Tiivistelmä Aluetalous Pohjois-Savossa Pohjois-Savon kehityskuva... 20

Transkriptio

1 Kevät 2014

2 Sisällysluettelo: Tiivistelmä Aluetalous Pohjois-Savossa Liikevaihto Vienti Palkkasumma Työvoimavarat ja työllisyys Pohjois-Savon kehityskuva Maakuntien vertailu 2012 ja 1-9/ Toimialojen kehitys v ja v Toimialojen trendit v joulukuu Pohjakartat luvuissa 1.1, 1.2 ja 1.3 Maanmittauslaitos lupanumero 60/MML/10 aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty

3 Tiivistelmä Euroopan taantuma söi kasvua Pohjois-Savossa Koko maassa yritysten liikevaihto laski viime vuonna -2,2 % ja Pohjois-Savossa -0,5 %. Toissa vuonna viennin kasvu on Pohjois-Savossa maakuntien parhaita, viime vuonna viennin lasku oli Pohjois-Savossa maakunnista suurinta. Vuonna 2011 alkanut Pohjois-Savon hyvä väestökehitys jatkui viime vuonna, väestömäärä kasvoi 186 hengellä Kuopion vahvan muuttovoiton ansiosta. Pohjois-Savo oli yksi viidestä maan sisäisessä muuttoliikkeessä voittoa saaneista maakunnista Pohjois-Savo on 2000-luvulla saavuttanut koko maan kasvua. Kuopion seudulla, Sisä-Savossa ja Ylä- Savossa toimivien yritysten liikevaihto ja vienti ovat lisääntyneet nopeammin kuin koko maassa. Metsäteollisuuden rakennemuutokset ovat koetelleet Varkauden seutua ja Koillis-Savoa. Euroopan heikko talouskasvu heijastuu nyt Pohjois-Savoon ja eniten vientivetoisille Varkauden (-7,7 %) ja Ylä-Savon seuduille (-0,2 %), missä yritysten liikevaihdon kasvu pysähtyi viime vuonna. Viennin heikko veto on kohdistunut kone- ja energiateknologiateollisuuteen. Tilanne ei kuitenkaan ole lähellekään yhtä paha kuin vuonna Puutuoteteollisuus on kasvanut edelleen vahvasti Ylä-Savossa. Kuopion seutu (1,5 %) ja Sisä-Savo (8,8 %) ovat jatkaneet kasvussa. Sisä-Savoa vetää nyt elintarvike- ja metalliteollisuus ja Kuopion seudulla on ollut kasvua monella toimialalla. Koillis-Savossa liikevaihto laski -7,2 % teollisuuden rajun supistumisen vuoksi.. Liikevaihto Tammi-kesäkuussa yritysten liikevaihto laski -2,9 % ja heinä-joulukuussa kasvoi 1,8 %. Käänne parempaan johtui kone- ja energiateknologiateollisuuden alkuvuoden syöksyn oikenemisesta syksyllä sekä puutuoteteollisuuden kovasta kasvusta loppuvuonna. Viime vuoden nopeita kasvajia olivat puutuoteteollisuus (9,1 %), elintarviketeollisuus (7,9 %), yrityspalvelut (7,0 %), kaivostoiminta (36 %) ja kulkuneuvojen valmistus (5,8 %). Kone- ja metallituoteteollisuudessa laskua oli -14 % ja energiateknologiassa -17 %. Kaupan liikevaihto väheni -0,3 %. Rakentamisessa viime vuosien kova vauhti tasaantui 2 %:n kasvuun. Vienti Pohjois-Savossa teollisuuden vienti hiipui -7,4 % vuonna. Vuoden lopulla vienti kuitenkin elpyi 1,3 %:n kasvuun. Koko maassa vienti supistui -3,3 %. Pohjois-Savon teollisuuden viennin arvo oli vuonna noin 1,5 mrd (koko vienti 1,8 mdr ), kun vuonna 2008 se oli 1,7 mrd (koko vienti 1,9 mrd ). Tarkastelussa olevista toimialoista vientiä kasvatti vain puutuoteteollisuus 11,3 %. Metalliteollisuuden vienti heikkeni -17,6 %, enemmän kuin koko maassa (-6,7 %). Pohjois-Savossa metalliteollisuuden viennin arvo vuonna oli 84 % vuoden 2008 arvosta, koko maassa se oli vielä huonompi 70 %. Palkkasumma Vuonna palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa 1,2 % koko maan (1,0 %) tahtiin. Kasvuvauhti oli vain kolmasosa vuodesta 2012 ja alle neljäsosa vuodesta Pitkän aikavälin palkkasumman kasvu Pohjois- Savossa on samaa tasoa koko maan kanssa (3 %). Suurin palkkasumma on terveys- ja sosiaalipalveluissa 654 M (julkinen 521 M ja yksityinen 133 M ). Teollisuuden palkkasumma oli 489 M, huippuvuonna 2008 se oli 544 M. Vuonna teollisuuden palkkasumma laski -3 % ja koko maassa -2 %. Maakunnassa kasvua oli vain kaivostoiminnassa (7,2 %), elintarviketeollisuudessa (2,1 %) ja kulkuneuvojen valmistuksessa (0,7 %). Kaupassa palkkasumma oli 268 M (+2,2 %) ja rakentamisessa 248 M (+0,8 %). Kaikkien toimialojen palkkasumma ylitti 3 mrd tason vuonna 2012 ja vuonna se oli 3,06 mrd. Työllisyys Työttömiä oli Pohjois-Savossa vuonna keskimäärin eli 12,1 % työvoimasta. Työttömien määrä kasvoi vuodessa 10,6 %, mikä oli koko maata parempi kehitys. Alkuvuodesta työttömyys lisääntyi teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta levisi loppuvuonna terveydenhuoltoon, kauppaan ja palveluihin. Työllisyysaste on maakunnassa noussut 67,1 %:iin, vuodesta 2009 kasvu on 4,9 %-yksikköä. Koko maassa työllisyysaste oli 68,5 %. Työvoimaosuus on noussut 73,1 %:iin. 2

