PÄÄOMALAINAN MERKITSEMINEN TASEESEEN

Transkriptio

1 Defensor Legis N:o 1/2016 PÄÄOMALAINAN MERKITSEMINEN TASEESEEN 1. Johdanto Pääomalainan elinkaari on kohta kahdenkymmenen vuoden pituinen. Pääomalainaa koskevat säännökset otettiin vuoden 1978 osakeyhtiölakiin (734/1978, EOYL) vuoden 1997 (145/1997) uudistuksen yhteydessä EOYL 5 lukuun ja siirrettiin vuoden 2006 osakeyhtiölakiin (624/2006, OYL) sisällöllisesti muutettuina. Pääomalaina on erityisehtoinen velka. Se on maksettava takaisin ja sille on maksettava korkoa sen ehtojen sekä osakeyhtiölain pääomalainan ehdoille asettamien vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Näin pääomalaina hahmottuu velvoiteoikeudelliseksi saamiseksi, vaikka sen pääoman pysyvyydestä eli velan pääoman takaisinmaksusta sekä koron maksusta ja maksunsaantiasemasta säädetään osakeyhtiölaissa. Pääomalainan perusluonne velvoiteoikeudellisena saamisena tulee esille velkasuhteen tavanomaisista piirteistä. Pääomalaina perustuu yleensä rahan velaksi antoa koskevaan sopimukseen. Pääomalainasopimuksen sisällön tulkintaan sovelletaan sopimusoikeudellista sääntelyä ja sopimusoikeuden yleisiä periaatteita sekä OYL 12 luvun säännöksiä. Sopimusosapuolet voivat sopimisvapauden sekä OYL 12 luvun rajoissa sopia velkasuhteensa ehdoista. Sopimusperusteisuudesta johtuu, että myös jo olemassa oleva velkasuhde voidaan muuntaa pääomalainaehtoiseksi riippumatta velan perussuhteesta. Osakeyhtiölaissa asetetaan kuitenkin tiettyjä vähimmäisehtoja pääomalainaehtoiselle velalle, joiden tulee täyttyä, jotta kysymyksessä voisi olla OYL 12 luvussa tarkoitettu pääomalaina. Pääomalainasopimuksen ehdot eivät saa olla ristiriidassa OYL 12 luvun 1 :n ja 2 :n pakottavien säännösten kanssa. Näiden vastainen sopimusehto on pätemätön. Sopimuksen ehtojen muunlainen sopiminen tai niiden muuttaminen pääomalainasuhteen keston aikana on luonnollisesti sallittua. 1 Pääomalainan merkitseminen taseeseen on ollut monivivahteista. Vuoden 1978 osakeyhtiölakin aikana pääomalainan merkitsemisestä taseeseen säädettiin erikseen EOYL 5 luvun 1 :n 1 momentin 4 kohdassa, jonka mukaan pääomalainan pääoma merkittiin taseeseen omaan pääomaan erillisenä eränä. Säännös sivuutti osakeyhtiötä koskevana erityissäännöksenä kirjanpitolain säännökset velan (lainan) merkitsemisestä taseeseen. OYL 12 luvun 2 :n 4 momentin mukaan pääomalainat merkitään 1 Ks. Mähönen, Jukka Villa, Seppo: Osakeyhtiö II. Pääomarakenne ja rahoitus, Helsinki 2012, s

2 Pääomalainan merkitseminen taseeseen 19 taseeseen erillisenä eränä. Säännös ei tarkemmin määritä, merkitäänkö pääomalaina oman vai vieraan pääoman erilliseksi eräksi. OYL 8 luvun 3 :n mukaan osakeyhtiön tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava kirjanpitolain ja OYL 8 luvun säännösten mukaisesti. OYL 8 luvun 1 :n 1 momentissa määritetään sidottu ja vapaa oma pääoma, mutta ei säädetä mitään pääomanlainan merkitsemisestä taseeseen. OYL 8 luvun 1 ja 3 :stä sekä OYL 12 luvun 2 :n 4 momentista seuraa, että pääomalainan merkitseminen taseeseen jää riippuvaiseksi pääomalainan kohtelusta kirjanpitosääntelyssä. Lähtökohtana kirjanpitosääntelyssä on, että vieraan pääoman ehtoiset instrumentit, kuten velat merkitään vieraaseen pääomaan ja oman pääoman oman ehtoiset instrumentit omaan pääomaan. Kirjanpitolakia 2 (1336/1997, KPL) on vuonna 2015 uudistettu niin, että lain muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran sinä tilikautena, joka alkaa tai sen jälkeen. 