 % ja 6 %), tietojenkäsittelyyn (4 % ja 8 %) ja liike-elämän palveluihin (8 % ja 9 %). Puutuoteteollisuuden palkkasumman kasvu vuosina - on ollut hidasta (,5 %), mutta viime vuonna kasvu nopeutui 8 %:iin. Heikompaa kasvu on ollut elintarviketeollisuudessa, -2 % viime vuonna ja 0 % vuosikymmenen aikana sekä vaatetusteollisuudessa -5 % ja -4 %. Vilkastunut talouskasvu ovat nopeuttaneet myös rakentamisen kasvua ( % ja 8 %) sekä kauppaa (7 % ja 6 %). Terveys- ja sosiaalipalveluissa palkkasumma kasvoi vuonna 4 % ja v. - keskimäärin 5 %/v. Majoitus- ja ravitsemisalan kasvu oli 3 %. Koillis-Savossa keskimääräinen vuotuinen palkkasumman kasvu vuosina - oli 4,2 %, samalla tasolla kuin 9-luvun lopulla. Vuonna kasvu koheni 6,3 %:iin eli koko maan tasoa paremmaksi. Kasvua oli useilla toimialoilla. Nopeinta kasvu on ollut rakentamisessa (v. 5 % ja - keskimäärin % vuodessa), liikenteessä (2 % ja 7 %), liike-elämän palveluissa ( % ja 9 %), metalliteollisuudessa (0 % ja 4 %) ja. Hotelli- ja ravitsemuspalveluiden palkkasumman (matkailun) kasvu on Koillis- Savossa ollut maakunnan nopeinta (8 % ja 6 %) Sisä-Savon jälkeen, missä volyymi on huomattavasti pienempi. Kaupassa palkkasumma kasvoi viime vuonna 6 % ja 3,5 % tämän vuosikymmenen aikana. Teollisuuden koko palkkasumman kasvusta (7 % ja 4 %) voi päätellä, että metsäteollisuuden palkkasumman kasvu on ollut tätä heikompaa. Ylä-Savossa metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuus on yritystoiminnan suurin palkanmaksaja (53 M ), seuraavana kauppa (42 M ), puuteollisuus (33 M ), liikenne (30 M ), liike-elämän palvelut (27 M ), rakentaminen (26 M ), elintarviketeollisuus (22 M ), sähkötekninen teollisuus ja ohjelmistot (6 M ) ja vaatetusteollisuus (4 M ). Ylä-Savossa kaikkien muiden alojen palkkasumman kehitys on ollut myönteistä lukuun ottamatta pientä vaatetusvalmistusta (4 % v. ja - % vuodessa -). Nopeinta kasvu on ollut pienellä sähkötekniikan ja ohjelmistojen alalla (3 %), rakentamisessa (0 % ja 9 %) sekä liike-elämän palveluissa (7 % ja 8 %). Kone- ja kulkuvälinevalmistuksessa palkkasumman kasvu on kiihtynyt viime vuonna 9 %:iin, vuosina - keskikasvukin oli hyvä 6 %. Metallituoteteollisuudessa kasvua oli viime vuonna 8 % ja 6 % vuosina -. Jalostetuissa puutuotteissa palkkasumman kasvu vuosina - hidastui 3 %:iin, mutta vuosina - keskikasvu oli silti 8 % vuodessa. Sahauksessa kasvua oli viime vuonna 3 % ja - 4 %. Elintarviketeollisuuden kasvu kiihtyi viime vuonna 0 %:iin, kun - kasvua oli 4 %. Liikenteen palkkasumma kasvoi viime vuonna 7 %, kaupan 7 % (5 % vuosina -) ja majoituksen ja ravitsemuksen 3 % (5 %). Sisä-Savossa palkkasumman kasvu parantui -luvulla, mutta kolmena viime vuotena hidastui 3-4 % vuosikasvuun. Viime vuonna kasvua oli 3,5 %, teollisuudessa vain 0,4 %. Kasvun hidastuminen johtuu muusta teollisuudesta (elintarvike- ja puuteollisuus) kuin metallista, jonka kasvu oli viime vuonna 7 %. Rakentamisessa kasvu oli nopeaa, 6 % viime vuonna ja 4 % vuosina -. Ravitsemuksessa kasvua oli 0 % ja 7 % vuosina -. Kaupan kasvu oli 5 %, liike-elämässä ei viime vuonna ollut kasvua lainkaan. Varkauden seudulla teollisuuden osuus yritysten maksamista palkoista on 44 %. Suurin palkanmaksaja on metalli- ja koneteollisuus 86 M, mistä metallituotteet 47 M ja koneet 39 M. Sellu- ja paperiteollisuuden palkkasumma on noin5 M, mikä on vähentynyt tämän vuosikymmenen aikana 2 M. Mekaaninen puunjalostus maksaa palkkaa 2 M. Kaupan ja liike-elämän palveluiden palkkasummat ovat kumpikin 28 M. Ict-alan palkkasumma on toimialoista viidenneksi suurin (23 M ), vaikka se on huippuvuodesta 2002 vähentynyt 0 M. Rakentamisen palkkamäärä on kasvanut 23 M :oon ja liikenteen 6 M :oon. Majoitus- ja n aluetalouskatsaus kevät 2008

