VAKKA-SUOMEN KALASTUSPUISTON KEHITTÄMISSTRATEGIA
|
|
- Sinikka Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAKKA-SUOMEN KALASTUSPUISTON KEHITTÄMISSTRATEGIA
2 VAKKA-SUOMEN KALASTUSPUISTON VISIO Vakka-Suomen rannikkoalue muodostaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kalatalouteen perustuvan mallialueen, jossa toimialan osa-alueet muodostavat elinvoimaisen, yhteistyöhön tukeutuvan kalatalousklusterin. Vakka-Suomen rannikkoalue on Suomen kalatalouden vahvimpia keskuksia. Uskomme että tulevaisuudessakin kala antaa alueen asukkaille toimeentuloa ja on olennainen osa elinkeinorakennetta. Samalla haluamme taata, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus päästä kalaan. Kalavaroista huolehditaan niin, että jatkossakin suomalaisilla on mahdollisuus syödä vakkasuomalaista kalaa. 2
3 Kehittämisstrategian valmistelu Kalatalousryhmän toiminta-alue, hallintomalli ja henkilöresurssit Alue Hallintomalli ja henkilöresurssit Ohjelman toteutumisen seuranta Vakka-Suomen elinkeinokalatalouden rakenne Ammattikalastus Saaliit, pyyntimenetelmät ja kalasatamat Kalankasvatus Kalanjalostus ja kauppa Kalastusmatkailu Vesistöt ja kalakannat Nykytilan analyysi SWOT Kehittämisstrategian tavoitteet Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen Kalatalousklusterin kehittäminen valtakunnalliseksi kalatalouden mallialueeksi Kalastusmatkailun ja elinkeinokalatalouden rajapintojen kehittäminen Kalakantojen kestävän käytön turvaaminen Kehittämisstrategian toimenpiteet Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen Kalatalousklusterin kehittäminen kalatalouden valtakunnalliseksi mallialueeksi (kalastuspuisto) Kalastusmatkailun ja liitännäiselinkeinojen kehittäminen Kalakantojen kestävän käytön turvaaminen Rahoitussuunnitelma Toimenpideohjelman yhteensopivuus...22 Liitteet...23 Liitteet Liite 1. Kalatalouden rakenne ja suora työllisyysvaikutus Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Uudenkaupungin kunnissa Liite 2. Pyyntiruutukartta. Liite 3. Rahoitussuunnitelma. Liite 4. Uudenkaupungin ja Pyhärannan kunnanhallitusten kalatalousryhmää koskevat päätökset. 3
4 Kehittämisstrategian valmistelu Uudenkaupungin alueen kalataloutta on kehitetty viime vuosina erilaisten yksittäisten hankkeiden avulla. Vähitellen alan toimijoiden välisissä keskusteluissa alkoi nousta esiin näkemys, että alueen kalataloutta tulisi kokonaisuudessaan kehittää pitkäjänteisemmin ja koordinoidummin. Vuonna 2006 saatiin EU:n Interreg IIIA-ohjelmasta 1 rahoitus Vakka-Suomen kestävän kalatalouden tavoiteohjelman tuottamiseksi. Tämän alueellisen kehittämisstrategian peruslähtökohtana oli, että alueen kalatalouden toimijat saavat itse määritellä eri kalatalouden osa-alueita koskevat tavoitteet mahdollisimman konkreettisesti. Tässä ns. osallistavassa suunnittelumenetelmässä viranomaistahot ja sellaisiksi luokiteltavat antavat palautetta kentän tuottamaan suunnitelmaan, eikä päinvastoin kuten perinteisesti on toimittu. Tavoitteet ja toimenpiteet tuotettiin teemakohtaisissa työryhmissä, joita olivat ammattikalastus, kalanjalostus ja kauppa (suuremmat yritykset ja pienyritykset erikseen), kalakantojen hoito ja kalastusmatkailu. Kun kalatalousryhmien tulo osaksi seuraavaa EKTR-ohjelmaa vahvistui, asiaa käsiteltiin ja huomioitiin työryhmien työssä. Työryhmät kokoontuivat vuonna 2007 yhteensä 11 kertaa ja ryhmissä oli jäseniä yhteensä 27. Kalatalousryhmän kehittämisstrategia on koostettu työryhmien työn pohjalta. Työryhmissä ja valmistelussa mukana olleita tahoja olivat mm. L-S Kalatalouskeskus, Uudenkaupungin kalastusalue, Pyhämaan kalastajaseura, Leader-toimintaryhmä Ravakka, RKTL, Uudenkaupungin kaupunki, Pyhärannan kunta, Lounais-Suomen vapaa-ajan kalastajapiiri sekä alueen yritykset, pienyrittäjät ja ammatinharjoittajat. Kalatalousryhmähakemusta ja kehittämisstrategiaa käsiteltiin Uudessakaupungissa järjestetyssä avoimessa palautetilaisuudessa, johon oli erikseen kutsuttu työryhmien jäsenet sekä muita sidosryhmiä. Palautetilaisuuden ja muun kehittämisstrategiaa koskevan palautteen pohjalta täsmennettiin tätä Vakka- Suomen kalatalousklusterin kehittämisstrategiaa. Kehittämisstrategian kirjoitustyöstä on vastannut Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Kehittämisstrategian tultua valituksi jatkovalmisteluun työstettiin sen sisältöä Maa- ja metsätalousministeriön, TE-keskuksen, Uudenkaupungin kaupungin Ravakka-toimintaryhmän ja L-S Kalatalouskeskuksen yhteispalaverin (22.2.) havaintojen pohjalta. 1 Hankkeessa ollaan yhteistyössä virolaisten kalatalouden toimijoiden kanssa, jotka laativat vastaavaa tavoiteohjelmaa Väinänmeren alueelle. Yhteistyön sisältönä on kokemusten jakaminen osallistavan suunnittelun prosessista, tiedon levitys ja kontaktien solmiminen tulevaa yhteistyötä varten. 4