3 Uuden KPL 5 luvun 5 c :n mukaan omaan pääomaan saadaan merkitä erilliseksi eräksi sellainen pääomalaina, jota osakeyhtiö tai osuuskunta pitää ehdoiltaan oman pääoman luonteisena siten kuin IAS-asetuksella (1606/2002) hyväksytyissä tilinpäätösstandardeissa omaan pääomaan luettavilta arvopapereilta edellytetään. Muussa tapauksessa tällainen laina merkitään vieraaseen pääomaan. Uusi KPL 5 luvun 5 c johtaa siihen, että on olemassa useita tapoja merkitä pääomalaina taseeseen. Merkitseminen ratkeaa selvittämällä pääomalainaan sovellettavan yhtiöoikeudellisen ja tilinpäätöksen laatimiseen sovellettavan kirjanpito-oikeudellisen sääntelyn sallimat tai edellyttämät merkitsemisvaihtoehdot sekä pääomalainan oikeudelliset ja taloudelliset ehdot. Jo pääomalainan taseeseen merkitsemisen pikaisen analyysin perusteella voidaan todeta, että pääomalaina voidaan merkitä taseeseen joko omaksi tai vieraaksi pääomaksi riippuen siitä, miten pääomalaina hahmotetaan tilinpäätössääntelyssä. Yleinen lähtökohta on, että pääomalaina merkitään velkana vieraaseen pääomaan, mutta tästä voidaan poiketa joko IFRS-standardien tai uuden KPL 5 luvun 5 c :n perusteella. Tässä yhteydessä olennaista on hahmottaa, että pääomalainan merkitseminen omaan pääomaan ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseessä olisi sellaisesta osakeyhtiölaissa tarkoitetusta omasta pääomasta, jota voitaisiin jakaa osakkeenomistajille tai muutoin jakaa osakeyhtiölaissa sallituilla varojenjakotavoilla. Omaankin pääomaan merkittynä pääomalaina on edelleen velvoiteoikeudellinen saaminen velka, jonka vähimmäisehdoista määrätään osakeyhtiölaissa ja joka muutoin perustuu velkojan ja velallisen väliseen sopimukseen rahan antamisesta velaksi riippumatta siitä merkitäänkö se omaan pääomaan IFRS-standardien tai KPL 5 luvun 5 c :n perusteella. Tämän artikkelin tarkoituksena on systematisoida pääomalainan merkitsemistä osakeyhtiön 4 taseeseen koskevaa sääntelyä, hahmottaa niitä pääomalainan taloudellisia ominaisuuksia, joiden perusteella pääomalaina voidaan merkitä tai se on merkittävä omaan pääomaan sekä selvittää, mitä oikeudellista merkitystä on sillä, että pääomalaina merkitään taseeseen omaan pääomaan erilliseksi eräksi osakeyhtiöoikeudellisen oman pääoman, varojen jakamisen ja velkojiensuojan kontekstissa. 2. Pääomalainan tausta vakautettu laina Pääomalainaa on joissakin yhteyksissä tapauksesta ja tilanteesta riippuen kuvattu sen taloudellisten ominaisuuksien johdosta oman pääoman ehtoiseksi velaksi. Oman pääoman ehtoisen lainan 2 Laki kirjanpitolain muuttamisesta (1620/2015) tuli voimaan HE 89/2015 vp. s. 1: Lain 1620/2015 muutoksia tulee noudattaa ensimmäisen kerran tai sen jälkeen alkavina tilikausina. Kirjanpitolain uudistettuja säännöksiä on mahdollista noudattaa jo lain voimaantulon jälkeen laadittavissa tilinpäätöksissä. 4 Tässä artikkelissa ei käsitellä osuuskunnan ottamaa pääomalainaa eikä sen merkitsemistä osuuskunnan taseeseen.

3 20 (velan) käsitettä sivuttiin ensimmäisen kerran EOYL vuoden 1983 uudistuksen yhteydessä lain 687/1983 esitöissä, kun EOYL 13 luvun 2 :n sanamuotoa täsmennettiin. 5 Vuoden 1978 osakeyhtiölain vuoden 1983 muutosten esitöiden pohjalta ja viimeistään ratkaisun KKO 1988:44 6 perusteella yhtiökäytännössä innovoitiin vakautetun lainan nimellä tunnettu rahoitusväline. Vakautetun lainan tarkoituksena oli vakauttaa velallisyhtiön toimintaa ja estää yhtiön joutuminen EOYL 13 luvun 2 :ssä säädettyyn pakkoselvitystilaan. Ilman sääntelyä, vakiintunutta oikeuskäytäntöä tai oikeuskirjallisuudessa saavutettua konsensusta vakautetun lainan ehdot vaihtelivat. Keskeistä kuitenkin oli, että vakautetun lainan ehdot tuli laatia niin, että laina suojasi yhtiön muita velkojia oman pääoman ehtoihin rinnastettavalla tavalla silloin kun pakkoselvitystilauhkaa torjuttiin vakautetun lainan avulla. Rinnastamisella tarkoitettiin sitä, että lainan pääoman pysyvyys asemoitiin muun vieraan pääoman ja oman pääoman väliin, tavallaan välipääomaksi. 7 Käytännössä ehdot sovittiin niin, että vakautetun lainan takaisinmaksu sekä koron maksaminen oli sopimusperusteisesti viimesijainen suhteessa muihin velkoihin niin yhtiön toiminnan aikana kuin purussa ja konkurssissa sekä ulosotossa tai niin, että takaisinmaksuun voitiin ryhtyä vain voittovaroilla. 8 Mikään ei estänyt sopimasta koron maksun osalta myöskään niin, että koron maksaminen oli mahdollista vain, jos velallisyhtiö olisi voinut samassa tilanteessa jakaa osinkoa. 