11 ravitsemuksessa palkkasumma on säilynyt pitkään vajaassa 7 M :ssa. Seudun palkkasumman kasvu hidastui 9- luvun lopun 5 % kasvusta 3,3 % kasvuun vuosina -. Vuonna kasvu oli 2,6 %. Suurimmat yksittäiset syyt palkkasumman hitaaseen kasvuun ovat ict-alan ja sellu- ja paperiteollisuuden palkkasummien lasku. Koko metsäteollisuuden kasvu vuosina - oli vain 0,7 %. ja ict-alan -2 %. Vuonna metsäteollisuuden palkkasumma kasvoi % ja ict-alan väheni -2 %. Myös majoitus- ja ravitsemisalalla kasvu oli vaatimatonta, % vuodessa - ja samoin vuonna. Paremmin palkkasumma on kehittynyt metalliteollisuudessa. Koneissa (ja kulkuneuvoissa) kasvua oli viime vuonna 3 % ja kaudella - vuositasolla 7 %. Metallituotteissa kasvua oli 7 % ja 5 %. Myös rakentaminen ja kauppa ovat kasvaneet hyvin. Rakentamisen vuositason kasvuluvut ovat 8 % viime vuonna ja 6 % tällä vuosikymmenellä. Kaupassa kasvua oli 6 % ja 5 %. Liike-elämän palvelut kasvoivat 6 % ja 5 % sekä liikenne 6 % molemmilla kausilla. n aluetalouskatsaus kevät 2008

12 2 BKT:n, alue-bkt:n, liikevaihdon, viennin ja palkkasumman vuosikasvut Maan bkt:n volyymin muutos % ) 3,7 6, 5,2 3,9 5,0 2,6,6,8 3,7 2,8 4,9* 4,4* Maan aluetilinpidon arvonl. muutos % 2) 3,2 7,6 9, 4,8 8,4 6,4 2,6 0,7 4,8 3,0 6,* n aluetilinpidon muutos % 2),3 5,3 6,9,7 4,6 6,9, 2,4 2, 5,7 4,2* Maan liikevaihdon muutos % 3) vuoden liikevaihto 367, mrd 3,8 9,5 7,5 5,, 3,, 2,5 5,7 5,4 0,7 8,4 PS:n liikevaihdon muutos % 3) vuoden liikevaihto 0, mrd -0, 8,5 5,5 3,0 6,7 4,7 2,6 2,5 5,2 6,3 5,3 0,5 Kuopion seudun liikev. muutos % 3) vuoden liikevaihto 4,8 mrd -,3 6,6 3,8-2,5 5,0 7,3 3,6 3, 6,3 3,9 8,3 0, Varkauden seudun liikev. muutos % 3) vuoden liikevaihto 2,2 mrd -0,5 3,8 8,3-9,7 0,8 6,5 2,4-3,3 3,9 2,3-4,2 2,0 Ylä-Savon liikev. muutos % 3) vuoden liikevaihto 2,4 mrd 3,5 0,6 9,0, 8,4,4 3,0 6,2 3,2 6, 7,6 2, Koillils-Savon liikev. muutos % 3) vuoden liikevaihto 0,5 mrd -,4 4,3 5,5 3,5 8,8 3,4 0,7 4, 3,2 2,3 6,0 8,8 Sisä-Savon liikev. muutos % 3) vuoden liikevaihto 0,4 mrd -0, 5,2 -,7 5,4 9,6,9 5,7 5,7 6,4 3,6 8,7 5,4 Maan vienti (D) muutos % 3) vuoden vienti 039,4 M 4,6 8,2 2,7 6,6 2, -0,2-2,0-3,0 6,9 4,2 7,3 8, PS:n vienti (D) muutos % 3) vuoden vienti 64, M 9, 6,6 6,9 -, 9,9-0,8 2,3-3,5 7,4 7,5 -,3 2, Kuopion seudun (D) vienti muutos % 3) vuoden vienti 46,5 M -3,2 3,9,9-3,7 6,0-2,5-7,4-0,5 0,0,2 7,8 3,3 Varkauden seudun (D) vienti muutos % 3) vuoden vienti 4,0 M 3,0 9,0 28,8-20,4 7,4,5 9,3-7,9 5, 26,7-5,2 6,5 Ylä-Savon vienti (D) muutos % 3) vuoden vienti 389,7 M 25, 8,7 3,5 5,2 29,8-5,3-4,9 5,2 3,0 7,3 6,8 26,7 Koillis-Savon vienti (A-X) muutos % 3) vuoden vienti 93,8 M 8,9 0,5-0,7 9,0 7,2 -,6 7,5-3,0-0,7 5,4 0,4 7,9 Sisä-Savon vienti (A-X) muutos % 3) vuoden vienti 54,0 M 2,3-9,7-9,8 22,7 22,0 6,0 0,6 2,0 5,6 3,0 7,0-6,7 Maan palkkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma 39282,2 M 5,5 5,0 6,8 4,6 6,5 6,9 3,2 3,4 4,5 4,5 4,5 5,9 PS:n palakkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma 2467,9 M 6,3 5,6 5,5 4,4 5,0 5,0 3,9 4,5 4,5 4,2 4, 5,7 Kuopion seudun palkkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma 375,2 M 4,8 4,5 4,7 3,6 6,2 6,2 4,0 5,6 4,9 4,9 4,7 6,6 Varkauden seudun palkkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma 382,9 M -,7 2,4 7,3 2,7 5,5 5, 2,4 3,2 3,2,7 2,6 2,6 Ylä-Savon palkkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma 484,7 M 3,9 5,3 7,0 4,3 2,4 5, 4,6 3,8 4, 5,9 4,6 6,2 Koillis-Savon palkkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma 3,4 M,8 4,2 7,4 2,6 6,5 4, 3,9 4,7 2,2 2,9 3,4 6,3 Sisä-Savon palkkasumman muutos % 3) vuoden palkkasumma 93,9 M 2,8 3,0 2, 2,9 2,8 3,7 6,7 4, 7, 3,3 3,7 3,5 ) Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, reaalimuutos 2) Tilastokeskus aluetilinpito, arvonlisäys, reaalimuutos 3) Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaaja, alv-velvollinen liiketoiminta, nimellishintaan n aluetalouskatsaus kevät 2008

13 3.4. Työvoimavarat ja työllisyys n muuttotappion supistuminen on jatkui vuonna. Muuttotappiot alkoivat pienentyä vuonna 200, mutta tappio taas kasvoi. Viime vuosien väestökato on ollut vain neljäsosa 9- luvun lopun tasosta. Vuonna muuttotappio siirtolaisuus huomioiden oli -29, mikä oli pienin väestömenetys -luvulla. Suomen sisäinen muuttotappio on vähentynyt, mutta se oli edelleen -5 henkilöä. Siirtolaisuus on kasvanut, mikä on alkanut pienentää maakunnan muuttotappiota. Viime vuonna sai nettosiirtolaisuutta 292 henkilöä. Kuluneen 0 vuoden aikana on saanut nettona siirtolaisia 3000, joista puolet on tullut Kuopioon. Rautavaaraa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa siirtolaisten määrä on kasvanut. n osuus Suomeen tulleista siirtolaisista on 2,5 prosenttia. Vuoden 2008 neljän ensimmäisen kuukauden väestötappio on hiukan kohonnut edellisestä vuodesta, mutta alkuvuoden pohjalta koko kuluvan vuoden väestömuutosta ei vielä kannata ennustaa. Maakuntaan ei vielä ole muodostunut selkeää kasvukeskusta, koska Kuopion hyvä työllisyyskasvu leviää asumisen myötä laajalle alueelle ympäristökuntiin. Muuttovoittoa ovat saaneet Kuopion työssäkäyntialueeseen kuuluvat Siilinjärvi, Maaninka ja Karttula, monena vuonna Kuopiota enemmän. Keskusten ulkopuoliset omakotialueet ovat vetäneet muuttajia ja työssäkäyntialueet keskuskaupunkien ympärillä näyttävät laajentuneen entisiä seutukuntia suuremmille alueille. Monet keskusten naapurikunnista hyötyvät muuttoliikkeestä myös saamalla hyvätuloisia ja koulutettuja muuttajia. Keskuskaupunkeihin tullaan opiskelemaan ja hakemaan työpaikkoja. Työttömyys alenee ennätysvauhdilla Työttömiä työnhakijoita oli n työvoimatoimistoissa vuonna keskimäärin 685 eli 0, prosenttia työvoimasta. Työttömien määrä aleni edellisestä vuodesta -0,9 % eli eniten sitten vuoden 989. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alenema on ollut keskimäärin runsaat -6 %, joten viime vuoden työttömyyden lasku oli poikkeuksellisen suuri. Taustalla oli työvoiman runsas kysyntä. Työttömien määrää supisti osaltaan ikääntyneimpien siirtyminen työvoimasta eläkkeelle. Vuoden lopussa työttömyyseläkkeellä olevia oli 6 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työikäisessä väestössä lisääntyi myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä. Eläkkeelle siirtymisen lisääntyminen johtunee suurten ikäluokkien lähestyvästä eläkeiästä ja pohjois-savolaisten korkeasta sairastavuudesta, mikä johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle jo ennen varsinaista vanhuuseläkettä. Työttömien määrän voimakkaasta alenemisesta huolimatta n työllisyysaste työllisten osuus työikäisistä - laski viime vuonna edellistä vuodesta -,3 prosenttiyksikköä. Työllisyysaste oli 62,5 %, kun koko maan luku on 69,9 %. n ohella ainoastaan