Partioseikkailu. tehtävävihko

Transkriptio

1 Partioseikkailu tehtävävihko

2 Tekstit: Piirroskuvat: Taitto: Julkaisija: Erityiskiitos: Lina Munsterhjelm, Annu Tertsonen ja Pauliina Sillanpää Annu Tertsonen Pauliina Sillanpää Hämeen Partiopiiri ry Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry (alkuperäinen materiaali) 2

3 Partioseikkailu-tehtävävihko Tästä vihkosta löydät partiomaisia tehtäviä lasten kanssa touhuttavaksi. Voitte valita omalle ryhmällenne sopivat toteutettavaksi tai tehdä vaikka kaikki. Tehtävät on jaettu teemoittain. Lapsi saa taitokorttiinsa tarran kustakin teemasta aina osallistuttuaan teemaan liittyviin yhteen tai useampaan tehtävään. Partioseikkailun teemat: Partioperinteet s. 4 Kädentaidot s. 6 Kaikki mukaan! s. 8 Ensiapu s. 11 Tehdään yhdessä! s. 13 Luonto s. 15 Lisää tietoa partiosta s. 18 Partio kuuluu kaikille s. 19 Halutessanne voitte koostaa tehtävistä myös retkiohjelman esimerkiksi näin: Askarrelkaa partiohuivit ja keksikää kaikille omat partionimet. Pakatkaa eväsreput, kietaiskaa huivit kaulaan ja suunnatkaa tuttuun metsään tai puistoon. Metsässä voitte leikkiä valitsemianne partioleikkejä ja pystyttää evästaukoa varten vaikka pressusta teltan. Tutussa ympäristössä voitte harjoitella suunnistusta ja metsään voitte perustaa luontoseurantaruudun, jonne voitte palata myöhemmin havainnoimaan muutoksia luonnossa. Kerätkää retkeltänne aarteita! Sulkekaa silmänne. Miltä luonto kuulostaa? Miltä sammal tuntuu ja maa tuoksuu? Innostavaa partioseikkailua toivottaa, Hämeen Partiopiiri ry 3

4 Partioperinteet - partio tutuksi Partiolaisia on maailmassa yli 40 miljoonaa lähes kaikissa maissa. Kaikilla maailman partiolaisilla on yhteisiä tapoja ja perinteitä. Näitä ovat partiolupaus, yhteiset juhlapäivät, pukeutuminen, merkit ja tervehdykset. Tekin voitte opetella muutamia perinteitä partioseikkailunne aluksi! Kättely Partiolaiset kättelevät vasemmalla kädellä. Tapa on tuotu Afrikasta, jossa soturit kantoivat kilpeä vasemmassa kädessä. Kun he tapasivat henkilön, johon luottivat, he laskivat kilpensä ja kättelivät vasemmalla kädellä. Lisäksi vasen käsi on lähempänä sydäntä kuin oikea. Vasemmalla kädellä kättelyä voi harjoitella seuraavan leikin avulla. Kun vastaasi tulee partiolainen, kättelet häntä vasemmalla kädellä ja sanot oman nimesi. Sen jälkeen otat kättelemäsi kaverin nimen ja jatkat se nimi omanasi kättelemään seuraavaa. Jälleen vaihdat nimesi siihen, jonka kuulet kättelemältäsi kaverilta. Lopulta, kun päädyt kättelemään henkilöä, jolla on sinun nimesi, putoat pois pelistä. Partionimi Partiossa voidaan keksiä jokaiselle omat partionimet. Ne ovat eräänlaisia lempinimiä, jotka saattavat säilyä partiolaisella läpi elämän. Joissain lippukunnissa partiolainen ei itse saa keksiä partionimeään, vaan muut partiolaiset antavat sen hänelle. Partionimi voi olla melkein mikä vain, mutta usein se liittyy jotenkin partiolaisen luonteenpiirteisiin tai etu- tai sukunimeen. Se voi myös tulla jostain hauskasta lausahduksesta tai tapahtumasta. Partiolaisilla onkin sellaisia nimiä, kuten Pila, Pöpö ja Tammi. Keksikää kaikille ryhmänne jäsenille omat partionimet! Partiotervehdys Kaikilla partiolaisilla on yhteinen tervehdys. Se tehdään oikealla kädellä nostamalla kaksi sormea ohimolle, jolloin ne kuvastavat sudenpäätä ja korvia. Peukalo pidetään pikkurillin päällä merkkinä siitä, että isompi suojelee pienempää. Voitte sopia käyttävänne ryhmässänne partiotervehdystä esimerkiksi niinä päivinä, kun teette Partioseikkailu-materiaalin tehtäviä. Haastetta saadaan, kun yritetään tehdä kättely ja tervehdys yhtä aikaa vanhemmillekin partiolaisille se on välillä haastavaa! 4