5 1. Kalatalousryhmän toiminta-alue, hallintomalli ja henkilöresurssit 1.1. Alue Kalatalousryhmän toimialue muodostuu Uudenkaupungin, Taivassalon, Kustavin ja Pyhärannan kuntien alueista (Kartta 1.) Uusikaupunki ja Pyhäranta kuuluvat Ravakka Leader toimintaryhmään; Taivassalo ja Kustavi I samma båt - Samassa veneessä ryhmään. Alue muodostaa kalataloudellisesti yhtenäisen, toiminnallisen alueen, jossa elinkeinokalatalouden koko tuotantoketju on edustettuna. Kalataloudella on myös verrattain suuri merkitys alueen elinkeinorakenteessa, paikallisesti jopa keskeinen. Esimerkiksi mantereen suurin kalastajakylä sijaitsee alueella (Pyhämaan Ihamo). Kartta 1. Kohdealue: Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo ja Uusikaupunki. 5
6 Alueen kalataloudesta ja sen työllisyysvaikutuksista on runsaasti tutkimustietoa. Vakka-Suomen rannikkoalueen ympäristöä ja kalataloutta koskevia selvityksiä on tehty useita 2000-luvulla. Selkämeren kansallispuistoselvityksessä tarkasteltiin alueen käyttöä, luonnon- ja kulttuurihistoriallisia arvoja ja omistussuhteita. Vakka-Suomen kalastusturismin kehittäminen -selvityksessä tarkasteltiin alueen ammattikalastajien halukkuutta ja valmiuksia käynnistää matkailupalveluja sivuelinkeinona ja kartoitettiin alueen eri kohteiden hyödyntämistä matkailukohteina. Samassa yhteydessä selvitettiin myös kalatalouden toimialarakenne ja työllisyysvaikutukset alueen kunnissa. Sampi-projektissa2 selvitettiin mm. rannikkokalastuksen nykytilaa Saaristo- ja Selkämerellä. Viimeisin Uudenkaupungin rannikkoaluetta koskeva hanke oli Pro Saaristomeri -ohjelmaan kuuluva Saaristomeri Life -hankkeen pilotti, jossa ICZM-mallia toteutettiin ensimmäisen kerran aluetasolla. Hankkeessa tuotettiin eri toimijatahojen yhteistyönä Uudenkaupungin rannikkoalueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Hoito- ja käyttösuunnitelma tehtäessä tähdättiin siihen, että eri käyttäjäryhmät voivat toimia alueella sopusoinnussa, siten että merialueen ympäristön tila on hyvä. Kalatalousryhmä jatkaa omalta osaltaan hankkeen osoittamilla suuntaviivoilla. Alueen kunnissa oli vuoden 2006 lopulla asukasta (taulukko 1). Taulukko 1. Kalatalousryhmäalueen väkiluku kunnittain. Kustavi 912 Pyhäranta 2223 Taivassalo 1748 Uusikaupunki Yhteensä Alue on keskeinen osa Vakka-Suomen seutukuntaa, jonka aluekeskusohjelmassa elintarviketuotanto on määritelty painopistealaksi. Elintarviketuotanto nähdään tärkeänä tekijänä toisen painopistealan, metalliteollisuuden, suhdannevaihtelujen tasapainottajana3. Uusikaupunki on myös menestysstrategiassaan sitoutunut vahvistamaan asemaansa maan merkittävimpänä kalatalouden keskuksena Hallintomalli ja henkilöresurssit Kalatalousryhmä muodostetaan hakijan, Maaseudun kehittämisyhdistys RAVAKKA ry:n osaksi. Yhdistyksellä on pitkä kokemus maaseudun kehittämisohjelmien toteuttamisesta ja hyvät valmiudet hallinnon hoitamiseen. Kalatalousryhmälle varmistetaan yhdistyksessä itsenäinen asema. Ryhmässä ovat edustettuina alueen kunnat, paikalliset elinkeinoa edustavat yhteisöt ja järjestöt (esim. kalastajaseurat, kalastusalueet sekä elinkeinokalataloudessa 2 Saaristomeren ammattikalastus pinnalle projekti. 3 Vakka-Suomen aluekeskusohjelma
7 toimivat yrittäjät). Yrittäjien edustuksen tulee kattaa koko kalatalouden tuotantoketju. Strategiaa työstäneet työryhmien jäsenet muodostavat motivoituneen rekrytointipohjan yhdistyksen hallitukselle. Ryhmän hankeasiamiehen palvelut hankitaan ostopalveluna kilpailutuksen jälkeen. Hankeasiamiehen tehtävänä on alueen toimijoiden neuvonta ja aktivointi, rahoituksen hakijoiden ohjaus ja avustaminen, kalatalousryhmän kokousten ja hankelausuntojen valmistelu TE-keskukselle, sekä tiedotus ja yhteydenpito muihin ohjelmaperusteisiin rahoittajiin. Ravakka vastaa ryhmän hallinnosta, kirjanpidosta sekä hankkeiden käsittelystä omassa hallituksessaan. Ryhmän toimipaikka on Uudenkaupungin kaupungin tiloissa Ohjelman toteutumisen seuranta Kehittämisstrategian toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ryhmän toteuttamalla itsearvioinnilla sekä ulkopuolisella arvioinnilla. Arviontien toteuttamiseksi laaditaan seurantasuunnitelma. Ensimmäinen arviointi tehdään kahden toimintavuoden jälkeen vuonna 2010 ja sen perusteella arvioidaan strategian mahdolliset muutostarpeet. Toimenpiteiden laatu ja vaikuttavuus arvioidaan kalatalousryhmän toimesta asiakkaille ja sidosryhmille suunnatulla kyselyllä. Ryhmän toiminnan vaikuttavuuden arviointi pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan muiden kalatalousryhmien kanssa yhteistyössä yhdenmukaisella menetelmällä. Arvioinneissa kiinnitetään huomiota ohjelman tavoitteiden ja hakijoiden esiintuomien tarpeiden yhteensopivuuteen, toimenpiteiden vaikuttavuuteen suhteessa ohjelman tavoitteisiin ja hankkeiden valintaperusteiden ja ohjauksen onnistumiseen. Ohjelma on luonteeltaan yhteistoimintaan ja aktiivisuuteen kannustava ja arvioinneissa huomioidaan, että toiminta synnyttää myös muista rahoituslähteistä tuettuja hankkeita. 2. Vakka-Suomen elinkeinokalatalouden rakenne Vakka-Suomen rannikkoseudun elinkeinorakenteessa elinkeinokalataloudella on ollut aina vahva asema. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen vuonna 2003 valmistuneen tutkimuksen4 mukaan kalatalous työllisti suoraan 227 henkilötyövuoden (htv) verran Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Uudenkaupungin kunnissa (Liite 1). Kun välillinen vaikutus huomioidaan on työllisyysvaikutus kaikkiaan 426 htv. Pääosa tästä vaikutuksesta kohdistuu Uuteenkaupunkiin, jossa suurimmat kalanjalostuksen ja kaupan yritykset sijaitsevat. Kalatalouden toiminnan osittaisen sesonkiluonteisuuden johdosta kalatalous antaa toimeentuloa suuremmalle joukolle kuin pelkkä htv-luku osoittaa. Vahvalla elinkeinokalataloudella on erityinen tasapainottava rooli alueen elinkeinorakenteessa. Elintarvikesektoriin kuuluvana se tuo vakautta metalliteollisuuden suhdannevaihteluille. Alueen kalatalousklusteri kattaa koko tuotantoketjun (kaavio 1). 4 Kalatalouden toimialarakenne ja työllisyysvaikutukset Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Uudenkaupungin kunnissa. Liiteosa Vakka-Suomen kalastusturismin kehittäminen raporttiin. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C2/