Pohjois-Karjalassa työllisyysaste laski, kun muualla maassa se nousi. Työllisten määrä putosi lähes kahdella tuhannella, kun julkiset palvelut ja maatalous menettivät runsaat neljätuhatta työpaikkaa, vaikka korkeasuhdanne toi muille toimialoille uusia työpaikkoja. Maatalouden työllisten määrä on supistunut kymmenessä vuodessa miltei - %. Työllisten määrä kasvoi mm. liikeelämän palveluissa, rakentamisessa ja kaupassa. Työllisten määrä väheni julkisella sektorilla ja varsinkin kunnissa. Tästä huolimatta julkisen sektorin osuus työllisistä oli viime vuonna vajaa kolmannes, kun koko maan luku oli runsas neljännes. Työttömyyden alenemisen perusteella tarkasteltuna korkeasuhdanne saavutti huipputasonsa syksyllä ja alkuvuonna. Kysynnän tasaantuminen alentanee työttömyyttä lähivuosina noin 5-6 prosentin vuosivauhdilla, ellei taloudessa tapahdu suuria muutoksia. Rakenteellinen työttömyys on osoittautunut odotetun sitkeäksi ja sen purkamiseen vaaditaan uudelleen koulutusta, jolla huonosti työllistäville aloille kouluttautuneet saadaan ohjattua työllistäville aloille. Jotta uutta rakenteellista syntymistä ei pääsisi syntymään, olisi myös ammatillisen koulutuksen osuttava aiempaa paremmin kohdalleen ikäluokkien pienentyessä. Työttömistä työnhakijoista yli puolet edusti viime vuonna ammatteja, joista oli hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla esimerkkeinä ammattitaidottomat, toimistotyöntekijät, elektroniikkaja tietotekniikka-asentajat ja ompelijat. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä on kasvanut ainoastaan yli -vuotiaiden joukossa. Yli 55- vuotiaiden työllisyysaste (47,5 %) on noussut - n aluetalouskatsaus kevät 2008

14 4 luvulla lähes 5 prosenttiyksikköä ja on jo ylittänyt selvästi 9-luvun lopun tason. Alle -vuotiaiden osalta ollaan sen sijaan vielä kaukana tuon ajan lukemista. Hyvän kysynnän lisäksi alueella on ollut vain muutamia yksittäisiä irtisanomisia, jotka liittyivät lähinnä laajempaan tuotannon uudelleen organisointiin. Laajoja irtisanomisia on ollut moniin lähialueisiin verrattuna vähän. Yt-neuvotteluja käytiin viime vuonna lähinnä prosessi-, puunjalostus-, elintarvike-, majoitus- ja ravitsemus- ja it-aloilla sekä eri alojen hallintosektoreilla. Kaikkiaan yt-neuvottelujen piiristä arvioitiin irtisanotuiksi joutuneen alueella noin 0 henkilöä. Lisäksi alle 0 hengen yrityksistä on irtisanottu arviolta henkeä. Työllisyyden koheneminen jatkuu lähivuosina Alkuvuoden 2008 kansainvälisen taloustilanteen valossa talouskasvu hidastuu, joten myös työllisyyden koheneminen hidastuu ja on ensi vuonna pitkän aikavälin muutossuuntaa heikompi. Pahimmassa tapauksessa työttömyys lasku väliaikaisesti pysähtyy samaan aikaan eläkkeelle siirtymisen kasvun kanssa. Pitemmällä aikavälillä työllisyyden odotetaan edelleen paranevan, mutta vauhti hidastuu. Eläkkeelle siirtymisen lisääntyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen alentaa työttömyyttä hitaammassakin talouskasvussa. Koko maan talouskasvu ei saa laskea alle 2 prosenttiyksikön, koska sitä julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoittaminen ei kestä luvulla työvoiman tarjonnan supistuminen ja täystyöllisyyden saavuttaminen rajoittavat työllisyyden nousua ja myös talouskasvua, mikäli tuottavuuskehitys ei parane. Avoimien markkinoiden kysyntä näyttää Pohjois- Savossa pysyvän hyvällä tasolla etenkin metalli- ja palvelualoilla ja hoitotyössä. Rakennusalalla kysyntä on hiljentynyt viime vuoden korkeasuhdanteesta. Voimakkaimmin