5 Sisaruspiiri Partiossa päivä lopetetaan sisaruspiiriin. Siinä ollaan ringissä ja pidetään vierustoveria kädestä kiinni. Käsivarret ovat ristissä niin, että vasen käsi on oikean päällä. Partiossa sisaruspiirissä lausutaan yhteen ääneen esimerkiksi seuraava loru käsiä heilutellen hiljakseen ylhäältä alas: Hyvää yötä onni myötä kiitos tästä päivästä se oli kiva! Sisaruspiirissä voidaan myös laittaa liikkeelle sähkötys eli kädenpuristus. Joku aloittaa sähkötyksen puristamalla kevyesti vierustoverinsa kättä. Tämä laittaa puristuksen eteenpäin toiselle vierustoverilleen puristamalla hänen kättään. Sähkötys tehdään silmät kiinni, niin ettei kukaan kurki, missä sähkötys etenee. Lisäksi sisaruspiirissä voidaan laulaa tai kertoa tarinoita ennen lorun lausumista. Halutessanne, voitte keksiä ryhmällenne oman sisaruspiirilorun! Päivän hyvä työ Partiossa pyritään siihen, että jokainen tekisi päivän aikana ainakin yhden hyvän työn. Päivän hyvä työ voi olla jotain aivan pientä, kuten kaverin auttamista kengännauhojen sitomisessa, auttamista siivoamisessa tai roskan poimiminen maasta. Voitte myös ryhmässänne toteuttaa päivän hyvän työn periaatetta. Jos lapset tekevät joka päivä yhden hyvän työn, ryhmässä voidaan yhdessä käydä läpi, mitä hyvää kukin lapsi on edellisenä päivänä tehnyt. Partiohuivi Partiohuivi on tärkeä osa partiolaisen pukeutumista ja kaikilla maailman partiolaisilla on huivit. Partiohuivi on tasasivuisen kolmion muotoinen ja Suomessa sen yleisin väri on sininen. Jokaisella lippukunnalla on oma huivinsa. Huivi kääritään pitkältä sivulta ja kannetaan niin, että suorakulma jää niskan kohdalle. Huivia pidetään kaulassa aina partiotapahtumissa ja -kokouksissa. Voitte ryhmässänne askarrella omat huivit osiossa Kädentaidot. Tutustuttuaan partioperinteisiin lapset saavat liimata korttiinsa tarran perinnekohtaan! 5

6 Kädentaidot - vanhasta uutta Partiohuivi Tarvikkeet: Kangasta (esimerkiksi 60 cm x 60 cm / kaksi esikoululaista) Kangastusseja tai kangasmaalia Halutessanne perunoita kankaan leimaamiseen Lapset voivat helposti tehdä omat partiohuivit. Huiveja varten vanhasta kankaasta leikataan tasasivuisen kolmion muotoiset palat esimerkiksi vanha lakana käy oikein hyvin. Tämän jälkeen lapset saavat koristella huivinsa oman mielensä mukaisesti esimerkiksi kangastusseilla tai kangasmaaleilla. Yleensä huivin kuvio on laskostetun huivin selkään tulevassa kolmiossa. Huivit kääritään pitkältä sivultaan rullaksi siten, että kärkikolmio jää vapaaksi. Kolmio tulee niskaan, jolloin huivin päät roikkuvat edessä molemmin puolin. Huivissa käytetään merimiessolmua, mutta myös tavallinen solmu käy. Merimiessolmua solmittaessa voi kertoa tarinan: Kaverukset tapasivat kadulla ja kättelivät toisiaan oikealla kädellä, kuten yleensä tapana on (oikea huivin pää laitetaan vasemman päälle ja tehdään alkusolmu). Hetken kes- kusteltuaan kävi ilmi, että molemmat ovat partiolaisia. Niinpä he kättelivät toisiaan uudelleen, tällä kertaa partiotavan mukaan vasemmalla kädellä (nyt vasemmalla oleva huivin pää laitetaan oikeanpuoleisen päälle ja tehdään toinen alkusolmu). Ohjaajat voivat auttaa, jos laskostaminen ja solmu tuntuvat lapsista hankalilta. 6