9 Koron maksusta ei välttämättä kui 5 Lain 687/1983 esitöiden (HE 10/1983 vp) s. 15 mukaan yhtiökokouksen tehtävänä oli päättää yhtiön asettamisesta selvitystilaan tai päätettävä oman pääoman ja osakepääoman suhteen korjaamisesta edellyttävistä toimista. Korjaamistoimena esiöissä mainittiin erityisesti: muiden pääomasijoitusten hankkimisen ohella esimerkiksi osakkeenomistajalta saadun velan ehtojen muuttaminen siten, että laina maksetaan takaisin vasta muiden velkojen jälkeen tai vain voittovaroista. Tällöin sitä ei ole tarpeen ottaa huomioon vieraana pääomana selvitystilatasetta laadittaessa, vaan se voidaan rinnastaa omaan pääomaan. Kursivointi tässä. 6 KKO 1988:44, jonka mukaan omaan pääomaan ei voida rinnastaa sellaista yhtiöön sijoitettua pääomaa, joka voidaan sopimuksen mukaan maksaa takaisin tilinpäätöksestä riippumatta ja ilman yhtiökokouksen päätöstä voittovaroista. Huolimatta ratkaisun lopputuloksesta, sitä on tulkittu sen aikaisessa oikeuskirjallisuudessa niin, että se vahvisti EOYL vuoden 1983 muutoksessa esitetyn kannan, jonka mukaan vakautettu laina tulee kysymykseen yhtenä vaihtoehtoisena keinona välttää osakeyhtiön EOYL 13 luvun 2 :n mukainen pakkoselvitystilan käsittely yhtiökokouksessa. Ks. esim. Koski, Pauli: Näkökohtia osakeyhtiön pakkosaneerauksesta ja vakautetusta lainasta saneerauskeinona. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja keskusteluja ja raportteja 13:1991, s , Immonen, Raimo: Fuusion verokohtelu. Jyväskylä 1992, s. 357 ja Villa, Seppo: Vakautettu laina vai pääomalaina. Defensor Legis 1995, s s Ks. välipääoman käsitteestä tarkemmin Villa, Seppo: Välipääomarahoitus, Helsinki 2001 ja Lautjärvi, Kari: Välipääomarahoitusinstrumentit, Helsinki Kirjanpitolautakunnan ratkaisun (KILA 1988/959) mukaan oman pääoman ehtoisen lainan korot, joiden maksuvelvollisuus syntyy taseen osoittaman tappion ylittävän voiton rajoissa, kirjataan sen tilikauden korokuluiksi, jonka aikana vahvistetaan tällaista voittoa osoittava tilinpäätös. Keskusverolautakunnan lausunnon (KVL 1988/618) mukaan yhtiön pääosakkaiden merkitsemän oman pääoman ehtoisen vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaan lainan korkoa ja lyhennystä voidaan maksaa sikäli kuin tuloslaskelman mukainen voitto ylittää taseen osoittaman tappion. 9 Toisaalta myös vakautettuun lainaan sovellettiin lukien lakia velkojien maksunsaantijärjestyksestä (1578/1992). Tämän lain mukaan määräytyy se järjestys, jossa velkojille suoritetaan maksu konkurssissa tai ulosotossa, kun velallisen varat eivät riitä kaikkien saatavien maksamiseen. Lain 6 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan viimesijaisena suorittaan sellaiseen lainaan perustuva saatava, jonka pääoma sekä korko ja muu hyvitys saadaan lainaehtojen mukaan maksaa yrityksen purkautuessa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Säännös edellytti määräämästä pääoma ja myös korko viimesijaiseksi konkurssissa ja ulosotossa. Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain esitöiden mukaan: [M]omentin 4 kohta koskee pääomalainaa eli sellaista lainaa, jolla lainaehtojen mukaan on kaikkia muita velkojia huonompi etuoikeus yrityksen purkautuessa tai yrityksen konkurssissa. Tällaista lainaa, joka voi olla niin sanottua vakautettua lainaa, käytetään erityisesti osakeyhtiölain 13 luvun 2 :ssä tarkoitetun pakkoselvitystilan estämiseen sekä yhtiön omavaraisuusasteen parantamiseen. Vireillä olevan osakeyhtiölain uudistustyön yhteydessä osakeyhtiölakiin on tarkoitus ottaa yksityiskohtaiset säännökset siitä, millä edellytyksin pääomalaina voidaan ottaa yhtiön tilinpäätöksessä huomioon omana pääomana. Nyt ehdotetun säännöksen soveltamisala olisi yleinen ja se koskisi muullekin kuin osakeyhtiömuotoiselle yritykselle vastaavin ehdoin annettua lainaa. Ks. HE 181/1992 vp, yksityiskohtaiset perustelut, kohta 1.1.