kysyntää lisäsi vuonna kuljetusala, mutta lähivuosien uhkaksi on tullut polttoaineiden hintojen nousu. Henkilöstöpalveluyritykset ja yhteyspalvelukeskukset tarjoavat koko ajan runsaasti uusia työpaikkoja. Suurempia työpaikkalisäyksiä on tulossa palvelujen, kaupan ja logistiikan piiriin Kuopion ympäristössä sekä mahdollisesti myös uusia teollisia työpaikkoja eteläisen Kuopion yritysalueille. Ylä-Savon metallija ajoneuvoteollisuuden ohella työpaikkalisäyksiä tuo maakuntien rajalla sijaitseva Talvivaaran nikkelikaivos, jonka vaikutukset ulottuvat varsinaisen kaivostoiminnan ja rakentamisaikaisen työvoiman tarpeen lisäksi mm. kuljetusalalle. Keski-Savossa energia-alalla on hyvät kasvunäkymät ja matkailulla Koillis-Savossa. Vaikeuksia työvoiman saatavuudessa Vuonna oli avoimia paikkoja työvoimatoimistoissa tarjolla runsas viidennes enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoiman saatavuuteen liittyvät vaikeudet lisääntyivät. Työvoimatoimistojen ilmoitusten mukaan eniten ongelmia koettiin konepaja- ja metallialalla. Rakennusalalla tilanne tasaantui hieman. Toiseksi eniten rekrytointiongelmia kärsineeksi alaksi nousikin myyntityö ja kauppaedustus, jossa ongelmia oli erityisesti yhteyspalvelukeskusten työvoiman hankinnassa. Rekrytointiongelmat pahenivat eniten vuonna kuljetusalalla, varsinkin yhdistelmäajoneuvonkuljettajien kohdalla. Työvoiman kysyntä kohdistuikin suurelta osin jo ennestään rekrytointiongelmista kärsiville aloille. Sen sijaan alat, joissa työvoimaa olisi ollut eniten tarjolla, kärsivät kysynnän puutteesta. Tämä aiheutti rakenteellisen työttömyyden hidasta purkautumista ja johti yhtä aikaa esiintyvään pulaan osaavasta työvoimasta ja kohtalaisen korkeaan työttömyyteen. Metallialalla hyvän suhdannetilanteen ja vilkkaan yritystoiminnan vuoksi työvoiman saatavuusongelmia - ainakin hetkellisesti - on odotettavissa Iisalmen ja Kuopion ympäristössä. Rakennusalalla työmarkkinat jatkunevat tiukkana Kuopiossa mm. Saaristokaupungin rakentamiseen ja asuntomessuihin (200) saakka. Jos jatkaa nopean kasvun uralla, saavutetaan täystyöllisyyden taso vuosien 200 ja 205 välisenä aikana. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyys laskee tälle tasolle vuoden 205 jälkeen. Toisenlaisia työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia on muodostumassa aloille, joilla työvoiman kysyntä on heikkoa, mutta uutta, koulutettua työvoimareserviä kasaantuu. Esimerkiksi toimistotyöntekijöiden työttömyysaste on noussut -luvulla korkeaksi. Työttömyysaste on ollut nousussa myös mainos- ja markkinointialalla sekä atk-alalla. Teollisuudessa tilanne on kahtiajakautunut: metalli- ja osittain myös puuala työllistävät hyvin, kun taas työttömyys on nousussa tevanake-, elintarvike- ja massa- sekä paperityön ammateissa. n aluetalouskatsaus kevät 2008

15 5 Alueellinen näkökulma Muutaman vuoden sisällä työvoiman riittävyys kasvaa todelliseksi ongelmaksi pienissä n kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Muuttotappion ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat yhä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eri tavoin Kuopion seudulla ja muualla maakunnassa. Muuttoliike vinouttaa maaseudun työvoiman rakennetta korkeampiin koulutuksiin hakeutuvien nuorten muuttaessa pois ja vaikeuttaa työvoiman korvaamista erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Toisaalta pendelöinti kaupungista maaseudulle päin ei ole edelleenkään riittävässä määrin lisääntynyt. Kaiken