7 Perunamuotit Lahja- tai kirjepaperia on turhaa ostaa, kun sen voi tehdä itse painamalla kuvioita paperiin. Esimerkiksi perunasta tehdyllä leimasimilla saadaan aikaan upeita lahjapapereita. Voitte myös kuvioida tekemänne partiohuivit perunaleimasimilla tai askarrella vaikkapa äitienpäivälahjaksi äidillekin oman huivin ja koristella perunaleimasimella kortin kaveriksi. Tarvikkeet: Raakoja perunoita Ohutta paperia (esimerkiksi kokoa A3) Piparkakkumuotteja Vesivärejä Leimasin tehdään leikkaamalla raaka peruna parin sentin paksuisiin viipaleisiin, minkä jälkeen viipale muotoillaan painamalla piparkakkumuotti sen läpi. Väriksi sopivat esimerkiksi vesivärit, akryylimaalit tai kangasvärit. Piimämaalaus Piimällä voidaan koristella läpinäkyvää lasia. Esimerkiksi vanhoista lasipurkeista saadaan koristeellisia maljakoita piimämaalauksen avulla. Maljakkoon voi kerätä vaikkapa keväisiä luonnonkukkia. Tarvikkeet: Piimää (rasvaton toimii parhaiten) Vesiväripensseleitä Askarteluväriä Piimää voidaan käyttää maalaamiseen sellaisenaan, jolloin maalausjälki on läpikuultavan valkoinen. Jos haluatte värillistä maalia, sekoittakaa piimään askartelu- tai vesiväriä. Lasipurkkien lisäksi esimerkiksi ikkunan tai peilin maalaaminen piimämaaleilla on lapsista kivaa. Mikä parasta, piimämaalin saa pestyä ikkunasta helposti vedellä pois. Ikkunaan voidaan maalata esimerkiksi aakkoset ja numerot tai kaikki lapset voivat maalata sinne oman nimensä tai partionimensä. Tehtyään näitä tehtäviä lapset saavat liimata korttiinsa tarran kädentaidotkohtaan! 7

8 Kaikki mukaan! - partio kuuluu kaikille Partio on kaikille avointa harrastustoimintaa katsomatta kenenkään kulttuuriseen, uskonnolliseen tai kielelliseen taustaan tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Kaikki mukaan -tehtävät tarjoavat toiminnallisia vinkkejä siihen, miten lapsiryhmässä voi käsitellä kysymyksiä erilaisuudesta, ennakkoluuloista ja rasismista sekä tutustua toisten kulttuurien perinteisiin. Pertti Peruna Tarvikkeet: Mahdollisimman erilaisia raakoja perunoita, yksi kullekin leikkijälle Miettikää hetki yhdessä lasten kanssa, millaisia eroja ihmisten välillä on. Eroja voivat olla esimerkiksi hiusten väri, silmien väri, juoksunopeus, soittotaidot, ihon väri, näkövamma, liikuntavamma, kuulovamma, pukeutuminen. Jutelkaa erilaisuudesta ja samanlaisuudesta. Laittakaa raa at perunat koriin, josta jokainen saa ottaa oman perunan. Kukin tutustuu omaan perunaansa: mitkä ovat sen erityispiirteitä ja tuntomerkkejä. Jokainen saa keksiä perunalleen nimen ja ominaisuuksia, kuten harrastukset, luonteen piirteet, sisarusten määrä yms. Laittakaa sitten perunat takaisin koriin, kaatakaa ne lattialle ja etsikää omat perunanne. Kun perunat on löydetty, jokainen esittelee oman perunansa muille. Kun perunat on esitelty, jokainen etsii perunalleen perunaystäviä. Pitäkää huolta, ettei kukaan jää yksin! 8

