Merellinen laulukirja? No tietysti!

Transkriptio

1 JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN TIEONNTO 1/ 2018 TSOI HORISONTTIHIN Kapteeni katsoi horisonttihin li. tee - ni ä kat - soi ho - ri -.. me - ri mus - ta - hin, o - li nuo - ret me - ri -. su - rut mei - tä, meil - lä.. sont - ti - na. Kap - me - ri po mus - ta - pai - na. Hur - luon - to hin, o - li tee - ni na. at, i - lo F # m. raa, me rai - tis on!. me - r kat - soi h. Hiiohoi! Nyt lauletaan merilaulua! s. 2 Venemessut mukana pelastamassa Itämerta s. 4. om - pi meil nuo - ret me

2 ei. 7 Em ran - taa me - ri - po - an leik - ki si - nu - a muis - te - Em kut - reis len! H7 Em 1. Ter - vei-set u - la - tääl - lä hui - maa, nää. tääl - lä mä kul - ti - Em6 7 kun Si - ni - F # 7 a. rie - huu pal - ta, muis - te - Em 7 aal-lon tiel - tä kuo-hu - Tuu - li myrs - ky - F # 7 len, sil - mäis Ja on tääl -lä sää. ai, lois - to - si - nul - le Säv. Georg Malmsten San. Roine Rikhard Ryynänen a val - ta, H7 tui - maa, F # 7 ai, Mut a lau - lu - ni lau - le - Em6 sil - loin - Em7 kin len, kun Tra - la - la - la - la - la 7 myrs - ky ai, käy Warner/Chappell Music Finland Oy Tryckt med tillstånd av Notfabriken Music Publishing B/Faber Music Ltd. 1. a ai, ran - to - 7 lau - le - a 2. ei näy. 7 len, 7 Fine 2 x. S. con rep. al Fine TELEGRMMI Merellinen laulukira? No tietysti! UUTUUS KEVÄT 2018 Ja kaikkialla, missä ihmiset itse laulavat a soittavat, siellä on ystävyyttä, iloa a innostusta, siellä on kuin entisaikain purelaivoilla pasaatituulissa täydet pureet a hyväntuulinen kapteeni a miehistö! Hiiohoi! Laulua mereltä -kiran koostanut Esko Rahikainen Kiran laulut koonnut a toimittanut Esko Rahikainen (kuvassa orkesterin vasemmalla laidalla laulamassa) kertoo, että kiran suosikkilauluista Spanish Ladies, Juha Vainion lbatrossi a kiran aloituslaulu Laivat ovat ylittäneet miloonan kuuntelun raan Youtubessa. Se, että meri- a merimiesaiheiset laulut ovat näin suosittua videopalvelussa, ohtuu suositun esittään a musiikillisen kiinnostavuuden lisäksi siitä, että nämä laulut säilyttävät historiaa: laulutekstit tuovat seikkailun a romantiikan hohdetta ihmisten arkeen. Kannen kuva: Parkki Garthsnaid salpietarilastissa matkalla Chilen Iquiquesta elagoan lahdelle Portugalin Itä-frikkaan vuonna Lähde: Wikimedia Commons / lkup. lähde: e Maus Collection, lexander Turnbull Library, National Library of New Zealand. Kuva: Rasmus Hartikainen Kuva: Kari Timonen Merilaulut ovat merikulttuuria parhaimmillaan. Meille laulukiran kustantamiseen liittyy myös oivallus siitä, että uuri merilauluihin on vuosikymmenien aan säilötty otain ainutlaatuista, sellaista mitä emme enää saa takaisin, mutta mihin tunnemme suurta kaihoa. Sormeni ovat pitkään suorastaan syyhynneet päästä tekemään merellinen laulukira, a olenkin häpeämättömän riemuissani tästä säätiön uudesta aluevaltauksesta. Toki olen yhtäläisen ylpeä arvostetuista tietokiroistamme (niitä on tulossa