4 1. Aluetalous Pohjois-Savossa 1.1 Liikevaihto 3

5 Yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos- % kaudella sekä vuosimuutokset 2011, 2012, ja puolivuotismuutokset Liikevaihto v. mlj. Vuosimuutos % keskim. v (1-6) (7-12) Pohjois-Savo ,2 6,5 3,9-0,5-2,9 1,8 Koko maa ,5 7,8 1,7-2,2-3,5-0,9 Vuonna Pohjois-Savossa yritysten liikevaihdon kasvu pysähtyi kääntyen -0,5 % laskuun verrattuna edellisvuoteen. Koko maassa liikevahdon kehitys oli vielä Pohjois-Savoa heikompaa, liikevaihto laski -2,2 %. Vuoden loppupuoliskolla liikevaihdossa tapahtui Pohjois-Savossa pieni käänne parempaan, mutta koko maassa loppuvuoden liikevaihto heikkeni edelleen verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Vuonna yritysten liikevaihdon arvo Pohjois- Savossa oli noin 10 Mrd, joka on noin 300 M vähemmän kuin huippuvuonna Viime vuosien kehityksessä tulee huomioida, että edellisen taantuman aikana 2009 liikevaihdon arvo laski Pohjois- Savossa noin 1,8 Mrd. (-17 %), joten kovin suuresta notkahduksesta ei vuoden osalta ole kyse. Vuoden 2009 taantuman jälkeiset kolme vuotta ovat olleet kasvun vuosia. Kauppa ja metalliteollisuus yhä suurimmat toimialat Pohjois-Savossa, rakentaminen lähellä metalliteollisuuden liikevaihtoa Pohjois-Savon aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon vuosimuutos (%) 2005-, 2011, 2012 ja (8 v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat ,2 6,5 3,9-0,5-2,9 1,8 Teollisuus ,0 8,5 4,8-3,6-8,8 1,8 Tukku- ja vähittäiskauppa ,6 4,3 1,8-0,3-1,1 0,4 Koko metalli ,8 20,3 6,9-12,8-24,1-0,5 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus ,8 21,6 7,3-14,0-27,0 0,3 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ,1 11,8 5,5 2,1-1,6 4,9 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 595 1,9 5,6 2,8 0,1-0,4 0,6 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 577 2,0 11,7-3,2 9,1 4,0 14,3 Energiateknologiaklusteri 560-0,1 18,3 13,5-16,9-36,8 7,9 Elintarviketeollisuus 528 3,8 6,4 4,0 7,9 11,7 4,3 Yrityspalvelut 431 6,5 13,5 5,1 7,0 9,3 4,8 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen 382-3,3-17,5 3,3-3,5-4,3-2,6 Muu teollisuus 289 2,5 7,0 18,4-4,5-1,2-7,5 Matkailuklusteri 285 3,4 2,9 3,7 1,8 0,7 3,0 Tietojenkäsittelypalvelut 152 3,0 7,0-1,2 3,3 3,2 3,4 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja Liikevaihto v. (milj. ) muutosprosentti asennus 126 0,4 10,8-2,4 1,5-6,5 9,5 Kaivostoiminta ja louhinta 116 8,1 30,3 47,9 36,0 63,3 19,6 Sähkötekninen valmistus 77 2,5 11,3 8,1-6,0-6,8-5,1 Terveysteknologiaklusteri 63 8,1 7,4 19,9-3,4 0,3-6,8 Kulkuneuvojen valmistus 46-2,5 5,2-15,0 5,8 29,9-17,4 Pohjois-Savossa pitkään jatkunut kasvu hiipui vuonna vuoden loppupuoliskolla merkkejä kasvusta Teollisuudessa pitkään jatkunut liikevaihdon kasvu kääntyi laskuun vuoden 2012 loppupuolella ja sama kehitys jatkui vuoden alkupuoliskolla. Loppuvuoden aikana liikevaihto kuitenkin kääntyi kasvuun suhteessa edellisvuoteen, mutta kasvu ei riittänyt kääntämään koko viime vuotta plussalle ja teollisuuden koko vuoden liikevaihdon arvo heikkeni -3,6 %. Koko maassa liikevaihto väheni vielä enemmän -4,4 %. Kaikkien toimialojen liikevaihto (n. 10 Mrd. ) vuonna on noin 50 M edellisvuotta pienempi, joten liikevaihdon arvo on hyvällä tasolla verrattuna heikompaan vuoteen Vuonna oli tehdasteollisuuden liikevaihdon arvo Pohjois- Savossa noin 620 M jäljessä huippuvuoden 2008 tasosta 3,8 Mrd. 4

6 Metalliteollisuudessa liikevaihto laski voimakkaasti viime vuoden aikana (-12,8 %), etenkin heikon alkuvuoden seurauksena. Euroopan heikko talouskasvu ja siitä johtuva viennin heikkeneminen heijastui voimakkaasti alan yrityksiin. Koko maassa metalliteollisuuden liikevaihto supistui -7,5 %. Metalliteollisuudessa liikevaihdon kokonaisarvo (1,2 mrd. ) on noin 340 milj. jäljessä vuoden 2008 tasosta. Rakentamisessa liikevaihto supistui vuoden alkupuoliskolla, mutta kääntyi kasvuun loppuvuoden aikana. Hyvä loppuvuosi nosti koko vuoden kasvun 2,1 %. Koko maassa rakentamisen liikevaihto heikkeni -1,9 %. Useita vuosia jatkunut nopea rakentamisen kasvu on hidastunut. Kuljetusalalla liikevaihdon arvo säilyi lähes ennallaan, kun koko maassa se heikkeni -2,1 %. Mekaaniselle puutuoteteollisuudelle vuosi oli kasvun vuosi. Liikevaihdon arvo kasvoi Pohjois- Savossa 9,1 %. Kehitys oli selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa parempi. Koko maassa kasvu oli selvästi maltillisempaa (1,3 %) luvulla alan liikevaihto Pohjois-Savossa on ollut suurimmillaan vuonna 2007, 608 M. Viime vuonna liikevaihto oli 576 M. Energiateknologian liikevaihto supistui (-16,9 %) kahden kasvuvuoden jälkeen. Laskua selittää vuoden heikko alkupuolisto, sillä loppuvuonna liikevaihto kasvoi 7,9 % verrattuna vuoden takaiseen. Koko maassa alan liikevaihto supistui -7,5 %. Alan liikevaihdon arvo oli vuonna noin 560 milj., kun se huippuvuonna 2008 oli 748 milj.. Elintarviketeollisuudessa liikevaihto kasvoi 7,9 %. Kasvu on ollut selvästi koko maata parempi (1,8 %). Yrityspalvelujen (KIBS) toimialoilla yritysten liikevaihto kasvoi niin ikään paremmin kuin koko maassa. Pohjois-Savossa kasvua tapahtui 7 %, kun koko maassa kasvu jäi 1,9 %. Kaupan alalla liikevaihto säilyi lähes ennallaan (-0,3 %) verrattuna vuoteen Koko maassa liikevaihdon kehitys oli heikompaa, noin -3 %. Liikevaihto heikkeni Pohjois-Savossa edellisen kerran vuonna 2009, jolloin laskua oli -8,6 %. Matkailuklusterin liikevaihto kasvoi (1,8 %) maltillisesti, mutta selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa heikommin. Koko maassa alan liikevaihto säilyi lähes ennallaan. Kaivostoiminnassa liikevaihto kasvoi aiempien vuosien tapaan voimakkaasti (36 %). Liikevaihdon arvo ylitti 100 milj. rajan (116 milj. ). Koko maassa alan liikevaihto supistui -3,6 %. Liikevaihdon kasvua Sisä-Savossa ja Kuopion seudulla Yritysten liikevaihdon keskimääräinen kasvu-% seuduittain vuodessa v ja vuosina 2011,2012, sekä puolivuosimuutokset 1-6 ja Liikevaihto Liikevaihto v. (milj. ) muutosprosentti (8 v.) (1-6) Liikevaihto kasvoi vuonna Sisä-Savon (8,8 %) ja Kuopion (1,5 %) seuduilla. Liikevaihto supistui voimakkaimmin Varkauden (-7,7 %) ja Koillis-Savon (- 7,2 %) seuduilla. Ylä-Savossa liikevaihdon arvo säilyi ennallaan. Koillis-Savon seutua lukuun ottamatta vuoden loppupuolisko oli liikevaihdon osalta parempi kuin alkuvuosi. Kuopion seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v ja v. 2011, 2012, sekä 1-6 ja 7-12 v. Kuopion seudun talous- ja väestökasvu on viime vuosina ollut koko maata nopeampaa. Teollisuusyritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna 4,3 %, kasvu (7-12) Pohjois-Savo ,2 6,5 3,9-0,5-2,9 1,8 Kuopion seutukunta ,3 5,9 4,5 1,5 1,1 1,9 Varkauden seutukunta ,7 1,2 2,9-7,7-17,7 2,7 Ylä-Savon seutukunta ,1 10,0 1,7-0,2-1,3 0,9 Koillis-Savon seutukunta 431 1,5 9,4 15,4-7,2-6,9-7,5 Sisä-Savon seutukunta 391 2,8 2,8 1,5 8,8 7,3 10,3 Koko maa ,5 7,8 1,7-2,2-3,5-0, Liikevaihto v. milj. (8 v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat ,3 5,9 4,5 1,5 1,1 1,9 Tukku- ja vähittäiskauppa ,9 5,4 4,1-0,3-0,9 0,2 Teollisuus 947 3,2 11,9 4,1 4,3 3,9 4,7 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 790 5,4 10,7 8 2,7-0,2 4,9 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 349 1,5 4,8 2,8 0,2-1,1 1,4 Yrityspalvelut 308 7,4 16,6 6 10,1 14,2 6,3 Muu teollisuus 199 3,1 7,1 25,1-6,5-2,3-10 Elintarviketeollisuus 171 4,8 8, ,1 7,4 Koko metalli 170 0,3 23-3,4-1,7-6,6 3,4 Matkailuklusteri 161 4,8 3,3 6,6 3,8 2,8 4,8 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen 153 4, ,4 15,4 19,4 Tietojenkäsittelypalvelut 147 3,3 7,2-1,4 3,6 3,3 3,9 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 118 0,4 37,2-2,8-4,1-12 4,2 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 104 2,8 10,9 2,6 24,1 22,8 25,4 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto muutosprosentti ja asennus 69 15, ,7-0,1-6,8 7 Terveysteknologiaklusteri 61 8,0 7,2 20,6-3,4 0,5-6,9 Energiateknologiaklusteri 47 8,9-4,5 3,2-2,1 3,6-7,9 Sähkötekninen valmistus 34 8,3 7,4 22,1 2,6 3,5 1,7 5