9 Afrikkalainen rumpu Tarvikkeet: 1 Muovinen hillopurkki tai pieni ämpäri/lapsi 1 aksuhko kumilenkki/lapsi Jätesäkkejä Vedenkestävä tussi Sakset Maaleja Pensseleitä Leikatkaa jätesäkistä n. 10 cm purkin reunat ylittävät ympyrät rumpujen kalvoksi. Asetelkaa palat hillopurkkien aukkojen päälle ja pujottakaa kumilenkki muovin päälle, hillopurkin reunojen yli. Kiristäkää rummun kalvoa (muovia) vetämällä reunoista niin, että kumilenkki kiristää kalvon. Tässä kannattaa pyytää kaveria avuksi. Ylimääräiset reunat voi leikata halutessaan pois, kunhan jättää kiristysvaraa. Koristelkaa rummut maalaamalla värikkääksi. Antakaa kuivua, ja sitten vain bänditreenit pystyyn! Romanialainen piirileikki Pieniä partiolaisia vilistää lähes joka puolella maailmaa! Romaniassa partiolaiset leikkivät tällaista leikkiä: Leikkijät muodostavat piirin ja ottavat vierustoveria kädestä kiinni. Piirissä pyöritään myötäpäivään ja liikutaan sivulaukka-askelin. Leikinvetäjä huutaa jonkun ruumiinosan nimen, esim. pää, olkapää tai polvi. Silloin leikkijät ottavat vieruskaveria oikealla kädellä kiinni siitä ruumiinosasta, jota kehotus koski, ja muuttavat piirin suunnan vastapäivään. Näin jatketaan laukkaamista hassussa asennossa, kunnes leikinvetäjä huutaa uuden ruumiinosan nimen, ja suunta vaihdetaan jälleen myötäpäivään. Piirin suunta vaihtuu aina uudesta kehotuksesta. Jos suunnan vaihtaminen tuntuu haastavalta, leikkijät voivat pyöriä koko ajan samaan suuntaan. Leikki voi jatkua, kunnes kaikki mahdolliset ruumiinosat on keksitty. 9

10 Aistit käyttöön Myös aisti-, kehitys- tai liikuntavammaiset voivat hyvin harrastaa partiota. Tämän ulkoleikin avulla lasten kanssa voi keskustella siitä, miltä maailma kuulostaa ja tuntuu silloin, jos ei näe. Leikin voi hyvin yhdistää esimerkiksi luontoretkeen. Luontoa on jännittävää tutkia näköaistia käyttämättä. Miltä jäkälä tuntuu poskea vasten, tuoksuuko puun lehti, millainen ääni varpusella on? Jokainen lapsi etsii jännittävän luontokappaleen, eikä näytä sitä muille lapsille ohjaajalle sen voi vilauttaa. Lapset asettuvat piiriin ja laittavat silmänsä kiinni. Kukin laittaa vuorollaan oman löytönsä kiertämään, jolloin jokainen saa tunnustella ja haistella sitä silmät kiinni ja yrittää mielessään arvata, mikä se on. Jos lapsia on monta, kannattaa tehdä useampi piiri. Jokaisen kierroksen lopuksi kaikki voivat kertoa, mitä kokivat ja löydön tuoja saa esitellä luontokappaleensa. Tämä kannattaa tehdä esimerkiksi kahdessa ryhmässä, jolloin voidaan tutustua mahdollisimman moneen löytöön. Ohjaajan löytö voi olla esimerkiksi marja tai syötävä kasvi, jota jokainen voi lopuksi maistaa. Leikin lopuksi ollaan vähän aikaa aivan hiljaa ja kuunnellaan. Mitä kukakin kuuli? Liittyivätkö äänet ihmisen toimintaan vai olivatko ne luonnon ääniä? Osallistuttuaan Kaikki mukaan -teeman leikkeihin lapset saavat liimata korttiinsa tarran sille kohtaa! 10

11 Ensiapu - osaan auttaa! Lapsen on tärkeää oppia, että hätätilanteen sattuessa pitää hakea heti joku aikuinen paikalle. Aikuisen tehtävä on ratkaista tilanne, auttaa loukkaantunutta ja soittaa tarvittaessa hätänumeroon. Lapsi voi kuitenkin jo itse harjoitella, miten toimia pienempien haavereiden kanssa ja sitäkin, miten hätänumeroon soitetaan, jos aikuista ei ole saatavilla. Harjoittelusta ei saa syntyä pelkoa, vaan turvallinen olo siitä, että hätätilanteisiin on olemassa ratkaisut. Auts! Haavan hoito Tarvikkeet: Laastareita Desinfiointiainetta (tai vettä sopivan pienessä pullossa) Pumpulia Aluksi lasten kanssa pohditaan, mitä pitää tehdä, jos saa haavan. Ohjaaja näyttää, miten haava puhdistetaan, miten laastari avataan ja kiinnitetään. Lapset voivat jakautua pareittain, ja jokainen saa itse keksiä, mihin on saanut haavan ja miksi. Haavan paikka näytetään parille, joka saa putsata haavan pumpuliin laittamallaan desinfiointiaineella ja laittaa haavan päälle laastarin. Lasten kanssa voidaan vielä keskustella, millaisissa tilanteissa lapset ovat loukanneet itsensä. Onko joku satuttanut itsensä niin, että laastari ei ole riittänyt? Mikä silloin oli avuksi? Haloo, hätäkeskus! Tämän leikin avulla lapset voivat turvallisesti harjoitella hätänumeroon soittamista. Hätätilanne saattaa sattua niin, että aikuisen apua ei ole saatavilla tai aikuinenkin voi loukata itsensä, jolloin lapsen on hyvä tietää, mitä tehdä. Lapsille on tärkeää selvittää numeroiden merkitys ja sijainti puhelimessa. Lasten kanssa pitää myös jutella, millaisessa tilanteessa hätänumeroon soitetaan ja opettaa, ettei puhelimella saa leikkiä. 112-hätänumeroon voi aina soittaa myös ilman puhelimen sim-korttia ja saldorajasta huolimatta. Puhelimella leikkivä lapsi saattaa vahingossa tai pilanpäiten soittaa hätänumeroon viivyttäen apua todellisilta avuntarvitsijoilta. Lapset voivat harjoitella hätänumeroon soittamista lelupuhelimella tai vaikka käyttämällä kättä puhelimena. Lapset saavat keksiä pareittain tai pienryhmissä hätätapauksen: 11