kaikkiaan syrjäisempien kuntien ja yksipuolisten työmarkkina-alueiden työvoimavarat ja samalla taloudellisen kasvun mahdollisuudet heikkenevät. Kuntien vetovoiman ja suurimpien työpaikkakeskittymien kehityksen säilyttäminen riittävänä on ainoa mahdollisuus saada tulevaisuudessa myös syrjäisemmille alueilla korkeammin koulutettujen ammattien osaajia. Uhkana on työllisyysasteiden erojen repeämät maakunnan kehittyvien kuntien ja reunaalueiden välille. Haasteet Etlan ennusteiden mukaan n työllisyysaste kohoaa lähivuosina vajaan prosentin vuosivauhtia. Työministeriön tilastoinnin mukainen työttömien määrä painunee keskimäärin alle 0 000:een vuonna 200. Vuonna 202 työttömiä arvellaan olevan reilut henkilöä. Määrä on suunnilleen puolet vuoden tasosta ja tarkoittaisi työttömyysasteen painumista noin 7 prosentin tienoille. Lähivuosien laaja eläkkeelle siirtyminen ei tapahdu koko maassa yhtä aikaa. Työvoiman ikärakenteen ja runsaan sairastavuuden vuoksi eläköityminen on alkanut ssa muuta maata aikaisemmin. Ikääntymisestä huolimatta Etla ennustaa työvoiman määrän olevan ssa niukassa kasvussa. Työllisyysasteen nostaminen ja työllisten määrän ylläpitäminen on alueella haastavaa maatalouden edelleen jatkuvan rakennemuutoksen ja julkisen sektorin suuren koon vuoksi. Mm. valtion tuottavuusohjelma vähentää työpaikkojen määrää julkisella sektorilla lähivuosina. Eläkeläisten määrän kasvun aiheuttama verotulojen putoaminen puolestaan pienentää kuntien mahdollisuuksia palkata julkisten palvelujen tarvitsemaa työvoimaa, jos yksityiseltä sektorilta eläkkeelle siirtyvien tilalle ei onnistuta palkkaamaan uutta työvoimaa. n aluetalouskatsaus kevät 2008

16 6 Väestö, työttömyys, työvoima ja muuttoliike kokonaiväkiluku ssa ) nettomuutto (sis.siirtolaisuuden) ) syntyneiden enemmyys ) työttömyysaste % (Työministeriö) 2) 5,8 0,0 5,3 20,8 2,3 2,5 20,8 9,4 8,0 7, työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus), 66,9 6,8 55,9 55,3 56,3 56,4 55,5 56,6 työttömät (Työministeriö) muutos ed. vuosi muutos % / vuosi 75,8 58, 29,9,8-2,3-3,5-7,6-6,9-5,2 työvoima (TK/työvoimatutkimus) työllinen työvoima (TK/työvoimatutkimus) Koko maan työttömyysaste % (Työministeriö) 4, 8,3 4,3 9,3 9,9 8,8 7,9 6,4 4,7 3,9 työttömyysaste % (TK/työvoimatutkimus) 3,2 6,6,7 6,3 6,6 5,4 4,6 2,7,4 0,2 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 74, 64,7,6 59,9 6, 6,9 62,9 64, kokonaiväkiluku ssa ) nettomuutto (sis.siirtolaisuuden) ) syntyneiden enemmyys ) työttömyysaste % (Työministeriö) 2) 6,0 5, 4, 3,4 3,2 2,6,6 0, työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 6,3 59,8,4 6,6 62, 63,3 63,8 62,5 työttömät (Työministeriö) muutos ed. vuosi muutos % / vuosi -5,3-4,3-8,9-4,9 -,9-4,4-8,8-0,9 työvoima (TK/työvoimatutkimus) työllinen työvoima (TK/työvoimatutkimus) Koko maan työttömyysaste % (Työministeriö) 2,6,7,3,, 0,8 9,5 8,2 työttömyysaste % (TK/työvoimatutkimus) 9,8 9, 9, 9 8,8 8,4 7,7 6,6 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 66,9 67,7 67,7 67,3 67, ,9 69,9 ) sisältää n maakuntaan siirtyneen Kangaslammin 2) Kangaslammin tiedot mukana vuodesta 99 n aluetalouskatsaus kevät 2008