7 oli samalla tasolla kuin vuonna Liikevaihdon arvo on hiljalleen nousemassa lähelle 1 Mrd :a. Kehityksessä tulee huomioida, että vuonna 2009 liikevaihdon arvo putosi 765 M :oon, kun se vuonna 2008 oli 1,1 Mrd. Kaikkien seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto 5,1 Mrd vuonna on jo ohittanut vuoden 2008 tason noin 80 M :lla. Rakennusalalla vuosia jatkunut kasvu osoittaa hiipumisen merkkejä, liikevaihto kasvoi vielä 2,7 %, joka on kuitenkin pitkän aikavälin (8 v.) keskiarvoa 5,4 % alhaisempi. Kuljetusalalla liikevaihdon arvo säilyi lähes ennallaan. Yrityspalvelut kasvattivat liikevaihtoaan noin 10 %, mikä nosti liikevaihdon arvon yli 300 M :n. Kasvu on merkittävä, sillä koko maassa alan liikevaihto kasvoi vain 1,9 %. Paperiteollisuudessa liikevaihto kasvoi 17,4 %. Alan liikevaihdon arvo nousi noin 153 M :oon, joka on korkein taso koko 2000-luvulla. Elintarviketeollisuudessa liikevaihto kasvoi 11 %. Kasvu on selvästi pitkän ajan keskiarvoa voimakkaampaa. Alan liikevaihdon arvo on noin 171 milj.. Mekaaninen puunjalostus kasvatti liikevaihtoa vuonna vielä voimakkaasti (24,1 %). Monissa alan yrityksissä oli hyvää kehitystä. Karelia Upofloorin ja Fenestran toimintojen alasajo heijastuu vasta vuoden 2014 tilastoissa. Fenestra kasvoi Kuopiossa vielä vuonna voimakasti, koska sinne siirrettiin vuoden aikana yhtiön toisesta toimipaikasta toimintoja ja henkilöstöä. Pääasiassa Kuopion seudulle keskittyvässä terveysteknologiassa liikevaihto supistui -3,4 %, kun vuonna 2012 liikevaihto kasvoi noin 21 %. Ala on nostettu yksi maakunnan potentiaalisista kasvualoista, mutta alan liikevaihdon arvo on vielä vaatimatonta, noin 60 M. Ylä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v ja v. 2011, 2012, sekä 1-6 ja 7-12 v.. muutosprosentti Liikevaihto v milj. (8 v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat ,1 10 1,7-0,2-1,3 0,9 Teollisuus ,0 14,5-0,3-3,9-4,5-3,3 Tukku- ja vähittäiskauppa 750 2,2 5,1 1,9 1,6-0,1 3,1 Koko metalli 463 3,3 19,7 1,5-12,6-13,1-12,1 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 406 3,3 20,1 1,5-13, ,2 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 329 3,3 13,2-5,5 8,8 2,2 15,9 Elintarviketeollisuus 273 2,9 10,8 0,6 1,6 5,3-2 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 161 4,8 13,1 5,7 0,4-1 1,4 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 132 3,4 6,4 3,7 1,9 4 0 Yrityspalvelut 62 5,8 8,4 6,4 1,9 1,3 2,4 Matkailuklusteri 44 2,0 8,7-0,7-2,1-2,8-1,5 Ylä-Savon seudulla pitkään koko maata nopeampana jatkunut liikevaihdon kasvu hiipui viime vuoden aikana (-0,2%). Seudun talouden yhden tukipilarin, metalliteollisuuden liikevaihto supistui -12,6 %. Viime vuonna liikevaihdon arvo oli 463 milj., kun se huippuvuona 2008 oli 543 M. Taantuman 2009 jälkeen Ylä-Savossa päästiin nopeasti kasvu-uralle ja aiempien vuosien kehitys on nostanut kaikkien toimialojen liikevaihdon 2,5 Mrd ;oon, korkeammalle kuin se oli vuonna Metalliteollisuuden viennin hiipumisesta johtuvaa heikko kehitystä Ylä-Savossa on kompensoinut mekaanisen puutuoteteollisuuden liikevaihdon kasvu 8,8 %. Kasvu on ollut selvästi pitkän aikavälin (8 v.) keskiarvoa parempaa. Rakentamisen tahti on hidastunut, liikevaihto kasvoi vain 0,4 % verrattuna vuoden takaiseen. Muilla toimialoilla liikevaihto kasvoi noin 2 %, poislukien matkailu, jonka liikevaihto supistui -2,1 %. Liikevaihdoltaan Kuopion seudun suurin toimiala on kauppa, jonka liikevaihto supistui -0,3% olivat kaupan alalla tasaisen 5 %/v kasvun aikaa. 6

8 Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v ja v. 2011, 2012, sekä 1-6 ja 7-12 v.. Varkauden seudulla metalliteollisuus ja energiateknologia vetivät vuonna kaikkien toimialojen yhteenlasketun liikevaihdon -7,7 % laskuun. Etenkin vuoden alkupuolisko oli kyseisille toimialoille vaikea, vuoden lopulla oli taas kasvua. Metalliteollisuuden liikevaihto laski -16,9 % ja energiateknologian -17 %. Kaksi aiempaa vuotta olivat voimakkaan kasvun vuosia molemmilla toimialoilla. Kehityksessä tulee muistaa, että taantuma 2009 leikkasi kyseisten toimialojen arvosta lähes kolmasosan. Metalliteollisuuden arvo oli vuonna noin 210 M alle vuoden 2008 huipputasosta ja energiateknologia noin 153 M alle huipun. Taantuman jälkeen mekaanisen puuteollisuuden liikevaihto kasvoi kahtena vuonna peräkkäin (18 %, 10,6 %). Vuonna 2012 kasvu jäi 1 %:iin ja viimevuonna liikevaihdon arvo pieneni -3,7 %. Rakentamisen liikevaihto säilyi lähes ennallaan, joskin loppuvuoden aikana oli merkkejä paremmasta. Koillis-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v ja v. 2011, 2012, sekä 1-6 ja 7-12 v.. muutosprosentti Liikevaihto v. muutosprosentti Liikevaihto v milj (8 v.) (1-6) (7-12) milj. Kaikki toimialat ,7 1,2 2,9-7,7-17,7 2,7 (8 v.) (1-6) (7-12) Teollisuus 880-2,2-0,1 9,7-11,1-24,7 4 Kaikki toimialat 431 1,5 9,4 15,4-7,2-6,9-7,5 Koko metalli 509-0,8 19,6 14,9-16,9-37,2 7,5 Tukku- ja vähittäiskauppa 127 1,7 6,3 5,1-5,2-6,5-4,1 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 498-0,6 19,4 15, ,8 7,9 Teollisuus Rakentaminen + ei-metallisten 63-7,0 18,1 25,5-33,3-39,9-25,6 Energiateknologiaklusteri 491-0,5 27,7 19, ,5 11,7 mineraalituotteiden valmistus 48 5,8 11,3 3,8 6 3,3 7,9 Tukku- ja vähittäiskauppa 357-0,8 3,5-9,9-3,9-5,4-2,4 Kuljetus, varastointi, posti- ja Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 113 3,2 16,6-7,7 0,2-9,2 8,1 teleliikenne ja kustannustoiminta Matkailuklusteri ,3 2,3 7,1 0,8 4,9 3-3,6-5,6-2,3-5,3-4,7-6 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 59-1,9 10,6 1-3,7-0,7-6,6 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 58-0,1 7,4 0,4-1,7-5 1,4 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 44-13,6-1,3 12,8 1,3-10,2 12,2 Yrityspalvelut 43 2,6 8,8-1,3-2,5-4,7-0,4 Matkailuklusteri 33 0,0-1,9-0,7-1,6-4,2 0,8 Muu teollisuus 25 7,2 6,8 3,8 9 9,9 8,1 Koillis-Savossa kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto laski vuonna -7,2 %. Tarkastelussa mukana olevista toimialoista vain rakentamisen liikevaihto kasvoi (6 %). Teollisuuden liikevaihto supistui noin -33 % ( -32 milj. ). Liikevaihdon arvo (noin 63 milj. ) on vain noin puolet vuoden 2008 liikevaihdon arvosta. Vuonna 2012 arvo nousi jo 94 milj., mutta sen jälkeen alan vaikeudet ovat jatkuneet. Kaupassa ja matkailussa liikevaihto heikkeno noin 5 %, joka on selvästi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Sisä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v ja v. 2011, 2012, sekä 1-6 ja 7-12 v.. Liikevaihto v milj. (8 v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 391 2,8 2,8 1,5 8,8 7,3 10,3 Teollisuus 183 2,6 1,1 2,5 18,8 15,2 22,2 Tukku- ja vähittäiskauppa 115 2,5 5,7 1,8 1,6 5,9-2,1 Elintarviketeollisuus 74 4,1-14,7 19,5 29,8 34,2 25,9 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 74 1,6 8,8-2,8 10,4 2,2 19,9 Rakentaminen + ei-metallisten muutosprosentti mineraalituotteiden valmistus 31 4,4 14,8 0,5 0,5-15,9 15,1 Koko metalli 27 5,8 24,3-10,5 16, ,5 Matkailuklusteri 8 0,4-1,5-3,9-0,9-4,1 1,9 Teollisuutta palvelevan koneiden ja laitteiden alan liikevaihto kasvoi 1,3 %, hyvän loppuvuoden ansioista. Puolivuosittaisesta tarkastelusta on huomioitava, että alan liikevaihto seuraa pitkälti teollisuuden avaintoimilalojen kehitystä. Sisä-Savossa elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi voimakkaasti, lähes 30 %. Kasvua on tapahtunut seudun kaikissa alan merkittävissä yrityksissä. Alan liikevaihdon arvo oli vuonna noin 75 milj., kun se vuonna 2011 oli noin 48 %. Mekaanisessa puuteollisuudessa liikevaihdon kasvu oli 10,4 %. joka on selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa suurempi. Alan liikevaihdon arvo oli vuonna noin 74 milj.. 7