4 Pääomalainan merkitseminen taseeseen 21 tenkaan aina sovittu pääoman takaisinmaksun pysyvyyttä vastaavalla tavalla ja korko saattoi olla lainan ehdoista riippuen maksettavissa, vaikka yhtiön toiminta olisi ollut tappiollista. Osakeyhtiölakitoiminnan 1990:n mietinnössä kuvataan muun muassa vakiintumattomana tilintarkastuskäytäntönä, että vakautetun lainan takaisinmaksu ennen yhtiön purkautumista ja varojen jakoa olisi rajoitettava vain siltä osin kuin velan vakauttaminen on tarpeen selvitystilan välttämiseksi. 10 Tämä kanta perustui käsitykseen siitä, että vakautetun lainan rinnastaminen omaan pääomaan on tarpeen vain selvitystilalaskelmaa tehtäessä ja sanotussa tarkoituksessa. Tasekirjauksen osalta vakautettu laina esitettiin vieraassa pääomassa, koska kyse oli osakeyhtiölaissa sääntelemättömästä velasta, joka vain EOYL 13 luvun 2 :n pakkoselvitystilanteessa rinnastettiin omaan pääomaan. Tässä suhteessa vuoden 1978 lain aikainen tilanne ennen vuoden 1997 (145/1997) uudistusta muistutti nykyisen osakeyhtiölain yhtiön varojen vähentymistä koskevan OYL 20 luvun 23 :n 2 momentin sääntelemää tilannetta. Oman pääoman määrää OYL 20 luvun 23 :n 1 momentin 11 mukaan laskettaessa luetaan OYL 12 luvussa tarkoitettu pääomalaina omaksi pääomaksi. Tässä kontekstissa lukeminen vastaa rinnastamista: kumpikaan ei tarkoita merkitsemistä taseeseen omaksi pääomaksi. Vakautettuun lainaan liittyi vaikeasti ratkaistavia, lähinnä pääoman pysyvyyden ja velkojiensuojan varmistamiseen liittyviä ongelmia. Kun vakautetusta lainasta ei ollut yhtiöoikeudellista sääntelyä eikä vakiintunutta oikeuskäytäntöä, vakautetun lainan oikeudellinen perusta oli puhtaasti sopimusja velvoiteoikeudellinen. Vakautettu laina oli siis velvoiteoikeudellinen oikeussuhde eli saatava, johon sovellettiin sopimusoikeuden yleisiä periaatteita ja sääntöjä sekä velkakirjalakia (622/1947). Sopimusperusteisuus sekä velkapääoman pysyvyyden yhtiöoikeudellinen sääntelemättömyys mahdollistuvat muun muassa sen, että vakautetun lainan ehdot olivat osapuolten vapaasti valittavissa sekä milloin tahansa muutettavissa, eivätkä vakautetun lainan ehdot taikka selvitystilalaskelma olleet julkisesti saatavissa. Riittävän kattavaa ja vakiintunutta oikeuskäytäntöä ei myöskään ollut. Tilinpäätössääntely ei tunnistanut vakautettua lainaa omana pääomana, ei edes sen erillisenä eränä. 12 Erityisesti mahdollisuus muuttaa vakautetun lainan ehtoja asettivat haasteita velkojien suojan toteutumiselle sekä tilinpäätösinformaation luotettavuudelle sekä avoimuudelle. Kun vakautetun lainan pääoman pysyvyydestä eikä sitä koskevasta tilinpäätösinformaatioista säädetty mitään, yhtiötä rahoittavat eivät voineet tietää, minkälaisin ehdoin ja miten pysyvästi vakautetun lainan pääoma pysyi yhtiössä. Sääntelytarve oli ilmeinen. 3. EOYL 5 luvun 1 :n mukainen pääomalaina Vuoden 1990 osakeyhtiölakitoimikunta ehdotti osakeyhtiölakiin säännöksiä pääomalainasta muun muassa vakautettuun lainaan liittyvien ongelmien johdosta. Toimikunta esitti lakia muutettavaksi niin, että osakeyhtiöiden vakavaraisuuden kasvattamiseksi yhtiöiden käytettävissä olevia keinoja tulisi lisätä yhdenmukaistamalla omaan pääomaan rinnastettavia vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia. Toimikunnan esityksen mukaan oman pääoman ehtoisia lainoja tulisi voida käyttää myös muissa varainhankinnallisissa tapauksissa kuin vain pakkoselvitystilan välttämis- tai saneeraustarkoituksessa. 13 EOYL 5 lukuun otettiin vuoden 1997 uudis 10 Osakeyhtiölakitoimikunta 1990:n mietintö (KM 1992:32) s OYL 20 luvun 23 :n 1 momentin 1. virke: Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. 12 Ks. KM 1992:32, s. 295: Nykyinen käytäntö, jossa puheena oleva laina merkitään taseeseen pitkäaikaiseksi velaksi ja sen erityiset ehdot ilmoitetaan vaihtelevalla tavalla ainoastaan liitetiedoissa, ei voida pitää tyydyttävänä. 13 KM 1992:32, s. 295.