17 7 2. POHJOIS-SAVON KEHITYSKUVA 2.. Maakuntien vertailu , - ja Liikevaihto Kokonaisliikevaihdon muutos (%) keskimäärin kaudella , - sekä v. Itä-Uusimaa Lappi Savossa kasvunopeus on kuluvan vuosikymmenen aikana parantunut, mutta ei ole vielä vuosina - yltänyt maan keskitasolle (maa 5,9 %, 5,4 %). Parhaiten suhteellista kasvuaan -luvulla verrattuna 9-luvun lopun vuosiin ovat parantaneet Itä-Uusimaa, Lappi, Kanta-Häme, Päijät- Häme ja Kymenlaakso. Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Satakunta Maakunnan suhteellinen kasvuasema on jonkin verran parantunut seuraavissa maakunnissa: Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kasvuasemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pohjois-Pohjanmaalla kasvu on hidastunut, mutta taso ja sijoittuminen maakuntien joukossa on edelleen hyvä. Kasvuasema on heikentynyt seuraavissa maakunnissa: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kainuu. Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Keski-Suomi (vienti CDE) Etelä-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus Oheisissa kuvioissa maakunnat on järjestetty vuosien - kasvunopeuden mukaiseen järjestykseen. Vaalea palkki kuvaa vuoden liikevaihdon kasvua. ssa liikevaihdon vuosikasvu oli viime vuonna maakuntien kolmanneksi nopeinta. Suurempaa kasvu oli vain Keski-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Koko maan keskimääräinen vuosikasvu on - hidastunut vuosista Pohjois- n aluetalouskatsaus kevät 2008

18 8 Vienti Itä-Uusimaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Satakunta Teollisuuden (D) viennin keskimääräinen vuosimuutos (%) kaudella , - sekä vuonna Suhteellista maakuntien välistä vientiasemaansa ovat -luvulla eniten parantaneet Päijät- Häme, Etelä-Karjala ja Kanta-Häme. Menestyneitä ovat myös Pirkanmaa, Satakunta, Pohjanmaa. Asema on säilynyt ennallaan Pohjois- Karjalassa ja Etelä-Savossa, vaikka näissä molemmissa viennin kasvu on hidastunut. Eniten viennin asema on heikentynyt Varsinais- Suomessa, Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Vähäisemmin vientiasema on heikentynyt Kymenlaaksossa, Kainuussa ja ssa. Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Keski-Suomi *) Kainuu Kymenlaakso *) Keski-Suomen vienti toimialoilta CDE Lähde: Tilastokeskus Viennin (nimellishintainen) kasvunopeus on hidastunut koko maassa ja useimmissa maakunnissa vuosista vuosiin -. Viime vuosi oli useimmissa maakunnissa keskimääräistä parempi. ssa ei viennin kasvussa ole 9- luvun lopun ja -luvun alun välillä ole tapahtunut suuria muutoksia (6,4 % -> 6,2 % vuosikasvut). Viime vuonna viennin kasvu Pohjois- Savossa oli maakuntien kolmanneksi nopeinta, mutta vuosina - keskimäärin viidenneksi heikointa. n aluetalouskatsaus kevät 2008

19 Toimialojen kehitys, ja - Liikevaihto Kaikkien toimialojen kasvunopeus kaksinkertaistui vuonna ssa 0,5 %:iin edellisestä vuodesta, jolloin kasvua oli 5,3 %. Koko maassa kasvu oli viime vuonna hitaampaa (8,4 %) kuin ssa, mutta vuotta aikaisemmin maan kasvu oli ennätyksellinen 0,7 %. ssa yritysten liikevaihto kasvoi vuonna hyvin kautta linjan. Koko maakunnan tasolla yhdenkään seurannassa olevan toimialan kasvu ei ollut heikkoa. Nopeimmin liikevaihto kasvoi metallituoteteollisuudessa (34 %), kulkuneuvojen valmistuksessa (2 %), mineraalituotteiden valmistuksessa (9 %), rakentamisessa (8 %), koneiden ja laitteiden valmistuksessa (7 %), saha- ja puutuotteissa (2 %), sähköteknisissä tuotteissa (2 %), posti- ja teleliikenteessä (0 %), liike-elämän palveluissa (0 %), kemian teollisuudessa (0 %), tietojenkäsittelyssä (9 %), terveys- ja koulutuspalveluissa (8 %) ja liikenteessä (8 %). Kaikilla näillä toimialoilla kasvu oli viime vuonna koko maata nopeampaa tai ainakin hyvin lähellä samaa tasoa (liike-elämän palvelut). Myös aikaisemmin heikosti kasvaneet toimialat pärjäsivät hyvin: vaatetusteollisuus (7 %), elintarvike (6 %), majoitus- ja ravitsemus (5 %). Kaupassa liikevaihto kasvoi 4 %, samoin selluja paperiteollisuudessa. n aluetalouskatsaus kevät 2008