9 Kaupan alan liikevaihdon maltillinen kasvu jatkui vuoden aikana, joskin hitaammin kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Rakennusalalla liikevaihdon arvo säilyi lähes ennallaan, joskin loppuvuonna oli merkkejä positiivisemmasta kehityksestä. Metalliteollisuudessa palattiin yhden heikon vuoden jälkeen kasvu-uralle, vuonna liikevaihto kasvoi 16,2 %, joka on selvästi pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Merkittävä tekijä kasvun taustalla on uuden alan yrityksen sijoittuminen alueelle. Monet Sisä-Savossa toimivat alan yritykset ovat kytköksissä Ylä-Savon alan yrityksiin. Mikäli Ylä-Savon metalliteollisuus ei lähde nousuun, tulee se heijastumaan Sisä-Savoon vuoden 2014 aikana. 8

10 1.2 Vienti 9

11 Pohjois-Savossa teollisuuden vienti hiipui -7,4 %:lla vuonna. Loppuvuoden aikana vienti nousi lievään kasvuun (1,3 %), mutta vuoden alkupuoli oli erittäin heikko. Koko maassa vienti supistui -3,3 %. Viime vuonna viennin lasku oli Pohjois-Savossa suurinta kaikista maakunnista. Vuonna 2012 Pohjois-Savo oli toiseksi nopeimman viennin kasvun maakunta, joten myös vertailupohja on muita maakuntia kovempi. Pohjois-Savon teollisuuden viennin arvo oli vuonna noin 1,5 Mrd, kun se vuonna 2008 oli noin 1,7 Mrd. Teollisuuden viennin muutokset Pohjois-Savossa ja koko maassa %/vuosi v , 2011, 2012, sekä puolivuotismuutokset. Vienti (milj. ) keskim./v. muutosprosentti (1-6) Vientiyrityksillä heikko alkuvuosi loppuvuonna merkkejä maltillisesta kasvusta Pohjois-Savon aluetalouden suurimpien toimialojen vienti v. (milj. ) ja viennin muutos/vuosi % v , 2011, 2012, sekä puolivuosimuutokset v.. (7-12) Pohjois-Sav o ,1 12,6 8,8-7,4-15,6 1,3 Koko maa ,9 7,1 0,1-3,3-4,6-2 muutosprosentti Vienti milj (8 v. ) (1-6) (7-12) Teollisuus ,1 12,6 8,8-7,4-15,6 1,3 Koko metalli 718 0,6 29,2 12,1-17,6-32,3-0,6 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 677 0,7 30,5 13,4-18,0-33,8 0,4 Energiateknologiaklusteri 357-1,8 28,9 17,7-24,9-49,6 9,1 Paperin ja paperituotteiden v almistus, painaminen 280-2,0-16,2 2,0-0,9-2,3 0,5 Sahatav aran, puutuotteiden ja huonekalujen v almistus 249 3,4 15,5 0,9 11,3 7,3 15,5 Muu teollisuus 198 6,6 11,0 25,4-3,7 1,4-8,2 Terv ey steknologiaklusteri 30 9,7 5,2 26,3-10,4-2,0-17,8 Sähkötekninen valmistus 19 0,2 5,9 3,6-13,1-13,6-12,7 Vuonna yritysten viennin arvo pieneni maakunnassa 122 M :lla. Kolme aiempaa vuotta olivat hyviä kasvun vuosia. Kyseisissä kasvun vuosissa tulee huomioida, että vuonna 2009 viennin arvo väheni -27 % (n. 500 M ) vuodesta Metalliteollisuuden vienti pieneni (-17,6 %) Pohjois-Savossa vuonna, selvästi koko maata enemmän (-6,7 %). Pohjois-Savossa viennin arvo oli vuonna noin 84 % vuoden 2008 arvosta, koko maassa se oli noin 70 %. Vuonna paperiteollisuuden vienti heikkeni hieman (-0,9 %), kun edellisenä vuonna oli maltillista kasvua (2 %). Alan näkymät ovat pitkästä aikaa myönteisemmät, kun Stora Enso aikoo muuttaa Varkauden tehtaan hienopaperikoneen tuottamaan ensikuituun pohjautuvaa aaltopahvin raaka-ainetta. Tuotanto pääsisi käyntiin tämän hetken tietojen perusteella vuoden 2015 loppupuolella. Tarkastelussa mukana olevista toimialoista vientiä kasvatti vain mekaaninen puuteollisuus, 11,3 %. Viennin kasvu on selvästi pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Pohjois-Savossa alan viennin kokonaisarvo on jo 249 M eli 10 % koko maan alan maan viennistä. Pitkälti Varkauteen keskittyvässä energiateknologiassa vienti väheni -25 %:lla, etenkin alkuvuosi oli heikko. Koko maassa vienti pieneni -17,7 %. Suuria kausiluontoisia vaihteluita selittää osaltaan se, mille aikajaksolle tilaukset kirjautuvat. Loppuvuoden aikana energiateknologia-alan viennin kehityksessä oli Pohjois-Savossa viitteitä paremmasta, vaikka koko maassa loppuvuodenkin vienti heikkeni. Koko maan vientikehityksessä merkittävää on sähköteknisen alan yhä heikkenevä vientikehitys. Pohjois-Savon tapaan mekaanisen puutuoteteollisuuden vienti kasvoi merkittävästi (10,8 %). Koko maan vienti v. (milj. ) valituilla toimialoilla ja viennin muutos/vuosi % v , 2011, 2012, sekä puolivuosimuutokset v.. muutosprosentti Vienti milj (8 v.) (1-6) (7-12) Teollisuus ,9 7,1 0,1-3,3-4,6-2,0 Koko metalli ,5 4,0-3,3-6,7-9,0-4,5 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden v almistus ,0 13,6 1,8-4,5-6,1-3,0 Sähkötekninen v almistus ,5-3,5-8,8-12,4-14,9-10,1 Muu teollisuus ,7 25,1 11,3 4,5 3,9 5,1 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen ,0 2,7 0,0-2,7-1,4-4,0 Sahatav aran, puutuotteiden ja huonekalujen v almistus ,1 4,6 1,4 10,8 9,4 12,2 Terveysteknologiaklusteri ,6 24,4 9,4 0,9-3,6 5,7 Energiateknologiaklusteri ,6 10,8-3,3-17,7-21,9-13,1 10