lisää!), mutta niiden rinnalla on hienoa tuottaa otain sellaista, olla päästään koskettamaan ihmisten sielua toisella tavalla. Lauluihmisenä a musiikin ystävänä olen osallistunut monen tyyppisiin yhteislaulaaisiin. Yhdessä laulaminen on kerta kaikkiaan maagista, tapahtui se sitten tuttuen kuin tuntemattomienkin kanssa. Ne otka meistä ovat oskus kuorossa laulaneet, tietävät laulun terapeuttisen vaikutuksen. Esimerkiksi Mozartin Requiemin laulaminen taitaa äädä ikuisesti mieleeni & # # 4 3 & # # TerveiseT ulplt %. & # Em/C# # & # # & # #. F# 7 Em/C#. >. huikeana elämyksenä. Mieli tyhentyy muista aatuksista, kun keskittyy musisointiin. Suvivirren laulaminen oka keväisissä päättääistilaisuuksissa on rituaali, oka synnyttää monien mielissä tutun mutta vaikeasti sanallistettavan tunnelatauksen. Kauneimmat oululaulut kokoavat vuosittain kymmenet tuhannet suomalaiset yhteen. Näissä yhteislaulutilaisuuksissa muistellaan, iloitaan, pyyhitään salaa kyyneleitä. Välillä sydän tuntuu pakahtuvan, välillä mieli kevenee a aatus lentää. Rauhoitutaan a riemuitaan samaan aikaan. Samanlaista leirinuotiotunnelmaa, pure alusten a satamien kaukokaipuuta a merentuoksuista nostalgiaa, haluamme virittää tämän laulukiran ympärillä. Kiran myötä ärestämme monentyyppisiä laulutilaisuuksia, oista ensimmäisen o helmikuussa Huolintatalossa. Tule mukaan laulamaan! Tai kuten me nyt säätiössä toteamme: in laulain työtäs tee nnamari rrakoski-engardt John Nurmisen Säätiön asiamies # HIIOHOI! LULUJ MERELTÄ F# 7 >. Koonti. a toimitus: Esko Rahikainen Em/C# F# 7 Nuotinnokset:. Juha Töyrylä > Kustannustoimittaa: Mari Hyypiä ISBN: & # #.. ^ % & # #.. > v & # F# 7 Koko: 210 x240mm #.. 1. Terveiset ulapalta, 2. ina mä tuulen siivin aallon tieltä kuohuvalta, aatuksissani hiivin ei rantaa täällä nää. sun luokses, armahin. & # Em/C # # Em/C # Tuuli on täällä tuimaa, Muistan, kun sanas annoit, meripoan leikki huimaa, valan kallihin sä vannoit, #. >.. kun riehuu myrskysää. niin vannoit suudelmin. > Mut sinua täällä mä muistelen, Mut os sinä heilini pettäisit, nsshop.fi & # ai, ai, muistelen! ai, ai, pettäisit! Sinisilmäis loistoa mpuisin mä torpeedon # a kutreis kultia. sun syömmes kammioon.. Ja sinulle lauluni laulelen, Ja oskin sä kulta mun ättäisit, ai, ai, laulelen, ai, ai, ättäisit, silloinkin kun myrsky käy sittenkin mä laulaisin, & # a rantoa ei näy. kuin myrsky pauhaisin. #. # Tra-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la Tra-la-la-la la-la-la-la-la-la la-la-la-la-la-la, tra-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-lalal-lal-laa Laauus: 208 sivua, 86 laulua 19,90 (sis. alv 10%) 2