20 20 Vuonna koko maakunnan kasvunopeus oli vuotta heikompi ja vain puolet koko maan kasvusta. Suurimmat syyt koko maata hitaampaan kasvuun olivat metallituoteteollisuuden hitaalla kasvuvuodella ja maan poikkeuksellisen nopealla kulkuneuvojen (laivojen) toimialan kasvulla. Maassa kasvu oli a nopeampaa myös kemian teollisuudessa, sähkötekniikassa, ravintola- ja hotellialalla, tietojenkäsittelyssä, rakentamisessa, kaupassa, liike-elämän palveluissa ja kaivussa. ssa nopeinta kasvu oli koneissa ja laitteissa, kulkuneuvojen valmistuksessa, selluja paperiteollisuudessa, mineraalituotteissa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. n aluetalouskatsaus kevät 2008

21 2 Vuosina - koko liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu ssa oli 4,7 % ja koko maassa 5,7 %. ssa kasvu on ollut nopeaa koneissa ja laitteissa, tietojenkäsittelyssä, terveydenhuollossa, ohjelmistopalveluissa, liike-elämän palveluissa, kulkuneuvojen valmistuksessa, mekaanisessa puunjalostuksessa ja liikenteessä. Myös rakentamisen, mineraalituotteiden valmistuksen ja kaupan kasvu on ollut hyvällä tasolla, vaikka koko maata hitaampaa. Vaisumpaa kasvu on ollut vaatetusteollisuudessa, sähkötekniikassa, kaivussa, kemianteollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa, hotelli- ja ravintola-alalla, posti- ja teleliikenteessä, metallituotteissa ja elintarviketeollisuudessa. Palkkasumma Vuosina - palkkasumma on kasvanut ssa samalla vauhdilla koko maan kanssa. Kasvu oli maassa 4,9 % vuodessa ja ssa 4,6 % vuodessa. Viime vuonna kasvu kiihtyi maassa 5,9 %:iin ja ssa 5,7 %:iin. ssa kasvunopeus oli parasta sitten vuoden 996. Suorastaan huimaa palkkasumman kasvu viime vuonna oli koneissa ja laitteissa (5,6 %), kulkuneuvojen valmistuksessa (5,3 %) ja rakentamisessa (0,9 %). Heikkoa kasvu oli maankaivussa ( %), vaatetusteollisuudessa (,8 %), sellu- ja paperiteollisuudessa (,8 %) ja tietojenkäsittelyssä (2,4 %). Alle keskikasvun jäätiin myös mekaanisessa puunjalostuksessa (3,6 %), elintarviketeollisuudessa (3,8 %) sekä terveys- ja koulutuspalveluissa (3,9 %). Muiden toimialojen kasvunopeus oli erittäin hyvä ja useimmiten kaksi kertaa nopeampi tämän vuosikymmenen keskimääräiseen verrattuna. Palkkasumma kasvoi liikenteessä 8,6 %, mineraalituotteiden valmistuksessa 8,4 %, elektroniikan valmistuksessa 8,2 %, liike-elämän palveluissa 7,6 %, metallituotteiden valmistuksessa 7,6 %, kaupassa 6,9 % ja kemian teollisuudessa 5,9 %. Lähempänä toimialan keskimääräistä kasvunopeutta oltiin posti- ja teleliikenteessä (4,5 %) ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (4,4 %). n aluetalouskatsaus kevät 2008

22 22 Vuonna palkkasumma kasvoi erittäin nopeasti (20 %) tietojenkäsittelyssä. Hyvin nopeaa kasvua oli myös kulkuneuvojen valmistuksessa. Hyvällä tasolla kasvu oli mineraalituotteissa, liike-elämän palveluissa, koneteollisuudessa, rakentamisessa, kaupassa sekä liikenteessä. Pidemmän aikavälin kehitykseen verrattuna viime vuosina palkkasumman kehityksessä on tapahtunut muutoksia myös huonompaan suuntaan. Palkkasumma laski rajusti posti- ja teleliikenteessä (-8, %). Vähenemistä oli myös elintarviketeollisuudessa, kaivussa, kemian teollisuudessa ja sellu- ja paperiteollisuudessa. Metallituoteteollisuuden palkkasumman kasvu oli vain 0,5 %. n aluetalouskatsaus kevät 2008