12 Sisä-Savo ja Kuopion seutu kasvattivat vientiään Seuduttainen teollisuusviennin kehitys % vuodessa v , vuosittain 2011, 2012, sekä puolivuotismuutokset v. *. muutosprosentti Vienti milj (8 v.) (1-6) Koko maa (teoll.) ,9 7,1 0,1-3,3-4,6-2,0 * Muilta alueilta teollisuuden vienti, mutta Sisä-Savosta kaikkien toimialojen vienti ja Koillis-Savon tieto puuttuu (tietosuoja) (7-12) Pohjois-Savo (teoll.) ,1 12,6 8,8-7,4-15,6 1,3 Kuopion seutu (teoll.) 452 4,2 15,5 5,0 4,1 4,5 3,7 Varkauden seutu (teoll.) 558-2,0 6,9 14,0-17,2-34,9 4,3 Ylä-Savon seutu (teoll.) 440 5,4 18,7 3,8-2,8-0,7-4,9 Sisä-Savon seutu (kaikki toimialat) 75 4,8 9,3-2,0 23,4 13,9 33,1 Sisä-Savossa vienti kasvoi voimakkaasti (23,4 %) elintarvike-, metalli- ja puutuoteteollisuuden siivittämänä. Sisä-Savossa viennin arvo oli vuonna noin 75 M, joka on korkein koko arvo koko 2000-luvulla. Koko viennin arvo Pohjois-Savossa oli 1,78 Mrd, mistä teollisuuden osuus oli 1,54 Mrd. Vuonna viennin arvo Kuopion seudulla (583 M ), Varkauden seudulla (582 M ) ja Ylä- Savon seudulla (512 M ) oli lähes saman suuruisia. Varkauden seudulla teollisuuden vienti väheni - 17,2 %. Viennin arvo (582 M ) oli vuonna jopa alhaisempi kuin taantuman jälkeisinä vuosina 2009 ja Kuopion seudulla teollisuuden vienti kasvoi 4,1 %. Kasvu on pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. Vuonna Kuopion seudun vienti oli 46 milj. suurempi kuin huippuvuonna Ylä-Savossa kolme vuotta jatkunut teollisuuden viennin kasvu hiipui (-2,8 %). Viennin arvo on kuitenkin 25 M vuotta 2008 suurempi, mikä oli viennin huippuvuosi koko maassa ja Pohjois- Savossa. Ylä-Savossa teollisuuden viennin huippu oli 453 M vuonna

13 1.3 Palkkasumma 12

14 Palkkasumman kasvu Pohjois-Savossa ja koko maassa %/vuodessa v , 2011, 2012, sekä puolivusittain v.. v. milj Vuonna palkkasumma kasvoi Pohjois- Savossa koko maan tahtiin. Teollisuuden palkkasumma laski Pohjois-Savossa -3 %, koko maassa laskua oli -2 %. Palkkasumma kasvoi teollisuuden aloista vain kaivostoiminnassa (7,2 %), elintarviketeollisuudessa (2,1 %) ja kulkuneuvojen valmistuksessa (0,7 %). Suurin palkkasumman arvon pudotus tapahtui paperiteollisuudessa (-12,4 %) ja mekaanisessa puutuoteteollisuudessa (-5,1 %). Puutuoteteollisuudessa vuosi oli viennin ja liikevaihdon osalta selkeä kasvun vuosi, joten alalla on tehty voimakkaita tuotannon tehostamistoimenpiteitä. (8 v.) (1-6) (7-12) Pohjois-Savo ,0 5,3 3,3 1,2 0,9 1,5 Koko maa ,0 4,7 3,4 1,0 0,9 1,2 muutosprosentti Seuduttainen palkkasumman muutos %/vuodessa v , 2011,2012, sekä puolivuosittain v.. muutosprosentti (8 v.) (1-6) (7-12) Pohjois-Savo 3,0 5,3 3,3 1,2 0,9 1,5 Kuopion seutukunta 3,9 6,0 3,2 2,3 2,3 2,3 Varkauden seutukunta 0,3 4,0 3,9-1,0-1,6-0,3 Ylä-Savon seutukunta 2,9 5,4 3,0 0,2-0,5 1,0 Koillis-Savon seutukunta 1,6 3,6 7,1-5,7-5,1-6,2 Sisä-Savon seutukunta 2,1 0,8 0,3 1,6 0,1 3,0 Koko maa 3,0 4,7 3,4 1,0 0,9 1,2 Kuopion seudulla palkkasumma on kasvanut hieman koko maata ja muita Pohjois-Savon seutuja nopeammin pitkän aikavälin seurantajakson aikana. Ylä-Savossakin pitkän aikavälin kasvu on lähes koko maan kasvun tasolla, joskin viime vuonna kasvua ei ollut (0,2 %). Koillis-Savon ja Varkauden seuduilla kasvu on ollut koko maan kasvua heikompaa. Molemmilla seuduilla palkkasumma kääntyi laskuun vuoden aikana. Sisä-Savossakin kasvu on painunut alle koko maan keskiarvon, joskin viime vuonna kasvua kertyi 1,6 %, eli koko maan keskiarvoa enemmän. Teollisuuden osuus palkkasummasta vaihtelee merkittävästi seuduittain. Kuopion seudulla tehdasteollisuuden osuus oli vuonna 2012 n. 9 %, Varkauden seudulla 35 % (osuus laskenut n. 8 % v. 2008), Ylä-Savossa 24 %, Koillis-Savossa 18 % ja Sisä-Savossa 19 % koko palkkasummasta. Kaikkien toimialojen palkkasumma ylitti 3 Mrd tason vuonna 2012 ja vuonna se oli 3,06 Mrd. Taantuma pudotti palkkasummia voimakkaasti etenkin teollisuudessa. Teollisuudessa palkkasumman arvo nousi vuonna 2012 yli 500 M :n, mutta vuonna arvo putosi 489 M :oon. Huipppuvuonna 2008 teollisuuden palkkasumma oli 544 milj.. Palkkasumman vuosikasvu Pohjois-Savossa on pitkän aikavälin seurannassa samalla tasolla kuin koko maassa. Palkkasumma kasvoi voimakkaasti ennen tantumaa tuntuvien palkankorotusten ja työllisyyden kasvun ansiosta. Talouskasvun hidastuminen alkoi hillitä palkkojen kasvua jo vuoden 2008 lopulta lähtien. Palkkasumma kääntyi uudelleen kasvuun vuonna 2010 ja vuonna 2011 kasvua kertyi jo 5,3 %. 13