3 LIVT Säv. Igor Nikolaev San. Mihail Tanitš Suom. Irma rvola 1/2018 & bb Fm b c b ma7. & bb Fm G7 b. Hiiohoi! & bb G7 b.. % G7 1. Kau - kaa us-van niin kuin maas-ta men-nei - syy-den. Kau - kaa Tervetuloa G7 laulamaan G7 & bb b. kanssamme! tuu - li kan-taa tän - ne sä - ve - len. C7 Ó n G7sus Kau - kaa mas-tot e - siin ui - vat ta - kaa G7 n ka -uu-tas - ta soit -to kai-kuu, ui - vat lai-vat, val - ko - lai - vat & bb b.. J. Mitä? Hiiohoi! Merellinen yhteislaulukonsertti maas-ta,on-ka un-hoit-tu-neen luu-lin, ta-kaa us - va-ver-ho-en, ta-kaa mait-ten, me-ri - en, Milloin? Keskiviikko klo & bb G7 Fm Missä? Huolintatalo, Pasilankatu b 2, Helsinki. Fm vuot - ten, mait-ten, me - ri - en. Ker-ro mis-tä lai-vat ta-kaa myö - tä-tuu - len pur - ei - siin - sa Mikä merisävel saa sinun sydämesi sykkimään? Helismaan humoristiset b. hallituksen äsen, innokkaana. laulumiehenä & bb rrakoski-engardt. Fm Säätiön pitkäaikainen viisut, Malmstenin mainiot merilaulut, sai - vat, tunnettu mul-le amiraali tuo-vat-ko ne Juhani vies - tin vie - Kaskeala lä os - tain kau -on kai -mu- sen, vaiko Juha Vainion hilpeän haikeat nuotit? kana sanailemassa a laulattamassa yleisöä. Hiiohoi! Laulua mereltä -laulukirasta löytyy Juonnoista a musiikista vastaa kiran ennätysmäärä merilaulua, läpileikkaus 16 koonnut Esko Rahikainen a opuut- maailmalta a tietysti ne rakkaimmat kotimaiset orkesteri. merelliset laulut. Mukana on myös Tule mukaan kuuntelemaan a laulaorkesteri. englanninkielisiä työlaulua eli shantya maan kanssamme laulua mereltä! a suuri oukko uusia tuttavuuksia. John Nurmisen Säätiö ärestää iloisen musiikki- a yhteislauluillan ensimmäisen VR LIPUT JOISS merilaulukiramme ulkistuksen kunniaksi. Tilaisuuden pääsymaksu 20 euroa Iltaa isännöivät John Nurmisen Säätiön sisältää Hiiohoi! Laulua mereltä -laulu- perustaa a hallituksen puheenohtaa kiran, iltapalan a ruokauoman. Juha Nurminen sekä asiamies nnamari ker-ro ui-vat-ko mun Ilmoittautumiset ennakkoon Tuula Putkiselle (tuula.putkinen@nfoundation.fi tai puh ) viimeistään perantaina Paikkoen määrä on raattu, oten varmista osallistumisesi maksamalla pääsylippu etukäteen John Nurmisen Säätiön tilille FI (Nordea) viimeistään perantaina Merkitse viestikenttään tieto LULUKIRJ. Lipunmyynti a etukäteen ostettuen lippuen lunastus alkaa ovelta tuntia ennen tilaisuutta (klo 16.30). Ennen ensimmäisten sävelten kaahdusta on aikaa tutustua säätiön museoon a kokoelmiin asiantuntevan oppaan ohdolla. PS. rvomme kaikkien mennessä ilmoittautuneiden kesken viisi kahden hengen lippupakettia Helsingin venemessuille. Liput luovutetaan tilaisuuden alussa. Kuva: Kari Timonen 3

4 TELEGRMMI SÄÄTIÖ VENEMESSUILL Mitä olet aina halunnut tietää Itämeren tilasta a suoelusta? Piipahda venemessuilla Puhdas Itämeri -kahvilassamme a kysy sinua askarruttavista Itämeri-asioista! Samalla voit saada haaviisi Jyrki Sukulan mainioita kalaresepteä. Itämeren suoelu nousee näkyvästi esille vuoden 2018 venemessuen ohelmassa a osastoilla. John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -kahvilassa ärestetään erilaista Itämeri-aiheista ohelmaa a vinkataan esimerkiksi, miten okainen veneiliä voi omalta osaltaan vaikuttaa ympäristön a Itämeren hyvinvointiin. Säätiö ärestää messuviikonloppuina kolme Itämeri-klinikkaa, ossa asiantuntiat