12 mitä on tapahtunut, kenelle ja missä (osoite tai esikoulun nimi). Sitten lapset soittavat numeroon 112 ja ohjaaja vastaa puheluun esittäen hätäkeskuspäivystäjää. On tärkeää, että lapsi vastaa kysymyksiin ja lopettaa puhelun vasta, kun saa siihen luvan. Apukysymykset hätäkeskuspäivystäjää esittävälle ohjaajalle: Kuka soittaa? Mitä on tapahtunut ja kenelle? Onko paikalla aikuisia? Missä on tapahtunut, osoite? Kertoo lapselle, mitä hänen tulee tehdä Pyytää tarvittaessa jonkun tulemaan vastaan ovelle Antaa luvan sulkea puhelimen Sairaalahippa Hippaleikit ovat tunnetusti hyviä energianpurkuleikkejä. Juoksemisen jälkeen voidaan rauhoittua juttelemaan, miten bakteereista oikeasti pääsee eroon. Kuka muistaa aina pestä kädet ennen ruokailua? Kuka on joutunut syömään antibiootteja sairastuttuaan? Sairaalahipassa kiinniottajaa sanotaan bakteeriksi. Kun bakteeri saa jonkun kiinni, kiinniotettu sairastuu ja menee maahan selälleen makaamaan. Muut voivat pelastaa hänet kantamalla hänet yhteen erikseen sovituista sairaaloista (esimerkiksi jumppamatolle tai isolle kivelle), minkä jälkeen sairastunut saa jatkaa juoksemista. Jos lapsia on paljon, kantajia eli ambulanssityöntekijöitä voi olla aina neljä, jolloin sairastunut on helpompi kantaa sairaalaan. Sairaskuljetuksen aikana kantajia ei saa ottaa kiinni. Bakteerit vaihtuvat vasta ohjaajan käskystä. Voidaan myös sopia, että sairastunut menee makaamisen sijaan kyykkyyn, ja joku muu pelastaa hänet saattamalla hänet sairaalaan. Oltuaan mukana ensiapua käsittelevissä leikeissä lapsi saa liimata korttiinsa tarran ensiapu-kohtaan! 12

13 Tehdään yhdessä! - kaverin kanssa Yhdessä toimimalla voidaan saada aikaan asioita, joihin kukaan ei pystyisi yksin. Kun tehdään porukalla, kaikki oppivat ottamaan toiset paremmin huomioon ja ryhmän yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa. Seuraavista hauskoista harjoituksista kukin ryhmä voi valita mieleisensä. Isomman ryhmän voi joissain leikeissä jakaa pienryhmiksi. Istutaan ilman tuoleja Lapset järjestäytyvät piiriin saman puolen kyljet piirin keskustaan päin. Piiri on sopivan tiivis, kun lapset voivat ottaa toisiaan helposti olkapäistä kiinni. Kun ohjaaja laskee kolmeen, kaikki istuvat alas takana olevan polville pysyykö piiri pystyssä? Istumista kannattaa harjoitella ensin pienryhmissä ja lopuksi koko porukalla. Lentävä matto Pienryhmille jaetaan sanomalehden yksi aukeama, pienet jumppamatot tai kangaspalat. Ryhmä asettuu seisomaan lentävälle matolle ja yrittää kääntää koko maton toisin päin ilman, että kukaan tippuu matolta ulos. Jos joku tippuu, ryhmä aloittaa alusta. Tarkoitus on olla mahdollisimman nopea. Vaikeutta voi säädellä lentävän maton koolla, ja aloittaa isolla ja kokeilla sitten pienemmällä. Lisäksi sanomalehteä repimällä voidaan testata, mikä ryhmistä mahtuu seisomaan kaikista pienimmällä lentävällä matolla. Avaruusolio Lapset leikkivät olevansa avaruusolio, jolla on monta kättä ja jalkaa. Lapset jaetaan pienryhmiin ja ohjaaja kertoo, kuinka monella raajalla avaruusolio seisoo. Jos oliolla on esimerkiksi viisi jalkaa ja kaksi kättä, jokainen ryhmä yrittää muodostaa avaruusolioasetelman, jossa vain mainitut raajat koskevat maahan niin, että kaikki ryhmän jäsenet ovat mukana. Avaruusoliosta voidaan tehdä mitä mielikuvituksellisimpia, kun otetaan käyttöön kyynärpäät, polvet, peput, päät ja sormet. Tässä voisi olla jo valokuvan paikka! 13