5 22 tuksessa säännökset pääomalainasta pääosin 14 toimikunnan ehdotuksen pohjalta niitä kuitenkin tiukentaen. 15 Sääntelyn tavoitteena oli yhtenäistää vakautettua lainaa koskeva käytäntö. Jo tuolloin myös ymmärrettiin, ettei osakeyhtiösääntelyllä ratkaista pääomalainaan mahdollisesti liittyviä kirjanpito- ja vero-oikeudellisia kysymyksiä. 16 Näin kokonaan eri asia on, mikä merkitys pääomalainan oman pääoman luonteella on pääomalainan luonnehdinnalle verotuksessa. Verotuksessa instrumentin kohtelun ratkaisee sen aito ja todellinen luonne. Kirjanpitoon liittyvät kysymykset ratkeavat kirjanpitosääntelyn perusteella. EOYL 5 luvun 1 :n 1 momentin 4 kohdan (145/1997) mukaan pääomalainan pääoma merkittiin taseeseen omaan pääomaan erillisenä eränä. Tasemerkinnästä säädettiin vastaavalla tavalla EOYL 11 luvun 6 :n 3 momentissa (145/1997): [O]sakeyhtiön oma pääoma on taseessa jaoteltava sidottuun omaan pääomaan, vapaaseen omaan pääomaan ja erityiseksi eräksi 17 merkittävään pääomalainaan. EOYL 11 luvun 6 :ää muutettiin lailla 294/1998 täsmentämällä pääomalainan merkitsemispaikkaa: Pääomalaina merkitään sidotun ja vapaan pääoman jälkeen erityiseksi eräksi omaan pääomaan. Voidaan siis todeta, että vuoden 1978 osakeyhtiölain mukaiset pääomalainat oli merkittävä lukien EOYL 5 luvun 1 :n 1 momentin ja 11 luvun 6 :n perustella omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja ainakin jälkeen erilliseksi eräksi sidotun ja vapaan oman pääoman jälkeen. 4. OYL 12 luvun mukainen pääomalaina Taseeseen merkitsemistä koskevan EOYL 5 luvun 1 :n ja 11 luvun 6 :n soveltamiseen ja sääntelyn muuttamiseen kohdistui paineita kirjanpitolain vuoden 2004 muutoksen (1304/2004) johdosta. Tuolloin kirjanpitolakiin otettiin säännökset kansainvälisten tilinpäätösstandardien 18 soveltamisesta. KPL 7 a luvun 2 :n 1 momentin mukaan kirjanpitovelvollisen, jonka liikkeeseen laskemat arvopaperit ovat arvopaperimarkkinalaissa (746/2012) tarkoitetun julkisen kaupankäynnin tai sitä vastaavan kaupankäynnin kohteena Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisessa arvopaperipörssissä, tulee laatia konser 14 HE 89/1996 vp, s. 26. Pääomalainan pääoman palauttamisen edellytyksiä on ehdotuksessa tiukennettu. Koska pääomalaina on omaan pääomaan rinnastettavissa oleva erä ja sitä käytetään yleensä pakkoselvitystilan estämiseen ja yhtiön vakavaraisuuden parantamiseen, lainan tulee olla luonteeltaan pysyvä. Ehdotuksen mukaan lainan pääoman palauttaminen edellyttää katetta paitsi toimikunnan ehdotuksen mukaisesti osakepääomalle, myös muulle sidotulle omalle pääomalle ja voitonjakokelpoisten varojen määrää rajoittaville muille jakokelvottomille erille. Mietinnöstä poiketen lainan palauttaminen on ehdotuksen mukaan tietyin edellytyksin mahdollista myös muiden velkojien suostumuksella silloin, kun yhtiö alentaa osakepääomaansa, sulautuu toiseen yhtiöön tai jakautuu. 15 Oma pääoma työryhmän (Oma pääoma työryhmän raportti, Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä ja toimikuntaraportteja 6/1994, s. 35) näkemyksen mukaan pääomalainan pysyvyyden olisi pitänyt olla vielä Vuoden 1990 osakeyhtiölakityötyhmän esitystä vahvempaa ja laina olisi pitänyt kirjata osaksi sidottua omaa pääomaan. 16 HE 89/1996 vp, s. 26. Ehdotus sisältää vain pääomalainan yhtiöoikeudellisen sääntelyn, eikä sillä ratkaista lainaan liittyviä kirjanpidollisia tai verotuksellisia kysymyksiä, jotka ratkeavat asianomaisen lainsäädännön nojalla. 17 Esitöiden mukaan pääomalaina merkitään taseeseen omaan pääomaan erillisenä eränä, koska se eroaa ominaisuuksiltaan vapaaseen ja sidottuun omaan pääomaan merkittävistä eristä. Lainan pääoman palautus vastaa oman pääoman palauttamiselle asetettuja edellytyksiä siten, että lainan palauttaminen on mahdollista vain, jos yhtiön sidottu oma pääoma ja 12 luvun 2 :ssä tarkoitetut muut jakokelvottomat erät on katettu palauttamisen jälkeen. Pääomalaina ei kuitenkaan ole sidottua omaa pääomaa, koska se voidaan maksaa takaisin soveltamatta sidotun oman pääoman palauttamiseen liittyvää velkojiensuojamenettelyä. Sitä ei myöskään voida ilman lainanantajan suostumusta käyttää tappion välittömään kattamiseen, eikä sitä vastaavia varoja voida jakaa osakkeenomistajille. Yhtiökokouksella ei myöskään ole pääomalainaan liittyvien maksujen suorittamisessa vastaavaa harkintavaltaa kuin osingonjaosta päätettäessä, koska niistä sovitaan lainaehdoissa. Ks. HE 89/1996 vp, s Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan kirjanpitolaissa ja kirjanpitolain nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.