15 Kuopion seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v , 2011, 2012, sekä puolivuosittain v (milj. ) (8 v.) (1-6) Kuopion seudulla suurimpien toimialojen palkkasummat kasvoivat, joskin pitkän aikavälin keskiarvoa hitaammin. Palkkasummassa Kuopion seudun suurin toimiala on sosiaali- ja terveysala (403 milj. ). Teollisuudessa palkkasumma on 165 M. Kaupan alalla kehitys on ollut kaksi vuotta selvästi keskiarvon yläpuolella, mutta kasvu oli vuonna hieman heikompaa (3,1 %). Teollisuudessa palkkasumma kasvoi 1,3 %. Metalliteollisuudessa pari vuotta jatkunut kasvu hiipui 0,2 % vuonna. Elintarviketeollisuuden palkkasumma kasvoi (+4 %) selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa paremmin (0,7 %). Rakentamisessa palkkasumma jatkoi vielä kasvuaan vuonna, joskin kasvu (1,1 %) on selvästi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Osa useita vuosia jatkuneista suurista rakennusurakoista on saatu päätökseen, mikä heijastuu palkkasumman kehitykseen. Rakentamisen osalta tulee huomioida, että vuonna 2012 alan palkkasumman arvo (164 M ) ylitti ensimmäisen kerran teollisuuden palkkasumman arvon (162 M ). Matkailualalla palkkasumma kasvoi (6,7 %) selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa enemmän. Yrityspalveluissa kasvua tapahtui 1,7 %. Tietojenkäsittelypalveluissa palkkasumma laski -4 %. (7-12) Kaikki toimialat ,9 6 3,2 2,3 2,3 2,3 Terveys- ja sosiaalipalvelut 403 3,9 6,7 0,5 3,6 4,4 2,9 Tukku- ja vähittäiskauppa 167 4,0 5,3 6,9 3,1 3,6 2,5 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 166 5,1 10,5 5 1,1 0 2,1 Teollisuus 165 1,8 4,8 1,4 1,3 0,9 1,7 Yrity spalv elut 138 4,5 3,9 4 1,7 2,3 1,2 Kuljetus, v arastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 108 3,6 5,9 3,2 3,4 3,3 3,5 Matkailuklusteri 59 3,9 4,7 1,9 6,7 6,1 7,3 Tietojenkäsittely palv elut 49 3,8 2,8 0,2-4 -3,1-5 Koko metalli 45 2,6 10,6 4,1 0,2 0,2 0,1 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 29 1,1 14,9 2,5-3,6-4,1-3,1 Muu teollisuus 28 2,0 2,8 5,3 3,3 4,3 2,2 Elintarv iketeollisuus 24 0,7 6,7-2,8 4 5,8 2,1 Terv ey steknologiaklusteri 21 0,9-15,7 8,2 1,5 1,1 2 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 19 13,1 2,9-6 -1,3-2,2-0,2 Sahatav aran, puutuotteiden ja huonekalujen v almistus 18-1,7 4,5 1,1 1,9-0,2 4 Paperin ja paperituotteiden v almistus, muutosprosentti painaminen 16 0,3 6,7 4,1 2,5-1,5 7 Sähkötekninen valmistus 11 9,1 12, ,5 16,3 9,2 Energiateknologiaklusteri.. 1,1 3,2 1,9 1,8 2,1 Pääasiassa Kuopioon keskittyvä terveysteknologia-ala on volyymiltaan vielä varsin pientä. Palkkasumman arvo vuonna oli noin 21 milj.. Palkkasumma kasvoi edellisvuodesta 1,5 %. Ylä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v , 2011, 2012, sekä puolivuosittain v (milj. ) (8 v.) (1-6) Ylä-Savossa palkkasumman arvo säilyi lähes ennallaan verrattuna vuoteen 2012 (+0,2 %). Teollisuuden palkkasumma laski -4,1 %. Metalliteollisuudessa laskua oli -5 % ja mekaanissa puutuoteteollisuudessa -6,1 %. Viennin ja liikevaihdon osalta metalliteollisuudessa oli heikko vuosi, joka heijastuu alan palkkasumman kehitykseen. Mekaanisessa puussa liikevaihto kuitenkin kasvoi, joten alan tuottavuus on noussut. Metalliteollisuuden elpymistä heikomman vuoden jälkeen odotellaan, sillä sen painoarvo Ylä- Savon taloudelle on merkittävä. Lisäksi alihankintaverkostojen kautta heijastusvaikutuksia on myös maakunnan muihin seutuihin. Teollisuudessa palkkasummat alkoivat kasvaa vauhdilla 2010 ja kasvu jatkui aina vuoteen Vuonna 2012 teollisuuden palkkasumman arvo saavutti vuoden 2008 tason (145 M ), kun se vuonna laski 139 M :oon. Kaikkien toimialojen palkkasumma oli 578 milj., joka on 45 M vuoden 2008 tasoa suurempi. Elintarviketeollisuudessa palkkasumma (26 M ) säilyi lähes ennallaan verrattuna vuoteen Palkkasumman arvo oli vuonna vuoden 2008 tasolla. Kaupan alalla palkkasummat kasvoivat. Kaupan alalla palkkasumman kolme vuotta (7-12) Kaikki toimialat 578 2,9 5,4 3 0,2-0,5 1 Teollisuus 139 2,2 12,7 2,1-4,1-5,6-2,6 Terveys- ja sosiaalipalvelut 132 3,4 0,1 3,3 2,3 1,9 2,8 Koko metalli 74 4,1 19, ,9-5,2 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 60 3,8 20,4 4,1-5,3-5,8-4,8 Tukku- ja vähittäiskauppa 50 3,2 6,7 3,7 0,4-1,1 2 Kuljetus, v arastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 39 2,4 1,6 4,4 3,5 4,9 2,2 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 35 4,2 8,3 3,8 2,4-1 5,4 Yrity spalv elut 32 3,7 3,7 3,2 0,9 1,8-0,2 Sahatav aran, puutuotteiden ja Palkkasumma Palkkasumma muutosprosentti huonekalujen v almistus 27-0,8 13,1-2,8-6,1-8,8-3,4 Elintarv iketeollisuus 26 3,2 1 3,7-0,3-4,1 3,9 Matkailuklusteri 17 3,6 7,7 6,4-0,4-0,4-0,4 14

16 jatkunut kasvu on hiipunut. Vuonna palkkasumma kasvoi 0,4 %:lla. Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v , 2011, 2012, sekä puolivuosittain v (milj. ) (8 v.) (1-6) Varkauden seudulla kaksi vuotta jatkunut palkkasumman kasvu hiipui vuonna (-1 %). Teollisuudessa palkkasumman arvo laski -3,1 % ja rakentamisessa -4,8 %. Rakentamisessa palkkasumman kehitys oli selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa heikompaa. Suurin kasvu tapahtui sosiaali- ja terveysalalla (3,7 %) sekä yrityspalveluissa (4,2 %). Yrityspalvelut ovat vahvistamassa asemaansa merkittävä työllistäjänä. Varkauden seudulla kaikkien toimialojen palkkasumma oli vuonna noin 390 M, kun se oli suurimmillaan vuonna 2008 yhteensä 412M. Tärkein syy hidastuneeseen kasvuun on ollut sellu- ja paperiteollisuuden tuotannon leikkauksiin liittyneet toimenpiteet, jotka näkyvät palkkasumman kasvun vähenemisenä ja heijastuvat myös huollon ja korjauksen aloille, metalliteollisuuteen ja kuljetukseen. Metalliteollisuuden elpyminen on ollut hidasta. Palkkasumma nousi vuonna 2012 jo yli 90 M :n, mutta putosi vuonna 87 M :oon. Huippuvuonna 2008 alan palkkasumma oli 100 M. Pääasiassa Varkauteen keskittyvässä energiateknologiassa palkkasumma säilyi lähes ennallaan (-0,5 %) vuonna. Vuosina 2011 ja 2012 palkkasumma kasvoi voimakkaasti. (7-12) Kaikki toimialat 390 0,3 4 3,9-1 -1,6-0,3 Teollisuus 136-2,4 0,3 3,3-3,1-3,4-2,8 Koko metalli 87 1,1 2,2 4,4-3,6-3,5-3,6 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 82 1,6 0,9 3,5-2,6-3,3-1,9 Terveys- ja sosiaalipalvelut ,7 8 3,7 4,2 3,2 Tukku- ja vähittäiskauppa 31 1,3 1,6 1,4 0,7 0,2 1,1 Yrity spalv elut 27 2,8 5,9 1,9 4,2 2,4 6,1 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 26 4,4 15,7 2,8-4,8-7,3-2,7 Kuljetus, v arastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 18 1,0 6,3-0,3-1,1-2 -0,1 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 14-11,4 6,5 11,8 0-2,3 2,6 Sahatav aran, puutuotteiden ja muutosprosentti huonekalujen v almistus 11-0,2 15,4-0,2-13,1-13,2-12,9 Matkailuklusteri 9 1,2 0,9 0,3 1,1 0,4 1,8 Energiateknologiaklusteri.. 11,3 4,7-0,5-1,2 0,3 Koillis-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v , 2011, 2012, sekä puolivuosittain v (milj. ) (8 v.) (1-6) Koillis-Savossa palkkasumman arvo laski vuonna -5,7 % pitkälti teollisuuden heikon vuoden takia. Teollisuuden palkkasumma heikkeni peräti -23,7 %, kun kaksi aiempaa vuotta kasvattivat palkkasumma huomattavasti. Kartonkiteollisuuden alasajo v lopussa leikkasi teollisuuden palkkasummasta kolmanneksen. Toiminnan uudelleen käynnistäminen, joskin hieman pienemmällä volyymillä, selittävät vuosien 2011 ja 2012 palkkasumman kasvua. Uudelleen käynnistetty tuotanto keskeytettiin vuoden 2012 loppupuolella, joka selittää vuoden palkkasumman laskua. Vuonna 2012 seudun palkkasumma (154 M ) ylitti vuoden 2008 tason. Vuonna palkkasumman arvo (145 M ) on lähes vuoden 2008 tasossa Rakentamisessa palkkasumma kasvoi seudulla eniten, 6,9 %:lla. Vuoden toisella puoliskolla kasvu nousi 10,8 %:iin verrattuna vuoden takaiseen. Kaupan alan palkkasumma kasvu (2,9 %) on hieman pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Sisä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v , 2011, 2012, sekä puolivuosittain v.. Sisä-Savossa palkkasumman kasvun veturina vuonna oli teollisuus, jonka palkkasumma llisääntyi 4,3 %. Metalliteollisuuden palkkasumma kasvoi 7,5 %. Kasvu on selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa parempaa. Kasvua selittää osaltaan (7-12) Kaikki toimialat 145 1,6 3,6 7,1-5,7-5,1-6,2 Terveys- ja sosiaalipalvelut 33 2,1-1,1 4 0,7 0,6 0,7 Teollisuus 26-1,6 22,9 30,7-23,7-21,8-25,8 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 12 8,7 12,6 13,9 6,9 2,0 10,8 Tukku- ja vähittäiskauppa 10 2,4 0,8 2,9 2,9 3,3 2,6 Kuljetus, v arastointi, posti- ja teleliikenne muutosprosentti ja kustannustoiminta 10 4,3 4,6 1,3 1,2 4,4-1,9 Matkailuklusteri 9 4,2 0,8 1,2-1,6-1,5-1, (milj. ) (8 v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 114 2,1 0,8 0,3 1,6 0,1 3,0 Terveys- ja sosiaalipalvelut 32 2,7-1,8 3,7-1,6-2,5-0,6 Teollisuus 22 1,3 3,3 3,2 4,3 0,8 7,9 Tukku- ja vähittäiskauppa 9 2,3 7,2-4,7 1,3 1,1 1,6 Rakentaminen + ei-metallisten Palkkasumma Palkkasumma Palkkasumma muutosprosentti mineraalituotteiden valmistus 9 3,3 11,8-0,9 2,1-1,5 5,0 Koko metalli 6 3,9 16,1 5,5 7,5 5,0 10,0 Matkailuklusteri 4 1,6-8,7 5,0 4,3 0,4 7,7 15