14 Suon ylitys Tarvikkeet: kaksi lankkua tai lankkuja esittäviä kapeammaksi taitettuja sanomalehtiaukeamia. Lankun tulee olla sen kokoinen, että koko pienryhmä mahtuu sille juuri ja juuri seisomaan. Miten päästä porukalla upottavan suon yli? No yhteistyöllä tietenkin! Kaikki leikkijät menevät seisomaan toiselle lankuista. Viimeinen antaa toisen lankun ensimmäiselle, joka laittaa sen eteensä seuraavaksi askelmaksi. Koko ryhmä siirtyy varovasti tyhjälle lankulle ja taaimmainen lankku asetetaan taas eteen. Näin päästään pikku hiljaa suon yli ja yhdessä toimimalla varmistetaan, että kukaan ei tipu suon silmään. Ottakaa vaikka leikkimielinen kisa! Mikä ryhmistä on vikkelin? Tehdään yhdessä -tehtävien jälkeen lapsi saa liimata korttiinsa tarran yhteistyökohtaan! Riviin järjesty! Lapset menevät kaikki seisomaan samalle penkille tai esimerkiksi puun rungolle. Leikin ohjaaja kertoo, minkä ominaisuuden mukaan lasten pitää järjestäytyä uuteen järjestykseen ilman, että kukaan tippuu alas. Järjestäytyä voi esimerkiksi sisarusten lukumäärän, oman iän tai paidan värin mukaan. Penkki voi toimia myös mielipidejanana, jolloin toisessa päässä on kyllä ja toisessa ei. Ohjaaja tai lapset voivat esittää kysymyksiä, ja leikkijät järjestäytyvät penkin eri päihin tai jäävät keskiväliin sen mukaan, mitä mieltä ovat. Esimerkkikysymyksiä: Tykkään leikkiä luonnossa, Minua jännittää koulun alkaminen, Lempivärini on sininen. Penkin sijaan voidaan käyttää myös pelkkää viivaa lattiassa. 14

15 Luonto - elämyksiä etsimässä Luontoseuranta Luonto muuttuu vauhdilla vuodenaikojen mukaan. Ketkä ovat nähneet kevään ensimmäisen perhosen? Milloin maisema muuttuu harmaasta vihreäksi? Milloin puista tippuvat lehdet? Seuraamalla samaa aluetta pidemmän aikaa, huomaa parhaiten merkit vuodenajan vaihtumisesta. Voitte perustaa lasten kanssa luontoseurantaruudun pihaan, lähimetsään tai lähiniitylle. Pienestä ruudusta voi ihmetellä luonnon yksityiskohtia, kun taas isoon ruutuun mahtuu mukaan enemmän erilaisia luonnon elementtejä, kuten puu tai lätäkkö. Ruudun voi merkitä esimerkiksi nauhalla tai pelkillä kulmiin asetetuilla kivillä muistakaa hakea luontoon viedyt merkit seurannan loputtua pois. Luontoruutua kannattaa seurata muutaman viikon ajan, jotta lapset voivat ihmetellä merkkejä luonnon muuttumisesta. Havainnoikaa ja merkitkää yhdessä muistiin tutkimushetken mittaukset ja huomiot, joita voitte lopuksi tarkastella yhdessä. Lapset voivat itse pohtia, mistä vuodenajan vaihtumisen huomaa, eli mitä asioita seurantaruudulta kannattaa tarkastella ja mitata. Voitte esimerkiksi havainnoida ja mitata säätilaa, lämpötilaa, kasvien kasvamista ja kuihtumista sekä hyönteisiä ja eläimiä ja niiden jälkiä. Voitte ottaa ruudustanne valokuvia viikkojen kuluessa tai tarkastella lasipurkissa lätäköstä otettua vettä ja mitata sen lämpötilaa. Miten luonto havaintojenne perusteella muuttuu ja mistä se johtuu? 15