6 Pääomalainan merkitseminen taseeseen 23 nitilinpäätöksensä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen. Säännöksen 2 momentin mukaan, jos 1 momentissa tarkoitettu kirjanpitovelvollinen ei ole kirjanpitolain mukaan velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöstä, sen tulee laatia tilinpäätöksensä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen. Ongelmat pääomalainan merkitsemisessä omaan pääomaan liittyivät siihen, että IFRS-standardien näkökulmasta pääomalainaa ei voida pitää ainakaan lähtökohtaisesti omana pääomana, vaan vieraaseen pääomaan merkittävänä velkana siihen liittyvän velan tunnuspiirteiden ja erityisesti pääoman takaisinmaksuvelvollisuuden johdosta. IFRS-standardeista noussut ongelma ratkaistiin neutraalisti säätämällä OYL 12 luvun 2 :n 4 momentissa, että pääomalainat merkitään taseessa erillisenä eränä. OYL 12 luvun 2:n 4 momentti ei estä pääomalainan kirjaamista omaan pääomaan, vaan pääomalainan merkitsemistä omaan tai vieraan pääomaan koskeva asia on osakeyhtiölaissa tarkoituksella jätetty ratkaistavaksi kirjanpitosääntelyn mukaan OYL 8 luvun 3 :n viittauksen ja OYL 12 luvun 2 :n 4 momentin perusteella. Myös osakeyhtiölain esitöissä 19 tuodaan vahvasti esille, että pääomalainan merkitseminen taseeseen ei ole yksin osakeyhtiöoikeudellinen kysymys, vaan pääomalainan kirjanpitokohtelu riippuu sovellettavasta kirjanpitosääntelystä. Osakeyhtiölain näkökulmasta pääomalaina on joka tapauksessa esitettävä omana erillisenä eränään joko vieraassa tai omassa pääomassa, jos kirjanpitosääntely sitä edellyttää. Tasekirjauksilla ei luonnollisesti ole merkitystä pääomalainan tuottamiin osapuolten välisiin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, vaan ne määräytyvät pääomalainasopimuksen perusteella. Kansallista kirjanpitolakia sovellettaessa pääomalainaa pidettäisiin lähtökohtaisesti vieraana pääomana, jota koskevat OYL 12 luvun 1 ja 2 :ssä säädetyt rajoitukset. Ratkaistaessa kysymystä siitä, onko OYL 12 luvun mukainen pääomalaina luokiteltava velaksi vai omaksi pääomaksi IFRS-tilinpäätöksessä, on olennaista se, että pääomalainan ehtoja tarkastellaan kokonaisuutena. Pääomalainaan liittyy yleensä palautusvelvollisuus, joskin se on viimesijainen verrattuna kaikkiin muihin velkoihin. Viimesijaisuudella on merkitystä vasta yhtiön purkautuessa tai konkurssissa. Yhtiön toiminnan aikana pääomalainan pääomaa ja korkoa voidaan palauttaa sopimuksen mukaisesti edellyttäen, että OYL 12 luvun 1 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdan edellytykset täyttyvät. Pääomalainaan ei yleensä liity residuaaliintressiä yhtiön varoihin kaikkien velkojen jälkeen. Näiden seikkojen perusteella pääomalainan tulee katsoa yleensä muodostavan sellaisen sopimukseen perustuvan velvoitteen, että se tulee merkitä myös IFRS-tilinpäätöksessä vieraaksi pääomaksi. 20 Kriteerit omaksi pääomaksi luokitteluun ovat tiukat. IAS 32.AG6:ssa esitetyn esimerkin mukaan myös ikuiset velkainstrumentit (kuten ikuiset joukkovelkakirjalainat, debentuurit ja pääomalainat) tuottavat normaalisti haltijalleen sopimukseen perustuvan oikeuden saada korkomaksuja sovittuina päivinä jatkuen määräämättömään tulevaisuuteen joko siten, että pääoman palautukseen ei ole lainkaan oikeutta tai että oikeus pääoman palautukseen riippuu sellaisista ehdoista, että se on erittäin epätodennäköistä tai toteutuu hyvin kaukana tulevaisuudessa. On kuitenkin olemassa poikkeuksellisia tilanteita, joissa pääomalaina tulee IFRS-standardien mukaan luokitella omaksi pääomaksi myös IFRS-tilinpäätöksessä. Näin on toimittava esimerkiksi silloin, jos pääomalainaa otettaessa sen pääoman takaisinmaksu on sovittu tapahtuvaksi tai tiedetään OYL 12 luvun 1 :n 1 momentin rajoi 19 HE 109/2005 vp, s Ks. Mähönen Villa 2012, s. 243.

7 24 tusehtojen johdosta, että palautus tai koron maksu ei voi tapahtua yhtiön olemassaolon aikana. 21 Kokoavana johtopäätöksenä voidaan todeta, että osakeyhtiölain mukainen pääomalaina on merkittävä erillisenä eränä riippumatta siitä esitetäänkö se taseessa omana tai vieraana pääomana. Merkitseminen omaan tai vieraaseen pääomaan ratkeaa kirjanpitosääntelyn perusteella. Kirjanpitosääntelyssä lähtökohtana on, että pääomalaina velvoiteoikeudellisena velkana merkitään vieraaseen pääomaan. 22 Vain ja jos, yhtiö laatii tilinpäätöksensä IFRS-standardien perusteella ja jos standardit sitä edellyttävät, pääomalaina on esitettävä omana pääomana erillisenä eränä. Uusi KPL 5 luvun 5 c antaa myös mahdollisuuden merkitä pääomalaina oman pääoman erilliseksi eräksi. 