17 alueella toimintansa aloittanut uusi yritys, joka näkyi myös alan liikevaihtokehityksessä. Myös muut seudun merkittävimmät teollisuuden alat kasvattivat liikevaihtoaan, mikä näkyy palkkasumman kasvussa. Seudun vientiteollisuuden vähyydestä johtuen taantuma ei näkynyt samalla tavalla alueen palkkasummatilastoista. Metalliteollisuus on alueella varsin pientä ja taantuma heijaustui siihenkin, mutta hieman myöhemmin kuin muilla seuduilla. Alan palkkasumma kääntyi kasvuun vasta vuonna 2011 ja kasvu on jatkunut. 16

18 Liikevaihdon, viennin ja palkkasumman sekä BKT:n vuosimuutokset v. milj Liikevaihto Kuopion seutukunta ,3 10,7 11,7-14,0 5,1 5,9 4,5 1,5 Varkauden seutukunta ,7 8,5 9,6-23,1 0,3 1,2 2,9-7,7 Ylä-Sav on seutukunta ,1 13,0 5,8-17,7 11,6 10,0 1,7-0,2 Koillis-Sav on seutukunta 431 5,3 9,5 1,5-21,3 6,0 9,4 15,4-7,2 Sisä-Sav on seutukunta 391 8,2 3,5 6,2-11,3 7,4 2,8 1,5 8,8 Pohjois-Sav o ,3 10,4 9,1-17,0 6,0 6,5 3,9-0,5 Koko maa ,6 8,2 6,4-16,2 9,3 7,8 1,7-2,2 Vienti Kuopion seutukunta (teoll.) ,7 12,8 17,2-30,7 11,4 15,5 5,0 4,1 Varkauden seutukunta (teoll.) ,7 4,1 22,9-22,8-1,7 6,9 14,0-17,2 Ylä-Sav on seutukunta (teoll.) ,3 25,7 2,8-25,5 19,0 18,7 3,8-2,8 Sisä-Sav on seutukunta (kaikki toimialat) 75 17,5-6,5-3,7-28,3 51,5 9,3-2,0 23,4 Pohjois-Sav o (teoll.) ,5 9,9 13,4-27,3 9,9 12,6 8,8-7,4 Koko maa (teoll.) ,9 7,7 3,1-28,1 12,3 7,1 0,1-3,3 Palkkasumma Kuopion seutukunta ,6 7,0 7,7 2,2 2,6 6,0 3,2 2,3 Varkauden seutukunta 390 3,3 0,8 4,2-7,1-4,9 4,0 3,9-1,0 Ylä-Sav on seutukunta 578 5,1 6,9 6,7-4,4 4,1 5,4 3,0 0,2 Koillis-Sav on seutukunta 145 4,7 5,5 4,5-8,3 3,7 3,6 7,1-5,7 Sisä-Sav on seutukunta 114 3,2 3,7 4,1 2,4 2,5 0,8 0,3 1,6 Pohjois-Sav o ,4 5,8 6,7-1,0 1,7 5,3 3,3 1,2 Koko maa ,5 5,9 7,0-1,1 1,7 4,7 3,4 1,0 Koko maan BKT:n v oly y min muutos % 1) 4,4 5,3 0,3-8,5 3,4 2,8-1,0-1,4 Koko maan aluetilinpidon arvonlisäyksen muutos % 2) 5,3 8,5 3,2-7,2 3,7 5,6 Pohjois-Sav on aluetilinpidon muutos % 2) 3,6 8,3 6,0-9,4 5,3 9,6 Lähde: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdanneplav elu 1) Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, v uodet ennakkotietoja 2) Tilastokeskus, aluetilinpito, BKT markkinahintaan 17

19 1.4 Työvoimavarat ja työllisyys Työttömyyden noususta huolimatta työllisyyden kehitys Pohjois-Savossa maan kärkitasoa. Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TEtoimistoissa vuonna keskimäärin eli 12,1 % työvoimasta. Työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 10,6 %. Työttömyyden nousu painottui alkuvuodesta teollisuuteen ja rakentamiseen, mutta vaikutukset ulottuivat myös terveydenhuollon, kaupan ja palveluiden aloille heikon suhdanteen ja kotimaisen kysynnän jatkuessa. Lomautusten määrän nousu tasaantui, mutta lomautustenkokonaismäärä on edelleen hyvin selvästi ns. normaalisuhdannetta korkeammalla tasolla. Kevään 2014 aikana uusien alkavien lomautusten määrä on käytännössä painunut nollaan. Kokonaisuudessaan Pohjois-Savon työttömyyden kehitys oli vuonna valtakunnan keskiarvoa parempaa. Pohjois-Savon muuta valtakuntaa positiivisempaan työttömyyskehitykseen on vaikuttanut mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen sekä alueelle kohdistuneet merkittävät rakennushankkeet Hyvä kehitys näkyi Pohjois-Savon työllisyysasteen voimakkaana paranemisena. Työllisyysaste nousi lähes kaksi prosenttia 67,1 %:iin (+ 1,7 prosenttiyksikköä). Koko maan luku oli 68,5 % (- 0,5 prosenttiyksikköä). Pohjois-Savon työllisyysaste on noussut vuodesta 2009 peräti 4,9 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan koko maassa työllisyysaste on noussut vain 0,2 prosenttiyksikköä. Työvoimaosuus Pohjois- Savossa on noussut vuoden aikana 3,2 prosenttiyksikköä 73,1 %:iin. Rakennetyöttömien määrä alentui noin kolmanneksen, mutta kääntyi taantuman seurauksena uudelleen selvään kasvuun. Lisäys oli voimakkainta vuosien välillä, jolloin kasvua oli lähes neljännes. Vuonna rakennetyöttömyyteen laskettavien määrä kääntyi nousuun (+4,5 %). Pitkäaikaistyöttömyyden nousu jatkui suhdannetilanteen johdosta voimakkaampana. Nousua edellisvuoteen oli n. 10 %. Rakennetyöttömiä on yli puolet kokonaistyöttömyydestä (n. 7400). Näistä työttömistä työnhakijoista iso osa edustaa edelleen ammatteja, joista on hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla. Heikon suhdannetilanteen aiheuttamana työttömyys on lisääntynyt kaikilla pääammattialoilla. Jatkonäkymät ovat edelleen hyvin epävarmat, mutta talouskasvun uskotaan piristyvän hiljalleen seuraavan vuoden aikana. Runsas eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen alentavat työttömyyttä hitaassakin talouskasvussa. Talouskasvun voimistuessa ja eläkkeelle siirtymisen jatkuessa työvoiman riittävyys kasvaa todelliseksi ongelmaksi pienissä Pohjois-Savon kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Muuttotappion ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat yhä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eri tavoin Kuopion seudulla ja muualla maakunnassa. Seudullisesti työvoiman saatavuusongelmien ennakoidaan kohdistuvan ensimmäiseksi Ylä-Savon seutukunnalle. ETLAn viimeisimmän alueellisen ennusteen mukaan Pohjois-Savon työllisyysaste nousisi edelleen tasaisesti seuraavien kolmen-neljän vuoden aikana noin 69 prosenttiin. 18