vastaavat messukäviöitä askarruttaviin Itämeri-kysymyksiin kahvikupposen äärellä. Vastaamassa ovat Itämeren myytinmurtaat, erikoistutkia ntti Iho Luonnonvarakeskuksesta a Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta. Mukana ovat myös John Nurmisen Säätiön Itämeren suoeluasiantuntiat Marukka Porvari a Miina Mäki. Kaikkia kokkausintoilioita hemmotellaan lauantaina 10.2., kun Puhdas Itämeri -kahvilaan saapuu Jyrki Sukula mainioine reseptivinkkeineen. tlantin yli -sarassakin kokkina häärinyt Sukula akaa parhaimmat kalareseptit a vinkit veneessä kokkaamiseen. Mukana menossa ovat Jyrkin kanssa tlantin yli purehtineet Hallis Harkimo, Joel Harkimo a Viivi Pumpanen. Puhdas Itämeri -kahvilasta löytyy lisäksi hauskaa puuhaa lapsille. Leikkinurkkauksessa voi pelastaa Itämeren pelaamalla Splash-peliä, värittää merellisiä kuvia tai uppoutua satukiroen maailmaan. Ohelmaa Puhdas Itämeri -kahvilassa venemessuilla LUNTI Kapyysin kokkausvinkit à la Sukula Jyrki Sukula vinkkaa messuvieraille herkullisia a veneilyyn sopivia kalaresepteä. Lavalle nousevat myös Sukulan kanssa tlantin yli purehtineet Hallis Harkimo, Joel Harkimo a Viivi Pumpanen Myytinmurtoa Itämeri-klinikalla Kysy mitä vain haluat Itämeren tilaan a suoeluun liittyen. Vastaamassa erikoistutkiat ntti Iho Luonnonvarakeskuksesta a Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta. Mukana myös John Nurmisen Säätiön Itämeren suoeluasiantuntia Marukka Porvari Hiiohoi! -yhteislaulutuokio Merellistä musisointia a yhteislaulua Purehdussatamassa. SUNNUNTI Myytinmurtoa Itämeri-klinikalla Kysy mitä vain haluat Itämeren tilaan a suoeluun liittyen. Vastaamassa erikoistutkiat ntti Iho Luonnonvarakeskuksesta a Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta. Mukana myös John Nurmisen Säätiön Itämeren suoeluasiantuntia Marukka Porvari. LUNTI Puhdas Itämeri -haasteen voittaan ulkistus Vene 18 Båt -messuen a John Nurmisen Säätiön ärestämässä Puhdas Itämeri -haasteessa messuen näytteilleasettaat kilpailevat leikkimielisesti aktiivisimman Itämeri-lahoittaan tittelistä. Suurimman lahoituspotin keräää saa kiitokseksi päivä- tai iltapurehduksen legendaarisella s/y Belmontilla Myytinmurtoa Itämeri-klinikalla Kysy mitä vain haluat Itämeren tilaan a suoeluun liittyen. Vastaamassa erikoistutkiat ntti Iho Luonnonvarakeskuksesta a Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta. Mukana myös John Nurmisen Säätiön Itämeren suoeluasiantuntia Miina Mäki. LÄPI MESSUJEN, Puhdas Itämeri -kahvilassa on puuhaa lapsille oka päivä! Leikkinurkkauksessa voi mm. pelastaa Itämeren pelaamalla Splash-peliä, värittää merellisiä kuvia tai uppoutua satukiroen maailmaan. Säätiön upeat kirat taroushintaan! Tule Puhdas Itämeri -kahvilaan tutustumaan säätiön ulkaisemiin kiroihin. Kaikki kirat ovat myynnissä messuhinnoin! Vene 18 Båt -messut ärestetään Messukeskuksessa Helsingissä. John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -kahvila (pääkäytävän varrella) on auki messuen aukioloaikoina. #venemessut #puhdasitämeri Tervetuloa mukaan messuille! 4