5. Osakeyhtiölain voimaanpanolaki Vuoden 1978 osakeyhtiölain mukaisilla pääomalainoilla on pääomalainan asema myös osakeyhtiölakia sovellettaessa, vaikka lainaehdot jonkin verran poikkeavat siitä, mitä osakeyhtiölaissa edellytetään. 23 Osakeyhtiölain voimaanpanolain (OYLvpL 625/2006) 16 :n mukaan: [J]os sopimus vanhan lain mukaisesta pääomalainasta on tehty ennen uuden lain voimaantuloa, laina katsotaan pääomalainaksi myös uutta lakia sovellettaessa. Jollei toisin sovita, sellaiseen lainaan sovelletaan uuden lain 12 luvun 1 :n 1 momentin mukaisten maksuehtojen sijasta edelleen vanhan lain 5 luvun 1 :n 1 momentin mukaisia maksuehtoja konsernitaseeseen perustuvia maksurajoituksia lukuun ottamatta. Lainaan sovelletaan kuitenkin uuden lain 12 luvun 1 :n 1 momentin 3 kohdan mukaista vakuuden antamista koskevaa kieltoa. Kun EOYL 5 luvun 1 :n 1 momentin 4 kohdassa ja EOYL11 luvun 6 :ssä ei säädetä pääomalainan maksuehdoista, vaan pääomalainan merkitsemistä taseeseen, myös EOYL 5 luvun 1 :n mukaisiin pääomalainoihin sovelletaan OYL 12 luvun 2 :n 4 momentin säännöstä taseeseen merkitsemisestä OYLvpL 16 :n perusteella. Näin myös EOYL 5 luvun mukaisiin pääomalainojen merkitseminen taseeseen lukien ratkeaa siis kirjanpitosääntelyn perusteella. 6. Uusi KPL 5 luvun 5 c KPL 5 luvun 5 c :n mukaan omaan pääomaan saadaan merkitä erilliseksi eräksi sellainen pääomalaina, jota osakeyhtiö tai osuuskunta pitää ehdoiltaan oman pääoman luonteisena siten kuin IAS-asetuksella (1606/2002) hyväksytyissä tilinpäätösstandardeissa omaan pääomaan luettavilta arvopapereilta edellytetään. Muussa tapauksessa tällainen laina merkitään vieraaseen pääomaan. Säännös mahdollistaa nyt myös niiden kirjanpitovelvollisten, jotka eivät IFRS-normistoa sellaisenaan noudata, merkitä tietyt ehdot täyttävä pääomalaina taseen oman pääoman erilliseksi eräksi ja luettavaksi taseen osoittamaan omaan pää 21 IAS 32.25:n mukaan rahoitusinstrumentti saattaa edellyttää, että yhteisö luovuttaa käteisvaroja tai muita rahoitusvaroja tai toteuttaa instrumentin muulla sellaisella tavalla, joka tekisi siitä rahoitusvelan, ja tämä tapahtuisi sellaisten epävarmojen vastaisten tapahtumien toteutuessa tai jäädessä toteutumatta (tai epävarmojen olosuhteiden toteutuessa), joihin sen paremmin liikkeeseenlaskijalla kuin haltijallakaan ei ole määräysvaltaa, kuten osakemarkkinaindeksin, kuluttajahintaindeksin, koron tai verotusta koskevien vaatimusten muutos tai liikkeeseenlaskijan tuleva liikevaihto, tulos tai velkojen ja oman pääoman suhde. Tällaisen instrumentin liikkeeseenlaskijalla ei ole ehdotonta oikeutta välttyä käteisvarojen tai muiden rahoitusvarojen luovuttamiselta (tai instrumentin toteuttamiselta muulla tavalla, joka tekisi siitä rahoitusvelan). Sen vuoksi kyseessä on liikkeeseenlaskijan rahoitusvelka, paitsi jos: (A) ehdollista suorittamista koskevan sopimuskohdan se osa, joka saattaisi edellyttää suoritusta käteisvaroina tai muina rahoitusvaroina (tai sen toteuttamista muutoin niin, että kyseessä olisi rahoitusvelka) ei ole todellinen; tai (B) liikkeeseenlaskijaa voidaan vaatia täyttämään velvoitteensa käteisvaroina tai muina rahoitusvaroina (tai täyttämään sen muutoin niin, että kyseessä olisi rahoitusvelka) vain siinä tapauksessa, että liikkeeseenlaskija joutuu selvitystilaan. Ks. Mähönen Villa 2012, s Ks. KPL 4:7 ja Kirjanpitolautakunnan yleisohje Tuloslaskelman ja taseen esittäminen, s. 8 ja liite Ks. HE 109/2005 vp, s. 216.

8 Pääomalainan merkitseminen taseeseen 25 omaan. 24 Säännös on tahdonvaltainen ja tavallaan ylimääräinen mahdollisuus yrityksille, jotka eivät noudata IFRS-normistoa. Merkitseminen taseen omaan tai vieraaseen pääomaan perustuu kirjanpitovelvollisen suorittamaan omaan harkintaan. KPL uuden 5 luvun 5 c :n esitöissä korostetaan, että omaan pääomaan merkitseminen edellyttää pääomalainan ehtojen täyttävän omaan pääoman merkitsemisen edellytykset. Tässä harkinnassa pääomalainan ehtojen aineellinen sisältö on asiassa ratkaiseva. Omaan pääomaan merkittävän pääomalainan tulee aidosti, IFRSsäännöstön tavoin, olla luonteeltaan oman pääoman ehtoinen arvopaperi, jotta se voitaisiin merkitä omaan pääomaan. 