8 Kaavio 1. Vakka-Suomen kalatalousklusteri. Kalakantojen hoito Kalankasvatus Ammattikalastus VAKKA- SUOMEN KALATALOUS KLUSTERI Kalanjalostus ja kauppa perheyritykset Kalanjalostus ja kauppa suuremmat yritykset Kalastusmatkailu 2.1. Ammattikalastus Ammattikalastajia on kohdealueella ammattikalastajarekisterin5 mukaan yhteensä 140. Kalastajien määrä kunnittain ja luokittain käy ilmi taulukosta 1. Taulukko 1. Ammattikalastajien määrä Vakka-Suomessa. I II III Yhteeensä Uki Pyhäranta Taivassalo Kustavi Yhteensä Uusikaupunki ja Taivassalo ovat vahvimmat ammattikalastuksen kunnat alueella. Noin 3/4 rekisterissä olevista I -luokan kalastajista sijoittuvat näihin kuntiin. Rekisterin mukaan jako päätoimisiin ja sivutoimisiin kalastajiin on varsin selvä. II-luokan kalastajia on selvästi vähiten (4). Ammattikalastuksen keskeisiä haasteita, niin Vakka-Suomessa kuin muuallakin rannikolla, on kalastajien keski-iän nousu alalle tulevia on viime vuosina ollut liian vähän. Haittaeläinten, lähinnä harmaahylkeen, aiheuttamat vahingot kalastukselle vaikeuttavat kalastajien toimeentuloa ja toisaalta vaikuttavat myös osaltaan alalle rekrytoitumiseen. Hyljeongelmaan olisi nopeasti saatava lievitystä, jotta rannikkokalastus voisi säilyä elinvoimaisena tilanteen mukaan 8
9 Hyljeongelma nähdään niin polttavana, että muiden tavoitteiden toteutumisen nähdään auttavan vain rajoitetusti rannikkokalastuksen säilymistä, ellei pääongelmaan löydy ratkaisua. Kolmas ammattikalastuksen keskeinen ongelma on kalavesien saatavuus. Pirstoutuneen vedenomistuksen ja muiden käyttömuotojen paineessa tulisi löytää paikallisia ratkaisuja vesialueiden saamiseen ammattikalastuksen käyttöön. Tähän luovat painetta osaltaan kasvavat hyljekannat, jotka ajavat ammattikalastusta sisäsaariston suuntaan Saaliit, pyyntimenetelmät ja kalasatamat Pyyntimenetelmistä verkkokalastus on yleisin. Sitä käyttää noin 2/3 alueen kalastajista. Rysäkalastuksella (silakka, siika, ahven) on myös suuri merkitys alueella. Siian rysäkalastus on painottunut alueen pohjoisosiin (Pyhämaa) ja silakan ja ahvenen rysäpyynti eteläosiin (Taivassalo, Kustavi). Pyyntiruutu 476 osuu melko hyvin Vakka-Suomen rannikkoalueelle (Liite 2). Taulukossa 2 on tarkasteltu saaliin määrää ja arvoa ruudussa 47 vuonna Saaliin arvo oli noin 1,2 m. Saaliin arvo on kaikkiaan kuitenkin selvästi suurempi, koska silakan osalta taulukossa on huomioitu vain rysä- ja verkkosaaliit, ei troolarisaaliita. Lisäksi valtaosa silakkasaaliista tulee Selkämereltä ruudun 47 ulkopuolelta (lähinnä ruudut 44 46). Kaikkiaan Uudenkaupungin, Taivassalon ja Pyhärannan kunnissa tuotiin maihin lähes 15 miljoonaa kilo silakkaa vuonna Yksinomaan Suukarin kalasataman uuden lajittelukeskuksen kautta kulkee vuonna 2007 arviolta noin 12 miljoonaa kg silakkaa (tammi-elokuu 7 milj. kg). Kaaviossa 2 on kuvattu silakkasaaliita pyyntiruudulla 47. Kaavio kuvastaa voimakasta rysäpyyntiä, joka on säilynyt elinvoimaisena erityisesti Taivassalossa. Taulukko 2. Kalansaalis ja arvo pyyntiruudulla 47 kalan (tuottajahinta 2006, ilman alv). kala /kg Saalis kg Arvo siika 3, kuha 3, ahven 1, lahna 0, hauki 1, silakka 0, YHT Huom. silakan osalta vain rysä- ja verkkosaalis (lähde RKTL). Kaaviot 1-4 kuvaavat tärkeimpien saaliskalojen vuosisaaliita Silakkasaaliit ovat olleet noin 4 miljoonaa kg/vuosi kahta viimeistä vuotta lukuun ottamatta. 6 Tässä tarkastelussa mukana myös Kustavin ja Taivassalon kunnat. Tarkempaan kuntakohtaiseen tarkasteluun ei ollut mahdollisuuksia. 7 lähde: MMM 9
10 Kaavio 2. Silakkasaalis pyyntiruudulla 47. Silakka tn Trooli Verkko Rysät Siian osalta saalis on vaihdellut tonnin välillä (kaavio 3). Siikasaalista noin kolmannes pyydetään rysillä, loput verkoilla. Kaavio 3. Siikasaalis pyyntiruudulla 47. Siika kg Verkko Rysät Kuhasaaliit ovat viime vuosina olleet kasvussa ja ovat olleet tarkastelujakson loppupuolella vuosittain noin 130 tonnin tietämillä. Saalis muodostaa noin neljänneksen koko merialueen ammattikalastuksen kuhasaaliista. 10
11 Kaavio 4. Kuhasaalis pyyntiruudulla 47. Kuha kg Verkko Rysät Ahvensaalista kertyy noin 200 tonnia vuosittain. Ahvenenkalastuksen erityispiirteenä on rysäpyynnin suuri osuus (hieman yli puolet) kokonaissaaliista. Kaikkiaan saalis muodostaa noin neljänneksen koko merialueen ammattikalastuksen ahvensaaliista. Kaavio 4. Ahven saalis pyyntiruudulla 47. Ahven kg Verkko Rysät