5 1/2018 Suomenlahti #yhdessä Kuva: Oona Lavonsalo Suomenlahden tilan merkittävä paraneminen viimeisen kymmenen vuoden aikana on mielestäni yksi hienoimmista saavutuksistamme suomalaisina. Vielä 10 vuotta sitten Suomenlahden tilanne näytti toivottomalta. Se oli koko Itämeren rehevöitynein merialue, onka pinta peittyi kesäisin sinileväpuuroon. Oli oukko rantavaltioita, otka neuvottelivat vuosi toisensa älkeen erilaisia sopimuksia a ärestelmiä, mutta yli 30 vuoden älkeenkään eivät saaneet Itämeren, saatikka sitten sen rehevöityneimmän osan, Suomenlahden, tilaa paranemaan. Oli huippututkioita a meribiologea, otka tiesivät kyllä tarkalleen, mikä merta vaivaa, mutta eivät saaneet kehitystä kääntymään kaiken tiedonkaan voimalla. Nyt rehevöitymistä ruokkivaa sinilevien herkkua, leville käyttökelpoista fosforia, on leikattu Suomenlahdella kymmenessä vuodessa 75 %, mikä on saavutuksena huikea. Ensin Pietarin ätevesien käsittely saatiin tehostettua eurooppalaiselle tasolle. Viiden miloonan ihmisen ätevesien tehokas käsittely o pelkällään leikkasi mereen päätyvää kuormaa yli 30 %. Kun lisäksi vielä Laukaanoella siaitsevan fosfori tehtaan massiiviset päästöt saatiin ohattua puhdistukseen, saatiin toinenkin leionan osa Suomenlahden rehevöittävistä päästöistä poistettua. Merialueen vedenlaatu on parantunut silminnähden, etenkin sen itäosissa. Tämän vahvistavat myös tutkimuslaitokset, kuten Suomen ympäristökeskus. En usko, että koko planeetan mittakaavassa löytyy vastaava esimerkkiä yhtä palon a nopeasti vähentyneestä vesistökuormituksesta. Miten Suomenlahden toivottomasta tilanteesta sitten päästiin paistattelemaan planeetan parhaiden mertensuoelioiden -ryhmään? Keskittymällä ympäristön kannalta nopeimpiin a tehokkaimpiin toimiin päästölähteiden vähentämiseksi Venäällä. Lisäksi menestystarinan takana oli aimo annos onnistunutta ympäristödiplomatiaa taitoa luoda yhteinen päämäärä a visio Suomenlahden päästöen vähentämisestä keskeisten venäläistoimioiden kanssa. Lopputuloksen kannalta on ollut myös oleellista, että Suomenlahden päästöen vähentämisessä suomalaiset toimivat yhtenä oukkueena, ossa yksityiset a ulkiset toimiat tukevat saumattomasti toisiaan. Vaikka Suomenlahden tilaa on saatu merkittävästi parannettua, odottaa tapaus Itämeri vielä kokonaisuudessaan positiivista käännettä. Meren pääaltaan tilanne on edelleen synkkä, a pohaan vuosikymmenien saatossa varastoitunut fosfori purskahtelee sieltä aika aoin suolapulssien, itäisten tuulten a talvimyrskyen seurauksena myös meidän Suomenlahtemme tilaa heikentämään. Suomenlahden toipuminen antaa kuitenkin hyvän mallin siihen, miten meren tilaa kannattaa lähteä parantamaan: määrätietoisesti nopeimpiin a tehokkaimpiin, etenkin rehevöittävän fosforin kuormitusta vähentäviin toimiin keskittyen. On tärkeää pitää yhteinen tavoite kirkkaana mielessä a pyrkiä sitä kohti eri