16 Aarrearkku luontolöydöille Tarvikkeet: vanhoja munakennoja luonnosta löydettyjä aarteita Luonnontutkija voi kerätä munakennoon kattavan kokoelman erilaisia luontoaarteita. Järjestyksessä pysyvät niin erilaiset kivet, siemenet, neulaset, kävyt, sammalet kuin kaarnanpalatkin. Maalatkaa ja koristelkaa jokaiselle oma munakenno luontolöytöjen aarrearkuksi. Kokoelman voi kerätä luontoretkellä tai täydentää sitä vähitellen. Mitä isompi munakenno, sen monipuolisempi kokoelma! Lapset voivat esitellä löytöjään toisilleen ja vaihtaa niitä keskenään (partiossa tätä sanotaan swoppaukseksi). Löytöjä voidaan myös tutkia suurennuslasilla. Luontolöydöt kannattaa nimetä oikein tässä saatetaan tarvita ohjaajan apua. Jutelkaa myös, mitä luonnosta saa kerätä ja mitä ei. Tietoa jokamiehenoikeuksista löytyy netistä, ks. Jos haluatte, voitte lopuksi käyttää luontoaarteita askartelumateriaalina esimerkiksi pienoismetsän tekemiseen tai vaikkapa valokuvakehyksen tai kukkaruukun koristeluun. Aakkossuunnistus Tarvikkeet: piirrettyjä karttoja, yksi/pienryhmä paperia kyniä Partiolaiset retkeilevät mielellään luonnossa, ja silloin on osattava suunnistaa kartan avulla. Lapset voivat harjoitella suunnistusta tutusta paikasta piirretyn kartan avulla. Yksinkertaiseen, piirrettyyn karttaan merkitään numeroitujen rastien paikat mahdollisimman selkeästi. Jos kartta ei ole käsitteenä lapsille tuttu, kannattaa aluksi selittää, mitä mikäkin kuva kartassa tarkoittaa. Jokaiselle rastille laitetaan yksi kirjain, joka voi olla näkyvissä tai piilossa. Kirjaimet muodostavat lopulta jonkin sanan, esimerkiksi partio, jolloin rasteja tulee kuusi. Lapset jaetaan 2 4 hengen ryhmiin etsimään rasteja kartan avulla. Jokainen ryhmä aloittaa eri rastilta ja merkitsee löytämänsä kirjaimen paperille, rastin numeron kohdalle. Kannattaa huolehtia, etteivät lapset näe seuraavaa rastin paikkaa ennalta. Jos rasteja ei saa riittävän kauaksi toisistaan, ryhmät voivat kiertää numeroituja rasteja sekalaisessa järjestyksessä. 16

17 Aakkossuunnistus voidaan toteuttaa myös osana luontoretkeä, jolloin suunnistuspaikkana voi olla esimerkiksi lähipuisto tai tuttu metsä. Leirielämää teltassa Partiolaiset nukkuvat partioleireillä usein teltoissa. Teltan voi hyvin pystyttää myös omalle pihalle tai vaikka sisälle lapset keksivät niissä hauskoja leikkejä. Myös tarinan kuunteleminen tai eväiden syöminen teltassa on jännittävää. Jos oikeaa telttaa ei ole käytettävissä, voi teltaksi rakentaa majan mielikuvituksen mukaan. Teltta syntyy esimerkiksi pingottamalla köysi kahden puun tai pylvään väliin ja laittamalla kankaan tai pressun köyden päälle harjateltan eli Nigerin muotoon. Alareunat voi kiinnittää paikoilleen esimerkiksi laittamalla kivet tai penkit reunojen päälle, jos kangasta on riittävästi. Luontoaiheisiin tehtäviin osallistuttuaan lapsi saa liimata tarran kukan kuvan päälle! Viimeisen tarran saa kotona tehtävästä hyvästä työstä ja sitten onkin aika jakaa loppumerkit! 17