12 Alueen kunnissa on kaikkiaan viisi kalasatamaa. Uudenkaupungin Suukari on keskuskalasatama ja Taivassalon Tuomarainen aluesatama. Molemmat ovat tärkeitä silakan purkusatamia. Pyhämaan kärjessä sijaitsevaa Pitkäluodon kalasatamaa ollaan kehittämässä voimakkaasti. Satamaan rakennetaan kalankäsittely- ja varastotiloja. Kustavin Laupusissa toimii yksityinen Saariston Jäädyttämön omistama kalasatama, johon puretaan silakkaa. Kustavin Vuosnainen ja Uudenkaupungin Humalkari ovat vähäisessä käytössä olevia kalasatamia, joilla olisi potentiaalia mm. kalastusmatkailun tukikohtina. Näiden satamien lisäksi kalaa tuodaan rantaan useammassa kohteessa (esimerkiksi (Hakkeenpää ja Ihattula) ja lisäksi kalastajien omissa rannoissa Kalankasvatus Kalankasvatus Vakka-Suomessa on muun maan tapaan viime vuosina käynyt läpi rakennemuutosta. Tuotantomäärät ovat vähentyneet ja omistus on keskittynyt. Tällä hetkellä tilanne on stabiili ja jäljelle jääneet yritykset toimivat terveellä pohjalla. Vakka-Suomessa on 8 tahoa, jotka hallinnoivat alueen kalankasvatusyrityksiä. Yritykset kasvattavat kirjolohta ja siikaa, jonka kasvatusmäärät ovat olleet viime vuosina nousussa. Lisäksi alueen erikoisuutena on sammen kasvatus, jolla on lupaavat tulevaisuudennäkymät. Lisäksi alueella suunnitellaan paikallisiin lajeihin perustuvaa poikastuotantoa. Alueen tuotanto vastaa noin kymmeneksestä koko maan merialueen ruokakalan tuotannosta. Vuosittainen liikevaihtoa alalla on noin 5 miljoonaa euroa ja ala työllistää noin 25 henkilötyövuoden8 verran. Kalankasvatuksen sijainninohjauksen kehittyessä on todennäköistä, että virtauksiltaan suotuisissa Uudenkaupungin pohjoisen puoleisissa osissa kasvatusmäärät tulevat nousemaan. Vakka-Suomen kalankasvatusta arvioitaessa tulee huomioida että alueen kasvattajilla on kasvatusta myös Vakka-Suomen ulkopuolella ja alueen jalostusteollisuus tuo kalaa myös alueen ulkopuolelta. Alueen suurimmalla yrityksellä, Saaristomeren Kalalla, on kasvatusta Ruotsissa ja muualla Suomessa. 8 lähde: käynnissä oleva Vakka-Suomen ja Väinänmeren kestävän kalatalouden tavoiteohjelmat- projekti. 12
13 2.4. Kalanjalostus ja kauppa Vakka-Suomessa toimii kolme suurempaa kalanjalostuksen ja kaupan yritystä9. Yritysten liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa ja ne työllistävät yhteensä noin 140 työntekijää. Yritysten tuotevalikoimaan kuuluvat kuluttajille suunnatut savukalatuotteet, graavi kala, kalamakkarat ja tuore kala niin fileoituna kuin pyöreänäkin kalana. Lisäksi toimitetaan kalafileitä teollisuuden ja suurkeittiöiden tarpeisiin. Kalaa myydään myös tukkuliikkeille ja keskusliikkeille. Erityisesti silakkaa pakastetaan ja viedään Venäjälle ja Viroon. Yrityksillä on pääosin toisistaan poikkeavat tuotantoprofiilit ja asiakaskunta. Näin ne muodostavat luontevasti toisiaan tukevan kalatalousalan yritysryppään Vakka-Suomeen. Alueen kalanjalostuksella ja kaupalla on myönteiset tulevaisuudennäkymät, sillä suurin yritys, Saaristomeren Kala, on voimakkaasti laajentamassa toimintaansa Uudessakaupungissa. Vakka-Suomessa toimii suurempien yritysten lisäksi toista kymmentä aktiivista pienjalostajaa. Pääasiassa nämä yrittäjät purkittavat silakkaa erilaisissa marinadeissa ja valmistavat savukalaa. Muutamilla yrittäjillä on myös pienimuotoista kalaeinesvalmistusta. Useimmat yrittäjistä saavat pääosan myyntituloistaan kalamarkkinoista ja torimyynnistä. Toiminta työllistää noin 20 henkilötyövuoden verran. Liikevaihtoa toiminnasta kertyy noin 0,7 0,8 miljoonaa euroa. Kalan pienjalostuksessa eletään murrosaikaa. Osa elinkeinonharjoittajista lähestyy eläkeikää ja jatkajia ei välttämättä kaikille ole. Samalla hygienia ja muut vaatimukset pientuotannolle ovat jatkuvasti kiristymässä. Pienimuotoisella kalanjalostuksella on paikallisesti merkitystä maaseudun elinkeinovalikoiman osana. Toiminnalla on myös kulttuurinen merkityksensä. Esimerkiksi kalanmarkkinat saavat mediassa runsaasti huomiota ja toimivat kalankäytön edistäjänä. Alueen jalostajat kiertävät kalamarkkinoilla lähinnä Etelä-Suomessa. Vuosittaisissa Uudenkaupungin Saaristotapahtumassa ja Pyhämaan Luodolla tuulee -tapahtumassa on kalastuksella ja kalatuotteilla niinikään keskeinen rooli Kalastusmatkailu Kalastusmatkailua harjoittavia yrityksiä on Uudenkaupungin alueella noin 20 kappaletta10. Kaikkien palveluntarjonta on lähinnä sivutoimista. Osalla kalastusmatkailuun liittyvä toiminta on sivu- tai lisäpalvelu ruoka- tai 9 Saaristomeren Kala Oy, Kalaset Oy ja Kalarannan Vihannes Oy. 10 lähde: kuntien www-sivut 13