toimioiden sekä sektoreiden voimavaroa yhdistellen. Säätiömme tunnuslauseen mukaisesti: mikään ei ole mahdotonta, edes Itämeren elvyttäminen, kun se tehdään #yhdessä. Marukka Porvari Puhdas Itämeri -hankkeiden ohtaa John Nurmisen Säätiö Blogi on ulkaistu pidempänä versiona säätiön verkkosivulla. John Nurmisen Säätiö Lääkkeetön Itämeri -kampanan suoeliana Lääkkeetön Itämeri -kampana kannustaa laulaa Mira Luodin a näytteliä Tommi Korpelan ohdolla kuluttaia viemään vanhat a yliääneet lääkkeensä apteekkeihin sen siaan, että ne heitettäisiin viemäriin. Reilu kymmenen vuotta sitten kotitalouksissa heitettiin noin kg yliääneitä a vanhentuneita lääkkeitä lavuaariin a vessanpönttöön (Yliopiston pteekin selvitys). Tilanne on saattanut parantua, mutta uutta tutkimustietoa ei ole. Viemäriin outuneet lääkkeet kulkeutuvat ätevedenpuhdistamoihin, oita ei ole suunniteltu niitä poistamaan. Lääkeäte päätyy lopulta Itämereen a muihin vesistöihin, ossa ne pikkuhilaa vaikuttavat eliöihin. Lääkkeetön Itämeri -kampanaa vietetään Kampana näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Facebook: Lääkkeetön Itämeri 5

6 TELEGRMMI SÄÄTIÖ VERKOSS: LOKI-HNKE J NUTRIBUTE Tutustu kirakatkelmiin Lokissa Loki on John Nurmisen Säätiön toteuttama, kaikille avoin a maksuton merellinen verkkopalvelu. Loki kokoaa kartalle kansalaisten a merellisten organisaatioiden akamia tarinoita, museoiden kiinnostavimpia sisältöä sekä parhaita retkikohdevinkkeä Suomen rannikoilta a saaristosta. Tutustu John Nurmisen Säätiön kustantamien kiroen katkelmiin osoitteessa Kirallisuuskatkelmat löydät hakusanalla #merikirallisuus Joukkorahoitusta sovelletaan ensimmäistä kertaa Itämeren suoeluun Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä a sen suurin ympäristöongelma on liiallisesta ravinnekuormituksesta ohtuva rehevöityminen. Itä meren alueen valtioiden suoelutoimenpiteet eivät nykyisellään ole riittäviä rehevöitymisongelman poistamiseksi. Siksi tarvitaan aktiivisia toimioita, konkreettisia päästövähennyshankkeita sekä rahoitusta niiden toteuttamiseen. Nutribute-oukkorahoitusalusta vastaa näihin haasteisiin muuttamalla Itämeren suoeluideat konkreettiseksi toiminnaksi. Itämeren tilan parantamiseen tähtäävässä Nutribute-oukkorahoituksessa suuri ryhmä vapaaehtoisia tukee sopivaksi katsomiensa suoeluhankkeiden toteuttamista. Itämerta suoelevat tahot voivat puolestaan esitellä alustalla ravinnepäästöä mitattavasti vähentäviä hankkeitaan a kampanoida niiden rahoittamiseksi. lusta on avoin a maksuton kaikille toimioille. Tutustu Nutributeen osoitteessa Nutribute-verkkoalusta on osa John Nurmisen Säätiön, Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston, SLUn a nthesis Envecon NutriTrade-hanketta. Nutri- Trade on yksi EU:n Itämeristrategian lippu laivahankkeista. Hankkeilla pyritään saavuttamaan merkittäviä päästövähennyksiä a siten edistämään Itämeren palautumista hyvään ekologiseen tilaan. NutriTrade-hankkeen suurin rahoittaa on EU Interreg Central Baltic -ohelma. JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ 6