20 Väestö, työttömyys, työvoima ja muuttoliike Pohjois-Savo kokonaisväkiluku Pohjois-Savossa 1) nettomuutto (sis.siirtolaisuuden) 1) syntyneiden enemmyys 1) työttömyysaste % (Työministeriö) 2) 15,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,3 10,1 9,7 12,4 11,8 10,4 10,7 12,1 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 59,8 60,4 61,6 62,1 63,3 63,8 62,5 64,7 62,2 63,7 63,6 65,4 67,1 työttömät (Työministeriö) muutos ed. vuosi muutos % / vuosi -4,3-8,9-4,9-1,9-4,4-8,8-10,9-5,2 28,0-4,5-10,1 1,4 10,6 työvoima (TK/työvoimatutkimus) työllinen työvoima (TK/työvoimatutkimus) Koko maa työttömyysaste % (Työministeriö) 11,7 11,3 11,1 11,1 10,6 9,5 8,2 7,6 9,8 10,0 9,1 9,4 11,3 työttömyysaste % (TK/työvoimatutkimus) 9,1 9,1 9 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 67,7 67,7 67,3 67, ,9 69,9 70,6 68,3 67,8 68,6 69,0 68,5 19

21 2. Pohjois-Savon kehityskuva 2.1 Maakuntien vertailu 2012 ja 1-9/ Liikevaihto Vienti Liikevaihdon ja teollisuuden viennin kehityskuvioissa maakunnat on järjestetty vuoden tammisyyskuun muutosten mukaan (suurin muutos ylimpänä), sillä TEM:n valtakunnalliset vertailutiedot eivät vielä ulotu koko vuodelle. Vuoden tammi-syyskuussa yritysten liikevaihto laski Pohjois-Savossa -1,7. Koko maassa kehitys oli aavistuksen heikompaa. Tarkastelujaksolla liikevaihto kasvoi vain Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Teollisuuden vienti heikkeni tammi-syyskuussa Pohjois-Savon alueella -14,1 %, mikä on selvästi valtakunnan keskimääräistä tasoa heikompaa. Viennin kehitys oli kyseisenä aikana heikointa maakuntien välisessä vertailussa. Vuoden kolme viimeistä kuukautta nostivat kuitenkin viimeisen puolivuosiskon (7-12) 1,3 % kasvuun. Vuosina 2011 ja 2012 maakunnan vienti veti selvästi koko maata paremmin. (vrt. edellisten lukujen tilastot/ taulukot). 20

22 2.2 Toimialojen kehitys v ja v. 21

23 22

24 23

25 2.3 Toimialojen trendit v joulukuu Seuraavat Tilastokeskuksen laskemat toimialojen trendikuvaajat esittävät toimialojen liikevaihdon, palkkasumman ja viennin trendinomaista kehitystä. Kuukausitason indeksit on tilastollisesti tasoitettu trendikuvaajaksi. Vuoden 2010 keskiarvo on indeksiarvo 100. Vuosien joulukuu välisenä aikana yli 100 indeksiarvot merkitsevät vuoden 2010 tason ylitystä, alle 100 menevät arvot taas alittavat vuonna 2010 vallinneen tason. Joidenkin kuvaajien osalta vuoden 2010 indeksiarvo jää alle/ on yli 100. Tämä koskee etenkin toimialoja, jotka ovat suhdanneherkkiä ja joissa tilauskannat vaihtelevat kuukausittain. Näihin kuvioihin tulee suhtautua varauksella. 24

26 25

27 26

28 27

29 28

30 29

31 30

32 31

33 32

34 Liite Aiempiin vuosiin verrattuna toimialaluokituksiin on tehty muutoksia. Muutoksien avulla voidaan paremmin seurata Pohjois-Savon avaintoimialojen kehitystä mutta huomioida myös seutujen erot. Muutokset on huomioitu myös seurantavuosiin. Terveysteknologiaklusteri pitää sisällään seuraavat alat: - Lääkeaineiden valmistus - Lääkkeiden ja muiden lääkevalmisteiden valmistus - Säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintä- ja terapialaitteiden valmistus - Lääkintä- ja hammaslääkintäinstrumenttien ja - tarvikkeiden valmistus (pl. hammasproteesit) - Hammasproteesien, keinohampaiden ym. valmistus - Biotekninen tutkimus ja kehittäminen - Lääketieteellinen tutkimus ja kehittäminen Em. alat eivät ole mukana terveys- ja sosiaalipalveluissa (palkkasummassa). Matkailuklusteri korvaa aiemmin käytetyn majoitusja ravitsemistoiminnan. Matkailuklusteri käsittää seuraavat alat: - Linja-autojen tilausliikenne - Sisävesiliikenteen henkilökuljetus - Hotellit, ravintolart - Motellit, matkustajakodit ja vastaavat majoitusliikkeet - Retkeilymajat - Lomakylät yms. majoitus - Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet - Asuntolat ja täysihoitolat yms. - Maatilamatkailu, bed & breakfast - Lomamökkien vuokraus - Muualla luokittelematon majoitustoiminta - Matkatoimistojen toiminta - Matkanjärjestäjien toiminta - Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. - Esittävät taiteet - Esittäviä taiteita palveleva toiminta - Urheiluseurojen toiminta - Kuntokeskukset - Huvi- ja teemapuistojen toiminta - Hiihto- ja laskettelukeskukset - Muualla luokittelematon huvi- ja virkistystoiminta Energiateknologiaklusteri sisältää seuraavat alat: - Keskuslämmityspatterien ja kuumavesivaraajien valmistus - Höyrykattiloiden valmistus (pl. keskuslämmityslaitteet) - Teollisuusuunien, lämmitysjärjestelmien ja tulipesäpolttimien valmistus - Sähkön erillistuotanto lämpövoimalla - Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto - Teollisuutta palveleva sähkön ja lämmön tuotanto - Kaasun tuotanto - Kaasumaisten polttoaineiden jakelu putkiverkossa - Kaasun kauppa putkiverkossa - Kaukolämmön ja -kylmän erillistuotanto ja jakelu - Teollisuutta palveleva lämmön ja kylmän erillistuotanto - LVI-tekninen suunnittelu - Kone- ja prosessisuunnittelu (vain Varkaus) - Muu tekninen palvelu (vain Varkaus) - Muu tekninen testaus ja analysointi (vain Varkaus) Yrityspalveluihin on lisätty rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä kiinteistöala. Aluetalouskatsauksen liikevaihtoa, vientiä ja palkkasummia koskevat tiedot on toimittanut Tilastokeskus, asiakaskohtaisena tietopalveluna. Tietoja ja kuviota on tarkasteltu ja muokattu edelleen Pohjois- Savon liitossa. Työvoimaa ja työllisyyttä kuvaavat tiedot on saatu Pohjois-Savon ELY-keskukselta. Ajankohtaisten suhdanteiden kuvauksessa pääpaino on vuoden tiedoissa em. liikevaihdon, viennin ja palkkasumman osalta luvun seurantakauden vuosimuutosten keskiarvot on laskettu erillisen laskukaavan mukaan, jossa tarkastellaan mm. ajanjakson alun ja lopun keskimääräistä vuosimuutosta. Puolivuosittaiset muutostiedot (%) pohjaavat neljännesvuosittaisiin muutosprosentteihin, jotka on laskettu vertaamalla neljännesvuosisummia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin. Loppuvuoden tiedot ovat siis suuntaa antavia ja voivat myös tarkentua myöhemmin. Tilastollinen informaatio on vuosien saatossa lisääntynyt määrällisesti ja parantunut laadullisesti, mutta nykyisen kaltaisissa voimakkaiden muutosten taite- 33