14 majoituspalvelujen ohella, tai se käsittää kuljetuspalveluja tai veneiden vuokrausta. Paikallisten yrittäjien lisäksi on joitakin alueen ulkopuolisia yrityksiä, jotka järjestävät kalastusmatkoja alueelle. Myös Kustavissa on merkittävää kalastusmatkailuyritystoimintaa. Vakka-Suomen alueen ammattikalastajille vuonna 2002 tehdyssä kyselyssä11 kalastusmatkailuun liittyvää toimintaa ilmoitti harjoittavansa 12 ammattikalastajaa. Alueen kalastusmatkailuyrittäjistä pisimpään toimineilla on yli 10 vuoden kokemus alalta ja toiminta vakiintunutta. Heille on muodostunut mm. kantaasiakkaita, jotka käyttävät palveluita säännöllisesti. Myös muutama uusi yrittäjä on tullut mukaan viime vuosina. Useimmille yrittäjille matkailu on lisätulonlähde kalastuksen tai muun yritystoiminnan ohella, sillä matkailu työllistää vain osan vuotta. Alan suurimpina ongelmina yrittäjät näkevät kalavesien saatavuuden ja mutkikkaat lupa-asiat. Osa alalla olevista on lähitulevaisuudessa siirtymässä eläkkeelle, joten markkinoilla olisi tilaa uusille toimijoille. Kaikkiaan kalastusmatkailulla on Vakka-Suomessa runsaasti potentiaalia, koska luonnonympäristö ja kalavarat ovat kunnossa. Esimerkiksi kokoluokaltaan vastaavalla Ahvenanmaalla kalastusmatkailun taloudellinen merkitys on huomattavasti suurempi. Toimintaa ja yhteistyötä kehittämällä osa kalastusmatkailuvirroista olisi suunnattavissa Vakka-Suomeen Vesistöt ja kalakannat Kohdealueen vesistöjen tila vaihtelee tyydyttävästä erinomaiseen12. Uudenkaupungin eteläosien rannikkoalueen vesien tila on tyydyttävä. Alueen Selkämerenpuoleisella merialueella (Pyhämaa ja Pyhämaan eteläpuoliset osat) vesien laatu on hyvä ja ulompana erinomainen. Kaikkiaan vesien tila on parempi kuin Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Alueen kalavarat ovat pääosin hyvässä kunnossa ja kalastus kestävällä pohjalla. Pääosa Suomen silakkakiintiöstä pyydetään Uudestakaupungista alkavalta Selkämereltä, jonka silakkakanta on vahva ja pyyntiä voitaisiin jopa lisätä13. Troolipyynnin lisäksi silakkaa kalastetaan rysillä (erityisesti Taivassalo) ja verkolla (Pyhämaan pohjoisosa). Tästä kalasta osa jalostetaan myös itse tori- ja markkinamyyntiä varten. Siikasaaliit ovat olleet laskussa, koska hylje verottanut kantaa ja tehnyt pyynnin ulkovesillä mahdottomaksi. Kuha on rehevöitymisen myötä noussut merkittäväksi saaliiksi koko alueella pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Kuhasaaliiden vähentyminen ei ole kohdannut Vakka-Suomea samalla tavoin kuin Saaristomeren aluetta. Alueen ahvenkannat ovat vahvistuneet. Haukikannat ovat pysyneet vahvoina ja hauen saalismäärät ovat pysyneet tasaisina pidemmällä aikavälillä. 11 Vakka-Suomen kalastusturismin kehittäminen. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C2/ Teija Kirkkala (1998) Miten voit Saaristomeri? ja Janne Suomela ja Kauko Häkkilä (2005) Miten voit Selkämeri? 13 RKTL (2006). Kalavarat
15 2.7. Nykytilan analyysi SWOT Alueen vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia on työstetty teemakohtaisissa työryhmissä. Työryhmiä oli kaikkiaan viisi: ammattikalastus, kalajalostus ja kauppa (suuryritykset ja pienjalostajat erikseen), kalastusmatkailu, kalakantojen hoito. Kalankasvattajien kehittämistarpeita selvitettiin puhelinhaastatteluin. Työryhmät kokoontuivat 2-3 kertaa. Työryhmissä pohdittiin tavoitteiden lisäksi myös varsinaisia toimenpiteitä, joilla alueen kalataloutta voitaisiin edistää. Strategian tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat SWOT-analyysiin. Keskeisenä tavoitteena on tukea toimialan kehitystä klusterinäkökulmasta. Taulukko 3. Nelikenttäanalyysi SWOT. Vahvuudet - valtakunnallinen kalatalouden keskus - elinvoimainen elinkeinokalatalouden klusteri, koko tuotantoketju edustettuna o ammattikalastus (rannikkokalastus eri muodoissaan, troolikalastus) o o merkittävää kalankasvatusta kalanjalostus ja kauppa (vahvat valtakunnalliset, innovatiiviset toimijat sekä paljon pieniä perheyrityksiä ) - keskimääräistä paremmat/puhtaammat kalavedet - kalatalouden kehittämiseen myönteisesti suhtautuva paikallishallinto - jalostuksessa osaava, riittävä työvoima - pitkät kalatalouden perinteet Heikkoudet - hyljevahingot - yhteistyöperinteen puute - kalavesien saanti (hyljeongelma korostaa tätä) - sesonkiluonteisuus - matala profiili toimialalla Mahdollisuudet - toimialan profiilin nostaminen - kalasatamien kehittäminen (infra ja toiminnot) - uusien kalastajien rekrytointi - yhteistyö ja uudet toimintamallit - uudet tuotteet ml. vajaahyötykalat - liitännäiselinkeinot ml. kalastusmatkailu - kalastusmatkailu kehittäminen - kalan kasvava kysyntä ja hinnan nousu Uhat - hyljeongelmaan ei saada nopeaa lievitystä - muut kalastukseen vaikuttavat ympäristömuutokset - kalastajien ja pienjalostajien ikärakenne - pienjalostukseen kohdistuvat kiristyvät hygienia ym. vaatimukset - muutokset kalakannoissa 15
16 (tulokaslajit) 3. Kehittämisstrategian tavoitteet Kehittämisstrategian yleisenä tavoitteena on Vakka-Suomen alueen kalatalouden taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen tukeminen. Muita tärkeitä yleisiä tavoitteita ovat toimialan innovatiivisten toimien tukeminen. Toimialan sisäistä koheesiota lisätään panostamalla yhteistoimintaan ja vuorovaikutteisuuden lisääntymiseen kalatalouden toimijoiden kesken. 3.1 Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen Vakka-Suomen kalatalouden kehittämisstrategian tärkein tavoite on elinvoimaisen ammattikalastuksen säilyttäminen alueella. Keskeisenä ajatuksena on että alueen ammattikalastuksen saalismäärä pysyisi vähintään nykyisellään. Tämä edellyttäisi sitä että jatkossa vähäisempi kalastajajoukko kalastaisi enemmän tai että kalastajamäärä ja saalistaso pysyisi vähintään nykyisellään. Käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusien kalastajien rekrytoitumista alalle. Haittaeläinten torjumista tulee kehittää jo tästäkin syystä. Samalla edistetään eri ratkaisumallein kalavesien saantia ammattikalastajien käyttöön. Ammattikalastuksen kehittämisessä nousevat esiin edellä mainittujen lisäksi alueen kalasatamien toiminnan kehittäminen ajanmukaiseksi ja tarpeita vastaavaksi. Pyydyskehityksen tukeminen on myös tarpeen uusien ratkaisujen esiin nostamiseksi muuttuvissa olosuhteissa. Kalastajien osaamisen (ml. liiketoimintaosaaminen) tukeminen koulutus ja konsultointi tarjonnan paremmalla hyödyntämisellä auttaa osaltaan jatkamaan ammatissa. Parhaita käytäntöjä ja yhteistoimintaa edistetään alueellisten ja kansainvälisten hankkeiden avulla. Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: kalavesien saantiin liittyvien ratkaisumallien syntyminen ja vuokrasopimusten määrä (tavoitetaso: 1-2 ratkaisumallia) 16
17 kalasatamien suunnittelu ja niiden ympärille syntyneet yhteistoimintahankkeet (tavoitetaso: 4 yhteistoimintahanketta) pyydyskehityshankkeiden määrä (tavoitetaso: 3 kpl) uusien kalastajien rekrytoimista auttavat toimet (tavoitetaso: 4 uutta kalastajaa) kalastajien osaamisen kehittämistoimet ammatinkalastuksen uudet toimintatavat ja pyynnin monipuolistuminen investoinnit 3.2 Kalatalousklusterin kehittäminen valtakunnalliseksi kalatalouden mallialueeksi Kehittämisstrategian keskeisenä tavoitteena on Vakka-Suomen kalatalousklusterin osien vahvistaminen ja sen eri osien yhteistyön tiivistäminen. Lopullisena tavoitteena on Vakka-Suomi tunnettuna kalatalouden mallialueena, kalastuspuistona. Sen ydinajatus on lisätä kalatalouden eri sektorien yhteistyötä ja verkostoitumista. Kalastuspuistoon kuuluvat niin ammatti- ja matkailukalastus, kalanjalostus kuin -kasvatuskin. Kilpailukykyä parannetaan tuotekehitystä, markkinointia ja osaamista kehittämällä. Alueella on merkittävää kalanjalostusta, -kasvatusta ja kauppaa käyviä yrityksiä, jotka eivät välttämättä koe olevansa osa alueellista klusteria. Uusia yhteistyömalleja tulee luoda tiivistämään olemassa oleva verkostoa. Tavoitteena on lisätä alan sisäistä tiedotusta ja tuoda nostetta yhteistyön lisäämiseksi. Myös alan ulkopuolista tiedotusta lisätään niin paikallisesti kuin alueen ulkopuolelle, jotta Vakka-Suomen kalatalous saisi tunnettavuuden kautta viime kädessä lisättyä tuotteiden kysyntää. Pienjalostuksessa kehittämistavoitteet liittyvät sukupolvenvaihdoksen ja osaamisen tason nostamiseen (tuotteet, toimintatavat). Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: markkinointitutkimukset (tavoitetaso: 2-3 kpl) tuotekehityshankkeiden määrä (tavoitetaso: 1-2 hanketta) uusien pienjalostajien rekrytoimista auttavat toimet (tavoitetaso: 2-3 uutta pienjalostajaa) Vakka-Suomen kalatalousimagoa esiin tuovat tiedotustoimet (alan sisäinen ja ulkoinen) yhteistyömallit ja osaamisen kehittäminen 3.3 Kalastusmatkailun ja elinkeinokalatalouden rajapintojen kehittäminen Kalastusmatkailu ei ole alueen potentiaaliin nähden riittävän kehittynyttä. Tavoitteena on kehittää alan toimintaedellytyksiä ja lisätä yrittäjien määrää. Kalastusmatkailua koskevat osittain samat ongelmat kuin ammattikalastusta. Kalastusoikeuksien saantiin pyritään saamaan parannusta. Ammattikalastajilla on usein kalastuksen ohella muitakin tulonlähteitä. Rannikon ja saariston elinkeinot perustuvatkin usein moniosaajuuteen. Muiden ansiomahdollisuuksien kehittämistä tuetaan, mm. (kalastus)matkailu 17
18 sikäli kuin niillä mahdollistetaan ammattikalastuksen säilymistä. Tässä yhteydessä korostuu yhteistyö paikallisten Leader-ohjelmien kanssa (mm. suunnittelu, yhteisrahoitteiset hankkeet), sillä kalastusmatkailun investoinnit rahoitetaan Leader-ohjelmista. Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: muiden toimialojen ammattikalastusta tukevat toimet kalavesien saantiin kalastusmatkailulle liittyvien ratkaisumallien syntyminen (tavoitetaso 2 uutta mallia) kalastusmatkailuyrittäjien osaamisen nostaminen ja verkostoitumistoimet uusien kalastusmatkailuyrittäjien rekrytoimista tai toiminnan laajentamista auttavat toimet (tavoitetaso: 2 uutta yrittäjää) 3.4 Kalakantojen kestävän käytön turvaaminen Uudenkaupungin alueen rannikkovesien tila ja kalavarat ovat verrattain hyvässä kunnossa. Tavoitteena on että alueen kalavaroja hoidetaan ja käytetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa tiivistetysti, että kalavaroja on tulevaisuudessakin tarjoamassa toimeentuloa alueen asukkaille, joilla kaikilla olisi halutessaan pääsy kalaan. Kalatalouden kannalta harmaahylje on jo kalavarojenkin kannalta haittatekijä. Tavoitteena on tukea hallista aiheutuvien haittojen torjuntaa. Merimetsojen lisääntymisen tuomat haitat voivat vaatia toimenpiteitä jo lähivuosina. Haittaeläinten torjunnan ohella tulee varmistaa talouskalalajien lisääntyminen ja edistää paikallisten kalakantojen elinvoimaisuutta. Tavoitteena on myös edistää vajaahyötykalojen pyyntiä, jolla on omalta osaltaan vesistöjen tilaa parantavaa vaikutusta. Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: haittaeläinvahinkojen ehkäisytoimet kalavesien hoitotoimien toteutuminen selektiivinen kalastus ja vapaaehtoisten säätelytoimien tukeminen vajaahyötykalan pyyntihankkeet (tavoitetaso: yksi suurempi hanke) yhteistyöhankkeet kalankasvattajien kanssa poikastuotannossa (tavoitetaso: poikasomavaraisuus siian istutuksissa) 4. Kehittämisstrategian toimenpiteet Kehittämisstrategia muodostuu neljästä painopisteestä joihin kuuluvia toimenpiteitä esitellään alla. Jokaisen toimenpiteen osalta on vielä esimerkinomaisesti listattu, minkä tyyppinen toiminta olisi kalatalousryhmän rahoitettavissa. Kaikista toimenpideryhmistä on mahdollista rahoittaa myös kyseiseen ryhmään kuuluvia alueidenvälisiä ja kansainvälisiä hankkeita. 18
19 4.1. Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen TAVOITTEET: Rahoitetaan toimenpiteitä jotka kohdistuvat ammattikalastuksen kehittämiseen ja sen jatkuvuuden turvaamiseen. TOIMENPITEET: 1. Kalavesien saannin turvaaminen ja tehostaminen o kiinnostavien vesialueiden kartoitus o lupamalliratkaisujen kehittäminen (esim. kalavesipörssi) o selvitys vesialueen kaavoittamiseksi 2. Kalasatamien toiminnan kehittäminen (Pitkäluoto, Suukari, Humalkari) o kalankäsittelytilojen kehittämisen suunnittelu o kalasatamiin liittyvien yhteistoimintamallien soveltaminen 3. Pyyntimenetelmien monipuolistaminen o paikallisiin olosuhteisiin soveltuvien pyydysten ja pyyntimuotojen kehittely ja käyttöönotto, esiselvitykset 4. Uusien kalastajien rekrytoiminen alalle o nuorisoon ja oppilaitoksiin kohdistuvat hankkeet 5. Ammattikalastuksen myönteisen julkisuuskuvan säilyminen o aktiiviset tiedotustoimet elinkeinon myönteisen julkisuuskuvan edistämiseksi 6. Saaliin ja kalan tarjonnan sesonkiluonteisuuden tasaaminen o kalastajien hintatietoisuuden lisääminen o kalastuksen suuntaaminen hinnan tms. perusteella o pakastusmahdollisuuksien selvittäminen o selvitetään mahdollisuudet säädellä kalan ajoittaista ylitarjontaa 7. Kalastuksen kohteena olevien lajien lisääminen 4.2. Kalatalousklusterin kehittäminen kalatalouden valtakunnalliseksi mallialueeksi (kalastuspuisto) TAVOITTEET: Rahoitetaan toimenpiteitä jotka vahvistavat alueen kalatalouselinkeinojen tuotantoketjun eri osia ja niiden yhteistyön tiivistymistä siten että samalla alueen kalatalouden profiili nousee. Kalastuspuistolla tavoitellaan erityisesti kalatalouden eri sektorien verkostoitumista. TOIMENPITEET: 1. Kalastuspuisto-mallin ja imagon kehittäminen o erilaiset tiedotustoimet o tuotteistamisen edistäminen o elämyksellisen kalatapahtuman toteuttaminen o koululaisiin liittyvät tapahtumat/tiedottaminen 2. Alueen kalataloustoimijoiden yhteistyön lujittaminen o ajankohtaistapahtumat o yhteistyöhankkeet, esim. säännöllisten ICZM-mallin mukaisen teemaryhmätoiminnan käynnistäminen 19
20 o yhteishankinnat o verkostoituminen yrittäjien kesken 3. Uusien kuluttajaryhmien ja markkinointitapojen löytäminen o markkinatutkimukset o mm. ruokapiiritoiminnan hyödyntäminen 4. Tuotteiden ja tuotantotapojen kehittämisen suunnittelu o tuotannolliset innovaatiot o mm. mätituotteet o uudet lajit o pienimuotoisen einestuotannon kehittäminen o logistiikan parantaminen 5. Liiketoimintaosaamisen lisääminen o koulutuksen koordinointi o markkinatutkimukset 6. Pienjalostuksen jatkuvuuden tukeminen o yrityksen jatkamisen tukeminen (sukupolvenvaihdos yms.) 7. Laatu- ja hygieniatason ja osaamisen nostaminen o koulutusmahdollisuuksista tiedottaminen ja niiden koordinointi omavalvonnan tehostamiseksi ja helpottamiseksi (pienyrityksissä) o tietotekniikan hyödyntäminen 8. Kalataloutta tukevan alueellisen yhteistyön tiivistäminen o kalapainotteisuuden luominen paikalliseen koulutukseen esimerkiksi catering-alalle o muiden rahoituslähteiden hyödyntäminen 4.3. Kalastusmatkailun ja liitännäiselinkeinojen kehittäminen TAVOITTEET: Rahoitetaan toimenpiteitä jotka tukevat kalastusmatkailun kehittymistä sekä monipuolistavat toimialan ammatinharjoittajien elinkeinomahdollisuuksia. TOIMENPITEET: 1. Muiden toimialojen kalastusta tukevien ansiomahdollisuuksien lisääminen o kalasatamien matkailukäytön kehittäminen ammattikalastuksen tueksi o yhteishankinnat muiden toimialojen kanssa (esim. savustus, pakastus, kuivatus) 2. Kalastusoikeuksien saanti kalastusmatkailuun o kiinnostavien vesialueiden kartoitus o lupamalliratkaisujen kehittäminen (esim. Ahvenanmaan malli, kokemukset, lupamyynnin järjestelyt) 3. Kalastusmatkailuyrittäjien tukeminen ja rekrytoiminen alalle o tuotteistaminen ja koulutuksen koordinointi o matkailukalastusmahdollisuuksista tiedottaminen o kalan tarjonnan edistäminen matkailijoille ja muut kytkennät matkailuun 4. Muut toimet kalastusmatkailun edistämiseksi o yhteiskäytössä olevien kalastuskohteiden kehittäminen o kalastusmatkailuyrittäjien verkostoituminen o kalastusmatkailun infra-hankkeet 20
KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ
KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden
LisätiedotVAKKA-SUOMEN KESTÄVÄN KALATALOUDEN TAVOITEOHJELMA 2007-2013
TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 145 2007 VAKKA-SUOMEN KESTÄVÄN KALATALOUDEN TAVOITEOHJELMA
LisätiedotSaaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?
LisätiedotSelkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko
Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotUusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014
Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?
LisätiedotHaetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan
Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan
LisätiedotKalatalouspalvelut. 2. vaihe
Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:
LisätiedotPaljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?
Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotEKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotVastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
LisätiedotKalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa
Kalatalouden innovaatiopäivät 8.11.2018, Vantaa Innovaatio-ohjelmien tavoitteet ja jatko Risto Lampinen, MMM/LVO 1 Perusidea: Innovaatio-ohjelma kasvun edistäjänä Tavoitteena päämäärätietoinen, verkostomainen,
LisätiedotVenäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen
Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotLohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja
Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä
LisätiedotOma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö
Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus www.omahäme.fi Tehtävä: Kalatalous 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelu vastaa eri lakeihin
LisätiedotKalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere
Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere 26.1.2018 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho 26.1.2018 5.2.2018 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 1 Nykytila:
LisätiedotEMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet
EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotVastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Contrarian Helsinki 6.4.2018 Jarno Aaltonen Vuodet 2009-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä. Enemmän harrastus kuin ammatti. Halu kehittyä kova.
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotHANKEHAKEMUS. Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä
HANKEHAKEMUS Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä Hakija ry Puutarhakatu 19 A 20500 Turku ry on alueellinen kalatalouden edistämisjärjestö, joka perustettiin vuonna 1951. Tuolloin yhdistyksen
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotPaikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020
Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotKiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia
Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KAUSI 2009 2014 KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020 RAHOITUSKEHYS PÄÄTÖKSENTEKO
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta
Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan
LisätiedotItä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet
Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä 2008-2013 Kiehtovat kalavedet 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotEuroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus Kari Ranta-aho 4.12.2017 1 EMKR rahoituksen rakenne Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotMiten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori
Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Tiedotustilaisuudet 2016 Taivassalossa, Kemiönsaarella, Naantalissa, Turussa ja Paraisilla Maria
LisätiedotJärvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus
Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotItämeren kala elintarvikkeena
Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja
LisätiedotAluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle
Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle Tapio Keskinen, Luke Timo Ruokonen, JY KL 13 Alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen Kalavarojen kestävän
LisätiedotKalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotKalatalouden tulevaisuudennäkymät
Ammattikalastuksen koulutus- ja rekrytointihankepäivät 5-6.4.2018 Kalatalouden tulevaisuudennäkymät Petri Suuronen Ohjelmapäällikkö, Sininen biotalous Luonnonvarakeskus (Luke) Kalalla on tulevaisuus Kalalla
LisätiedotArvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi
Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotSuomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.
Suomen kalatalous EU Kalat III Seminaari Luonnonvarakeskus Erikoistutkija Jari Setälä 25.10.2018 Helsinki Säätytalo Elintarvikekalan kotimarkkinoiden kehitys 1981-2017 fileepaino Kalan kaupallinen kysyntä
LisätiedotAjatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi
Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ryhmätyön 8.10.2015 tulos Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama KALASTUKSEN INNOVAATIO- OHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotLOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry
LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana
LisätiedotUUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö
UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotMiten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin
LisätiedotSILAKKAA, SIIKAA, KUHAA
168 SILAKKAA, SIIKAA, KUHAA JA AHVENTA SEKÄ HIEMAN LOHTA Silakoiden Selkämeri Reima Salonen (edessä) ja Erik Johtela kalastavat kuoretta rysällä Mietoistenlahdella 2012. Vahva taivassalolainen silakkakauppias
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotPori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö
Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu
LisätiedotElinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020
Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva
LisätiedotMiten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien
LisätiedotVientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi
Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua
LisätiedotKansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus
Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon
LisätiedotKalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö
Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelmakausi 2007-2013 Kalatalousryhmätoiminta Kehittämistyökaluksi ohjelmakaudella 2007-13 Käynnistyminen hyvin
LisätiedotKainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta
LisätiedotEU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen
EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008
KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotKalastuslain kokonaisuudistus
Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotUUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ
LisätiedotMillaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?
Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?
LisätiedotHyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti
Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti 7.2.2018 Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Säkylän Pyhäjärvi (Pöytyä, Eura, Säkylä) Pinta-ala 154 km² keskisyvyys 5,4 metriä, suurin syvyys 26,2
LisätiedotTulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen
Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotMaaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus
Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotKalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä
Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella
LisätiedotLakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen
Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020
LisätiedotVapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia
Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia 2 / VAPAA-AJAN KALATALOUDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA TAHTOTILA JA TAVOITTEET Lähivuosina vapaa-ajankalastus on suosittu ja yhteiskunnallisesti arvostettu luontoharrastus,
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotKalafoorumi 25.1.2012. YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet
Kalafoorumi 25.1.2012 YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet Jarmo Vilhunen Neuvotteleva virkamies Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto EU:n valvontajärjestelmän uudistaminen
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotAjatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus
Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen
LisätiedotAmmattikalastuksen nykytila Saaristomerellä
Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti SAMPI II -projekti Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä ja Strategia vuosille 2005 2013 Maria Saarinen Turussa
Lisätiedot