7 1/2018 SÄÄTIÖN SYKSYN KIRJSTO TIETT J TRINOIT POHJOISET PURJEET SUOMLISTEN PURJELUSTEN TRIN Kiroittaa: lpo Tuurnala ISBN: Koko: 240 x 300 mm Laauus: 160 sivua, 45 värikuvaa nsshop.fi 39,90 (sis. alv 10%) lpo Tuurnalan taiturimaisesti kuvittama a kiroittama Pohoiset pureet on syväluotaus suomalaisten purelaivoen a merimieselämän aikakauteen. Teos esittelee Suomessa rakennettuen purealusten lähes tuhatvuotista historiaa sekä syventyy myös yksittäisten laivoen a merimiesten tarinoihin. UUTUUS SYKSY 2017 VELLUKSI MISEMN TITEEN MESTRIT MEREN ÄÄRELLÄ Kiroittaat: Markku Valkonen, Pekka Niemelä ISBN: Koko: 250 x 315 mm Laauus: 288 sivua, 185 värikuvaa Numeroitu painos, suoakotelo nsshop.fi 299,00 (sis. alv 10%) Suomalainen tieto- a taidekira tekee uuden aluevaltauksen tuoreen suurteoksen Vaelluksia maisemaan Taiteen mestarit meren äärellä myötä. Näin laaaa a pitkän historiallisen aikakauden kattavaa tarkastelua luonnonhistoriallisten muutosten a taiteen vuorovaikutuksesta ei ole aiemmin ulkaistu. 7

8 John nurmisen säätiö Voitte tilata kiroa oko säätiön verkkokaupasta nsshop.fi, alla olevalla kupongilla, puhelimitse tai sähköpostilla Vaelluksia maisemaan Vaelluksia maisemaan Taiteen mestarit meren äärellä Markku Valkonen / Pekka niemelä JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Pelastamme Itämeren a sen perinnön tuleville sukupolville. John Nurmisen Säätiö on perustettu vuonna VELLUKSI MISEMN TITEEN MESTRIT MEREN ÄÄRELLÄ POHJOISET PURJEET SUOMLISTEN PURJELUSTEN TRIN FORdham award 2016 tieto-finlandia palkintoehdokas 2015 MILM PIIRTYY KRTLLE (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venää) TELEGRMMI Toimitus: John Nurmisen Säätiö Taitto: Tommi Jokivaara Painosmäärä: Telegrammi postitetaan rekisterissämme oleville asiakkaillemme sekä yhteistyökumppaneillemme 3-4 kertaa vuodessa. HIIOHOI! LULUJ MERELTÄ Muista myös muut tuotteemme: miraali Nordensköldin MERIseikkailut 29,90 Kampelaa a kadonneita luumua 34,90 suomalaiset sankaripurehtiat 20,00 POHJOLN TLNTIS 14,90 ranskan viimeisen kuninkaan retkikunta 14,90 Pakko purehtia 10,00 Kauhia Oolannin sota (suomi, ruotsi) MUSKOTTISOT 5,90 MERITIE (suomi, englanti, venää, portugali) 89,00 ULTIM THULE (suomi, englanti, ruotsi, espana, nora, venää) 79,90 Mare balticum (venää, saksa) 79,90 Muistivihkot 4,90, Muistikirat 14,90 Hinnat sisältävät postimaksun Suomessa. Olemme myös kiitollisia palautteesta. Laita risua a ruusua! Yhteydenotot a muutokset tilaaatietoihin: tuula.putkinen@nfoundation.fi John Nurmisen Säätiö Pasilankatu Helsinki KYLLÄ KIITOS! Tilaan seuraavat ulkaisut: Hiiohoi! Laulua mereltä Vaelluksia maisemaan Pohoiset pureet Kampelaa a kadonneita luumua Maailma piirtyy kartalle miraali Nordensköldin meriseikkailut okin muu teos: Tilaaa: Osoite: Sähköposti:, kieli Vastaanottaa maksaa postimaksun John Nurmisen Säätiö tunnus VSTUSLÄHETYS