18 Lisää tietoa partiosta Partiossa lapset ja nuoret toimivat paikallisyhdistyksissä eli lippukunnissa, joita on lähes joka kunnassa ja isommilla paikkakunnilla eri kaupunginosissa. Partiolaiset kokoontuvat viikoittain lippukuntansa kokoontumispaikassa partiokololla, jossa toimitaan oman ikäkauden ryhmässä. Partiossa lapsia ohjaa aikuinen, mutta nuoria toiset, vähän vanhemmat nuoret. Partiossa nuoret pääsevät tekemään itse ja suunnittelemaan toimintaansa yhdessä innostuen. Partio on maailman paras harrastus kaikille, joita kiinnostaa monipuolinen ja luonnonläheinen toiminta yhdessä toisten kanssa. Lippukunnat järjestävät yhteisiä tapahtumia, juhlia ja tempauksia. Myös partiopiiri ja keskusjärjestö järjestävät toimintaa, joka tukee lapsen ja nuoren kehitystä sekä tuo näkyvyyttä lasten ja nuorten harrastukselle. Koloilloissa ja kokouksissa tehdään aktiviteetteja, jotka rakentuvat muun muassa erilaisista retkeily- ja kansalaistaidoista medialukutaidosta jokamiehenoikeuksiin. Mukana aktiviteeteissa on myös johtamista sekä monipuolisia sosiaalisuuden ja luovan ajattelun taitoja. Lisäksi harjoitellaan kädentaitoja sekä hengellisyyteen, luonnontuntemukseen ja -suojeluun liittyviä taitoja. Aktiviteetteja itse tekemällä ja kokeilemalla opitaan uutta ja valmistaudutaan partioretkiin, -kisoihin, -leireihin ja -vaelluksiin. Partioon kuuluu myös olennaisesti kansainvälisyys. 18

19 Partio kuuluu kaikille ja kaikenikäisille! Tytöille ja pojille, lapsille, nuorille ja aikuisille Partiolla on paljon annettavaa niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Partiossa jokainen kokee elämyksiä, oppii ja kasvaa. 7 9-vuotiaiden sudenpentulaumojen toimintaa värittävät leikit, seikkailut ja tarinat. Viikoittaisissa illoissaan sudenpennut oppivat asioita, joita ei tietokonepelejä ahmimalla omaksuta. Sudenpennut tapaavat ikätovereitaan retkillä, leireillä ja partiotaitokilpailuissa vuotiaiden seikkailijajoukkueet opettelevat partion perustaitoja ja retkeilevät paljon. Seikkailijoiden ohjelmaan kuuluu taitomerkkejä ja osallistumista partiotaitokisoihin. Seikkailija taivaltaa tutkimusmatkailijan lailla: niin retkikeittimet, ensiapu, kuin rakentelu tulevat tutuiksi vuotiaiden tarpojavartioiden ohjelmassa korostuu yhdessä toimiminen ja kavereiden kanssa koetut elämykset. Tarpojat kokoontuvat omissa pienryhmissään eli vartioissa, tytöt ja pojat omissaan. Yhteishenki ja kaverit ovat tarpojaikäisille tärkeitä. Muita samaan ikäkauteen kuuluvia partiolaisia tarpojat tapaavat kuukausittain, kun nuoret kokoontuvat aikuisten johdolla tekemään haastavampia aktiviteetteja vuotiaiden samoajavartioiden partio-ohjelmaan kuuluu olennaisena osana ryhmänohjaajakoulutus ja johtamisharjoittelu. Samoajat toimivat tarpojaikäisten vartionjohtajina. Samoajat suunnittelevat toimintaansa yhdessä aikuisen luotsinsa kanssa ryhmän kiinnostuksen kohteiden mukaisesti vuotiaiden vaeltajavartioiden ohjelmaan kuuluu niin Suomesssa kuin ulkomaillakin toteutettavia projekteja, joissa tutustutaan muiden paikkakuntien ja maiden partiolaisiin. Vaeltajaikäisten elämää ja partioharrastusta leimaa aikuiseksi kasvaminen. Jokaiselle vaeltajalle omien tarpeiden mukaan viilattu partioohjelma on nousujohteinen eli kohti haastavampia tehtäviä. Aikuiset tukevat lasten ja nuorten toimintaa osallistumalla viikkotoimintaan, retkille ja leireille. Partio kannustaa aikuisia myös kouluttautumaan. Aikuinen voi kouluttautua partiossa esimerkiksi kouluttajaksi tai johtajaksi eri ikäkausiryhmille, lippukunnalle tai jollekin projektille, isollekin. Lisäksi hän voi kasvattaa taitojaan erilaisilla kursseilla, joissa opitaan niin erätaitoja, ensiapua kuin yhdistyksen viestintääkin. 19

20 Mukaan partioon? Partiota harrastetaan lähellä lähimmän lippukunnan yhteystiedot löydät osoitteesta Lisää partiossa suosittuja leikkejä ja lauluja löydät sivulta 20