25 Selvää on, että OYL 12 luvun (tai EOYL 5 luvun) perusmuotoisen pääomalainan ehtojen mukainen pääomalaina ei ole merkittävissä omaan pääomaan, koska tällainen pääomalaina on selkeästi taksinmaksettava ja residuaaliton velka. Pääomalainan ehtoja on lisäviritettävä niin, että ne lähentävät velkainstrumenttia taloudellisesti ja sisältöpainotteisuuden periaatteen mukaan arvioituna oman pääoman ehtoiseen sijoitukseen eli esimerkiksi osakkeeseen. Tällaisia ehtoja voivat olla muun muassa ehdot pääomalainan koron määrittämisestä voitto-osuusehtoisena, pääoman perpetuaalisuudesta, lainan erääntymättömyys sekä erilaisin kovenantein sopiminen siitä, että pääomalainavelkojalla on yhtiön liiketoimintapäätöksiin, hallituksen jäsenten nimeämiseen ja erottamiseen tai varojen käyttöön liittyviä tiettyjä oikeuksia sekä oikeus saada informaatiota yhtiön talou dellisesta tilasta. Tässä tarkoitettuja kontrollioikeuksia voivat olla muun muassa velkojan ennakollinen vetooikeus velallisyhtiön tiettyihin varojenkäyttöpäätöksiin mukaan lukien varojenjakopäätökset taikka esimerkiksi yritysjärjestelyjä koskeviin päätöksiin. Sisältöpainotteisuuden periaatteen mukaan ja taloudellisesti arvioiden kuvatunlaista velkaa voidaan pitää oman pääoman ehtoisena sijoituksena ja voitto-osuusehdon perusteella myös residuaalisena. 26 Arvioinnissa tulkinta-apua voidaan hakea IFRSnormistosta. Esitöissä esitetään omaan pääomaan merkitsemistä tukevista ehdoista seuraavia esimerkkejä: (i) lainan takaisinmaksun takasijaisuus, (ii) lainan eräpäivättömyys sekä (iii) tuoton maksun sitominen osingonmaksuun. 7. Mitä omaan pääomaan merkitsemistä seuraa? Pääomalainan merkitseminen omaan pääomaan ei tee pääomalainasta osaketta, se ei lisää osakkeenomistajalle jaettavissa olevien varojen määrää, se ei tuo pääomalainavelkojalle osakkeenomistajan oikeussuojakeinoja eikä pääomalainan takaisinmaksuun sovelleta OYL 13 luvun 2 :n maksukykyisyystestiä eikä 5 :n tasetestiä. Erityisesti on huomattava, että OYL 8 luvun 1 :ää ei muutettu uuden KPL 5 luvun 5 c :n säätämisen yhteydessä. Näin OYL 8 luvun 1 :n 1 momentin mukaan yhtiön oma pääoma jakautuu edelleen sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Osakepääoma sekä kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto ovat sidottua omaa pääomaa. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ovat vapaata omaa pääomaa. Pääomalaina merkitään omaan pääomaan OYL 12 luvun 2 :n 4 momentin perusteella erilliseksi eräksi. Se ei siis ole sidottua tai vapaata omaa pääomaa. Lisäksi OYL 8 luvun 1 :n 3 momentin mukaan oman pääoman jakamisesta ja muusta käyttämisestä säädetään OYL 8 luvun lisäksi luvussa. Niissä säännöksissä ei säädetä mitään pääomalainasta taikka pääomalainan takaisinmaksamisesta. Pääomalaina on tasekirjauksesta riippumatta velkojan ja velallisen välinen sopimus rahan antamisesta velaksi. Velkasuhteen ehdot yhtiön ja velkojan (sijoittajan) välisen oikeussuhteen sisältö määräytyvät sopimuksen sekä sopimusta ja velkaa 24 Ks. HE 89/2015 vp, s Ks. HE 89/2015 vp, s Ks. Mähönen, Jukka Villa, Seppo: Osakeyhtiö I. Yleiset opit. Helsinki 2015, s

9 26 koskevan varallisuus- ja osakeyhtiöoikeudellisen sääntelyn erityisesti OYL 12 luvun 1 ja 2 :n pakottavien säännösten perusteella. Näiden ehtojen mukaan määräytyy pääomalainavelkojan oikeudellinen asema. Ne myös määrittävät sijoituksen oikeudellisen (ja taloudellisen) luonteen ja antavat perusteen, miten pääomalaina merkitään taseeseen kirjanpitosääntelyn perusteella. Velallisyhtiön muiden velkojien, joiden saaminen on maksunsaantijärjestyksessä paremmassa asemassa kuin omaan pääomaan merkityn pääomalainavelkojan asema, oikeusasema ei muutu sen mukaan, miten pääomalaina merkitään velallisyhtiön taseessa. Suoja määräytyy velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain, pääomalainan ehtojen ja velkojan oman riskiposition sisällön perusteella. Omaan pääomaan merkitty pääomalaina ei myöskään muuta yhtiön osakkeenomistajan asemaan verrattuna tilanteeseen, jossa pääomalaina olisi merkitty vieraaseen pääomaan. Omaankin pääomaan merkityn pääomalainaehtoisen velkojan saaminen on paremmassa maksunsaantiasemassa kuin osakkeeseen liittyvät osakkeenomistajan taloudelliset oikeudet, ellei pääomalainan lainaehdoista muuta johdu. Merkitseminen ei myöskään tuo mitään tosiasialista muutosta OYL 20 luvun 23 :n 1 ja 2 momentin mukaiseen tilanteeseen, koska pääomalaina on jo muutoinkin voitu ottaa säännöksen mukaisissa laskelmissa huomioon. OYL 20 luvun 23 :n 3 momentin mukaisessa tilanteessa omaan pääomaan merkityllä pääomalainalla on vaikusta siihen, milloin yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta. Pääomalainan merkitsemisellä omaan pääomaan voi olla vaikutusta, kun arvioidaan yhtiön omavaraisuutta tai velkaantuneisuutta kuvaavia tunnuslukuja ja niiden välityksellä sijoittajan tai muun yhtiön taloudellista asemaa arvioivan yhtiön taloudellisesta asemasta saamaa käsitystä. Sanotuilla tunnusluvuilla voi myös olla merkitystä, kun arvioidaan velallisyhtiön rahoitussopimusten erilaisten takaisinmaksuehtojen täyttymistä tai oman tai vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta.